PROTESTANTTISET KIRKOT

Transkriptio

1 PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia kirkkoja ovat mm. anglikaaninen kirkko, reformoidut kirkot, baptistit ja luterilaiset kirkot. Suomessa tunnetaan pieni evankelis-luterilainen kirkko. Uskonpuhdistuksen kritiikki kohdistui etenkin kirkon vallankäyttöön, maallistumiseen ja rahojen käyttöön. Kirkon piti uskonpuhdistajien mielestä keskittyä hengellisiin asioihin ja käyttää varansa köyhien hyväksi ja kansan kouluttamiseen. Kirkko kuitenkin käytti varojaan esimerkiksi Pietarinkirkon kaunistamiseen ja laajentamiseen sekä sotimiseen. Pohjois- Euroopassa (myös Suomessa) uskonpuhdistus toteutettiin hyvin nopeasti, koska maalliset hallitsijat näkivät sen varjolla hyvän mahdollisuuden siirtää kirkon omaisuuden valtion haltuun. Uskonpuhdistajat yrittivät ensin luoda yhtä uutta kirkkoa. Erimielisyydet olivat kuitenkin niin suuria, että maan ja uskonpuhdistajan mukaan syntyi useita kirkkokuntia. Martin Luther ja Filip Melanchton perustivat luterilaisen kirkon. Sveitsissä Ulrich Zwingli ja Jean Calvin perustivat reformoidun kirkon, kun Englannin valtionkirkosta tuli anglikaaninen kuninkaan ohjaamana. 128

2 Filosofia Protestanttisten kirkkojen välillä on eroja: 1. Reformoidun kirkon mukaan Jumala on etukäteen valinnut toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Jumala kutsuu valittuja seuraajikseen ja antaa heille voimaa pysyä lujina uskossaan. Valinta näkyy Jumalan (seurakunnan) huolenpitona. 2. Luterilaisuus korostaa pelastumista yksin armosta ja uskosta. Usko Jumalaan on Jumalan lahja ja kenestäkään ei voi tulla uskovaa vain haluamalla. 3. Luterilaisuudessa maalliset ja hengelliset asiat on pidettävä erillään. Reformoitu kirkko kannattaa Jumalan hallitsemaa valtiota. 4. Luterilaisuuden ominaispiirteitä ovat virsilaulu, raamatunluvun ja puheiden keskeinen asema. Sakramentteja on kaksi: kaste ja ehtoollinen. Paastot ovat pääasiassa symbolisia. Juhlia on vähän ja joulu on juhlallisempi kuin pääsiäinen. Edmontonilainen anglikaaninen kirkko sisältä. Kirkko on koristukseltaan hyvin yksinkertainen. Penkeissä ei ole polvistumismahdollisuutta. CC Darren Kirby. 129

3 Luterilaisuus Keskiajan lopulla humanismi oli muuttanut länsieurooppalaista kulttuuria. Humanismin ajatukset paluusta kulttuurien alkulähteille. Se sai aikaan raamatuntutkimuksessa paluun alkukieli-siin raamatunteksteihin (heprea, kreikka). Latinankielinen Raamattu (Vulgata) oli hyvin erilainen suhteessa alkukielisiin teksteihin ja siitä tuli yksi katolisen kirkon auktoriteettia murentanut tekijä kirkon oppineiden keskuudessa. Luterilainen kirkko sai nimensä teologi Martin Luderilta ( ). Martin Luder (luutunsoittaja) kirjoitetaan suomalaisittain muotoon Martti Luther. Martti Luther oli omalla toiminnallaan merkittävä vaikuttaja reformaation käynnistymisessä, vaikka ei itse ollut innokas eroamaan katolisesta kirkosta. Martti Luther tunnetaan teeseistään katolisen kirkon anekauppaa vastaan vuonna Tätä ennen Luther toimi Wittenbergissä eksegetiikan professorina. Luther tunnetaan myös ajatuksesta, että ihmisen pelastuminen on yksin Jumalan teko ja tapahtuu armosta Kristuksen vuoksi. Euroopan poliittinen tilanne oli otollinen Martti Lutherin toiminnalle ja hän pääsi turvaan Wartburgin linnaan katolisen kirkon vainoa. Augsburgin valtiopäivillä vuonna 1530 syntyi luterilaisuutta nykyaikanakin yhdistävä Augsburgin tunnustus. Augsburgin uudistusliike ei olisi halunnut erota katolisesta kirkosta, mutta paavi ei antanut periksi eri liikkeiden muutosvaatimuksille ja uudistuksia eli reformaatiota kannattavat kirkot irtautuivat omiksi alueellisiksi kirkoiksi maallisten hallitsijoidensa alaisiksi. Suomalaiseen luterilaisuuteen ei päästä pelkästään Martti Lutherin opeilla, vaan ensin siihen tarvitaan 1600-luvulla syntynyt luterilaista puhdasoppineisuutta vastustanut pietismi. Pietismin keskeinen opetus oli henkilökohtaisen uskonkokemuksen ja seurakuntaelämän merkitystä. Pietismi antoi lähtölaukauksen suurelle joukolle erilaisia herätysliikkeitä. 130

4 Luterilaisuus perustaa oppinsa läntisen kristinuskon perinteeseen. Luterilaisuus tunnustaa katolisen Augustinuksen ( ) kehittämän ajatuksen Aatamin perisynnistä. Perisynnistä voi vapautua ottamalla kasteen ja sen avulla Pyhän Hengen osaksi elämäänsä. Luterilaisuus eroaa eniten läntisestä perinteestä korostamalla Raamatun asemaa yli kirkollisen perinteen. Luterilaisuus voidaan kiteyttää neljään latinankieliseen iskusanaan: 1. Sola gratia - Yksin Jumalan armosta ihminen voi pelastua. Ihmisen omat teot eivät vaikuta. 2. Sola fide - Yksin usko riittää pääsyyn taivaan valtakuntaan. 3. Sola scriptura - Yksin Raamattu on oikeiden oppien perusta. 4. Sola Christus - Yksin Kristus ja hänen toimintansa on uskon ja pelastuksen perusta Suomen evankelis-luterilainen kirkko Luterilaisuus ottaa ensimmäisiä askeliaan Suomessa 1500-luvulla. Koko tulevan Suomen alueella toimineet katoliset kirkot muuttuvat lopulta luterilaisiksi vasta 1700-luvulla. Yksi merkittävä vaikuttaja Suomen kirkon reformaatiossa oli Mikael Agricola ( ). Hänen ansiokseen on luettava ensimmäinen suomenkielinen Uusi testamentti, joka ilmestyi Vuonna 1527 Västeråsin valtiopäivillä ruotsin hallinto erosi paavin vallasta ja kirkko tehtiin riippuvaiseksi Ruotsin kuninkaasta seuraavien vuosikymmenten aikana. Vuonna 1593 muutostyö saatiin Ruotsissa hallinnollisesti valmiiksi. Varsinainen muutostyö käytännön tasolla saatiin valmiiksi ja 1700-lukujen aikana luvulla kiellettiin muiden kuin luterilaisen uskon harjoittaminen Ruotsin valtakunnassa. Tästä kiellosta aiheutui myöhemmin 1700-luvulla taloudellisia ongelmia ja uskonnonvapautta alet- 131

5 tiin kehittää. On muistettava, että Suomen kirkko toimi Ruotsin kuninkaan alaisena Ruotsin valtakunnan virastona ja elää yhä tätä perintöään luvulla pietismin vaikutuksesta Suomeen alkaa muotoutua lukuisia herätysliikkeitä kirkon oheen. Herätysliikkeet toimivat pääasiassa maaseudulla luvun puolivälissä kirkon ja valtion yhteys alkaa vähitellen murtua. Yhteys jatkaa murtumistaan yhä tänä päivänä. Syyt murtumiseen olivat herätysliikkeiden ja Euroopasta levinneen liberalismin vaikutus. Kirkon ja valtion liian suuret tehtävien erot olivat yhteistyön esteenä. Vuonna 1919 Suomen hallitusmuoto päätettiin uskonnollisesti puolueettomaksi ja 1923 tuli voimaan uskonnonvapauslaki. Uskonnonvapauslain myötä Suomeen on ilmestynyt lisää uskontoja ja uskonnottomuudesta on tullut hyväksytty maailmankatsomus. Kirkon säilymiseen Suomessa on auttanut kirkon muuttuminen sosiaalista palvelutyötä tarjoavaksi laitokseksi. Erilaiset kerhot, päihdetyö, terapiapalvelut, häät, väestökirjanpito ja hautausmaiden ylläpito pitävät kirkon osana suomalaisten arkea. 132