MUISTIKOORDINAATTORITOIMINTA VANTAALLA Toimintamalli 1.9.2011 alkaen
1. TAUSTAA... 2 1.1. Väestö ikääntyy... 2 1.2. Vantaan Muistiyhdistys ry... 3 1.3. Muistikoordinaattoritoiminta osaksi vanhusten avopalveluita... 3 2. MUISTIKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT VANTAALLA... 4 2.1. Muistipotilaan hoitopolku Vantaalla... 4 2.2. Tehtävien kuvaus... 4 2.3. Muistikoordinaattorin tuotteet... 7 3. TOTEUTUSSUUNNITELMA... 8 3.1. Toiminnan jalkauttaminen... 8 3.2. Kotihoito ja palvelutalot... 8 3.3. Terveysasemien vastaanotot... 8 4. MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 9 5. YHTEISTYÖTAHOT JA VERKOSTOITUMINEN... 9 LIITE 1 SUUNNITTELUTYÖ...11 LIITE 2 MUISTIKOORDINAATTORIN PALVELUT...12 1
1. TAUSTAA 1.1. Väestö ikääntyy Vantaa on väestöltään yksi Suomen nopeimmin vanhenevista kunnista. Vuodesta 1990 lähtien Vantaan väestönkasvu on ollut 28 %, mutta samassa ajassa 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi 138 %. Muistisairauksien esiintyvyys on 65-69 -vuotiailla 0,8-1,5% ja kasvaa merkittävästi ollen 85-vuotiaiden joukossa jo noin 35%. Vantaalla arvioidaan olevan ainakin noin 1700 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä ja noin 300 vantaalaisen arvioidaan vuosittain sairastuvan muistisairauteen. Väestön ikääntymisen myötä ilmaantuvat sairaudet lisäävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. Kustannuksiltaan suurin sairausryhmä ovat muistisairaudet, korkeat kustannukset johtuvat suuresta potilasmäärästä ja sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Asianmukaisella kokonaishoidolla muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa ja laitoshoitoon joutumista siirtää. Vantaan sosiaali- ja terveystoimi on ollut edelläkävijä muistisairaiden hoidon ja palvelujen järjestämisessä. Viikko-osastotoiminta alkoi Katriinan sairaalassa jo vuonna 1976, ja päiväsairaalatoiminta vuonna 1987. Geriatrinen vastaanotto aloitti toimintansa vuonna 2003 ja keskittyi ensisijaisesti muistiselvittelyihin. Ensimmäinen usean toimijan yhteistyönä tehty alueellinen Dementian tutkiminen ja hoito Vantaalla -ohje otettiin käyttöön vuonna 2004 ja viimeisin päivitys tehtiin marraskuussa 2010. Muistihoitajan opas Vantaalla julkaistiin vuonna 2008. Valtakunnallisia suuntaviivoja muistisairauksien hoidossa määriteltiin mm. Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito Käypä hoito - suosituksessa vuonna 2006 ja etenevien muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt - asiantuntijasuosituksessa vuonna 2008. Erilaiset palvelut muistisairaille olivat esillä jo entisessä alueorganisaatiossa. Syyskuussa 1988 käynnistyi Vantaan ensimmäinen dementiapäiväkoti Pähkinärinteen entiseen äitiys ja lastenneuvolaan ja sai nimekseen Pähkinäkoti. Siellä työskenteli Katriinan sairaalan sairaanhoitaja apunaan kotipalvelun henkilökuntaa, terveyskeskuslääkäri kävi tarvittaessa. Eri alueille käynnisteltiin muutenkin päivätoimintaa muistisairaille mm. päivätoimintakeskuksissa. Uuden organisaation myötä v. 2007 näistä pienistä yksiköistä luovuttiin ja toiminta keskitettiin isompiin keskuksiin Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Hakunilaan ja Korsoon - muistisairaat ja omaishoitajat oli edelleen tärkeä asiakasryhmä. 2
Uudessa organisaatiossa mietittiin taas uudelleen asukkaiden palvelutarpeita ja keinoja niihin vastaamiseen. Palveluja kehitettiin ja suunniteltiin nimenomaan muistisairaille, joka oli ja on jatkuvasti kasvava ryhmä. 1.2. Vantaan Muistiyhdistys ry Vantaan Muistiyhdistys on vuosia tehnyt tärkeää työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa parissa. Yhdistyksen toimesta on järjestetty puhelinneuvontaa, ensitietoiltoja, asiantuntijaluentoja muistisairauksista, omaisten tapaamisia sekä asiakastapaamisia vastaanotolla ja kotikäynneillä, lisäksi yhdistys on vuosia kouluttanut Vantaan kaupungin henkilökuntaa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Yhdistys on myös pyrkinyt lisäämään yleistä tietämystä muistisairauksista ja muistin huollosta. Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustukset ovat osaltaan mahdollistaneet yhdistyksen toiminnan kehittämisen. Helmikuussa 2010 Muistiyhdistys sai tiedon RAY:ltä uusien avustusanomusten hylkäämisestä. Samoihin aikoihin yhdistys informoi taloudellisesta tilanteestaan Vantaan kaupungin johtoa. Tuolloin keskusteltiin mm. muistineuvonnan, ensitietoiltojen, sopeutumisvalmennuksen ja kaupungin oman henkilöstön koulutuksen siirtämisestä Vantaan kaupungin tehtäviksi. Pääkaupunkiseudun Muistiluotsi- projektin avulla toteutettu kysely maaliskuussa 2010 toi esille ongelman: monet omaiset ja diagnoosin saaneet tunsivat jääneensä yksin taudin kanssa diagnoosin saannin jälkeen. Kyselyyn osallistui Vantaan Muistiyhdistyksen jäseniä. 1.3. Muistikoordinaattoritoiminta osaksi vanhusten avopalveluita Kaupunginvaltuusto myönsi kotihoidolle v. 2010 250 000 euron lisämäärärahan, josta osa käytettiin uuden sairaanhoitajan vakanssin perustamiseen vanhusten avopalveluiden päivätoimintaan. Tämän sairaanhoitajan tehtävänä on koordinoida ja kehittää muistisairaiden hoitoprosesseja tulosalueen eri yksiköiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusi sairaanhoitaja/ muisti koordinaattori aloitti työnsä 1.9.2010. Päivätoiminnassa jo aiemmin työskennelleiden kahden sairaanhoitajan työnkuvan muutosta alettiin suunnitella ja kehittää muistikoordinaattorin tehtävien suuntaan. Päivätoiminnan kolme sairaanhoitajaa siirtyivät 1.1.2011 osaksi seniorineuvolaa. Muistikoordinaattoritoiminnan suunnittelutyö on kuvattu liitteessä 1. 3
2. MUISTIKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT VANTAALLA 2.1. Muistipotilaan hoitopolku Vantaalla Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman mukaan muistisairauksien tutkiminen ja hoito perustuvat eri tahojen yhteisesti sopimaan hoito-ohjeeseen, joka on paikallinen sovellus valtakunnallisista hoito- ja tutkimussuosituksista. Muistisairauden perusselvittely tehdään ensisijaisesti omalla terveysasemalla: asiakkaan ja omaisen haastattelu, kliininen tutkimus, muistitestit, toimintakyvyn ja avun tarpeen sekä käytösoireiden arviointi ja laboratoriotutkimukset. 75 -vuotiaat ja vanhemmat tutkittavat ohjataan Katriinan sairaalan geriatriselle vastaanotolle ja työikäiset sekä aiemmin terveet alle 75-vuotiaat Peijaksen sairaalan neurologiseen yksikköön. Geriatrisen vastaanoton seurannan päätyttyä asiakas ohjataan ensisijaisesti terveysaseman lääkärin seurantaan sekä tarvittaessa muistikoordinaattorin seurantaan. Kotihoidon tai palvelutalon asukkaat ovat seurannassa omissa tiimeissään muistiosaajan seurannassa. Muistisairas ja hänen perheensä saa kotiin tarvittavat tukitoimet: kotihoito erilaisine palveluineen, päivätoiminta neljässä eri toimipisteessä, joissa omat ryhmät muistisairaille sekä omaisen mahdollisuus hakea omaishoidon tukea kotona selviytymisen tukemiseksi. Omaishoidon tukeen kuuluu hoitajalle maksettava hoitopalkkio sekä tuki hoitajalle että hoidettavalle. Kun kotona asuminen ei enää muistisairaalta onnistu, hakeudutaan pitkäaikaishoitoon, joka on laitoshoitoa ja koostuu tehostetusta palveluasumisesta, vanhainkotihoidosta tai hoivasairaalahoidosta. Muistisairaan hoitoketju koostuu monesta eri osatekijästä ja hoitopolun varrella työskentelee paljon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteistyö muistisairaan ihmisen hoitopolulla vaatii työntekijöiltä tietoa ja koulutusta muistisairauksista sekä verkostoitumista. 2.2. Tehtävien kuvaus Muistikoordinaattori on muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Muistikoordinaattori antaa tietoa, tukee ja ohjaa muistisairasta, omaisia ja ammattihenkilöitä sekä auttaa 4
ongelmatilanteiden selvittelyssä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Muistikoordinaattorit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kotihoidon lääkärien kanssa. Muistikoordinaattorilla on keskimäärin 50 70 asiakasta. Muistikoordinaattorin tehtäviä ovat: Diagnoosin jälkeinen seuranta Geriatrinen vastaanotto seuloo asiakkaistaan ne, jotka tarvitsevat tuekseen ja jatkoseurannan vastuuhenkilöksi muistikoordinaattorin. Muistikoordinaattorin asiakkaita ovat ensisijaisesti muistisairaat, jotka eivät kuulu minkään muun (esim. kotihoidon) palvelun piiriin. He asuvat joko yksin tai iäkkään puolisonsa kanssa tai ovat omaishoidettavia ja erityistä tukea tarvitsevia. Muistisairaan kotona asumisen tukeminen sekä omaisten ja perheen tukeminen Muistisairauden diagnosoinnin jälkeinen tilanne on usein ongelmallinen; sekä sairas että omaiset kokevat jäävänsä uuden tilanteen kanssa yksin, siksi palveluohjaukseen ja muistisairaan ja hänen omaisensa tukemiseen tarvitaan palvelujärjestelmässä vastuuhenkilö (muistikoordinaattori). Puhelinneuvonta Muistikoordinaattoreille voi soittaa ma - pe kello 8.15-16.00. Puhelinvastaajaan ja/tai sähköpostiin voi jättää yhteydenottopyynnön. Pyyntöihin vastataan mahdollisimman pian. Puhelinneuvonnan lisäksi muistikoordinaattoreille voi lähettää sähköpostia ja kysyä mieltä askarruttavista asioista. Asiakastapaamiset vastaanotolla Muistikoordinaattori kutsuu asiakkaat työpisteensä vastaanotolle säännöllisiin diagnoosin jälkeisiin tarkastuksiin. Muistikoordinaattorien työpisteet sijaitsevat Myyrmäen, Hakunilan ja Korson päivätoimintakeskusten yhteydessä. Muistikoordinaattorin tärkein ja keskeisin tehtävä on tukea muistisairaan kotona selviytymistä sekä omaisen jaksamista. 1. Selviytymistä ja omatoimisuutta tukevia toimenpiteitä: muistisairaan sairauden etenemisen, kokonaistoimintakyvyn ja päivittäistoiminnoista selviytymisen sekä hoidon vasteen arviointi ja seuranta noin 6-12 kk:n välein (tarvittaessa useammin) 5
lääkehoidon seuranta MMSE, GDS-30 (tarvittaessa), ADL ja IADL (muisti-, depressio- ja toimintakykytestit) omaisen haastattelu, käytösoireiden kartoitus ortostaattinen verenpaine ravitsemustilan seuranta: painon seuranta BMI, MNA (ravitsemustilan seuranta)-kaavake, ravitsemusneuvonnan antaminen suullisesti sekä kirjallisesti ja tarvittaessa muistisairaan ja omaisten ohjaus ravitsemusterapeutille liikuntakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi: ohjaaminen päivätoimintaan, yhteys fysio-, toiminta- tai puheterapeuttiin, laitoskuntoutusjakso, veteraanikuntoutus jatkuva ohjaus ja neuvonta 2. Oikea- aikaiset tukitoimet erityinen huomio yksin asuvan muistisairaan tukemiseen kotihoito + tukipalvelut kuntouttavat lyhytaikaishoidot ja intervallihoidot apuvälineet: liikkumisen apuvälineet sekä tekniset keinot helpottamaan arjen sujumista 3. Etuuksien selvittäminen 4. Omaisten oikeudet ja tukeminen vertaistuki, omaishoitajan terveydentilan ja jaksamisen seuranta 5. Turvallisuutta lisäävät toimenpiteet edunvalvonnan tarpeen arviointi hoitotahto ajokyky 6. Tietoa yksityisistä hoitopalveluyrityksistä Kun muistisairaan tilanne on tasapainossa ja omaishoitaja tuntee selviävänsä, annetaan yhteystiedot muistisairaalle / omaiselle ja heitä rohkaistaan olemaan yhteydessä muistikoordinaattoriin aina, kun muistiasioihin liittyvää avuntarvetta ilmenee. 6
Kotikäynnit sovitusti Muistikoordinaattori tekee tarvittaessa kotikäynnin muistisairaan kotiin, jos tämä ei pääse vastaanotolle tai kotikäynti tukee paremmin omaisen jaksamista sekä muistisairaan selviytymistä kotioloissa. Kotikäynnillä seurataan muistisairaan toiminnallisia kykyjä sekä kiinnitetään huomio samoihin asioihin kuin vastaanottokäynnilläkin. Kotikäynnillä kartoitetaan kodin turvallisuutta sekä kodin riskitekijöitä. Yleisen muistitietouden välittäminen, ennaltaehkäisevä työ sekä ammattilaisten opastus Vantaan Muistiyhdistykseltä siirtyviä tehtäviä ovat ensitietoiltojen järjestäminen, sopeutumisvalmennus sekä kaupungin oman henkilöstön ohjaus ja opastaminen. Muistikoordinaattorit alkavat pitää ensitietoiltoja syksystä 2011 lähtien. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa: Muistipotilaan hoidon onnistumisen edellytys on saumaton, yksilöllinen hoitoketju ja yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa. Muistikoordinaattori tekee tarvittaessa lähetteen eri yhteistyötahoille: mm. päivätoiminta, kotihoito, hoitotarvikejakelu, ravitsemusterapia, kuntoutus, Konsti (jatkohoidon konsultaatioyksikkö ). 2.3. Muistikoordinaattorin tuotteet MUISTI, käynti vastaanotolla Muistisairaan tai hänen omaisensa / omaishoitajansa käynti vastaanotolla. Esimerkiksi seuranta, muistitutkimukset, palveluohjaus MUISTI, kotikäynti Muistikoordinaattorin käynti asiakkaan kotona, palvelutalossa MUISTI, puhelinneuvonta Asiakkaan, omaisen, omaishoitajan ja perheen neuvonta puhelimitse. Ajanvarauksesta ei tehdä tuotetta. Tuote tehdään, jos puhelu sisältää selkeästi ohjausta tai neuvontaa. Yhteydenotto asiakkaaseen esim. kotikäynnin sopimiseksi ei ole tuote. MUISTI, konsultaatio Ammattihenkilöstölle tai vastaavalle suunnattu ohjaus ja neuvonta puhelimessa tai vastaanotolla. (Muistikoordinaattori on asiantuntija, jonka 7
palveluja käyttävät esim. kuntoutushenkilöstö, kotihoidon, omaishoidon tuen ja palvelutalon työntekijät jne.) Tuotteiden aikahaarukka on 0-5 tuntia. Työntekijät merkitsevät todellisen keston tt:mm. 3. TOTEUTUSSUUNNITELMA 3.1. Toiminnan jalkauttaminen Muistikoordinaattorit ovat aloittaneet työnsä yhteistyössä Katriinan sairaalan geriatrisen vastaanoton kanssa syksyllä 2010 (liite 2). Muistikoordinaattorit jalkautuvat syksyllä 2011 terveysasemille, kotihoitoon ja palvelutaloihin esittelemään muistikoordinaattorin työtä Vantaalla. Samassa yhteydessä on tärkeää keskustella yhteisistä rajapinnoista sekä päällekkäisyyksistä töissä ja asiakkaissa. On myös painotettava sitä, että jokaisen hoitotyötä tekevän kuuluu tehdä etsivää työtä, jotta muistisairaat löydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muistikoordinaattorit jakavat yleistä muistitietoutta erilaisissa asiakas- ja tiedotustilaisuuksissa sekä tapahtumissa. 3.2. Kotihoito ja palvelutalot Kotihoidossa sekä palvelutaloissa Cerad- testin voivat tehdä siihen koulutetut hoitajat. Myös muut testit (MMSE sekä omaiskyselyt) tulee olla tehtynä ennen kuin asiakas ohjataan omalle terveyskeskuslääkärille. Lääkäri tekee lähetteen asiakkaasta jatkoselvittelyyn geriatriselle vastaanotolle tai Peijaksen sairaalan neurologiseen yksikköön. Geriatrinen vastaanotto ilmoittaa kotihoitoon/palvelutaloon muistidiagnoosin saaneista asiakkaista, jotka siirtyvät kotihoidon/palvelutalon ja oman lääkärin seurantaan. Kotihoidon ja palvelutalojen muistiosaajat voivat tarvittaessa konsultoida muistikoordinaattoria. 3.3. Terveysasemien vastaanotot Muistisairauksien perusselvittely tehdään ensisijaisesti omalla terveysasemalla, jossa tehdään valmiiksi muistitestit, omaiskyselyt ja muistilaboratoriokokeet, joiden perusteella terveysaseman lääkäri laatii lähetteen geriatriselle vastaanotolle tai Peijaksen neurologiselle poliklinikalle. 8
Muistikoordinaattorit tekevät yhteistyötä muistisairaan oman terveysaseman lääkärin kanssa. Terveysasemien hoitajat voivat tarvittaessa konsultoida muistikoordinaattoria ja ohjata muistisairaat ja heidän omaisensa ottamaan tähän yhteyttä muistiin liittyvissä ongelmissa. 4. MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Tuotetilastot ovat yksi muistikoordinaattorintyön seurannan apuväline, joka antaa kuvan asiakasmääristä ja palvelun tarpeesta. Tulosten pohjalta toimintaa kehitetään vastaamaan muistisairaiden ja omaishoitajien tarpeita. Asiakaskyselyn toteuttaminen on tärkeä muistikoordinaattorin työn kehittämisen kannalta. Kysely voidaan toteuttaa esim. yhteistyössä Laurean ammattikorkeakoulun kanssa. 5. YHTEISTYÖTAHOT JA VERKOSTOITUMINEN Yhteistyö ja verkostoituminen eri ammattiryhmien ja toimijoiden kanssa on muistikoordinaattorin työssä tärkeää: moniammatillisen osaamisen avulla turvataan muistisairaille mahdollisimman hyvä ja asiantunteva hoito. Yhteistyötahoja - sairaalapalvelut: Katriinan sairaalan geriatrinen vastaanotto, sairaalaosastot, erityisesti osastot 1 ja 3 sekä päiväsairaala, AKOS 1+2, jatkohoidon konsultaatioyksikkö Konsti - avopalvelut: kotihoito + tukipalvelut, palvelutalot, päivätoiminta sekä sosiaalityö ja kotihoidonohjaajat - hoiva-asumisen palvelut - terveysasemat - kuntoutus: fysio-, toiminta-, puhe- ja ravitsemusterapia, kuulontutkija/kuulontutkimus - HUS: Peijaksen neurologinen yksikkö sekä Peijaksen vanhuspsykiatrian yksikkö: - yksityiset terveyspalvelut - yhdistykset: Vantaan Muistiyhdistys ry, Suomen muistiasiantuntijat ry (SUMU), Polli ry ( Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry ) 9
- erilaiset projektit / hankkeet: MIEPÄ (mielenterveys- ja päihdepalvelut )-hanke, Kotikatko (kotona tapahtuva tuettu päihdekierteenkatkaisuhoito )- hanke - yleinen terveysneuvontapuhelin 10023 - lähikuntien muistikoordinaattorit - yksityiset toimijat 10
LIITE 1 SUUNNITTELUTYÖ Ensimmäinen muistikoordinaattorityön suunnittelukokous, (kick off -kokous) pidettiin marraskuussa 2010. Mukana oli osallistujia sairaalapalveluista, vanhusten avopalvelusta, kuntoutuksesta, Vantaan muistiyhdistyksestä, Suomen Muistiasiantuntijat ry:stä sekä omaisten edustaja. Kokouksessa perustettiin suunnittelu- ja ohjaustyöryhmät. Suunnittelutyöryhmään nimettiin edustus sairaalapalveluista, vanhusten avopalveluista, kuntoutuksesta ja Vantaan muistiyhdistyksestä. Mukaan kutsutaan muiden alojen edustajia tarvittaessa: Viksun toimijoita, omaishoidontuen työntekijöitä ja henkilöstökeskuksen edustaja. Suunnittelutyöryhmä Päivätoiminnasta kotihoidon esimies Tiina Lauhde kokoonkutsujana ja sairaanhoitajat Anita Kekkinen, Ursula Ojansivu ja Sirkka Kaikkonen Terveyspalveluiden vastaanotosta terveydenhoitajat Tuija Haapalainen ja Jaana Hautala. Sairaalapalveluista geriatriselta vastaanotolta sairaanhoitaja Anne Lipponen ja lääkäri Janne Raunio. Kotihoidon lääkäri Maarit Peltomo ja kotihoidon sairaanhoitaja Eija Honkanen Palvelutalotoiminnasta kotihoidon esimies Outi Iharvaara Kuntoutuksesta puheterapeutti Aija Ruuska Vantaan Muistiyhdistyksestä Merja Ruotsalainen toi asiantuntemustaan toimintamallin ja siirtyvien tehtävien suunnittelussa. Suunnitteluryhmä sai tehtäväksi suunnitella muistikoordinaattorien toimintamallin toukokuun 2011 loppuun mennessä. Ohjausryhmä Anna-Liisa Korhonen, Juha Jolkkonen, Kirsi Savolainen, Janne Raunio, Tiina Lauhde, Sirkka Kaikkonen, Anita Kekkinen ja Ursula Ojansivu. Ohjausryhmällä oli kokonaisvastuu muistikoordinaattorityön suunnittelussa ja toteutuksessa. 11
LIITE 2 MUISTIKOORDINAATTORIN PALVELUT Muistisairaan turvallinen kotona asuminen edellyttää varhaista taudinmääritystä, hyvää hoitoa sekä sairastuneen ja hänen omaisensa hyvän elämänlaadun tukemista. Muistikoordinaattori on muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettu terveydenhuollon ammattilainen. Muistikoordinaattori antaa tietoa, tukee ja ohjaa muistisairasta, omaisia ja ammattihenkilöitä sekä auttaa ongelmatilanteiden selvittelyssä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja hoitoon osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Muistikoordinaattorin tehtäviä ovat: diagnoosin jälkeinen seuranta kotona asumisen tukeminen muistisairaan ja omaisten tukeminen puhelinneuvonta asiakastapaamiset vastaanotolla kotikäynnit sovitusti yleisen muistitietouden välittäminen, ennaltaehkäisevä työ sekä ammattilaisten opastus yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa Muistikoordinaattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimitse ma - pe kello 8.15-16.00 tai sähköpostitse. Vastaajaan ja/tai sähköpostiin voi jättää yhteydenottopyynnön. Pyyntöihin vastataan mahdollisimman pian. Muistikoordinaattoreiden yhteystiedot: Sirkka Kaikkonen sirkka.kaikkonen@vantaa.fi Aluejako: puh.050-3122 016 Postinumerot: 01600, 01610, 01620, 01630, Myyrmäen päivätoimintakeskus 01640, 01650, 01660, 01670, 01680, 01700, Ruukkukuja 5 01710, 01720. 01600 Vantaa Ursula Ojansivu Aluejako: ursula.ojansivu@vantaa.fi Postinumerot: 01360, 01370, 01390 (Ilola), puh.050-3122 107 01400, 01420, 01450, 01480, 01490, 04260, Korson päivätoimintakeskus 01730, 01740, 01750, 01760 ja 01810. Metsotie 23 01450 Vantaa Anita Kekkinen anita.kekkinen@vantaa.fi Aluejako: puh. 050-3146 315 Postinumerot: 01200, 01230, 01260, 01280, Hakunilan päivätoimintakeskus 01300, 01350, 01390 (Ruskeasanta), 01380, Laukkarinne 4 00750, 01510, 01520, 01530 ja 01690. 01200 Vantaa 12
Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhusten avopalvelut 1