Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, 20.8.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto
Virikkeeksi 1. Mitä erityisesti pohdin nykyisin? Mitä tarkoittavat julkisen vallan näkökulmasta: Asiakkuus Asiakaslähtöisyys, asiakasymmärrrys Arvon tuottaminen yhdessä Väestö/yhteisölähtöisyys erityisesti ja suhteessa ongelmalähtöisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen Informastionalismi (ks. Uuden teknologian hyödyntäminen julkisissa palveluissa
Virikkeeksi 2. Miksi oppivelvollisuusikää on jatkettava? Ikärajat säädetty aivan erilaisessa maailmassa! Aikuistuvien ympäristö yhä kompleksisempi Tutkimustieto lapsen kehityksestä aikuiseksi Neljä perustelua 1. Suuret erot aikuistumisessa hitaasti kypsyvät/muuten erilaiset vaarassa 2. Tuki ja palvelut sirpaloituvat oppivelvollisuuden päättyessä 3. Oikeudenmukaisuus tuen ja palvelujen järjestämisessä 4. Osaoptimointi vs. julkisen vallan vastuu
Vanhemman työttömyys vs. Paljon tutkimustietoa Vanhemman työttömyys kiistatta parisuhteen, perheen ja lasten hyvinvoinnin RISKITEKIJÄ, mutta ei välttämättä aiheuta pahoinvointia Vaikutus riippuu perheen historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä
Keskimääräinen vastaus ei riitä: Tunnettava perheen oma polku Jokainen perhe kulkee omaa polkuaan Työttömyys tulee kaiken aikaisemman lisäksi Millainen työttömyys, millainen perhe? Toinen/molemmat vanhemmat Ensimmäinen, toistuva, kesto Toimeentulon tulevaisuuden näkymät Ympäristö Vanhempien hyvinvoinnin ja parisuhteen historia Lasten hyvinvointi, kehitysyhteisöt ja niiden kasvatuskumppanuus
Vanhemman työttömyys voi avata mahdollisuuksien ikkunan uuteen ja vahvistaa perheen ja lasten hyvinvointi tai laukaista aikaisemmin vaikuttaneet perheen/lasten hyvinvoinnin uhat murtaa perheen/lasten aikaisemmin vahvankin hyvinvoinnin perustan Ytimessä vanhempien/perheen pärjäämiskyky ja sen tukeminen
Vanhempien/ perheen pärjäämiskyky vrt. Ilmarisen työkyvyn talomalli
Lapsiperheen pärjäämiskyky kehittyy ajan myötä Äidin hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Perheen elinolot - asuinalue - perherakenne - toimeentulo Isän hyvinvointi - terveys (mielenterveys) - päihteet Parisuhde - ristiriitojen ratkaisu Läheistuki - saatavilla olevan tuen kuvaus Lapsiperheen hyvinvointiarviointi Vanhemmuus - mielikuvat vauvasta - kasvatusosaaminen -vuorovaikutus Sisarukset - lukumäärä ja ikä - hyvinvointi Lapsen hyvinvointi - kasvu, kehitys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvointi - terveys: oireet, vammat ja taudit
Mitä tekisin, jos vastaisin kunnan toiminnasta? 1. Keskittyisin ensin pohtimaan asiakkuutta: Mitä tarkoittaa asiakkuus kuntaan?
Mitä tarkoittaa asiakkuus? Kaikki kunnan asukkaat ovat asiakkaita! Elinkeinopolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu/ kaavoitus, vesi/viemäru/liikenne, talouden hallinta yms. Kuntapalveluissa kaksi rinnakkaista ja samanaikaista asiakkuutta: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen 2. tehostettuun /erityiseen tukeen
Mitä asiakkuudesta opetetaan hankkenilla? K Ojasalo: Palveluyrityksen tuottavuuden tehostaminen resurssien minimoimisesta asiakas-ajatteluun. ks. Grönroos ja Järvinen (toim.) Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001, sivut 56-63. Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014.
Tavaratuotannon tuottavuuden oletukset eivät toimi palveluyrityksissä, koska 1. tuotokset paljolti aineettomia, usein vaikea määritellä ja laskea kappaleina 2. palvelut ovat usein heterogeenisiä, räätälöityjä, laatu vaihtelee 3. tuotanto ja kulutus samanaikaista 4. asiakkaiden osallistuminen ja mukanaan tuomat panokset ratkaisevat 5. ei voida varastoida
Vastoin perinteisten tuottavuuskäsitteen periaatetta palveluyrityksissä resurssien minimoiminen ja tuotosten maksimoiminen eivät sellaisenaan saa olla tuottavuuden kasvattamiskeinoja. Perinteisistä sisäisistä kustannussäästöistä siirryttävä strategioihin, jotka ensisijaisesti tähtäävät asiakkaiden saaman arvon kasvattamiseen ja ulkoisen hyödyn tuottamiseen
Tavaratuotannossa voidaan kasvattaa tuottavuutta ilman että asiakkaat sitä huomaavat Palveluyritys harvoin pystyy parantamaan tuottavuutta ilman, että sillä on jonkinlaisia vaikutuksia lopputuotteeseen palveluliiketoiminnassa tuottavuuden (ymmärrettynä perinteisellä tavalla) kasvattaminen aiheuttaa yleensä asiakastyytyväisyyden laskun Asiakkaiden laatuarvioiden tulisi palveluyrityksissä olla keskeisellä sijalla
Tuottavuutta voidaan parantaa: 1. Asiakkaille aktiivinen rooli, opetetaan tuomaan oikealla tavalla omia panoksiaan. 2. Tunnetaan asiakkaiden odotukset ja palveluista saadut kokemukset 3. Tasataan kysynnän ja tarjonnan suhdetta 4. Sisäinen markkinointi keskeistä henkilöstön asenteet, tiedot, taidot, sitouttaminen henkilökunnan vaihtuvuuden vähentäminen asiakkaiden vaihtuvuuden vähentäminen ja asiakassuhteiden pidentäminen asiakkaiden opettaminen osallistumaan tuotantoon
Löytänä ja Korkiakoski 2014, 25-27 Yrityksen asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä
Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, uuden innovointi on kytketty tiukasti asiakkaan tarpeisiin
Strategian muuttuminen asiakaslähtöiseksi on matka! Ylimmän johdon sitoutumisen tasoja: 1. Kiinnostunut: Asiakaskokemus kiinnostava mahdollisuus 2. Tuloshakuinen: Valmis investoimaan asiakaskokemukseen 3. Vakuuttunut: Sijoittaa merkittävästi asiakaskokemukseen 4. Sitoutunut: Asiakaskokemus olennaiseksi osaksi strategiaa 5. Ylläpitäjä: Johto kokee itsensä asiakaslähtöisen strategian ja yrityskulttuurin ylläpitäjäksi ja edistäjäksi
Asiakokemuksen johtaminen kompastuu siiloutumiseen: Operatiivinen : Asiakas joutuu selittämään saman asian moneen kertaan Kanavakohtainen: Uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia, vanhat pysyvät, vaihtoehdot lisääntyvät Hierarkinen: Päätöksenteko jakautuu useille tasoille, vastuu hajautuu Raskaat organisaatiot ja monimutkaiset prosessit tappavat mahdollisuuden uuden luomiseen
Miten asiakaskokemusta johdetaan? Vastuutetaan johdon ylimpään tasoon Asiakaskokemusjohtaja johtokuntaan Onko yritys kypsä? Strateginen mandaatti: Aito osa strategiaa, konkreettiset mittari osana muita liiketoiminnan mittareita Yrityskulttuuri: Asiakaskokemuksen kehitysprojektit jo tuottaneet liiketoimintahyötyjä, otetaan huomioon rekrytoinnissa, palkitsemisessa Toimeksianto: Tasavertainen ylimmän johdon jäsen, oikeus osallistua asiakaskokemuksen johtamiseen kaikilla tasoilla, oma budjetti ja mahdollisuus vaikuttaa muiden osa-alueiden budjetointiin Asiakaskokemusohjelma
Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. Asiakkaat eivät halua rajoittua yritysten tarjoamiin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan.
Ydinkäsitteistä Asiakaslähtöisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
Mitä tekisin, jos vastaisin kunnan toiminnasta? 2 Perheen laaja hyvinvointiarviointi mahdollisimman pian työttömyyden alkaessa Ensin sähköinen hyvinvointiarviointi Neuvolan, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, opiskeluhuollon, lastensuojelun yms. rekisterit -> riskiarviointi Tarvittaessa perheen tapaamiseen perustuva laaja hyvinvointiarviointi
2. Toiminnan perustaksi asiakaslähtöisyys ja asiakasymmärrys perheiden, lasten ja nuorten arjen ja elinolojen tunteminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen leimaamaton tuki ja palvelut räätälöidään perheen lasten ja nuorten ja asuinyhteisöjen erityisten tarpeiden mukaan yhteisösuuntautuneisuus takaisin asiakas- ja ongelmasuuntautuneisuuden rinnalle
3. Tuen tarve kolmella tasolla, ei sektorirajoja 1. Yleinen tuki Yhteiset palvelut, joissa tuen saaminen ei edellytä ongelman määrittämistä eikä vastaanottoasiakkuutta 2. Tehostettu tuki Edellisen lisäksi tarvetta erityisasiantuntemukseen konsultaatioina tai lyhyenä asiakkuutena 3. Erityinen tuki Edellisten lisäksi tarvetta ongelmasuuntautuneeseen erityisasiantuntemukseen pidempiaikaisessa asiakassuhteessa
4. Tehostaisin yleistä tukea Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin 10-12 ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAM
Uudistaisin vähitellen organisaatiota
Tänään Suunnitelmallista tietoa vain taloudesta, ja sekin jakautuu lukuisiin osiin. Lukuisia erillisiä asiakastietojärjestelmiä Neuvolat Perussairaan hoito Varhaiskasvatus Asuminen, perhe, lapsi ja nuori Lastensuojelu Kaavoitus Amkot Perusopetus ja sen oppilashuolto Lukio Ei vertailukelpoisia tietoja toiminnasta eikä hyvinvoinnista. Ei kokonaiskuvaa kunnan johtamisen eikä myöskään perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista.
Tavoite 2025 (Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 tavoitehjelma, 2012) Kaikilla tasoilla vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa hyvinvoinnista, toiminnasta ja taloudesta Tiedot tuottavat kokonaiskuvan kunnan johtamisen ja myös perheen, lapsen ja nuoren näkökulmista. Keskenään yhteensovitetut asiakastietojärjestelmät. Mahdollistaa kustannusvaikuttavuuden arvioinnin
Menestystarinasta Suomi oli perheiden, lasten ja nuorten menestystarina 1980-luvulle saakka Lähes kaikki hyvinvointi-indikaattorit kertoivat myönteisestä kehityksestä 1980-luvun jälkeen syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta Olemme edelleen monien kv. vertailujen kärjessä Unicef (2013), Äitien hyvinvointi (2013)
ongelmiin Jotakin muuttui 1980-1990 luvuilla muutos näkyviin 1990-luvun puolivälissä häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa sijaishuolto, lasten- ja nuorten psykiatria, erityisopetus, koulunkäyntiohjaajat, yms. kasvu jatkunut tähän päivään saakka jopa miljardi uutta euroa häiriöpalveluihin Mikä muuttui - miksi menestystarinaan tuli säröjä?
Ismo Alanko Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä Minulle lehmät olivat kotieläimiä, lasten lapsilleni sirkuseläimiä Mailma, Suomi ja ihmisten arki ovat muuttuneet nopeasti ovatko kuntapalvelut pysyneet mukana? Eivät ole!!!
Kunnat vastaavat lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluista: Investointeja hyvinvointiin ja osaamiseen Tuottavuuden ratkaisee tosiasiatietojen ja heikkojen (herkkien) signaalien hyödyntäminen 1. kohtaamisessa ja Tunnistetaanko muutokset perheen, lapsen ja nuoren kehityksessä? Järjestyvätkö tuki/palvelut tarpeen mukaan? Vahvistuvatko hyvinvointi ja osaaminen? 2. johtamisessa Onko kokonaissuunnitelmaa, toteutuuko se käytännössä? Ovatko kunnan voimavarat tehokkaassa käytössä? Saadaanko aikaan odotettuja tuloksia?
Viestini ei ole uusi Intialainen viisaus: Kun aikuiset huomaavat joen alajuoksulla virrassa ajelehtiva lapsia, useimmat juoksevat heitä pelastamaan. Mutta viisaimmat kiirehtivät yläjuoksulle selvittämään, miksi lapset putoavat jokeen (ehkäiseminen/ prevention ) ja rakentamaan heille turvallisempia leikkipaikkoja (edistäminen/ promotion ) (Huomaa: Ei vain kaiteita silloille ja joen penkoille, vaan turvallisempia leikkipaikkoja)
Tarvitaan kokonaisnäkemys: Kunnan lapsipolitiikka tarkoittaa kaikkea uusien sukupolvien tuottamiseen suunnattua tukea ja toimintaa: raskauden alusta 29 v. yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon myös lapsiperheiden vanhempien tuet ja palvelut Julkinen valta, kansalaistoiminta, yritykset
Mitä kokonaisnäkemys ( kokonaisarkitehtuuri ) tarkoittaa käytännössä? Budjetoinnissa kunnan talous hajoaa hallintokuntiin, organisaatioyksiköihin ja momentteihin näkyy usein vain kolmen vuoden jaksolla Yksittäisten muutosten kokonaisvaikutukset/ vaikutukset ihmisten ovat jatkuvan kiistelyn kohteena Tarvitsemme väestölähtöistä budjetointia ainakin kahden vaalikauden jaksoille
YK:n LOS suosittanut 1990-> lapsibudjetointia Julkisen vallan toiminta- ja taloussuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisuutena lapsiin kohdistuvia voimavaroja, ja niiden suhdetta tarpeisiin tehokkuutta/kustannusvaikuttavuutta: Käytetäänkö valtion/kunnan voimavaroja kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti uusien sukupolvien tuottamisessa?
Mitä lasten/nuorten tuet/palvelut maksavat? Emme tiedä Suomessa ei sovelleta lapsibudjetointia Voimavarat jakautuvat kymmenille momenteille Läheskään kaikissa ei erikseen lapsiin/nuoriin kohdistuvia voimavaroja Ainoa usean vuoden kokonaisarvio Oulussa Kattaa kaikki alle 18-vuotiaiden kuntapalvelut Mukana tilat ja vyörytykset Sivistystoimesta erikoissairaanhoitoon Kustannuskehitys 2005 2012
Oulu: Alle 18 vuotiaiden kuntapalvelukustannukset. 2012: 480 milj. Noin 1/3 kunnan käyttömenoista Varhaiskasvatus/ koulutus 73% SoTe 21% Muutos %-yksikköinä v. 2012 2005 2012 Varhaiskasvatus 24,2 % -2,5 % Esi- ja perusopetus 42,2 % 1,1 % Lukio 6,1 % -1,5 % Sote-palvelut 21,3 % 2,9 % Muut sivistyspalvelut 1,5 % 0,0 % Kulttuuri 1,2 % -0,2 % Liikunta 2,1 % 0,3 % Nuorisopalvelut 1,4 % -0,1 % Toimialat yhteensä 100,0 %
Oulu: Alle 18-vuotiaiden kuntapalvelukustannukset 2005-2012 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Vuoden 2012 rahassa, /alle 18-vuotias 0 Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset /alle 18-vuotias 8 600 -> 11 000 Kasvua /alle 18 vuotias + 2 400 +28 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uusi Oulu
Oulu: Alle 18 vuotiaiden palvelukustannukset Muutos 2005-2012 vuoden 2012 euroina Muutos 2005-2012 /alle 18 v. Universaalipalvelut ja yleinen tuki + 1 584 + 21% Tehostettu/erityinen tuki + 805 + 72%
Päätelmiä Lapsipolitiikan osuus kunnan käyttömenoista on huomattavasti suurempi kuin yleisesti ajatellaan. Lapsipolitiikan voimavarat lisääntyivät huomattavasti 2005 2012 Hallinnonalojen väliset siirrot 2005 2012 pieniä, varhaiskasvatuksesta -> soteen Kustannusvaikuttavuus ratkaistaan (yli 70 %) varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Soten sisällä voimavarojen kasvu painottui häiriösuuntautuneisiin palveluihin
Oulussa valmis ohjeistus ja excellsovellutus lapsibudjetointiin Kunnasta tiedot alle 18-vuotiaiden palvelukustannuksista kustannustaulukkoon Puuttuvat tiedot estimoidaan Sovellutus tuottaa tunnusluvut, kuviot ja taulukot Mielellään kahden valtuustokauden ajalta Saadaan strateginen suunta ja sen mahdolliset muutokset näkyviin Voi soveltaa myös talousarviovalmisteluun Ehdotukset taulukkoon, nähdään heti, miten suhtautuvat aikaisempiin trendeihin
Yleistettynä koko maahan Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin (tulonsiirrot, vanhempien tuet ja palvelut yms. puuttuvat) 2012 noin 12 miljardia euroa??? Kasvua 2005-12 (2012 rahassa) 2-3 miljardia??? Suomen lapsipolitiikan budjetti 2014? Mukana tulonsiirrot, yms. Noin 20 miljardin euron suuruusluokkaa??? Vain valistuneita arvauksia, kun tarkempia tietoja ei ole saatavissa
Millaisia palveluja lapsiperheet, lapset ja nuoret haluavat? on muodostettava asiakasta mitenkään leimaamattomia monipalvelukeskuksia, joiden puoleen voidaan kääntyä perhettä koskevissa kysymyksissä (Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974) Kotiin menevää leimaamatonta tukea pitäisi antaa ensisijaisesti jo ennen ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. (Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014) Leimaamattomia
Poimintoja lähihistoriasta
Kv. lasten vuoden 1979 komitea. Helsinki 1980 kehittämisestä on valmistunut lukuisia selvityksiä ja toimenpideohjelmia. Ongelmana ei hyvien ehdotusten puute. Ei yksimielisyyttä painopistealueiden valinnasta eikä eikä asian tärkeydestä Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut lyhytjänteistä ja sattumanvaraista.
Lastensuojelutoimikunta 1982, 3. osamietintö (1985) Palvelujen lisääntyminen merkitsi myös eriytymistä ja erikoistumista rajattuihin ongelmiin. Kielteiset seuraukset ihmisten avun tarpeen ja perheiden pirstoutuminen tuntuvat eniten siellä, missä avun tarve on suurin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat ovat lyhyessä ajassa luonteeltaan muuttuneet.
Palveluiden lähtökohtana pidetään yhä yleisemmin eri hallintokuntien yhteistyön koordinoimista ja syventämistä. Voimavarojen käytön arviointi johtaa uusiin vaihtoehtoihin ja työtapojen uudistamiseen. Yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti myös eri poliittisten ja hallinnollisten tasojen kanssa, jotta uudistumista tapahtuu käytännössä eikä ainoastaan puheissa ja pitkän tähtäimen tavoitteissa. (STM 1985)
Losten oikeuksien sopimus Suomen 1. maaraportti (UM 1994) esitykset eivät ole onnistunut murtamaan lapsiin kohdistuvaa rakenteellista välinpitämättömyyttä, jota aiheuttaa eri hallinnonalojen pitkälle edennyt sektoroituneisuus. Hallintokuntien eriytyneisyydestä seuraa: on vaikea luoda periaatteita ja käytäntöjä, joilla yhteen sovitetaan lapsipolitiikkaa ja lasten palveluja koko yhteiskunnan tasolla
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle VNS 2/1995 vp., sivu 23 Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa sosiaaliset turvaverkot ovat perustuneet sektorikohtaiseen työhön, neuvola, päivähoito, koulu ja nuorisotoimi tärkeimmät palvelut eri ammattikunnat, erillislait vaikea haaste on luoda palveluista järjestelmä, joka joka toimii yli hallinnon rajojen, tukee lasten myönteistä kehitystä, ja estää vaikeuksissa olevien perheiden lapsia syrjäytymästä tukien heitä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti
Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma 2000 Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta Valmistelu käynnistyi 1998, hyväksyttiin 2000 Visio 2015 lapsuuden uudenlainen arvostus Suositus kunnan lapsipoliittisen ohjelman laatimiseksi tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointipoliittista päätöksentekoa, toiminnan johtamista ja kehittämistä sekä käytännön työtä lasten, nuorten ja perheiden parissa. Tavoitteena on saada laaja yhteinen sitoutuminen lapsipoliittisten päämäärien edistämiseen
Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma 2000 Visio 2015, pari poimintaa Lähipalveluina hyvin toimivat peruspalvelut tukevat lapsen ja perheiden arkea ja ennaltaehkäisevät vaikeuksia ja niiden kasautumista. Lapsilla ja perheillä on mahdollisuus käyttää joustavasti erityisosaamista vaativia korkeatasoisia ja laadukkaita tukitoimia ja erityispalveluja.
1990-2014 Lukuisia valtakunnallisia ohjelmia, suosituksia Kymmeniä työryhmiä ja selvityksiä Satoja kuntien hyvinvointisuunnitelmia Tuhansia projekteja ja hankkeita Missä olemme tänään?
Trendit jatkuvat ennallaan, vaikea löytää myönteisiä tietoja Esimerkkinä lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007
Missä olemme tänään? Rakenteellinen välinpitämättömyys jatkunut T&K suuntautunut hienosääntöön keskeisten rakenteiden ja valtasuhteiden pysyessä ennallaan Ylärakenteen muutos ei ole uudistanut palvelujen tuotantoa esimerkkinä Tampereen lapsi- ja nuorisopalvelut
1993-2014 Yli miljardi uutta euroa yhteensä lastensuojelun sijaishuoltoon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, erityisopetukseen, koulunkäyntiavustajiin, yms. häiriö/ongelmasuuntautuneisiin hankkeisiin, projekteihin ja palveluihin
Varhaiskasvatus, esiopetus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempikestoisen tuen tarve Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Valvotut tapaamiset (1/2) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3) Sos.päivystys (1/3) sos.työ (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3) kuntoutus ja hoito (2/3) ERHO Salo/ Vanhempien työttömyys sijoituspalvelut ja (2/3) Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Huostaanotto- ja sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huostaanotto- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Oikeusministeriö: 8 -vuotiaan lapsen kuolemaan 2013. Sivu 63 Palvelujärjestelmä on hajanainen ja koordinoimaton eikä toimi lapsen edun toteutumiseksi. selkeä toimintaohjeistus puuttuu, eri tahojen välinen kommunikaatio on riittämätöntä riippuu yksittäisten työntekijöiden epävirallisista sosiaalisista verkostoista. pakottaa ylivarovaisuuteen, oman aseman turvaamiseen, ei lapsen edun kannalta elintärkeään herkkyyteen. Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksittäisen lapsen tilanteesta ja eri tahoilla tehdyistä havainnoista.
Mikä mättää? Kuntapalvelut etääntyneet ihmisten arjesta sirpaloituneet keskittyneet häiröihin/ongelmiin omaksuneet poislähettämisen kulttuurin unohtaneet yhteisöt ja niiden tuntemisen
Palvelujen uudistuminen pysähtyi jo 1980-luvulla Sektoroitu ja vahvoihin ammattiryhmiin perustuva liiketoimintamalli oli tehokas, kun uusia palveluja rakennettiin tyhjään Suomeen Mutta 1980-luvulla Suomen palvelukenttä alkoi saturoitua Yksikkökoot kasvoivat Psykososiaaliset haasteet ensisijaisiksi Uuden rakentamisesta olisi pitänyt siirtyä jo1980- luvulla vanhan uudistamiseen - muutokseen
Mistä oikeastaan on kysymys? Häiriösuuntautunutta heimojohtamista säätyrakenteessa! Häiriö/ongelmasuuntautuneisuus reagoidaan vasta häiriöihin, palvelut ansaitaan ongelmilla + heimojohtaminen (ks. Tarzanin Afrikka) vain samanmuotoiset päät voivat johtaa samanmuotoisia päitä + säätyrakenne (Ks. Kaari Utrio) Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi-> papisto Sosiaalitoimi-> talonpojat Nuorisotoimi-> loisia
Yhteenvetoa Suomen julkisen vallan rakenteet ja toimintaajatukset ovat luutuneet 1900-luvulle. Vastaavat yhä huonommin tulevaisuuden haasteisiin Tarvitaan laajaa hallinnon, johtamisen ja toiminnan kulttuurin ja rakenteiden - systeemistä muutosta/uudistumista Onnistuminen edellyttää systeemisen muutoksen teoriaan perehtymistä ja siitä lähtevää pitkäkestoista muutosohjelmaa
Kolme keskeistä teemaa Mitä hankkenilla opetetaan palveluyritysten johtamisesta? Asiakkuuden tulkinta Kompleksisuusajattelu Laadun hallinta
Mitä opetetaan hankkenilla? Grönroos ja Järvinen (toim.) Palvelut ja asiakassuhteet markkinoinnin polttopisteessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001!!! K Ojasalo: Palveluyrityksen tuottavuuden tehostaminen resurssien minimoimisesta asiakas-ajatteluun sivut 56-63
Tavaratuotannon tuottavuuden oletukset eivät toimi palveluyrityksissä, koska 1. tuotokset paljolti aineettomia, usein vaikea määritellä ja laskea kappaleina 2. palvelut ovat usein heterogeenisiä, räätälöityjä, laatu vaihtelee 3. tuotanto ja kulutus samanaikaista 4. asiakkaiden osallistuminen ja mukanaan tuomat panokset ratkaisevat 5. ei voida varastoida
Vastoin perinteisten tuottavuuskäsitteen periaatetta palveluyrityksissä resurssien minimoiminen ja tuotosten maksimoiminen eivät sellaisenaan saa olla tuottavuuden kasvattamiskeinoja. Perinteisistä sisäisistä kustannussäästöistä siirryttävä strategioihin, jotka ensisijaisesti tähtäävät asiakkaiden saaman arvon kasvattamiseen ja ulkoisen hyödyn tuottamiseen
Tavaratuotannossa voidaan kasvattaa tuottavuutta ilman että asiakkaat sitä huomaavat Palveluyritys harvoin pystyy parantamaan tuottavuutta ilman, että sillä on jonkinlaisia vaikutuksia lopputuotteeseen Tavaratuotannossa asiakastyytyväisyys ja tuottavuuden kasvattaminen korreloivat yleensä positiivisesti kun taas palveluliiketoiminnassa tuottavuuden (ymmärrettynä perinteisellä tavalla) kasvattaminen aiheuttaa yleensä asiakastyytyväisyyden laskun Asiakkaiden laatuarvioiden tulisi palveluyrityksissä olla keskeisellä sijalla
Tuottavuutta voidaan parantaa: 1. Asiakkaille aktiivinen rooli, opetetaan tuomaan oikealla tavalla omia panoksiaan. 2. Tunnetaan asiakkaiden odotukset ja palveluista saadut kokemukset 3. Tasataan kysynnän ja tarjonnan suhdetta 4. Sisäinen markkinointi keskeistä henkilöstön asenteet, tiedot, taidot, sitouttaminen henkilökunnan vaihtuvuuden vähentäminen asiakkaiden vaihtuvuuden vähentäminen ja asiakassuhteiden pidentäminen asiakkaiden opettaminen osallistumaan tuotantoon
Toinen oppikirjaesimerkki Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014, 25-27 Yrityksen asiakaskeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Asiakas tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta asiakkailta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Asiakkaisiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä asiakas tavoittelee elämässään, uusia tapoja tuottaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä sitä
Asiakaslähtöinen toiminta on parhaimmillaan asiakkaista innostumista. Yritys on päässyt tasolle, jossa se ennakoi asiakkaan tulevat tarpeet ja etsii uusia tapoja tuottaa tälle arvoa ennen kuin asiakas osaa sitä edes pyytää, uuden innovointi on kytketty tiukasti asiakkaan tarpeisiin
Strategian muuttuminen asiakaslähtöiseksi on matka! Ylimmän johdon sitoutumisen tasoja: 1. Kiinnostunut: Asiakaskokemus kiinnostava mahdollisuus 2. Tuloshakuinen: Valmis investoimaan asiakaskokemukseen 3. Vakuuttunut: Sijoittaa merkittävästi asiakaskokemukseen 4. Sitoutunut: Asiakaskokemus olennaiseksi osaksi strategiaa 5. Ylläpitäjä: Johto kokee itsensä asiakaslähtöisen strategian ja yrityskulttuurin ylläpitäjäksi ja edistäjäksi
Asiakokemuksen johtaminen kompastuu siiloutumiseen: Operatiivinen : Asiakas joutuu selittämään saman asian moneen kertaan Kanavakohtainen: Uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia, vanhat pysyvät, vaihtoehdot lisääntyvät Hierarkinen: Päätöksenteko jakautuu useille tasoille, vastuu hajautuu Raskaat organisaatiot ja monimutkaiset prosessit tappavat mahdollisuuden uuden luomiseen
Miten asiakaskokemusta johdetaan? Vastuutetaan johdon ylimpään tasoon Asiakaskokemusjohtaja johtokuntaan Onko yritys kypsä? Strateginen mandaatti: Aito osa strategiaa, konkreettiset mittari osana muita liiketoiminnan mittareita Yrityskulttuuri: Asiakaskokemuksen kehitysprojektit jo tuottaneet liiketoimintahyötyjä, otetaan huomioon rekrytoinnissa, palkitsemisessa Toimeksianto: Tasavertainen ylimmän johdon jäsen, oikeus osallistua asiakaskokemuksen johtamiseen kaikilla tasoilla, oma budjetti ja mahdollisuus vaikuttaa muiden osa-alueiden budjetointiin Asiakaskokemusohjelma
Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajattelu tulee tiensä päähän. Asiakkaat eivät halua rajoittua yritysten tarjoamiin palvelukanaviin vaan he haluavat asioida omilla ehdoillaan.
Ydinkäsitteistä Asiakaslähtöisyys Asiakasymmärrys Arvon yhteisluonti Palvelusysteemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
Asiakasläheisyys ja ymmärrys palveluinnovaatiossa (Raisamiina Rimpelä 2014)
Kompleksisuusajattelusta Suosittelen: Vartiainen, Ollila, Raisio ja Lindell: Johtajana kaaoksen reunalla. Kuinka selviytyä pirullisista ongelmista. Gaudeamus 2013
Cynefin on Dave Snowdenin (IBM:n Cynefin Center of Organizational Complexity) 1999 kehittämä ekologinen viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen. Cynefin kuvaa ihmisen, omien kokemusten ja ympäristön vuorovaikutuksia ja auttaa selittämään, miksi erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaista johtamista.
Cynefin jakaa ympäristöt viiteen pääluokkaan: Epäjärjestys: Olemme suurimman osan ajasta. Emme tunne syyn ja seurauksen välistä suhdetta emmekä siksi ympäristöä jossa olemme. Teemme päätöksen omassa mukavuustilassamme, vaikka todellinen ympäristömme vaatisi toisenlaista ajattelua ja lähestymistapaa Yksinkertainen: syyn ja seurauksen väliset suhteet ovat kaikille itsestään selvät. Havaitse luokittele vastaa. Parhaita käytäntöjä. Byrokraattisessa ympäristössä viettäneet kokevat tilanteet yksinkertaisiksi. Vaikea: Syyn ja seurauksen välisten suhteiden ymmärtäminen vaatii analysointia. Havaitse analysoi vastaa. Erilaisia hyviä käytäntöjä. Yhden parhaan käytännön tuputtaminen aiheuttaa helposti alaistensa turhautumista. Monimutkainen: Syyn ja seurauksen suhteet havaita usein vasta jälkeenpäin. Tutki havaitse vastaa. Tunnistetaan uusia käytäntöjä. Ongelmat ratkaistaan yhteistyöllä. Kaoottinen: Ei syyn ja seurauksen välisiä selkeitä vuorovaikutuksia. Toimi havaitse vastaa. Ainutlaatuisia käytäntöjä. Täällä haluamme vain käydä saadaksemme ideoita.
Miten uudistaisin lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluja? Tarvitsemme yhteisen ja uskottavan tarinan tulevaisuudesta Esitän oman ehdotukseni: Hienosäätö ei riitä. Tarvitaan laajaa systeemistä muutosta, jonka ydintä on sukupolvien uusiutumisen tukeminen mahdollisimman kustannusvaikuttavasti
Esimerkki käynnissä olevasta systeemisestä muutoksesta Informationalismi (Himanen 2012)
Informationalismi hyvinvointipalveluissa 1. Vuorovaikutus muuttuu Henkilökohtainen + sähköinen vuorovaikutus Vastaanotto ja hoito myös etänä Sähköiset konsultaatiot 2. Internet avusteinen koulutus/tuki/ hoito Poimintoja lv. tutkimuksen avainsanoista: it-based services, telemedicine, telerehabilitation, internetbased monitoring and pagtient education, internet-based therapy, technology-assisted psychotherapy, technology-based patient education 3. Yksi ja yhteinen asiakastietojärjestelmä
Cognitive behavior therapy via the Internet (ICBT) Hedman et al. /Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research 2012;12/6:745-764 Comparison to conventional CBT showed that ICBT produces equivalent effects. Cost effectiveness data were relatively scarce but suggested that ICBT has more than 50% probability of being cost effective compared with no treatment or to conventional CBT The large effects and the limited therapist time required suggest that the treatment is highly cost effective for well-established indications.
Esimerkki: Voimaperheet Lasten käytöshäiriöiden hoito-ohjelma Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Nelivuotiaan lapsen käytöshäiriö = häiriö vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa Vanhemmille kasvatusneuvontaa internetopetusohjelmalla ja puhelinvalmennuksella Kehitetty Kanadassa: Strongest Families Institute 2013 Manning Innovation Awards: Principal Award Vaikuttavuustutkimus Turussa, Kanadan valtion rahoitus 95% 500 perhettä, randomisoitu koe ja kontrolliryhmään
Alustavat tulokset rohkaisevia. Valmis malli uuden teknologian soveltamiseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa Seuraavat haasteet Tuotteistaminen, käyttöönoton tuki Laajentaminen varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen lapsiperheiden, lasten ja nuorten muihin ongelmiin Henkilöstön työnohjaus/täydennyskoulutus Mutta. Suomesta ei ole löytynyt rahoitusta
IT-avusteinen koulutus, tuki ja hoito Tänään uskomme peliteknologiaan pahoinvointitaloutta??? Tarvitsemme laaja investointiohjelma internet- avusteisiin hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin yleensä ja erityisesti lapsiperheille ja lapsille Nopeasti kasvava trendi maailmalla Suomessa vahvaa hyvinvointi- ja mediaosaamista Vähentää erityisen tuen palvelujen kuormitusta Kustannusvaikuttavaa!!!
Toinen esimerkki: Kuntapalvelujen organisointi ja johtaminen Lapsiperheet, lapset ja nuoret
Mitä tarkoittaa yleinen tuki? Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä 1. Kasvatusvalmennus Vanhemmille ja muille kehitysyhteisöjen aikuisille (esim Voimaperheet 2. Perhetyö (ks. Imatran malli ) yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun erityistä tukea tarvitsevalle perheelle personal trainer =PT/ key account manager =KAM) 3. Kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun 4. Nuorisotyö (noin 10-12 ikävuodesta alkaen) yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle PT/KAM
Johtamisessa päähuomio kohtaamisiin 1. yksittäisenä tapahtumana ammattihenkilön osaaminen ja jaksaminen luottamukseen perustuva vuorovaikutus vanhempien ja lapsen osallisuuden varmistaminen 2. kaikista kohtaamisista lapsen elämänkulun myötä kasautuva polku Millainen kokonaisuus kohtaamisista palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu? Rakentuuko polku suunnitelmallisesti ja yhdessä perheen/lapsen kanssa?
Palvelut lapsen kehityksen mukaan -9 kk -> 8 v.: Neuvola, varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus yhdeksi kokonaisuudeksi oppivelvollisuus 5 v. integroituna varhaiskasvatukseen 9 15 v.: Vuosiluokkamuotoinen perusopetus kokopäiväkoulu, sisältää opiskeluhuoltopalvelut 16-20 v: Yhdistelmä oppivelvollisuutta ja nuorisotakuuta, kaikille koulutusta/työharjoittelua/työtä 21. ikään saakka opiskeluhuoltopalvelut Järjestetään asuinalueittain kokonaisuutena Yhteinen johto, talous ja asiakastietojärjestelmä
Systeemiseen muutokseen tarvitaan 1. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoiteohjelma voimavarat mukaan uskottava tarina tulevaisuudesta 2. Systeeminen muutos tuottaa 2-5 vuoden viiveellä Ensin tarvitaan investointia Hallinnon muutos ei riitä: Toimintakulttuurin uudistuminen ratkaisee tarvitaan aikaa Kun erityisen tuen kuormitus vähenee, voidaan siirtää voimavaroja yleiseen tukeen
Mitä voidaan tänään tehdä? Esimerkkinä Imatra (28 000 asukasta) Haastava ympäristö Korkea työttömyys Rajan läheisyys Häiriöpalvelujen kustannusten nopea kasvu 2000 alle 3 milj. 2007 noin 8 milj. Pitkän valmistelun jälkeen 2008 päätettiin investoida hyvinvointineuvolaan leimaamatonta perhetyötä 6 perhetyöntekijää neuvoloihin 1.4.2009 alkaen kotikäyntejä, vertaisryhmiä, yms. ei vastaanttohuoneita
1000 12 000 Häiriöpalvelumenot v. 2005-2012 ja muutos-% ed. vuoteen 10 000 9 449 9 912 10 080 9 122 9 109 9 217 9 087 8 000 7 245 7 429 8 177 7 876 8 199 8 482 7 493 7 555 7 464 7 310 6 000 6 604 4 000 2 000 1 574 1 714 1 598 1 630 1 554 1 752 1 777 641 748 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ta2013 Ennalta ehkäisevä Salo/ toiminta Vanhempien Korjaava työttömyys toiminta (häiriöpalvelumenot) ja Yhteensä