Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin ilmiöihin Vahvan oppineisuuden sävyttämä teos Ei ole sattumaa: Molemmat ilmentävät luterilaisen perinteen vahvoja piirteitä! Kuopion synodaalikokous / Kimmo Ketola 28.9.2016 2
Nelivuotiskertomuksen taustaa Ensimmäinen papistolta lomakkeiden avulla kerättyihin tilastotietoihin perustuva viisivuotiskertomus valmistui 7. kirkolliskokoukseen 1913 (vuodet 1908 1912). 3 Uusin nelivuotiskertomus Ilmestyy 2.11. Käsittelee luterilaisuuden merkitystä nykyajan suomalaisille (II-osa) Onko luterilaisuudella vain historiallista vaikutusta, vai vaikuttaako se edelleen katsomuksena ja arvoina suomalaisten käyttäytymiseen? 4 28.9.2016
1. Musiikki ja kulttuuritoiminta Luther arvosti musiikkia hengellisen ilmaisun välineenä Luterilaiset tunnetaan kaikkialla maailmassa rikkaasta virsilaulun perinteestä Nykyisinkin 64 % suomalaisista samaa mieltä väitteestä virsilauluperinnettä tulee vaalia Joka neljäs kuuntelee hengellistä musiikkia useammin kuin kerran kuukaudessa Musiikillinen kokeilevuus ja vuorovaikutus maallisten musiikillisten kulttuurien kanssa kertovat elinvoimaisesta traditiosta tänäkin päivänä 5 2. Kasvatus ja koulutus Luterilaisille on aina ollut tärkeää, että jokainen pääsee osalliseksi Jumalan Sanasta ja että kristillisestä uskosta voi tulla omakohtainen vakaumus Myös laajemmin kansansivistys tärkeää Yhä tänä päivänä merkittävä osa kirkon resursseista lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön Luterilaiset vakaumukset näkyvät edelleen esimerkiksi suhtautumisessa koulujen uskonnonopetukseen Vakaumuksen kunnioittamisen periaate näkyy yhteiskunnassa laajasti 6
3. Auttaminen ja heikompiosaisista huolehtiminen Kristillinen usko on aina velvoittanut auttamaan Reformaatio mullisti köyhistä huolehtimisen tekemällä siitä yhteisen ja tämänpuoleisen, veroilla hoidettavan asian Auttamisen tärkeys näkyy edelleen: arvoiltaan luterilaiset antavat pitivät auttamista paitsi kristillisenä, myös jokaisen kansalaisen velvollisuutena Arvoiltaan luterilaiset myös lahjoittivat hyväntekeväisyyteen merkittävästi enemmän kuin muut 7 4. Yhteistyö ja kiinteä vuorovaikutus yhteiskunnan instituutioiden kanssa Luterilaisessa ajattelussa kirkon ja valtion erilliset toimintapiirit ovat niiden tiiviin yhteistyön lähtökohta Kirkko on ollut vahvasti läsnä sairaaloissa, kouluissa, armeijassa ja vankiloissa Tämä yhteistyö saa yhä edelleen kaikilta suomalaisilta voimakkaan tuen: noin neljä viidestä suhtautuu myönteisesti 8
5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja julkinen keskustelu Kirkko on saanut alkunsa hyvän sanoman välittämisen tehtävästä; kirkko on olemukseltaan viestijä Kirkon puuttuminen yhteiskunnallisiin asioihin kiistanalaisempaa julkisessa keskustelussa Suomalaisten suuri enemmistö kuitenkin odottaa sitä: yli kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että kirkon tulisi puhua heikompiosaisten puolesta julkisessa keskustelussa 9 Lopuksi Reformaation merkkivuosi haastaa meitä reflektoimaan myös kriittisesti luterilaista perintöämme Silti on erittäin tärkeää kyetä katsomaan asiaa laajemmassa perspektiivissä ja hahmottamaan kokonaiskuvaa luterilaisuuden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle Nelivuotiskertomus tarjoaa tämän työskentelyn tueksi tutkittua tietoa 10
Kiitos! 11