JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa
|
|
- Ada Mäkinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL Kuopio Keskustelun herättäjäksi Kun Suomen Kuvalehti vuonna 2004 teetti kyselytutkimuksen suomalaisten arvostamista ammateista, palomies nousi viidenneksi - keskelle kirurgeja ja muita erikoislääkäreitä. Lehti otsikoi numeronsa: "Uusi sankari". Palomies oli noussut ammattien arvostuskyselyssä 46 sijaa edellisestä tutkimuksesta vuodelta parhaan joukossa muut menestyneet ammatit olivat erikoislääkäreiden lisäksi tuomari ja lentokapteeni. - Perinteistenkin ammattien arvostuslistalla hyvin pärjänneitä ammatteja kaikki. Nuohooja oli noussut kyselyssä eniten, jopa 140 sijaa ylöspäin sijalle 127. Palopäällikkö oli sijalla 18 (aiemmin sijalla 45) ja palotarkastaja sijalla 51. Yhteensä kyselyssä oli 380 eri ammattinimikettä. Tiedotusvälineiden kiinnostus pelastustoimeen - koko pelastustoimen kirjoon onnettomuusuutisista muuhun alaan liittyvään tutkimukseen asti - johtuu juuri tästä: yleisö, kansalaiset, lukijat ovat myös kiinnostuneita pelastustoimeen liittyvistä asioista. Alan ammattitaitoa ja osaamista arvostetaan ja siitä ollaan kiinnostuneita - vaikka oma kosketuspinta pelastustoimeen olisi hyvin heikko, jopa olematon. Mutta kumpi oli ensin: Ovatko tiedotusvälineet luoneet yleisön kasvaneen kiinnostuksen pelastustoimeen ja nostaneet alan arvostusta? Vai ovatko tiedotusvälineet vain vastanneet kansalaisista lähteneeseen haluun, kasvaneeseen kiinnostukseen pelastustoimea kohtaan? Tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Tiedotustutkimuksen perinteistä löytyisi monia eri teorioita lähestyä asiaa, mutta lopulta lopputulos olisi sama. Tiedotusvälineet ovat osa yhteiskuntaa ja ne toimivat molempiin suuntiin: luovat julkisuudessa kaikille yhteisiä keskustelun aiheita, mutta myös vastaavat kysyntään ja seuraavat herkästi ajan ilmiöitä. On aivan yhtä perusteltua arvioida esimerkiksi näin: Vuoden 2001 terroriteot Yhdysvalloissa muuttivat yhteiskuntaa ja kansalaisia turvallisuushakuisimmaksi ja lisäsivät pelastajien ja auttajien arvostusta laajalti länsimaissa. Aivan yhtä kestävä on kuitenkin myös perustelu, että tiedonvälityksen kaupallistuminen ja median keskinäinen kilpailu ovat korostaneet nopeiden, näyttävien onnettomuusuutisten asemaa tiedotusvälineissä ja tuonut pelastajat aiempaa näkyvämmin lukijoiden, kuluttajien, kansalaisten tietoisuuteen. Onnettomuusuutiset ovat helppoa, halpaa, nopeaa ja perinteisesti ihmisiä kiinnostavaa, kansalaisten luontaiseen uteliaisuuteen vetoavaa materiaalia uutisvirrassa. Kun media antaa onnettomuusuutisille paljon ja näyttävästi tilaa, se lisää toisaalta myös jossain määrin kansalaisten tietämystä pelastusalan ihmisten työstä, onnettomuuksista ja alan kehityksestä
2 ylipäätään. Uutiset tosin voivat luoda todenmukaisia, mutta osin myös valheellisia - esimerkiksi liian idealisoituneita - käsityksiä pelastusalasta, sen ammateista ja arkipäivästä. Joko oikea tai osin virheellinen tiedon välitys pelastustoimesta voi olla todellinen syy, joka on nostanut palomiehen arvostusta kansalaisten silmissä. Ja tiedotusvälineet vastaavat yhä tähän kysyntään, myyvät kuluttajille sitä uutismassaa, mikä menee parhaiten kaupaksi. Molemmat käsitykset tiedostusvälineiden ja pelastustoimen suhteesta ovat perusteltuja ja niille löytyisi tukea tiedotusopin tutkimuksen traditioista. Ei ole selvitettävissä, kumpi oli ensin. Tärkeintäkin on huomata, että väitteet eivät ole keskenään millään tavoin ristiriitaisia: Media vastaa toisaalta yhteiskunnan asenneilmaston muutoksiin ja kansalaisten muuttuviin kiinnostuksen kohteisiin. Samaan aikaan media kuitenkin myös itse luo muoti-ilmiöitä, aikamme sankareita ja yleistä hegemoniaa, yleistä yhteistä käsitystä siitä, mitkä ovat merkittäviä uutisia ja miten niitä tulee käsitellä. Käytännön elämässä Perinteiset uutiskriteerit ovat ajankohtaisuus, kiinnostavuus, läheisyys, tärkeys, laajuus, epätavallisuus ja yhteys muuhun julkisuuteen. Isot onnettomuudet täyttävät kriteerit helposti. Ne ovat laajoja, epätavallisia, tärkeitä, ajankohtaisia ja sitä kautta usein myös kiinnostavia. Pelastustoimen toimijoiden on kuitenkin tärkeä hoksata, että tällä hetkellä pelastustoimi ylipäätään on muutosmylläkässään ja ihmisten turvallisuushakuisuudessa ajankohtainen ja kiinnostava. Turvallisuus on kaikille ihmisille läheinen ja tärkeä asia. Pelastustoimi on myös laaja-alainen: monissa kuntakeskuksissa palokunta on nykyään ainoa 24 h/vrk ja 7 päivää/vko edes jollakin inhimillisellä viiveellä käytettävissä oleva yleinen palvelu. Pelastustoimeen liittyy myös epätavallista gloriaa ja julkisuushehkua. Pelastustoimi täyttää siis perinteiset uutiskriteerit myös alana ylipäätään - ei vain ollessaan osallisena onnettomuuksien hoidossa. Tätä kaikkea olisi hyvä osata hyödyntää paitsi onnettomuustiedottamisessa, niin myös ennen kaikkea siinä kaikessa muussa eli valistuksessa, neuvonnassa ja pelastustoimen julkisuuskuvan rakentamisessa - ja myös alan tutkimustiedon välittämisessä julkisuuden käyttöön. Nykyvaatimuksista Yhteistyö median kanssa edellyttää oikeaa asennetta: Toimittajat ja kuvaajat ovat oman alansa ammattilaisia ja seuraavat tarkkaan sitä, miten kirjoitetut ja kuvitetut jutut kiinnostavat lukijoita ja katsojia. Toimiva yhteistyö juttulähteen kanssa tarkoittaa keskusteluyhteyttä ja -tapaa, jolla operatiivisen, valistavan tai tutkimuksellisen pelastustoimen puolen edustajat saavat kerrottua medialle oman viestinsä. Yhteistyön onnistumisesta merkki on, että molemmat osapuolet saavat jotain: Tiedotusväline saa yleisöä kiinnostavan jutun ja pelastustoimi saa haluamansa viestin julki. Yksi tapa oppia on seurata aktiivisesti tiedotusvälineitä ja oppia esimerkeistä. Toimittajat yhdessä pelastusviranomaisten kanssa keksivät jatkuvasti uusia, toimivia tapoja tuottaa lukijoita kiinnostavia juttuja turvallisuudesta. Niistä kannattaa poimia itselleen sopivat tavat, parhaat päältä hyötykäyttöön:
3 Savon Sanomat
4 Savon Sanomat
5 Savon Sanomat
6 Lisätietoja: Ammattien arvostus Kyselytutkimuksen tulokset ja usean lehtijutun kokonaisuus lehdessä: Suomen Kuvalehti nro Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Helsinki Yhdyskuntatekniset palvelut. Kyselytutkimus 30 kunnassa. Efeko oy/heikki Miettinen. Tutkimuksia 270/2006. Sähköisesti julkaistu tutkimusraportti.
KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?
KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? Heta Ängeslevä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma
LisätiedotMiten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus
Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas Anne Ilvonen OK-opintokeskus Sisältö Vaikuttaminen on jokaisen kansalaistaito... 5 1. Mitä vaikuttaminen on?... 6 1.1. Valta... 7 1.2. Osallistuminen...
LisätiedotJUTTUA ON KORJATTU. Verkkojournalismin oikaisukäytännöt päivityksen tarpeessa
1 JUTTUA ON KORJATTU Verkkojournalismin oikaisukäytännöt päivityksen tarpeessa Eero Mäntymaa Journalistiikan pro gradu -tutkielma Kevät 2014 Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA
Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara
LisätiedotAktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa
Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011
LisätiedotMITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?
MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen
LisätiedotMusiikkipalveluita julkisesta kirjastosta myös tulevaisuudessa 1
Musiikkipalveluita julkisesta kirjastosta myös tulevaisuudessa 1 Heikki Poroila Mitä tapahtuu perinteisen kirjastopalvelun jälkeen? Erilaiset vaihtoehdot nähdään yleensä hyvin äärimmäisinä. Osa ihmisistä
LisätiedotVAIN HEIKOT ROSKAAVAT
VAIN HEIKOT ROSKAAVAT Jyväskyläläisten toisen asteen opiskelijoiden roskaukseen liittyvät asenteet ja käyttäytyminen Heidi Orava Ida-Susanna Viinikainen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Matkailu-, ravitsemis-
LisätiedotViestintä- ja markkinointistrategia
Viestintä- ja markkinointistrategia Koska kunnallishallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon, sananvapaus ja julkisuus on siinä erityisen tärkeää. Ne muodostavat kunnallisen demokratian merkittävimmän
LisätiedotKehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat. Kyselytutkimus 2012
Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat Kyselytutkimus 2012 Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat Kyselytutkimus 2012 Sisällys 1. Johdanto 3
LisätiedotVerkkomarkkinointiopas. Verkkomarkkinointiopas. Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille. Toni Haatainen Mika Heikura
Verkkomarkkinointiopas Verkkomarkkinointiopas Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille Toni Haatainen Mika Heikura Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2011 Sisällysluettelo
LisätiedotKun vanhempi on trans*
Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään
LisätiedotSuomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina. Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos Helsinki 2011 Sivu 1 / 60 Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA
VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Antti Mäenpää ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN MITTAAMINEN Esimerkkinä Pohjanmaan triple helix -tutkimus Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO TAULUKKO-
LisätiedotKULTTUURIYRITTÄJYYS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - Neljä opetusta
KULTTUURIYRITTÄJYYS TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ - Neljä opetusta Maria Österåker 2009 Juthasvägen 34 A 3 FI - 66900 Nykarleby info@juthbacka.fi www.juthbacka.fi Kulttuuriyrittäjyys teoriassa ja käytännössä
LisätiedotVaraudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa. Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa
Varaudu Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa Varaudu Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Työryhmä: Viestintäjohtaja Jari Seppälä, Kuntaliitto
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUYRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA ONNISTUMISEN ESIMERKKEJÄ
OPINNÄYTETYÖ Katariina Kinnunen Johanna Niemi 2011 SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUYRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA ONNISTUMISEN ESIMERKKEJÄ MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU MATKAILU-,
LisätiedotHYvä paha media Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon
HYvä paha media Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon Sisällys Median mahti Mitä on kriittinen medialukutaito? 4 Leena Rantala Moderni hetki 4 Oona Uski Median rooli, valta ja vastuu 6 Matti Kalliokoski
Lisätiedotraportteja 76 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini
raportteja 76 H E L S I N K I 2 0 1 1 HYVINVOINTIA TYÖSTÄxxx Kuinka työelämää voi kehittääxxx kestävällä tavalla?xxx Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini Hyvinvointia työstä Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä
LisätiedotLÄÄKÄRIEN JA TOIMITTAJIEN YHTEINEN TIEDOTUSSUOSITUS
LÄÄKÄRIEN JA TOIMITTAJIEN YHTEINEN TIEDOTUSSUOSITUS Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Journalistiliiton yhteinen tiedotussuositus Tiedotussuosituksen valmistellut työryhmä Hannu Halila, pj. Suomen Lääkäriliitto
LisätiedotJoka kodin konstit projekti
Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE
LisätiedotLuova ympäristö lasten omaaloitteisen
Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut
LisätiedotKultainen nuoruus. nuorisotutkimusverkosto. Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen. Terhi-Anna Wilska & Jaana Lähteenmaa (toim.
Kultainen nuoruus Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen Terhi-Anna Wilska & Jaana Lähteenmaa (toim.) nuorisotutkimusverkosto KULTAINEN NUORUUS KURKISTUKSIA NUORTEN HYVINVOINTIIN JA SEN
LisätiedotVapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu
Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu Suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan Ilmari Rostila Suomen Perusta Raportin kirjoittaja Sisältö Professori, YTT Ilmari Rostila on toiminut hyvinvointipalvelujen
LisätiedotMiten markkinoin osaamistani? Työnhaun opas
Miten markkinoin osaamistani? Työnhaun opas Ura- ja rekrytointipalvelut Helsingin yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut teksti Marina Misukka 2. uudistettu painos Yliopistopaino 2004 TYÖNHAUN OPAS MITEN
LisätiedotSKVL:n syystiedote 2012
SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi
LisätiedotAnneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi Sosiaalityön, tiedon ja teknologian kohtaamisia
Sosiaalityön, tiedon ja teknologian kohtaamisia Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi Sosiaalityön, tiedon ja teknologian kohtaamisia Yhteiskunnallista kehitystä on totuttu tarkastelemaan
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ JAAKKO KURTTI 2012 FACEBOOK YRITYKSEN VERKOSTOITUMISEN VÄLINEENÄ TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA
OPINNÄYTETYÖ JAAKKO KURTTI 2012 FACEBOOK YRITYKSEN VERKOSTOITUMISEN VÄLINEENÄ TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittely Opinnäytetyö FACEBOOK
LisätiedotVanhustenpäivä 5.10.2014
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4
Lisätiedot