9. Luterilainen ja reformoitu perinne
|
|
- Anton Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien sovitus ja hengellinen uudestisyntyminen yksin uskosta ja yksin armosta 145 Miksi usko vanhurskauttaa? Kristuksen täydellinen uhri Jumala ja ihminen = yksi persoona persoona on kärsinyt meidän puolestamme usko tarttuu Kristuksen koko persoonaan usko tuo Kristuksen läsnäolevaksi Kristus uskossa kuin jalokivi sormuksessa 146
2 Vanhurskaaksi julistaminen vanhurskauttaminen Jumalan suosiona Kristuksen vanhurskaus peittää uskovan synnit Jumala hyväksyy ihmisen, julistaa synnit anteeksi kokonaan vanhurskas 147 Vanhurskaaksi tekeminen vanhurskauttaminen sisäisenä uudistuksena Kristuksen läsnäolon kautta hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, tekoja uudestisyntyminen, uusi elämä uskossa 148
3 Jatkuva uudistus uudistus vanhurskauttamisessa perustana elämän mittaiselle uudistukselle yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas Pyhä Henki perkaa pois syntiä 149 Usko, armo ja lahja armo Kristus lahjana, usko suosio, hyväksyminen koko persoona on vanhurskas (Pyhän Hengen) lahja Pyhä Henki, rakkaus puhdistaa synnin osittainen vanhurskaus 150
4 Usko ja rakkaus kritiikki oppia rakkauden muotoilemasta uskosta vastaan keskiajan teologia: historiallinen, pelkkä usko ei vanhurskauta (esim. demonien usko) rakkauden muotoilema, kaunistama usko Luther: Kristus antaa uskolle muodon / kauneuden yksin (todellinen) usko vanhurskauttaa (Kristuksen vuoksi) rakkaus ja teot kuitenkin seuraavat välttämättä todellista uskoa Kristus ja Pyhä Henki uskon kautta läsnä 151 Luterilaiset ja Sveitsin reformaatio Wittenbergin ja Sveitsin reformaatio Sveitsissä Zürichin (Zwingli) ja Geneven (Calvin) reformaatio Calvin usein lähellä wittenbergiläisiä ehtoollisoppi keskeisenä kiistakysymyksenä perinteisen ehtoollisopin vastustus yhdistäjänä Lutherin kiistat Karlstadtin ja Zwinglin kanssa lähtökohtana eroille eroja kehittyi vähitellen muissakin opinkohdissa 152
5 Yhteistä: perinteisten oppien kritiikki sakramentti tehtynä tekona (ex opere operato) -opin kritiikki messu-uhriopin kritiikki maallikkojen kalkki transsubstantiaatio-opin kritiikki 153 Sakramentti ja usko katolinen oppi: sakramentin pätevyys ei riipu toimittajasta tai vastaanottajasta sakramentti vaikuttaa sellaisenaan tehtynä tekona vahvistettiin Trenton konsiilissa Luther: sakramentti hyödyttää vain uskon kanssa sakramentin käyttö (hyöty) ei toteudu ilman uskoa vain tehtynä tekona sakramentista tulee ihmisen teko Jumalalle 154
6 Messu-uhriopin kritiikki Kristuksen uhri on kertakaikkinen messussa ei uusita Kristuksen uhria ) Kristusta ei uhrata messussa uhriterminologia tekee messusta ihmisen teon ristillä uhrattu Kristus kuitenkin ehtoollisessa läsnä 155 Transsubstantiaatio-opin kritiikki katolinen oppi: leipä ja viini menettävät olemuksensa (substanssinsa) Kristuksen ruumiista ja verestä tulee niiden olemus, aineiden ulkokuori jää Luther: kirkolliskokouksen päätös aristotelista harhaa ehtoollisaineet pysyvät olemukseltaan samana, Kristuksen ruumis vaan yhdistyy niihin ei kuitenkaan tehnyt asiasta kynnyskysymystä reformoitu traditio: leipä ja viini pysyvät samoina luterilainen näkemys liian lähellä transsubstantiaatiota 156
7 Eroja ehtoollisopissa Kristuksen läsnäolon tapa läsnäolon jatkuminen ehtoollisen jälkeen? syövätkö kelvottomat Kristuksen? (manducatio impiorum) 157 Kristuksen läsnäolo luterilaisilla ristillä uhrattu Kristus läsnä ehtoollisessa ruumis ja veri reaalisesti läsnä ehtoollisaineet ovat ruumis ja veri Kristuksen ruumis ja veri annetaan leivän ja viinin kanssa, alla, leivässä ja viinissä 158
8 Kristuksen läsnäolo reformoiduilla ruumis ja veri merkitsevät (Zwingli), ovat hengellisesti läsnä (Calvin) Kristus on ylösnousemusruumiissaan taivaassa (finitum non capax infiniti) äärettömyyskäsitys periytyy Zwinglille skotismista Calvin: Kristus ja kristityt tulevat yhdeksi ruumiiksi Pyhä Henki luo yhteyden ehtoollisaineiden ja ylösnousemusruumiin välille uskossa (Calvin) leivän alla torjutaan alla lähellä transsubstantiaatiota 159 Läsnäolon jatkuminen luterilaiset: läsnäolo jatkuu mahdollisesti ehtoollisen jälkeenkin ei voida osoittaa hetkeä läsnäolon loppumiseen ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn ongelma (kuten katolisuudessa) ei kuitenkaan sakramentti ehtoollistapahtuman ulkopuolella reformoidut: läsnäolo selkeästi vain ehtoollistapahtumassa läsnäolo syntyy vastaanottajan uskon kautta, kun sakramenttia käytetään oikein 160
9 Syövätkö kelvottomatkin? luterilaiset: uskosta osattomatkin syövät Kristuksen ruumiin ja veren lupauksen sanat (asetussanat) luovat ehtoollisen vain uskovat saavat sakramentista hyödyn reformoidut: ei-uskovat syövät vain leipää ja viiniä usko ja Pyhä Henki luovat yhteyden Kristukseen 161 Muita eroja Kristuksen ihmisyyden kaikkialla läsnäolo (ubikviteetti) extra Calvinisticum: Kristuksen jumaluus on myös hänen ihmisyytensä ulkopuolella (extra) kirkollinen järjestys Zwingli ja teokratia: paikallishallinto valvoo oppia Calvin viroista: julistus, opetus, seurakunnanvanhin, diakoni ei piispaa presbyteerinen järjestysmuoto Calvin ja reformoitu praktinen syllogismi? tekojen perusteella voidaan päätellä usko 162
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
Lisätiedot10. Luterilaisia oppikiistoja
10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotKohti ehtoollista koskevien oppituomioiden kumoamista?
1 Kohti ehtoollista koskevien oppituomioiden kumoamista? Esitelmä Kohti kasvavaa yhteyttä -seminaarissa 9.1.2019 Jari Jolkkonen, Kuopion hiippakunnan piispa Tasan 20 vuotta sitten hyväksytty Yhteinen julistus
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotEhtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely
Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely 1 Kor 11 23. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24. kiitti Jumalaa,
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotJohdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA
SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotPROTESTANTTISET KIRKOT
PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia
LisätiedotILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen
ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi
LisätiedotJohdatus opin historiaan
Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org
Lisätiedot7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät
7. Luterilaiset ja metodistit yhdistyvät merkittävä ekumeeninen yhdistymisprosessi Suomessa taustalla kansainvälinen kehitys + perinpohjainen teologinen työskentely käytännön vaikutuksia kirkkojen elämään:
LisätiedotJuuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen.
1 Roomalaiskirjeen selitys 13 Room. 6:1 6 Savonlinnan Tuomiokirkko, 30.1.2013 Kaste ja uusi elämä Olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjettä ja päässeet luvun 5 loppuun. Luvuissa 1 5 Paavali on esittänyt
LisätiedotKONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan
KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
LisätiedotDefensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin
KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,
LisätiedotMESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.
MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,
LisätiedotJOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE
JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE Osallisuus Elämän Sanaan 1:1-4 Keskinäinen Osallisuus Jumalassa erottaa synnistä ja vihasta 1:5-2:6 Uusi Käsky 2:7-11 Isän Rakkaus ja maailman rakkaus 2:12-17 Antikristus
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
Lisätiedot94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)
S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
LisätiedotHyvä Sisärengaslainen,
Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä
LisätiedotKATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut
Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa
LisätiedotProtestanttiset kirkot
Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko
LisätiedotPYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME
PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee
LisätiedotLuen lähtökohdaksemme kolme raamatuntekstiä. Ensimmäinen niistä on Roomalaiskirjeen 6. luvusta:
VALTAKUNNALLINEN EVANKELIUMIJUHLA TURUSSA Pyhän juhlaa su 1.7. klo 13.00 Teemu Haataja LAHJANSA JAKAVA JUMALA Raamattuopetukseni aihe on Lahjansa jakava Jumala. Lähdemme tarkastelemaan teemaamme viiden
LisätiedotMARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU
MARTTI LUTHER JA LUTERILAINEN USKONPUHDISTUS SAKSA, 1500-LUKU Paavit ja piispat myivät aneita, joilla sai anteeksi syntien hyvitystyöt. Munkki Martti Luther kauhistui aneiden myyntiä. Luther hakkasi aneita
LisätiedotKristuksen kirkon ykseys
1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014
Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en
LisätiedotKristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta
Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotJohdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 11. lokakuuta 2016 1 Johdanto Yliopistoteologian synty Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle
Lisätiedot11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa
11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden
LisätiedotUsko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä
1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön
LisätiedotAviopuolisoiden velvollisuuksista
1 Efesolaiskirjeen selitys 14 Ef. 5:21 32 Aviopuolisoiden velvollisuuksista Olemme siirtyneet Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä osioon, jossa on kehotuksia kristityille oikeanlaiseen elämään. Näitä
LisätiedotEkklesiologia 14. Paikallisseurakunta
Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen
LisätiedotAbrahamin tapaus. Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012
1 Roomalaiskirjeen selitys 9 Room. 4:1-8 Savonlinnan Tuomiokirkko, 28.11.2012 Abrahamin tapaus Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava.
LisätiedotKristillinen mystiikka
Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotVanhaa viiniä uusiin leileihin...
Vanhaa viiniä uusiin leileihin... Ensimmäinen liitto Hebr 8:7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Toinen liitto Hebr 10 9 sanoo hän sitten: "Katso, minä
LisätiedotSitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.
1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt
LisätiedotRAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939
RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS
LisätiedotMARKUS JUHANI PÖYRYN VIRKAAN ASETTAMINEN Seinäjoella (Su ) Sinun sanasi on kokonansa totuus (Ps 119:160).
Ryttylä 01.11.2007 Matti Väisänen 1/5 MARKUS JUHANI PÖYRYN VIRKAAN ASETTAMINEN Seinäjoella (Su 04.11.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markus Pöyry, hänen läheisensä ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin
LisätiedotVasta myöhemmin Jumalan jo solmimaan liittoon Abrahamin kanssa liittyi ympärileikkaus.
Yksin uskosta Roomalaiskirjeen neljäs luku ja kolmannen luvun loppuosa Tässä tutkistelussa jouduin käyttämään runsaasti apumateriaalia, jotka tahdon myös mainita: - Raamattu 1933/38 - DIGINOVUM ja Digi-IRT
LisätiedotVielä uskonvanhurskaudesta
1 Roomalaiskirjeen selitys 8 Room. 3:25 31 Savonlinnan Tuomiokirkko, 21.11.2012 Vielä uskonvanhurskaudesta Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka ihmisestä tulee
LisätiedotVANHURSKAUTTAMINEN - LUTHER VAI ROOMA
VANHURSKAUTTAMINEN - LUTHER VAI ROOMA Tilanne kirkossamme Näinä viikkoina maata kiertäessäni olen saanut myös lisää näkemystä asiaan ruohonjuuritasolta: Toistuvasti uskova kansa esittää nimittäin kysymystä,
LisätiedotToivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo
Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt
Lisätiedot7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet
7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi
LisätiedotPyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun
Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja
LisätiedotJuha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:
LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotMessu. Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta
Messu Hollolan seurakunta Hämeenkosken kappeliseurakunta Messun sisältö on osuvasti kuvattu Martti Lutherin saarnassa:... rakas Herramme itse puhuu meille Pyhän Sanansa kautta ja me vastaamme Hänelle rukoillen
LisätiedotKALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su )
Ryttylä 19. 01.2007 Matti Väisänen 1/7 KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su 21.01.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Kalle Väätäinen ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotMonet uskovat käsittävät tänä päivänä väärin Herran aterian merkityksen. On ehkä tarpeen aluksi selittää, mitä Herran ateria ei merkitse.
HERRAN ATERIA Vaikka yleisesti käytetäänkin sanaa 'ehtoollinen', tämä ei ole raamatullinen termi. Kaksi Raamatussa käytettyä ilmaisua ovat Herran ateria ja leivän murtaminen. Ilmaisu Herran ateria muistuttaa
LisätiedotOpiskelukysymyksiä Galatalaiskirjeeseen
Opiskelukysymyksiä Galatalaiskirjeeseen Luku 1 Alkutervehdys 1:1-5 1. Miten Paavali sai apostolin tehtävänsä? (1, vrt. Luuk. 6:12-16; Apt. 21-26) 2. Miksi Paavalin täytyi korostaa asemaansa apostolina?
LisätiedotHenki ja liha. Roomalaiskirjeen selitys 17 Room. 8:5 13. Kertausta
1 Roomalaiskirjeen selitys 17 Room. 8:5 13 Henki ja liha Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava. Se tapahtuu, kun ihminen
LisätiedotArmosta pelastetut Kristuksen ulkopuolella Kenen johdatuksessa he olivat
1 Armosta pelastetut Tätä asiaa lähden selvittämään Efesolaiskijeen toisen (2) luvun alkujakeitten pohjalta. (Voitte ottaa Raamatut esille, kenellä sellaiset sattuu olemaan mukana) Hypin kuitenkin vähän
LisätiedotTulkaa, juokaa kuolemattomuuden
Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana
LisätiedotEvankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.
1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää
LisätiedotSAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA?
STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA? 1 Johdanto Luterilaisen kirkon kannalta sakramenttiopilla on syvästi kirkkoa profiloiva
LisätiedotTotuuden Henki. Johanneksen evankeliumin selitys 46 Joh. 16:4-15
1 Johanneksen evankeliumin selitys 46 Joh. 16:4-15 Totuuden Henki Olemme tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä käsittelemässä Jeesuksen jäähyväispuhetta, jonka hän piti opetuslapsilleen viimeisellä
LisätiedotJeesuksen jäähyväisrukous jatkuu
1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.
LisätiedotKenen puolella olet? Johdanto. 1. Tämän sunnuntain evankeliumi kysyy meiltä, kenen puolella olemme? Suomessa on ollut. Joh. 8:46-59.
1 Luther- kirkko, Jyväskylä 8.3.2015 Pauli Selkee Kenen puolella olet? Joh. 8:46-59. Johdanto Tänään tahdon nostaa evankeliumista esille kaksi kohtaa. Näitä pohdin yhdessä teidän kanssanne. Ensimmäiseksi,
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
LisätiedotKESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ
KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ Arno Alajoki Dogmatiikan pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos
LisätiedotMiten kävi vanhurskauttamisopin? Yhteisestä julistuksesta 20 vuotta Alustus Tiililä-seurassa Timo Junkkaala
Miten kävi vanhurskauttamisopin? Yhteisestä julistuksesta 20 vuotta Alustus Tiililä-seurassa 4.12.2018 Timo Junkkaala Roomalaiskatolisen kirkon ja Luterilaisen maailmanliiton vuonna 1999 hyväksymä Yhteinen
LisätiedotJohdatus opin historiaan
Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
Lisätiedot1. KAPITTEL 2. KAPITTEL
1. KAPITTEL Joka alusta oli, jonka me kuulimme, jonka me silmillämme näimme, jota me katselleet olemme, ja meidän kätemme pidelleet ovat elämän sanasta, 2 (Ja elämä on ilmestynyt, ja me olemme nähneet,
LisätiedotRaamattuluentosarja SANASTA TIEN LÖYTÄÄ. Sievin kirkossa ke 16. tammikuuta 2008 klo 19 Veli Tuomi
1 Raamattuluentosarja SANASTA TIEN LÖYTÄÄ Sievin kirkossa ke 16. tammikuuta 2008 klo 19 Veli Tuomi 4. Raamattuluento: Uskonvanhurskaus Tarkastelemme aivan aluksi, mitä Raamattu opettaa uskosta. Tunnetuin
LisätiedotRAAMATTUPIIRIOPAS USKOSTA VANHURSKAS
RAAMATTUPIIRIOPAS USKOSTA VANHURSKAS (Julkaistu kirjana 1990-luvun puolivälissä) ALKUSANAT Miten ihminen pääsee Jumalan yhteyteen juuri siitä on kysymys, kun puhumme vanhurskauttamisopista. Erimielisyys
LisätiedotReformaatio 600 vuotta: Mikä uskonpuhdistuksessa on sellaista, että sitä kannattaa vielä sadankin vuoden päästä juhlia?
Prof. Miikka Ruokanen: SAARNA HELSINGIN TUOMASMESSUSSA 26.11.2017 Tuomiosunnuntai Sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään saarnani ei ole Raamatun yksittäisen tekstin selitystä, vaan se on temaattinen
LisätiedotJeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.
Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.
LisätiedotParkanon kirkko MARTTA JA MARIA (Luukas 10)
1 Parkanon kirkko MARTTA JA MARIA (Luukas 10) 24.9. 2017 Evankeliumi kertoo kahden sisaren erilaisesta tavasta suhtautua Kristukseen. Suomalaisille Marttayhdistykset ovat tuttuja. Suuri osa naisista on
LisätiedotRoomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia
20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin
LisätiedotRauha (katolinen) 1-2 lka. Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista. Luettavaksi (KKK):
Rauha (katolinen) Tekstit sitaatteineen Katolisen Kirkon Katekismuksesta (KKK) Liitteet koulun oppikirjoista 1-2 lka Luettavaksi (KKK): PYHÄ HENKI JUMALAN LAHJA 733. Jumala on rakkaus. Jumala on vuodattanut
LisätiedotSOTA TAIVAAN VALTAKUNNAN JA PIMEYDEN VALTAKUNNAN VÄLILLÄ ON KOKO AJAN SOTATILA
SOTA TAIVAAN VALTAKUNNAN JA PIMEYDEN VALTAKUNNAN VÄLILLÄ ON KOKO AJAN SOTATILA Jumalan Valtakunta Pimeyden Valtakunta Tarkoitus: tuhota saatanan työt sota APT 2: 37-38 Jumalan Valtakunta Pimeyden Valtakunta
LisätiedotLihan teot ja Hengen hedelmät
Lihan teot ja Hengen hedelmät 18.10.2009 19.Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, 20.epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat,
LisätiedotMinä olen Jeesus len Jees Minä
Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotMIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )
MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?
LisätiedotRauha Jumalan kanssa. Roomalaiskirjeen selitys 11 Room. 5:1 11 Savonlinnan Tuomiokirkko,
1 Roomalaiskirjeen selitys 11 Room. 5:1 11 Savonlinnan Tuomiokirkko, 16.1.2013 Rauha Jumalan kanssa Kertausta Edellä olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeessä sitä, miten ihmisestä tulee vanhurskas
LisätiedotKristuksen kirkastuminen
1 Kristuksen kirkastuminen (Saarna 3.8. 2014, Luther- talo. Tampere.) Johdanto Työasiat rasittavat, perheasiat mietityttävät, sairaudet ahdistavat ja Jumalakin tuntuu olevan kaukana. Kuulostaako tutulta?
LisätiedotJeesus Aadamin vastavoimana
1 Roomalaiskirjeen selitys 12 Room. 5:12 21 Savonlinnan Tuomiokirkko, 23.1.2013 Jeesus Aadamin vastavoimana Olemme siis käsittelemässä Paavalin kirjettä roomalaisille. Sen teemanahan on se, miten ihmisestä
LisätiedotKOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA
Hannu Juntunen TT, FM KOMMENTTIPUHEENVUORO TT, OTT ARTO SEPPÄSEN ALUSTUKSEN JOHDOSTA Edilex 2012 Lyhyempi kirjoitus Julkaistu 12.10.2012 www.edilex.fi/teema/kirkko-oikeus Sisällys 1 Kommenttipuheenvuoro
LisätiedotPyhän Hengen luoma uusi elämä
1 Roomalaiskirjeen selitys 16 Room. 8:1 4 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.2.2013 Pyhän Hengen luoma uusi elämä Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotMiten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava?
1 Roomalaiskirjeen selitys 6 Room. 3:21-24 Miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava? Olemme edellä käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjeen selityksessä ihmiskunnan syyllisyyttä Jumalan edessä. Ensin apostoli
LisätiedotMiksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa?
Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa? Lainsäädäntömme ja hyvinvointimme nousevat kirkkomme opetuksesta Suomessa kirkko on vaikuttanut, opettanut ja kouluttanut 850
LisätiedotOnko Suomen kirkon ehtoollisen pätevyys kyseenalaistettava?
1 Onko Suomen kirkon ehtoollisen pätevyys kyseenalaistettava? Suomen ev. lut. kirkon tekemien ekumeenisten sopimusten tarkastelua Lutherin Frankfurtin kirjeen ja Yksimielisyyden ohjeen valossa. 1 JOHDANTO
Lisätiedot