KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri, HYKS neuropsykiatrian poliklinikka / kehitysvammapsykiatria 2

MIELENTERVEYSHÄIRIÖ VS. HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN Mielenterveyshäiriö - Kliinisesti merkitsevä behavioraalinen tai psykologinen oireyhtymä, johon liittyy kärsimystä tai toiminnan vajavuutta - Häiriön tavanomainen kulku ja ennuste tunnetaan - Aikuisiän mielenterveyshäiriöön liittyy usein selkeästi havaittava muutos henkilön käyttäytymisessä ja toimintakyvyssä - Oireet pysyvät usein suhteellisen samanlaisina tilanteesta ja ympäristöstä riippumatta Haastava käyttäytyminen - Normaalista selvästi poikkeava (ajallisesti ja/tai määrällisesti) käyttäytymismalli, joka tuottaa potilaalle tai hänen ympäristölleen haittaa tai kärsimystä (esim. toisiin kohdistuva väkivaltaisuus tai itsensä vahingoittaminen) - Esiintyminen voi vaihdella eri ympäristöissä tai suhteessa eri ihmisiin - Taustalla voi olla laukaisevia ja/tai ylläpitäviä tekijöitä 3

KEHITYSVAMMAISUUS JA PSYKIATRISET HÄIRIÖT Kehitysvammaisista henkilöistä 30-50 %:lla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys on vähintään 2-3-kertainen ei-kehitysvammaisiin verrattuna. Häiriöiden laatu on sama mutta jakauma jossain määrin erilainen kuin väestössä yleensä. Esim. psykoottiset häiriöt, ADHD ja käytöshäiriöt ovat kehitysvammaisilla tavallisempia. Toisaalta osaan häiriöistä liittyy alidiagnostiikkaa. Esim. masennustila ja ahdistushäiriöt jäävät usein toteamatta. Kehitysvammaisen henkilön haastava käyttäytymien (aggressiivisuus, itsensä vahingoittaminen tms.). johtuu toisinaan mutta ei aina mielenterveyshäiriöstä On tärkeää erottaa toisistaan mielenterveyshäiriöt ja muusta syystä johtuva haastava käyttäytyminen. 4

PSYKIATRISTEN HÄIRIÖITTEN ESIINTYVYYS KEHITYSVAMMAISILLA Psykiatristen häiriöitten esiintyvyys kehitysvammaisilla Sally-Ann Cooper, Glasgow n yliopisto (MHID:n kongressi 2013): Kaikista kehitysvammaisista henkilöistä 40 %:lla on psykiatrisia ongelmia 20 %:lla varsinainen psykiatrinen häiriö, 20 %:lla käyttäytymisen ongelma / haastava käyttäytyminen Lisäksi lopuista 60 %:sta osalla on haastavaa käyttäytymistä ilman psykiatrista diagnoosia Kehitysvammaisten asumispalveluissa todennäköisesti osuudet ovat suuremmat kuin vanhempien luona tai perhehoidossa asuvilla Ei psykiat rista häiriötä 60 % Psykiat rinen häiriö 20 % Käyttä ytymis en ongelm a 20 % 5

MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ Mielenterveyshäiriö Esiintyvyys (%) Lapset Aikuiset Psykoottiset häiriöt 1-24 6-8 Masennustila 1-4 2-12 Autismikirjon häiriöt 30-35 ADHD 9-18 Käytöshäiriöt 3-25 11-20 Tunne-elämän häiriöt, ahdistuneisuushäiriöt 3-22 12 Dementia 4 6

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden ja haastavan käyttäytymisen syitä Haastava käyttäytyminen tai psyykkinen oire Somaattinen sairaus, kipu Kommunikoinnin ongelmat Aistivamma tai -poikkeavuus Psykologiset ja sosiaaliset tekijät Mielenterveyshäiriö Terhi Koskentausta 24.3.2014 7

SOMAATTISET SAIRAUDET JA LÄÄKEHOITO Pitkäaikainen sairaus ja siihen liittyvät tutkimukset ja hoidot vaikuttavat psyykkiseen kehitykseen ja itsetuntoon Somaattiseen sairauteen voi liittyä tyypillisiä käytösoireita Myös lääkehoidon haittavaikutuksena voi kehittyä mielialatai käytösoireita 8

PSYYKKISIÄ OIREITA, JOIDEN SYYNÄ VOI OLLA SOMAATTINEN SAIRAUS TAI SEN LÄÄKEHOITO Lähde: Koskentausta T. Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti. Suomen Lääkärilehti 2008;63:3533-41. 9

Levottomuus, kiihtymys Akuutti tai krooninen kipu (esim. päänsärky, hammassärky, korva- tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu, kuukautiskivut, ummetukseen liittyvät vatsakivut) Infektiot Allergiset sairaudet, heinänuha, kutina Hypertyreoosi Hyper- tai hypoglykemia Lääkkeiden haittavaikutukset psyykenlääkkeet (psykoosilääkkeiden aiheuttama akatisia, bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot) epilepsialääkkeet (vigabatriini lapsilla, levetirasetaami aikuisilla) Ärtyisyys, aggressiivisuus Akuutti tai krooninen kipu Uniapnea Hyper- tai hypoglykemia Epilepsia Suolistosairaudet (laktoosi-intoleranssi, keliakia) Ihosairaudet, kutina, heinänuha Lääkkeiden haittavaikutukset kortisoni, androgeenit epilepsialääkkeet (levetirasetaami) 10

Itsensä vahingoittaminen Akuutti tai krooninen kipu Infektiot (sinuiitti, korvatulehdus) Epilepsia (temporaali- ja frontaalilähtöiset kohtaukset) Lääkkeiden haittavaikutukset beetasalpaajat Oireyhtymät: Lesch-Nyhan, Cornelia de Lange, Smith-Magenis, Prader- Willi, Rett Keskittymis- tai muistivaikeudet Akuutti tai krooninen kipu Uniapnea, muista syistä johtuva unettomuus Kilpirauhasen vajaatoiminta Epilepsia (toistuvat lyhyet poissaolokohtaukset, partiaalinen status) B12-vitamiinin puute Lääkkeiden haittavaikutukset: psyykenlääkkeet (bentsodiatsepiinit) 11

Masentuneisuus, vetäytyminen Akuutti tai krooninen kipu Kilpirauhasen vajaatoiminta Hyperkalsemia Lääkkeiden haittavaikutukset epilepsialääkkeet (levetirasetaami) Verenpainelääkkeet Toimintakyvyn lasku, hidastuminen, luonteen muutos Kilpirauhasen vajaatoiminta Epilepsia Etenevät aineenvaihduntasairaudet Aivovammat ja kallonsisäiset prosessit (otsa- tai ohimolohkokasvain) B12-vitamiinin puute 12

Unihäiriöt Akuutti tai krooninen kipu Infektiot Uniapnea Sydämen vajaatoiminta Allergiset sairaudet (kutina), astma Kilpirauhasen liikatoiminta tai vajaatoiminnan liikalääkitys Levottomat jalat Lääkkeiden haittavaikutukset psyykenlääkkeet epilepsialääkkeet verenpainelääkkeet (beetasalpaajat) Oireyhtymät (Smith-Magenis, Angelman) 13

Sekavuus Infektiot Hypoglykemia, hyperglykemia Hypo- ja hypernatremia, hypo- ja hyperkalemia Epilepsia Psykoottiset oireet tai omituinen käyttäytyminen Epilepsia Keskushermoston infektiot Lääkkeiden haittavaikutukset epilepsialääkkeet (vigabatriini aikuisilla) kortisoni 14

KOMMUNIKOINNIN ONGELMAT Kommunikoinnin puutteet voivat johtua mm. kielellisen kehityksen häiriöstä, puheen motoriikan häiriöstä, aistivammoista, autismikirjon häiriöistä tai muista psyykkisistä häiriöistä Ilmaisun ja ymmärtämisen puutteet voivat aiheuttaa turhautumista, alisuoriutumista, vetäytymistä ja pelokkuutta Epäsuhta hyvän ilmaisukyvyn ja heikomman ymmärryskyvyn välillä voi johtaa väärinymmärryksiin ja liian suuriin odotuksiin 15

NÄKÖ- JA KUULOAISTIN HÄIRIÖT Kehitysvammaisista 19-26 %:lla on näkövamma (likinäköisyys, kaihi, näkökentän puutokset, putkinäkö) ja 6-17 %:lla kuulovamma Näkö- ja kuuloaistilla on merkitystä mm. ympäristön hahmottamisessa, kohteiden havaitsemisessa, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisessä ja vastavuoroisessa kontaktissa Näköaistin puutteet voivat aiheuttaa mm. oudolta vaikuttavaa käyttäytymistä, pelokkuutta, vastavuoroisen kontaktin poikkeavuutta, keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta Kuulon alenema voi aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia, vaikeuksia ymmärtää ohjeita, epäluuloisuutta ja tilanteiden virhetulkintoja. Tällöin on tärkeää huomata, että kyse ei ole tahallisista väärinymmärryksistä, tottelemattomuudesta tai piittaamattomuudesta 16

AISTIPOIKKEAVUUDET Aistipoikkeavuuksia liittyy mm. autismikirjon häiriöihin, ADHD:hen ja tiettyihin oireyhtymiin Vaatteiden aiheuttama kutina, räikeät valot, häly tai poikkeavat äänet voivat aiheuttaa epämukavaa oloa, ärtyisyyttä, poikkeavaa käyttäytymistä ja tiettyjen tilanteiden välttämistä Aistipoikkeavuudet voivat myös aiheuttaa poikkeavan voimakkaiden ärsykkeiden ja kokemusten hakemista Korkeaan kipukynnykseen voi liittyä tahallista itsensä vahingoittamista ADHD:hen liittyy vaikeus seuloa ääni- ja näköärsykkeistä oleellinen informaatio; keskittyminen häiriintyy pienistäkin ärsykkeistä 17

PSYKOLOGISET TEKIJÄT Kehitysvammaisuus vaikuttaa yksilön psyykkiseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen - Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys - Vanhempien vaikeus sovittaa odotuksia ja vaatimuksia lapsen kykytasoon - Lisääntynyt avun tarve - Epäonnistumisen kokemukset - Traumaattiset kokemukset, kiusatuksi joutuminen, hyväksikäyttö - Sosiaalisen kokemusmaailman rajoittuneisuus 18

Kehitysvammaisen nuoren erilaisuus tulee usein selvästi näkyviin peruskoulun loppuvaiheessa: opiskelu, työelämään hakeutuminen, vanhemmista itsenäistyminen ja itsenäinen asuminen, parisuhteen muodostaminen ym. ei suju tavanomaiseen tapaan. Lisääntynyt tuen ja avun tarve ja riippuvuus toisesta henkilöstä vaikeuttaa aikuiselämää ja yhdenvertaista osallistumista yhteisöön. Liian vähäinen tuki suhteessa yksilön todelliseen toimintakykyyn voi johtaa psyykkiseen oireiluun. 19

SOSIAALISET TEKIJÄT Kehitysvammainen henkilö viettää usein paljon aikaa ryhmissä, joiden jäsenten välille muotoutuvat tietyt roolit, säännöt ja toimintatavat Ryhmän jäsenten väliset vuorovaikutussuhteet ohjaavat merkittävästi yksilön käyttäytymistä Aggressiivinen tai muu ei-hyväksytty käyttäytyminen voi olla epätarkoituksenmukainen selviytymiskeino, jota ympäristön reaktiot tukevat ja ylläpitävät Ohjaukseen liittyvät epäselvät odotukset, rajat ja seuraamukset voivat ylläpitää oireilua Oireilu voi toimia keinona saavuttaa toivottu päämäärä, välttää epämieluisia tai liian vaikeita tehtäviä tai saada huomiota 20

MIELENTERVEYS- HÄIRIÖIDEN ERITYISPIIRTEITÄ 21

AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Autismikirjon häiriöihin luetaan mm. lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja autistiset piirteet Keskeiset oireet: Laadullinen poikkeavuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Laadullinen poikkeavuus kommunikaatiossa Rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat Autismikirjon häiriötä esiintyy mm. tiettyjen oireyhtymien yhteydessä Frax-oireyhtyma, CATCH-oireyhtyma, Angelmanin oireyhtyma, tuberoosiskleroosi, neurofibromatoosi, Rettin oireyhtyma 22

DSM-5:N MUUTOKSET: AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Ryhmän uusi nimi on Autism Spectrum Disoders (autismikirjon häiriöt) Autismikirjon häiriöiden ryhmässä ei enää erotella lapsuusiän autismia, Aspergerin oireyhtymää ja muita laaja-alaisia kehityshäiriöitä Kriteerit Pysyviä puutteita sosiaalisen kommunikoinnin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella Rajoittuneet kaavamaiset käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot (sisältää myös aistierityisyydet) Oireet ovat olemassa jo varhaislapsuudessa Oireet rajoittavat selviytymistä päivittäisessä elämässä 23

AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIHIN LIITTYVIÄ KÄYTÖSOIREITA Tavallisia autismiin liittyviä lisäoireita: Ahdistuneisuus ja pelot Uni- ja syömishäiriöt Raivokohtaukset, aggressiivisuus, tuhoava käyttäytyminen ja itsensä vahingoittaminen Käytösoireiden taustatekijöinä lienee mm. ymmärryksen puute, toiminnan ohjauksen ongelmat, kommunikaation vaikeus sekä vaikeus ymmärtää toisen henkilön tunteita Kehitysvammaisten autistiseen häiriöön liittyy usein myös tarkkaavuushäiriön oireita 24

TARKKAAVUUSHÄIRIÖ ADHD on yleisempi kehitysvammaisilla kuin eikehitysvammaisilla (5-18 %:lla) ADHD:n ja kehitysvammaisuuteen liittyvien neuropsykologisten erityisvaikeuksien (tarkkaavuuden, lyhytkestoisen muistin ja toiminnan ohjauksen ongelmat) rajanveto voi olla vaikeaa Diagnostiikassa keskeisiä ADHD-oireita (tarkkaavuuden puutteet, hyperaktiivisuus, impulsiivisuus) on verrattava henkilön muuhun kehitystasoon Kehitysvammaisen ADHD:n ja muiden häiriöiden erottelu voi olla vaikeaa (autistiset häiriöt, käytöshäiriöt, tic-oireet) ADHD-oireet ovat tyypillisiä tietyissä oireyhtymissä kuten FAS, frax, XYY, CDLS, Smith-Magenis, AGU 25

PSYKOOTTISET HÄIRIÖT Psykoosien diagnosointi kehitysvammaisilla on epävarmaa Aistiharhojen, harhaluulojen ja muiden ajatushäiriöiden tunnistaminen on vaikeaa, jos potilaan puhe on rajallista tai puuttuu Kehitysvammaisuuteen sinänsä liittyy usein konkreettinen ajattelutapa ja sosiaalisten taitojen puutteita Käsityskyvyn heikkous voi aiheuttaa oudolta vaikuttavia reaktioita uusissa ja ahdistavissa tilanteissa ilman psykoottista taustaa Autistiset piirteet (outo puhetapa, kontaktin poikkeavuus) tai ADHDoireet (keskittymättömyydestä johtuva ajatusten katkeilu) voivat vaikuttaa psykoottisilta oireilta Kehitysvammaisten psykooseissa on todettu sekä positiivisten että negatiivisten oireiden korostumista Diagnoosin kannalta usein ratkaisevaa on todeta käyttäytymisen muutos sekä oireiden pysyvyys ympäristöstä riippumatta 26

MASENNUSTILA Mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla alidiagnosoituja Kommunikaation rajoittuneisuus ja vaikeus nimetä tunteita vaikeuttavat masennuksen diagnosoimista Masennustila on kuitenkin diagnosoitavissa objektiivisen tarkkailun perusteella Kehitysvammaisen masennukseen voi viitata käyttäytymisen muutos, takertuvuus, ärtyvyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, taitojen taantuminen ja somaattiset oireet 27

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ Kehitysvammaisen henkilön kaksisuuntainen mielialahäiriö jää usein tunnistamatta Nopeasykliset ja sekamuotoiset kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla ehkä tavallisempia kuin ei-kehitysvammaisilla Kausittain toistuva levottomuus ja aggressiivisuus voi johtua kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä 28

AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT Kehitysvammaisilla ahdistusoireiset häiriöt ovat suhteellisen tavallisia Kehitysvammaisen henkilön voi olla vaikea tunnistaa ja ilmaista ahdistuneisuuden tunnetta Ahdistushäiriöön voivat viitata mm. somaattiset oireet (nopea pulssi, korkea verenpaine, vapina, hikoilu), levottomuus, ärtyisyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, mielialanvaihtelut, raivokohtaukset, stereotyyppinen toiminta, itsensä vahingoittaminen, pakonomainen masturbointi ja unihäiriöt 29

SOPEUTUMISHÄIRIÖT JA REAKTIOT VAIKEAAN STRESSIIN Kehitysvammaiset ovat alttiita traumaattisille tilanteille Kyky selviytyä stressaavista tilanteista ja käsitellä niitä on heikompi Reaktio elämänmuutokseen voi tapahtua pitkällä viiveellä Reaktio voi olla odottamattoman voimakas suhteessa sen aiheuttajaan Joillain kehitysvammaisilla peruskoulun päättymiseen liittyy vaikeita, jopa psykoottisia reaktioita Nuoren erilaisuus ja muita suurempi avun tarve konkretisoituu Peruskoulun jälkeinen koulutus, kotoa muutto, parisuhteen muodostaminen tai työelämään sijoittuminen ei tapahdu normiodotusten mukaisella tavalla 30

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT Persoonallisuushäiriöt ovat syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka ilmenevät joustamattomina käyttäytymisvasteina monenlaisissa elämäntilanteissa ja joihin usein liittyy vaihtelevanasteista kärsimystä ja ongelmia sosiaalisessa suoriutumisessa. Persoonallisuushäiriöiden ilmeneminen kehitysvammaisilla ei suuresti eroa muusta väestöstä. Piirteet ovat todennäköisemmin konkreettisempia ja naiivimpia. Persoonallisuushäiriön piirteet saatetaan myös tulkita haastavaksi käyttäytymiseksi. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten kielelliset kyvyt ja ymmärryskyky ovat heikosti kehittyneitä, minkä vuoksi persoonallisuushäiriötä ei heillä voida diagnosoida. Persoonallisuushäiriön diagnoosia ei kehitysvammaiselle pitäisi tehdä ennen 21 vuoden ikää. 31

Haastavan käyttäytymisen ja mielenterveyshäiriöiden moniammatillinen arviointi Vanhemmat, lähi-ihmiset, muu verkosto Asiakas Moniammatillinen työryhmä - lääkäri, psykologi, terapeutit, hoitaja/ohjaaja, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä Tiedon kerääminen ja tutkimukset - haastattelut - havainnoinnit - asiakasasiakirjojen tarkastelu - arviointilomakkeet, kyselyt - psykologin/neuropsykologin, terapeuttien, hoitajien ym. arvioinnit ja tutkimukset - somaattinen ja neurologinen tutkimus, laboratoriotutkimukset, vammaisuuden syy Suositusten toteutus ja niiden vaikutusten arviointi - lääkehoito - terapeuttiset menetelmät - ohjaukselliset menetelmät - arjen tukitoimet Monialainen näkemys ongelman syystä sekä jatkosuositukset - psykiatrinen häiriö tai neurologinen tai somaattinen sairaus ja sen hoitosuositus - näkemys muista haastavaa käyttäytymistä aiheuttavista ja ylläpitävistä tekijöistä sekä suositukset keinoista, joilla niihin voidaan vaikuttaa - muut suositukset liittyen asumiseen ja kouluun tai työtoimintaan 32

tuki tuki ongelma ongelma on ratkennut tuki kons. ongelma on ratkennut kriisitilanne Kehitysvammaisen henkilön psykiatrisen palvelun toimintamalli Koti/ asumisyksikkö/ koulu/ työpaikka Peruspalvelut: - terveyskeskus - kehitysvammapalvelut / -poliklinikka - liikkuvat työryhmät ongelma ei ratkea kons. Psykiatrian pkl ongelma ei ratkea tuki HUS neuropsyk. pkl / kehitysvammapsykiatria - konsultaatio Kriisi- / tutkimus- / hoitojakso - psykiatrian osastolla - Etevan kehitysvammapsykiatrisissa palveluissa (tukikeskus, jalkautuva palvelu) ongelma ei ratkea ongelma ei ratkennut kokonaan Kuntouttava asuminen ja työ- tai päivätoiminta Kunnan omat hyvin resursoidut yksiköt Yksityiset toimijat: Autismisäätiö, Rinnekoti Terhi Koskentausta 24.3.2014 33

HYKS:N KEHITYSVAMMAPSYKIATRIAN YKSIKKÖ HYKS:n neuropsykiatrian poliklinikan yhteyteen on 1.1.2011 perustettu kehitysvammapsykiatrian yksikkö. Yksikössä on tällä hetkellä 2 psykiatria: Apulaisylilääkärin päätoimipiste on Etevan Hämeenlinnan tukikeskuksessa. Osastonlääkärin päätoimipiste on Etevan Keravan tukikeskuksessa Kehitysvammapsykiatrian yksikkö antaa konsultaatioita perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja tekee yhteistyötä kehitysvammapalvelujen monialaisen työryhmän kanssa. 34

KEHITYSVAMMAPSYKIATRIAN KONSULTAATIOT - Konsultaatio voi koskea 13 vuotta täyttänyttä nuorta tai aikuista kehitysvammaista henkilöä, jolla on vaativia psykiatrisia erityistarpeita liittyen esimerkiksi mielenterveyden häiriöön, autismikirjon ongelmiin tai eri syistä johtuvaan vaikea-asteiseen haastavaan käyttäytymiseen. - Konsultaatiota voidaan käyttää silloin, kun tavanomaiset psykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut eivät ole riittäviä vaan tarvitaan kehitysvammapsykiatrian erityisosaamista. - Konsultaatiopyyntö tai lähete tehdään kirjallisena ja sen tekee lääkäri tietystä määritellystä potilaasta. - Konsultaatio voi tapahtua puhelinkeskusteluna, paperikonsultaationa tai polikliinisina tapaamisina. - Konsultaatiota voi harkinnan mukaan seurata jalkautuva laajempi tutkimus - Mahdollisuutta päivystyksellisiin konsultaatioihin tai pitkäkestoiseen seurantaan ei ole. 35

KEHITYSVAMMAPSYKIATRIAN KONSULTAATIOT KONSULTAATIOPYYNNÖN LÄHETTÄMINEN Konsultaation pyytäjänä HYKS Psykiatria Lääkärin väliarvio PSY-lehdelle, jossa konsultaatiopyyntö ja heräte Konsultaation pyytäjänä muu HUS-kunta tai muu sairaanhoitopiiri Lääkärin sähköinen lähete tai konsultaatiopyyntö Lähetysosoite: HYKS Erityispoliklinikoiden klinikka Oberon, Lähetelaatikko 8884 PL 442, 00029 HUS Puh. 09-47175451 klo 8-15 ma-to, klo 8-13 pe Fax. 09-47175860 36

TIETOA KEHITYSVAMMAISUUDESTA, KEHITYSVAMMAISTEN TERVEYDENHUOLLOSTA JA KEHITYSVAMMAPALVELUISTA Terveysportti - Lääkärin tietokannat http://www.terveysportti.fi/ Esim. hakusanat kehitysvamma / kehitysvammaisuus, autismi, Downin oireyhtymä ym. Lääkärin käsikirja Määttä T ja Westerinen H: Kehitysvammainen potilas avoterveydenhuollossa Vanhala R: Autismi Aikakauskirja Duodecim Koivikko M ja Autti-Rämö I (2006): Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus? Gaily (2006): Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Arvio M ja Aaltonen S (2011): Kehitysvammainen potilaana Sosiaaliportti Tietoa aiheittain Sosiaalityön teemat Vammaisuus http://www.sosiaaliportti.fi/linkkihakemisto/?classid=fd04fd21-1406-4691-a32a- 999432cc5683 Sosiaaliportti - Vammaispalvelujen käsikirja http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/vammaispalvelujen-kasikirja/ Vammaispalveluhanke http://vammaispalveluhanke.eteva.fi/1 Suomen Lääkäriliitto: Lääkärin etiikka (uusi painos 2013). Kehitysvammaisen hoito. 37

KEHITYSVAMMAPSYKIATRIAA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA Downin oireyhtymän Käypä hoito suositus Koskentausta T. Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi. Suomen Lääkärilehti 2009;64(50):4365-4371 Koskentausta T. Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti. Suomen Lääkärilehti 2008;63:3533-41. Koskentausta T. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Suomen Lääkärilehti 2006;61(46):4827-4833. Koskentausta T. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Duodecim 2006;122:1927-1935. Koskentausta T, Westerinen H.. Kehitysvammaisen psyykkiset ongelmat avoterveydenhuollossa. Lääkärin tietokannat/lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 20103 Saatavilla Internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen): <http://www.terveysportti.fi>. Koskentausta T, Sauna-aho O, Varkila-Saukkola L. Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus. Suomen Lääkärilehti 2013; 68:587-592. 38

KEHITYSVAMMAPSYKIATRIAA KÄSITTELEVÄÄ KOULUTUSTA JA MATERIAALEJA Kehitysvammaisuuteen ja kehitysvammapsykiatriaan liittyvää koulutusta järjestää: Kehitysvammapsykiatriverkosto http://www.eteva.fi/eteva/projektit-jahankkeet/kehitysvammapsykiatria/ Kehitysvammaliitto www.kehitysvammaliitto.fi Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry www.kehitysvammalaakarit.fi Kehitysvamma-alalla toimivat psykologit KESAKOT Suomen kehitysvammahoitotyön sairaanhoitajat ry http://kesakot.fi/ Linkkejä ja materiaaleja: Ks. kehitysvammapsykiatriverkoston sivut Etevan verkkosivuilla http://eteva.fi/eteva/projektit-jahankkeet/kehitysvammapsykiatria/ 39