LÖNNROT OPISTO kouluttaa nuoria ja aikuisia matkailualalle, hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualalle. AMMATILLINEN NEUVOTTELUKUNTA KARPELA, TANJA, kansanedustaja, puheenjohtaja (huhtikuuhun saakka) VARPASUO, PÄIVI, erityisasiantuntija, varapuheenjohtaja (kesäkuuhun saakka) SUMARI, SIKKE, ravintoloitsija, vt. puheenjohtaja (alkaen lokakuusta) GRÖNROOS, MAARIT, matkailualan yrittäjä LINDFORS, MERTSI, toimitusjohtaja NIKANDER, MARJATTA, ravintolapäällikkö REISBACKA, ANNELI, johtava tutkija TAIPALE, KAIJA, sivistystoimen ltk pj Sammatti UITTAMO, KARI, kunnanhallituksen pj Sammatti LOUHIKOSKI-ALASUUTARI, TERTTU, rehtori, sihteeri Varajäsenet: AHTELA, EERO, museonjohtaja GRANDELL, HANNA-MARIA, kunnanjohtaja (alkaen kesäkuusta) MALIN, ANNE, tutkija / suunnittelija PYÖKKIMIES, ERKKI, kunnanjohtaja (toukokuuhun saakka) ROUHIAINEN, ULLA-MAIJA, kouluttaja SILLANPÄÄ, MERJA, tutkija Neuvottelukunta kokoontui toimintavuonna neljä kertaa. TOIMINNAN YLEISLINJAT Lönnrot Opisto kouluttaa nuoria ja aikuisia matkailualalle, hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualalle. Tutkintopohjaisen koulutuksen ammattinimikkeitä ovat matkailupalvelujen tuottaja, ravintolakokki ja tuoteneuvoja. Kotitalousopetusta järjestetään 20 opintoviikon laajuisena ja sen tavoitteena on antaa valmiudet oman kotitalouden hoitoon. Lisäksi Lönnrot Opisto kouluttaa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yritysten henkilöstöä ja toteuttaa kehittämishankkeita. Toimintavuoden järjestelmällinen kehittämistyö tuli näkyviin positiivisena tuloksena. Opiskelijamäärän kasvu ja koulutustoiminnan monipuolistaminen toteutuivat suunnitellusti. Kokonaisopiskelijamäärä oli tammikuussa 73 ja syksyllä 111 opiskelijaa. Vuositasolla opiskelijamäärä oli 88,8 opiskelijaa. Tammikuussa aloitettiin näyttötutkintoperusteinen aikuiskoulutus matkailualalla ja syksyllä hotelli- ja ravintola- sekä kuluttajapalvelualoilla. Myös yrityskoulutus laajeni toimintavuoden aikana. Ammatillisen neuvottelukunnan puheenjohtaja vaihtui: kansanedustaja Tanja Karpela valittiin kulttuuriministeriksi ja hän ilmoitti pidättyvänsä neuvottelukunnan puheenjohtajuudesta ministeriytensä ajan. Varapuheenjohtajana toiminut Päivi Varpasuo menehtyi heinäkuussa. Uutena puheenjohtajana toimi lokakuusta alkaen Sikke Sumari. Neuvottelukunta edisti kehittämistyötä ottamalla kantaa muun muassa keittiötilojen uudistuksen, ammattitaitokilpailutoiminnan valmennuksen aloittamisen puolesta ja olemalla aloitteellinen uuden kodinkone- ja kalustepalvelujen ammattitutkinnon osalta. Neuvottelukunta edisti myös merkittävästi Sammatin kunnan ja Lönnrot Opiston matkailualan yhteistyön aloittamista sekä lähti voimakkaasti ideoimaan pihapiirin tilojen hyödyntämistä Lönnrot Opiston ja alueen yritystoiminnan käyttöön. Lönnrot Opiston oppimismenetelmänä vahvistui toiminnallinen oppiminen, kun hanketyön kautta laajentunut matkailualan yritysyhteistyö toi opetukseen yritysten tilaamia oppimisprojekteja ja opinnäytetöitä. Kevään tärkeänä oppimisympäristönä oli Työtehoseuran kotitalousosaston 60-vuotisjuhlan tapahtuma Juhlapäivälliset Lönnrotin aikaan. Opiskelijat valmistelivat illallisten menun ja ohjelman 1850-luvun henkeen. Tapahtuma onnistui mainiosti. Yhteistyö Lohjan Menneen Ajan Markkinoiden kanssa antoi uuden areenan toteuttaa laajaa toiminnallisen oppimisen kokonaisuutta, Makujen Sali -tapahtumaa. Ensimmäinen Makujen Sali toteutettiin wanhana Annan aattona eli 13. 14.12. Tapahtuman toteutuksesta tuli kiittävää palautetta. Makujen Sali toistuu seuraavina vuosina eri teemoilla. Kertomusvuoden aikana edistyttiin myös opetustilojen toiminnallisessa uudistamisessa. Kotitalousopetuksen käyttöön valmistui keväällä uusi pienryhmäopetukseen soveltuva kotitalouskeittiö, Voikukka. Suunnitelma Opetusravintola Silmun kunnostuksesta kotitalouskeittiöstä ravintolakeittiöksi käynnistettiin. Samalla käynnistettiin tilojen kunnostuksen kokonaissuunnitelma. Ryhmä- ja luokkatilat tulivat tehokkaaseen käyttöön opiskelijamäärän lisääntymisen myötä. 59
Kotitalousosaston 60-vuotisjuhlan illallismenu ja ohjelma olivat 1850-luvun hengessä toiminnallisen oppimisen harjoituksena. Runot nostattivat kansallistunnetta ajan hengen mukaisesti. Kuva: Arto Mutikainen TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittämisen painopisteiksi valittiin toimintasuunnitelmassa talouden tasapainottamiseen vaikuttavat toimet, opetuksen ja ohjaustyön kehittäminen, tiimien toiminnan ja työnkuvien kehittäminen, kokonaisvaltaisen laatutyön aloittaminen ja muun toiminnan kehittäminen selkeästi opetustoiminnan osana. Kehittämistyön pohjana käytettiin toimintatilatutkimuksen tietoja edellisen vuoden lopulta ja kevään opiskelijapalautteiden tietoja. Lisäksi matkailuhankkeessa kerättiin alueen yrittäjien odotuksia toimintojen kehittämiseen. Talouden tasapainottaminen Tavoitteena oli saada toiminta taloudellisesti kannattavaksi. Keinoina olivat opiskelijamäärän kasvattaminen, asiakaskunnan laajentaminen, kustannustehokas toiminta sekä rahoitustaustan monipuolistaminen uusien koulutustuotteiden ja palvelutoiminnan kehittämisen kautta. Opiskelijamäärä nousi elokuussa ylärajalle 111 opiskelijaan, aikuiskoulutus aloitettiin kaikissa perustutkinnoissa, yrityskoulutusta laajennettiin hygieniapassista anniskelupaikan vastaavien ja matkailualan yrittäjien koulutukseen. Rahoituspohjan monipuolistaminen toteutui yrityskoulutuksen lisääntymisen kautta. Tavoitteena oli laajentaa myös työvoimapoliittiseen koulutukseen. Tehdyn koulutustarjouksen työvoimatoimisto arvioi tasokkaaksi ja uudenlaiseksi, mutta liian kalliiksi. Myös yritysten yhteishankintakoulutuksista käytiin alustavia keskusteluja, mutta tarjouksien tekemiseen saakka ei päästy. Lisäksi oppisopimuskoulutukset muuttuivat näyttöön valmistavaan koulutukseen. Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen Yrityspalvelukeskuksen kanssa suunniteltiin yhteistyössä myynnin ammattitutkinnon kuluttajamyyntiin suuntautunut koulutus, joka toteutetaan vuonna 2004. Hankinnoissa ja toiminnassa pyrittiin asettamaan tärkeysjärjestykseen hankinnat ja kiinnittämään huomio kustannusten kertymiseen. Tiimit saivat hankintavastuuta tiettyyn summaan saak- 60
ka. Käytäntöä pidettiin hyvänä. Omaa hinnoittelua tarkistettiin. Koulutustuotteiden hinnoittelussa onnistuttiin, ja palvelutuotteiden hinnanrakentamisessa on vielä kehittämistä. Markkinoinnin kehittäminen Lönnrot Opiston imagon rakentamisen ja markkinointitoimintojen kehittämisen ensimmäinen vaihe onnistui. Tavoiteltu opiskelija- ja asiakasmäärä saavutettiin syksyllä. Hattu-tiimin eli hanke- ja tulevaisuustiimin syksyn haasteena oli lähteä rakentamaan markkinoinnin strategia uuden imagon ja toimintojen perustalle niin, että jatkuva kehitys voidaan turvata. Pitkäaikaiset asiakas- ja sidosryhmäsuhteet koettiin tulevaisuuden kannalta elintärkeiksi. Markkinoinnin strategiaa suunniteltiin pääpainopisteenä asiakassuhdemarkkinointi. Aiheeseen liittyen projektipäällikkö teki MBA-lopputyönsä asiakassuhdemarkkinoinnin kehittämisestä Svenska Handelhögskolaniin. Työn pohjalta markkinointia kehitetään pitkäjänteisesti asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Samalla kehitetään markkinoinnin vaikuttavuuden seurantaa ja mittaristoja. Organisaation ja toiminnan kehittäminen Kertomusvuoden selkeä uudistus oli neljän opettajan työsuhteen vakinaistaminen. Aiemmin vain kaksi opettajista oli päätoimisia, ja heistäkin toinen on osa-aikaeläkkeellä. Pääosa opettajista oli sivutoimisia ja määräaikaisia. Lisäksi kolmen sivutoimisen opettajan työsuhde muutettiin päätoimiseksi määräaikaiseksi työsuhteeksi. Lisäksi palkattiin suunnittelija aikuiskoulutuksen järjestelytehtäviin, projektipäällikkö projekti- ja markkinointityöhön, koulutussihteerin työnkuva muutettiin opintokoordinaattorin tehtäväksi ja emännän työtehtävät rakennettiin palvelupäällikön tehtäväksi. Sivutoimisia opettajia on edelleen seitsemän henkilöä, joista yksi on tutkija Työtehoseuran kotitalousosastolta. Opetustyötä tekevät tarvittaessa myös suunnittelija, opintokoordinaattori, projektipäällikkö ja palvelupäällikkö. Vapaa-ajanohjaajan osa-aikainen työsuhde muu- Neuvottelukunnan puheenjohtaja Sikke Sumari ja ammattiaineiden opettaja Kaija Tuompo vasemmalla, rehtori Terttu Louhikoski-Alasuutari oikealla. Tiimi valmisti herkkuja Makujen sali -tapahtumaan. Kuva: Tarja Jernström 61
tettiin kokoaikaiseksi. Kiinteistöhuoltopalvelut on maaliskuusta alkaen ostettu kokonaan ulkopuoliselta yritykseltä, samalta jolta aiemmin ostettiin viikonloppupäivystys. Henkilökunta muodostaa tiimiorganisaation ja tehtävät jakaantuvat kolmelle tiimille. Tiimivetäjät ja rehtori muodostavat yhteistyöryhmän, jossa sovitaan tehtävien jakamisesta, välitetään tietoja ja kartoitetaan tulevia suuntaviivoja. Tiimit valmistelevat opettajien- ja henkilöstökokouksissa käsiteltävät asiat. Kertomusvuoden tavoitteeksi asetettiin henkilöstön osaamisen kartoittaminen, mikä on tiimitoiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Henkilökuntaa on kannustettu kehittämään omaa osaamistaan ja pätevöitymistään. Työilmapiirikartoituksen mukaan toimintavuoden kuluessa on edistytty myönteisesti monissa asioissa. Uusia toimintatapoja kehitetty erityisesti työnohjauspalaverissa esiin nostettuihin ongelmakohtiin. Syksyn aikana Hattu-tiimi laati osaamiskartoitusta varten pohjan, joka nimettiin henkilökohtaiseksi kehittymissuunnitelmaksi. Yhteistyö aikuiskoulutuskeskuksen ja Lönnrot Opiston välillä on hyvin toimivaa ja vakiintunutta. Henkilöstö on myös tutustunut toisiinsa yhteisten henkilöstöpäivien merkeissä. Työtehoseuran tutkimuksen kanssa tuoteneuvojakoulutuksen opetustyö ja messutapahtumat ovat osa opetustoimintaa. Myös työssäoppimiseen liittyen on löydetty toimintamuoto ammattikeittiötutkimuksen yhdistämiselle kokkien opintoihin. Matkailualan koulutukseen sisältyy myös seikkailutoimintaa. Kuva: Keimo Valkonen Opetuksen ja ohjaustyön kehittäminen Tavoitteena oli hioa opetussuunnitelmia, jotta ryhmien yhdistäminen opetuksessa onnistuisi paremmin. Yhteinen opetus lisääntyi, ja opetussuunnitelmien hiomista jatketaan. Aikuiskoulutuksessa saatiin näyttöjen järjestämisoikeudet matkailualan perustutkinnon lisäksi myös hotellija ravintola-alan perustutkintoon. Kuluttajapalvelun näyttöjen järjestämisoikeuksien haku on vielä kesken. Näyttötutkintomestarikoulutuksen suoritti kaksi opettajaa ja suunnittelija. Koulutuksen yhteydessä laadittiin näyttötutkintosuunnitelmat kolmelle perustutkintolinjalle. Opiskelijahuollon, kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä sekä turvallisuutta koskeva lakimuutos astui voimaan toimintavuoden elokuun alusta myös ammatillisessa koulutuksessa. Lönnrot Opistossa ei ole kuraattoria, joka vastaisi opiskelijahuollon organisoinnista, vaan tehtäviä hoitavat ryhmäohjaajat, vapaa-ajanohjaaja, rehtori ja tarvittaessa terveydenhoitaja. Pienessä yksikössä myös henkilöstö huolehtii yhteisvastuullisesti opiskelijoiden hyvinvoinnista. Koko henkilöstölle toteutettiin toimintavuoden aikana koulutuskokonaisuus, jossa pääpaino oli nuoren kohtaamisessa ja yhteisöllisessä toiminnassa. Koulutuksessa tarkasteltiin nuorten ongelmien kohtaamista ja verkottumista ammattiauttajien kanssa. Lakimuutos edellyttää, että opiskelija ohjataan tarvittaessa käyttämään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Lisäksi tarkasteltiin ryhmäilmiöitä ja ryhmän ohjaamista teemalla opettajasta valmentajaksi. Opiston uudet järjestyssäännöt astuivat voimaan elokuun alusta. Selkeä muutos edellisiin sääntöihin oli päihteiden käytön nollaraja, mikä selkiyttää nuorten ohjaamista vaikeassa asiassa. Uudet järjestyssäännöt on todettu toimiviksi. Lain edellyttämä kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on toiminut hyvin. Vanhempainillassa vanhemmat ovat perehtyneet ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja toimintatapoihin. Samalla on luotu yhteys ryhmäohjaajaan ja tutustuttu henkilökuntaan. Erityisiä opetusjärjestelyjä varten perustettiin pienryhmä, johon valituille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opiskelujen järjestämissuunnitelma. Pienryhmä on pääosin integroituna toisen ryhmän opetukseen. Mikäli pienryhmäläisten tavoitteita ammatinopetuksessa tai yleisaineiden opetuksessa on alennettu, on käytetty rinnakkaisopettajaa ohjaamassa pienryhmäläisiä. Pienryhmäläisten opiskeluaika on suunniteltu neljäksi vuodeksi. Pienryhmällä on oma sekä ryhmäohjaaja että oppimisvaikeuksia ja oppimista ohjaava opettaja. Jollakin opiskelijalla voi olla myös erillinen nimetty tukihenkilö. ATK-luokka on tehokkaassa käytössä sekä opetuksessa että vapaa-ajalla. Kaikille opiskelijoille tarjotaan atk-perustaidot. Opiskelijoiden multimediaesitykset ovat yhdistäneet nykyistä ja mennyttä uudella tavalla. Tietotekniikan alalla luotiin perustaa verkko-opetuksen käyttöönotolle. Opiskelija- ja henkilöstökyselyt tehtiin nettikyselynä. Tavoitteena oli kehittää majoitus- ja ravintolapalvelutoiminta kiinteämmäksi osaksi opetusta. Lukuvuoden aikana asiakkaiden ravintola- ja opaspalvelut hoidettiin opiskelijavoimin. Myös uusille opiskelijoille opiskelupaikkakuntaan ja sen ympäristöön suunnatun tutustumisretken opastus järjestettiin matkailuopiskelijoiden oppimistilanteena. 62
Makujen Sali -tapahtuman teemajulkaisu, joka kertoo makeista herkuista muinaisista ajoista nykypäivään ja tulevaisuuteenkin. Kuvassa on julkaisun kansi. Kuva: Sakari Alasuutari Yhteistyön lisääminen Työssäoppiminen on yksi tärkeä yritysyhteistyön muoto ammatillisessa oppilaitoksessa. Puitesopimus on voimassa 15 yrityksen tai organisaation kanssa. Kaikkiaan opiskelijoita on ollut kuluneen vuoden aikana työssäoppimassa 66 yrityksessä tai organisaatiossa. Matkailualan opiskelijat tekivät yrityksiin oppimistehtäviä ja opinnäytteitä ja Lohjalla joulukuussa toteutettu Makujen Sali oheistuotteineen ja opaspalveluineen muodostui osaksi myös tulevien vuosien toimintaa. Lönnrot Opisto on jatkanut matkailualan kouluttajien yhteistyöryhmässä osallistuen Matkamessuille ja alan koulutuksesta käytävään kehittämiskeskusteluun ja tiedottamiseen. Yhteistyössä on mukana kahdeksan matkailualan oppilaitosta. Suunnittelija toimii opetushallituksen asettamassa Haaga Instituutin vetämässä nuorten näyttöjen kehittämistyöryhmässä. Taitoa työstä -hankkeessa Lönnrot Opisto on yhteistyössä alueen eri alojen ammatillisten oppilaitosten kanssa kehittämässä työssäoppimisen laatua. Messuyhteistyötä on tehty Kanneljärven ja Kisakallion opistojen kanssa. Lukioyhteistyötä on viritetty Lohjan lukion suuntaan. Tässä vaiheessa lukio on tarjonnut joko yo-tutkinnon suorittamismahdollisuutta tai täydentäviä opintoja. Täydentävinä opintoina tulisivat kyseeseen lähinnä kieliopinnot. Lukiolla on valmiudet järjestää opetus tarvittaessa videovälitteisesti. Elias Lönnrotin säätiön tehtävänä on tukea Lönnrot Opiston toimintaa. Säätiö hankki opistolle ravintolakeittiön välineitä 1500 eurolla ja osallistui uusien opiskelijoiden tutustumisretken kustannuksiin. Lisäksi säätiö maksaa opiskelijoille tilattujen kahden sanomalehden tilausmaksut. Säätiö päätti tukea oppilaskunnan toimintaa kuntosalivälineiden hankkimisessa 500 eurolla. Edellytyksenä oli, että opiskelijat hankkivat itse saman suuruisen summan. Opiskelijat järjestivät Makujen Salissa arpajaiset, josta saivat koottua varat seuraavan vuoden hankinnoille. Syksyllä Lönnrot Opisto lähti mukaan Kulkunen-hankkeeseen markkinoimaan omia majoitus- ja ravintolapalveluja matkailijoille. Kulkunen tulee olemaan reitti kävelijöille, pyöräilijöille ja ratsukoille Karjalohjan ja Sammatin luonnonkauniissa kulttuuriympäristössä ja palvelee näin myös Lönnrot Opiston opiskelijoita ja asiakkaita. Reitti toteutetaan maanomistajien ja tiekuntien tuella, talkoohengellä sekä Karjalohjan kunnan, paikallisten yritysten ja EU:n avustuksella. Reitistön ensimmäinen osa, noin 40 kilometriä valmistui koekäyttöön syksyllä. Kartta ja loppureitistö valmistuvat keväällä 2004. KOULUTUSALAT Perustutkinto-opiskelijamäärä nousi elokuussa ylärajalle 111 opiskelijaan. Näyttöperusteinen aikuiskoulutus alkoi tammikuussa matkailualan, syksyllä ravintolakokkien ja tuoteneuvojien aikuiskoulutuksena. Yritysten henkilöstökoulutuksessa edistyttiin merkittävästi. NUORTEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO Matkailualan perustutkinto antaa monipuolisen osaamisen matkailualan eri tehtäviin, erikoistuneen osaamisen matkailun ohjelmapalveluihin ja jatko-opintokelpoisuuden. Koulutuksessa opitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan matkailijoille 63
elämyksiä tuottavia ohjelmapalvelukokonaisuuksia painopisteenä kulttuurimatkailun ohjelmapalvelut. Matkailualan perustutkinnon suorittanut voi toimia matkailun ohjelmapalveluyrityksissä, loma- ja matkailukeskuksissa tai majoituspalveluyrityksissä. Tutkintonimikkeenä on matkailupalvelujen tuottaja ja koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Opiskelijamäärä nuorten tutkinnossa oli 25 opiskelijaa ja aikuisten tutkinnossa 11 opiskelijaa. HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto antaa monipuoliset perusvalmiudet hotellien ja ravintoloiden eri tehtäviin tai rahti- ja matkustaja-alusten vastaaviin tehtäviin, erikoisosaamisen ruokatuotannon tehtäviin ja jatko-opintokelpoisuuden. Koulutuksessa opitaan suunnittelemaan ja valmistamaan ravintoloiden ruoka-annoksia gastronomian vaatimusten mukaan. Tutkintonimikkeenä on ravintolakokki ja koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Opiskelijamäärä nuorten tutkinnossa oli 57 opiskelijaa ja aikuisten tutkinnossa 12 opiskelijaa. KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUN PERUSTUTKINTO Kotitalous- ja kuluttajapalvelun perustutkinto antaa monipuoliset valmiudet kotitalouksille suunnattujen palvelujen tuottamiseen ja erikoistuneen osaamisen myynti-, esittely- ja neuvonta tehtäviin. Koulutusta järjestetään toimintavuoden syksystä alkaen ainoastaan aikuiskoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä kotitaloustutkimuksen kanssa. Opiskelijamäärä nuorten tutkinnon mukaisessa opetuksessa on kahdeksan opiskelijaa ja aikuisten tutkinnossa 8 opiskelijaa. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa KOTITALOUSOPETUS (TALOUSKOULU) Kotitalousopetus on 20 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus, joka antaa monipuoliset valmiudet ruoanvalmistukseen, kodinhoitoon, sisustamiseen ja pieniin kodin kunnostustöihin sekä kuluttajaosaamiseen. Kotitalousopetukseen sisältyy myös ATK:n perusvalmiudet, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Talouskoulu ei ole tutkinto. Opiskelijamäärä oli 13 opiskelijaa. YRITYSKOULUTUS Toimintavuoden aikana suoritettiin yhteensä 135 hygieniapassia sekä 97 anniskelupaikan vastaavan hoitajan testiä. Ensimmäinen räätälöity matkailualan yrityskoulutus alkoi syksyllä. Koulutus suunniteltiin ja räätälöitiin yhteistyössä yrittäjien kanssa. Koulutuksen aihealueina olivat matkailualan lainsäädäntö, hinnoittelu ja toimiminen verkostossa. Koulutus toteutettiin iltaopetuksena noin kaksi kertaa kuukaudessa syyskuusta alkaen. Lönnrot Opiston vahvuutena koulutuksen järjestämisessä Ravintolakokin opinnoissa ollaan kiinni käytännön työssä. Kuva: Kaija Tuompo on alan osaaminen, ammattitaito ja verkostot alan muihin asiantuntijoihin. HANKKEET JA MUU TOIMINTA Kokit työssäoppimassa ESR-rahoitteinen hanke sai jatkoaikaa helmikuun 2004 loppuun saakka. Hankkeessa keskityttiin toimintavuodenaikana rakentamaan toimintamallia TTS kotitaloustutkimuksen, työssäoppimisyrityksen ja opiskelijan oppimisen välille. Tavoitteena oli yhdistää ammattikeittiötutkimus ammatillisen opiskeluun ja antaa opiskelijoille valmiuksia olla mukana ammattikeittiöiden kehittämisprojekteissa. Tarkasteltavia kohteita ovat muun muassa laiteteknologia, sisäilmasto, ergonomia, toimintaprosessit ja jätehuolto. Kehitettyä toimintatapaa voidaan pitää jopa uutena innovaationa ammatillisen koulutuksen kentässä. Ammattiin opiskeleva oppii mittaamaan ja kirjaamaan ylös ongelmakohtia, mikä antaa yritykselle hyvän pohjan rakentaa onnistuneita kehittämissuunnitelmia. Eliaksen yrttitarha Yrttitutkimushankkeen loppuraportti valmistui heinäkuussa. Hankkeessa selvitettiin 70 Elias 64
Matkailupalvelujen opiskelijat oppivat myös ateriapalveluja. Kuva: Tuula Maunula Lönnrotin lääkkeeksi suositteleman kasvin osalta soveltuvatko ne rohdoskäyttöön edelleen. Selvityksen pohjalta nousi esiin seitsemän lääkekasvia, joilla voisi olla erityistä merkitystä lääke- ja hoitotuotteina. Hankkeen puitteissa tuotettiin Internetsivuille myös Lönnrotin kasvio vuodelta 1866. Eliaksen yrttitarhassa on 48 rohdoskasvia, joihin yleisö voi kasvukauden aikana käydä tutustumassa. Tilattuja opastuksia oli toimintavuonna vasta muutamia. Yrttitarha kiinnosti yksittäisiä matkailijoita, kesäasukkaista ja lehdistöä. Matkailuopiskelijat oppivat kulttuuri- ja luontokohteessa opastamista nimenomaan Eliaksen yrttitarhassa. Yrttitarhan ympäristön näyttävyyttä pyrittiin kohentamaan veriapila- ja auringonkukkakasvustoin. Keittiöyrttitarhaa laajennettiin ja mausteyrttivalikoimaa lisättiin periaatteella samojen yrttien eri makuvivahteita. Nyt tarhassa on 70 erilaista mausteyrttiä. Keittiöyrttitarha palvelee sekä ravintolakokkien että matkailualan opetusta. Kokit korjaavat ja jalostavat mausteyrttien satoa Opetusravintola Verson ja Silmun käyttöön. Jopa Jouluruokaperinteitä tässä ajassa -teemassa toteutetulla jouluaterialla koristelussa käytettiin omia yrttejä. Matkailuhanke Lönnrot Opiston ja matkailuyrittäjien välisen yhteistyön kehittämisen esiselvitys-hanke toteutettiin ajalla 15.11.2002 31.12.2003. Hanke rahoitettiin Lounais-Suomen maaseudun kehittämisyhdistyksen kautta. Hanke toteuttaa tavoite 1 -ohjelman alueellista maaseutuohjelmaa. Esiselvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää miten Työtehoseuran Lönnrot Opiston tilat ja osaamisresurssit voisivat parantaa alueen matkailuyrittäjien toimintamahdollisuuksia, tuotekehitystä sekä kesämatkailijoiden ja kesäasukkaiden palvelua alueella. Tavoitteena oli, että hankkeen vaikutuksesta alueen matkailuyrittäjät oppisivat tuntemaan Lönnrot Opiston mahdollisuudet alueen matkailun kehittämisessä. Yhteistyöstä kiinnostuneet matkailuyrittäjät lähtisivät yhdessä rakentamaan uutta kehittämishanketta, jossa opiston resurssit matkailun kehittämistyössä voitaisiin käyttää alueen hyväksi ja matkailuun saataisiin uusia tuotteita. Hankkeessa haastateltiin 35 Sammatin, Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Suomusjärven matkailualan yrittäjää. Konkreettisia yhteistyön kohteita löytyi heti ja yhteydenottoja projektin kuluessa tuli useita. Yhteydenotot liittyivät muun muassa erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, opinnäytetöihin, työssäoppimiseen ja näyttöjen suorittamiseen. Haastatteluiden aikana yritykset saivat lisäksi tietoa opiston koulutus- ja palvelutarjonnasta. Opisto sai tietoa alueen matkailuyritysten toiminnasta, toiveista ja yhteistyömahdollisuuksista heidän kanssaan. Haastattelussa tuli esille myös useita selkeitä kehittämiskohteita alueen matkailuun. Näiden palautteiden avulla aloitettiin uuden hankkeen suunnittelu. Hankkeen loppuraportti valmistui joulukuussa. Majoitustoiminta Majoitusvuorokausia kertyi vuoden aikana kaikkiaan 1139. Majoitustoiminta keskittyi toimintavuonna lähinnä yhden yrityksen, tulevan moottoritien maaperää tutkivan yrityksen henkilöstön majoittamiseen. Lisäksi Helsingin Tanssiopisto järjesti jo perinteeksi tulleen Sammatin tanssileirin heinä-elokuun vaiheessa. Sammatin tanssileiri on jo käsite myös Kansallisbaletin tanssijoille, jotka tulevat loppunäytökseen esiintyjiksi. Tanssileirin aloitteesta on ryhdytty selvittämään käyttämättömänä olevan navetan vintin muuntamista kesätapahtumatiloiksi. 65