1/32 Valtuusto 11.12.2013, LIITE 8 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016
2/32 HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Luonnos 6.6.2013 AAR Hanko, Inkoo, Raasepori Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA...4 1. LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA...5 1.1. Johdanto...5 1.2. Palvelutarpeen kuvaus...7 1.2.1. Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g)...7 1.2.2. Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat...11 1.3. Palveluverkon kuvaus...12 1.3.1. Raasepori...12 1.3.2. Hanko...15 1.3.3. Inkoo...16 1.3.4. Erikoissairaanhoito...18 1.3.5. Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain)...19 1.4. Toimintaympäristön muutokset alueella...20 1.4.1. Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne...20 1.4.2. Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella...20 1.4.3. Toimintaympäristömuutokset Inkoon alueella...21 2. YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 2013 2016...22 2.1. Yhteistyö ja työnjako palvelutuotannossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken...22 2.1.1. Tärkeimpien potilasryhmien palvelu -ja hoitoketjut...22 2.1.2. Prosessit kuvataan...22
3/32 2.1.3. Prosessin omistajuus...22 2.1.4. Työnjako...22 2.1.5. Tuloksia seurataan ja arvioidaan...23 2.1.6. Toteuttaminen ja toimeenpano...23 3. MUUT ALUEELLISTA YHTEISTOIMINTAA EDELLYTTÄVÄT MUUTOKSET...27 3.1. Valinnan vapaus...27 3.2. Ikäihmisten palvelut...27 3.3 Tietojärjestelmät...28 3.4 Mahdollisia muita (sovitaan sairaanhoitoalueittain yhdessä)...28 4. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN...29 4.1. Terveyserojen kaventaminen...29 4.2. Terveyssuunnittelu...29 5. HENKILÖSTÖ...30 5.1. Saatavuuden turvaaminen...30 5.2. Koulutus...30 6. ALUEELLISET YHTEISTYÖN RAKENTEET...31 6.1. Kuntien välinen yhteistyö...31 6.2. Kunnan muut toimijat...31 6.3. Kolmas sektori...31 7. ARVIOINTI JA SEURANTA JA VASTUUT...32 8. REFERENSSIT JA LIITTEET...32
4/32 LUS alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tämä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle ja valmisteltiin yhteistyössä Hangon, Inkoon ja Raaseporin kuntien ja HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Suunnitelman tavoitteena on jäsentää ja tiivistää alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteistyötä asiakaslähtöisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi alueen väestölle asuinpaikasta riippumatta: 1. Päivystyspalvelut järjestetään mahdollisimman lähellä asuinpaikkaa 2. Noudatetaan yhteistyössä laadittavia ensihoito-ohjeistuksia, myös sosiaali -ja kriisipalvelujen sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen osalta. 3. Varaudutaan yleisvaarallisiin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin, kuten katastrofeihin ja tartuntatauteihin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken 4. Yhtenäistään peruspalveluiden hoitokäytäntöjä (tavoitteet, toimintatavat, mittarit, seuranta, taloudellisuus) sekä päivitetään hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin liittyvät saantikriteereitä. Otetaan käyttöön/ päivitetään pitkäaikaissairauksien hoitomallit. 5. Kiireetön hoito toteutetaan hoitotakuun puitteissa ja varaudutaan vuonna 2014 laajenevaan asiakkaan valinnan vapauteen koskien terveydenhuollon palveluita 6. Työnjakoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sisällä sekä näiden kesken. Lähiavopalveluita vahvistamalla voidaan osastohoitoja keskittää ja keventää tarkoituksenmukaisella tavalla. Hoitosuunnitelma ohjaa potilaan hoitoa, josta pääsääntöisesti vastaa perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä tarpeellisin neuvontapalveluin hyvän hoidon toteuttamista peruspalveluissa. 7. Henkilöstön pysyvyyttä ja saatavuutta lisätään alueellisella yhteistyöllä. Lääkärien ja sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksesta (yleislääketiede, kansansairaudet) sovitaan kuntien ja sairaanhoitoalueen sisällä 8. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään alueella samansuuntaisin linjauksin 9. Kolmannen sektorin toimijoita kutsutaan yhteistyöfoorumiin Alustava järjestämissuunnitelma esitellään kesäkuussa kuntien päättäville tahoille. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen aloitetaan kuntien perusterveydenhuollon yhteistyö. HUS/ erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuudesta ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä neuvotellaan kesä syyskuussa 2013. Suunnitelman toimeenpano tapahtuu 2014-2016.
5/32 1. LÄHTÖKOHDAT / TAUSTAA 1.1. Johdanto Terveydenhuoltolain 1326/2010 painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarpeelliset muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Alueen kunnat muodostavat Lounais-Suomen eteläisimmän osan kattavalla alueellaan noin sadasosan (4108 km2) koko Suomen pinta-alasta (390 905km2) merialueet mukaan lukien. Pääkaupunkiseutuun (1395,7 km 2 ) ja sen väestötiheyteen verrattuna (1490 asukas/ km 2 ) Raaseporin seutu on huomattavasti harvalukuisempi (27 asukas/ km 2 ). Vuoden 2012 lopulla Hangon väestömäärä oli 9267, Inkoon 5538, Raaseporin 28 889 (Raaseporin seutu yht. 43 634). Huoltosuhde 0-17v. ja 65v./18-64v. oli Raaseporin alueella 0,73, kun se Uudellamaalla oli 0,55 ja koko maassa 0,63. Alueen väestöä luonnehtii kaksikielisyys ja keskimääräisesti Suomen keskiarvoa parempi terveydentila. Vuonna 2009 alueella tapahtui merkittävä rakennemuutos Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien liittyessä yhteen ja muodostaessa Raaseporin kaupungin. Kuntaliitoksen jälkeen alueen isoimman kunnan, Raaseporin sosiaali ja terveystoimen hallinto ja palvelurakennetta uudistettiin ja kuntakumppaneiden kanssa toimivia yhteistyölinjoja on haettu eri sektoreilla. Raasepori, Hanko ja Inkoo muodostavat maantieteellisten rajojen lisäksi myös kulttuurihistoriallisesti sidonnaisen alueen, jossa on perinteisesti tehty yhteistyötä monilla sektoreilla, erityisesti julkisten sosiaali ja terveyspalveluiden sektoreilla. HUS/Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue on alueen yhteinen ja suurin erikoissairaanhoidon tuottaja,
6/32 mutta myös Lohjan sairaanhoitoalueelta hankitaan tarvittavia palveluita. Tunnusomaista alueen terveydenhuollolle on korkea erikoissairaanhoidon käyttöaste ja kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, joista suuren osan muodostavat lukumääräisesti vähäinen mutta kallis erityistason sairaanhoidon palvelujen tarve (HYKS). Molempia kotimaisia kieliä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointi on ollut haasteellista. Ostopalveluihin on turvauduttu osin lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Hallituksen sosiaali -ja terveyspalveluiden uudistamisen viime linjausten mukaan (8.5.2013), alle 20 000 asukkaan kuntien tulee liittyä väestöltään vähintään mainitun väestömäärän omaaviin kuntiin. Erikoissairaanhoitoa tuottavan sairaanhoitoalueen voivat muodostaa vähintään 50 000 asukkaan kunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella tämä tarkoittaisi kantokyvyltään suurimman kunnan, Raaseporin ottavan kantaakseen merkittävän vastuun perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi alueelle. Raaseporin seudun väkiluku oli 31.12.2012 43634. SOTE-linjauksiin ei tässä suunnitelmassa kuitenkaan voida ottaa kantaa ennen valtionjohdon lopullisia päätöksiä koskien kuntarakenteen ja sosiaali-ajaterveyspalvelujen uudistamista. Raaseporin tavoitteena on järjestää laadukkaat ja tarpeenmukaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sairaanhoitoalueellaan. LUS ja LOS sairaanhoitoalueiden osalta sovitaan erikoisalakohtaisesti pääjärjestämisvastuusta alueella tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on vahvistaa alueellista avosairaanhoitoa ja muuta palveluvalikkoa, siten, että sairaalahoidon ja laitospalvelujen tarve vähenee. Lisääntyvän vanhusväestön kasvun myötä syntyvään palvelutarpeeseen pyritään varautumaan riittävillä avovastaanottopalveluilla sekä kotiin vietävillä hoito -ja tukipalveluilla. LUS- lisärakennusta varten tehtyä tarveselvitystä arvioidaan yhteistyössä nykyisten jäsenkuntien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa uudelleen tämän suunnitelman esitysten edetessä vuoden 2013 aikana. Myös Hangon ja Inkoon kuntien ensisijaisina tavoitteina on turvata laadukkaat ja riittävät lähipalvelut kuntalaisille sekä joustava erikoissairaanhoidon saaminen LUS ja LOS sairaanhoitoalueilta. Kotihoidon kehittäminen ja kotihoidon tukipalveluiden lisääminen on myös tavoitteena. Lisäksi kuntien tavoitteena on terveyttä edistävän toiminnan lisääminen ja ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen.
7/32 1.2. Palvelutarpeen kuvaus 1.2.1. Väestörakenne ja demograafiset tekijät (Tilastokeskus, kuvat 1a-g) Seuraavat kuvat ja kaaviot havainnollistavat Raaseporin, Hangon ja Inkoon väestörakennetta ja väestönkehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että alueen väkiluku on kääntynyt laskuun vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana Inkoon ja Raaseporin aluksi väkiluku hieman kasvoi. Hangon väkiluku on vähentynyt voimakkaimmin. Alueen vanhusväestön osuus kasvaa väestökasvuennusteen mukaan. Syntyvyys- ja kuolleisuusluvut eivät ole oleellisesti muuttuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuva 1a) Väkiluvun muutos kunnittain 2002 2012 Förändring av folkmängden efter kommun 2002 2012 Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Inkoo - Ingå Lohja - Lojo Karkkila - Högfors Raasepori - Raseborg Hanko - Hangö Karkkila - Högfors Väkiluvun muutos (%) Förändring av folkmängden (%) -7.3 1.2 5.0 5.1 15.0 15.1 23.5-10 -5 0 5 10 15 20 25 Väkiluvun muutos (%)/Förändring av folkmängden (%) Lohja - Lojo Raasepori - Raseborg Inkoo - Ingå Siuntio - Sjundeå Kirkkonummi - Kyrkslätt Hanko - Hangö SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning
8/32 Kuva 1b) Väestöennuste ikäryhmittäin Hangossa 2012-2040 Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Hangö 2012-2040 3 000 Henkilöä/Personer 2 500 2 000 1 500 1 000 0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75-500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva 1c) 2 000 Väestöennuste ikäryhmittäin Inkoossa 2012-2040 Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Ingå 2012-2040 Henkilöä/Personer 1 500 1 000 0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75-500 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012 Kuva1d) 10 000 Väestöennuste ikäryhmittäin Raaseporissa 2012-2040 Befolkningsprognos efter åldersgrupp i Raseborg 2012-2040 Henkilöä/Personer 8 000 6 000 4 000 0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75-2 000 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2012 Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkningsprognos 2012
9/32 Kuva 1e) Ikäryhmä/Ålder 90 85 89 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 4 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Väestö iän ja sukupuolen mukaan Länsi-Uudellamaalla 2012 Befolkningen efter kön och ålder i Västra Nyland 2012 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Miehet/Män Naiset/Kvinnor Områdesindelningen år 2013 Källa: Statistikcentralen/Befolkning Kuva 1f) 1 500 Henkilöä/Personer Väestönmuutokset Länsi-Uudellamaalla 1990-2011 Befolkningsförändringar i Västra Nyland 1990-2011 Syntyneet, kuolleet, nettomuutto ja väkiluvun kokonaismuutos Födda, döda, nettoflyttning och den totala förändringen 1 000 500 0-500 -1 000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 20062007 20082009 20102011 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Syntyneet/Födda Nettomuutto/Nettoflyttning Kuolleet/Döda Väkiluvun kokonaismuutos/den totala förändringen Områdesindelningen år 2012 Källa: Statistikcentralen/Befolkning
10/32 Sairastavuusindeksit (taulukot 1a ja b) Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleiden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus 16 64-vuotiaista ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Indeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Kunnan väestö on sitä terveempää, mitä pienempi indeksiluku on. Uudenmaanliiton tietopalvelun 2012 mukaan Uudellamaalla väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan sairastavuusindeksi on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskeva (91,3-88), kun taas Länsi- Uudellamaalla sairastavuusindeksi näyttää kohoavan (taulukot. 1a-b). Taulukko 1a) Sairastavuusindeksit Uudellamaalla 1990 1995 2000 2005 2011 Helsingin seutu. 91,3 90,5 88,8 88,7 87,4 Raaseporin seutu 87,2 88,0 91,0 92,0 92,3 Lohjan seutu 96,0 97,4 98,1 95,7 95,0 Taulukko 1b) Sairastavuusindeksi Raaseporin seudulla kunnittain 2008-2010 /THL: Hanko Inkoo Raasepori Yleinen terveys/ikävakioi 96.1 88.4 87.6 Vakioimaton 107.6 89.8 92.4 Mielenterveyspainotettu /ikäv. 81.2 71.1 81.1 Vakioimaton 85.9 72.1 86.1 Dementiapainotettu /ikäv. 56.0 56.1 55.0 Vakioimaton 48.2 51.3 56.9 Elämänlaatupainotettu/ikäv. 97.1 81.2 84.9 Vakioimaton 110.3 83.3 89.4
11/32 1.2.2. Kuntien hyvinvointikertomukset/ kuntastrategiat Raaseporin kaupungin sosiaali ja terveydenhuoltopalveluista vastaa perusturvalautakunta ja perusturvan virkamiehistö. Tilaaja- ja tuottaja- mallilla toimiva organisaatio lakkautettiin vuoden 2013 alusta. Hallintoa jaetaan edelleen perusturvajohtajan ja tuotantopäällikön kesken ja molemmat voivat esitellä asioita perusturvalautakunnalle. Palvelut on järjestetty Maisema-mallin mukaisesti 11 palvelualueeseen. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2013-2015 asetettiin tavoitteeksi laadukkaiden hoito-, hoiva-, sosiaalipalveluiden turvaaminen kunnassa kaikille ikäryhmille sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Monipuolisen palvelutarjonnan sekä kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla tuetaan yksilön vastuunottoa omasta terveydestään. Jokainen asiakas saa palvelu -tai hoitosuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti. Palvelutuotannon palvelutasoa ja asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vakiintunein menetelmin ja hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Lisäksi vuonna 2013 työn alla olevan strategiatyön terveydenhuoltoa koskevat painopisteitä ovat: erikoissairaanhoidon resurssien ja käyttöasteen optimointi perusterveydenhuollon tehokkaammalla hyödyntämisellä ja HUS-yhteistyötä parantamalla Keskitetään kaikki 24/7 päivystys Tammisaareen Toteutetaan tehokas hoidon porrastus ja toimintojen keskittäminen Uudistetaan palvelutuotantoa omana toimintana ja tarkoituksenmukaisesti ulkoistaen kustannustehokkaan toteutuksen varmistamiseksi Kannustetaan kaupunkilaisia vastuuseen omasta ja lähiomaistensa terveydestä ja hyvinvoinnista Toteutetaan tehokkaita toimia pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi Vastataan kaupungissa nuorisotakuun laadukkaasta toimeenpanosta Hangon kaupungissa on valmisteilla uusi strategia. Talouden tasapainottamisen suunnitelmaa tehdään parhaillaan. Inkoon kunnan strategia vuodelta 2011 hyväksyttiin perusturvan osalta Inkoon kuuluessa Lohjan sosiaali -ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen (LOST). Strategiassa viitataan sosiaali ja terveydenhuollon osalta LOST strategioihin ja suunnitelmaan. Niitä ei toistaiseksi ole päivitetty. Hyvinvointisuunnitelman laatiminen on suunnitteilla.
12/32 1.3. Palveluverkon kuvaus 1.3.1. Raasepori Raaseporin sosiaali ja terveyspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tuotantona Tammisaaren ja Pohjan alueilla sekä osin ostopalveluina Mehiläinen Oy:n ja Attendo Oy:n tuottamina palveluina Karjaan alueella. Raaseporin väkiluku oli 31.12.2012 28829.. Raaseporin terveyskeskuksen kolme terveysemaa toimivat Tammisaaren (noin 15 000 asukasta), Karjaan (noin 9000 asukasta) ja Pohjan alueilla (5000 asukasta). Terveysasemilla on palveluita virka-aikana arkisin maanantaista perjantaihin klo 08-16, jolloin paikalla on yksikön koosta riippuen 1-5 lääkäriä ja muuta terveydenhuollon henkilöstöä 5-8 henkilöä. Lääkärivastaanotto toimii sekä kiireettömän että kiireellisen päivystyshoidon osalta ajanvarausperusteisesti. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitävät vastaanottoa paitsi pitkäaikaissairaille potilaille (diabetes, astma) myös esimerkiksi haavapotilaille ja päivystyspotilaille. Välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan Länsi-Uudenmaan sairaalassa toimivaan yhteispäivystykseen tai tietyssä erityistilanteissa suoraan HYKS:iin. Karjaan terveysaseman vastaanottotoiminta siirtyy vuodesta 2014 alkaen kaupungin omaksi toiminnaksi. Hammashuolto vastaa lain mukaisesta ennaltaehkäisevästä hammashuollosta sekä hoidoista. Pohjan ja Karjaan terveysasemilla (Mehiläinen Oy) on hammashuollon vastaanottotoimipisteet samassa kiinteistössä muun avovastaanottotoiminnan kanssa. Tammisaaressa vastaanottopisteitä on terveysaseman lähellä sijaitsevassa erillisrakennuksessa sekä kolmella koululla. Virka-ajan ulkopuolinen hammaspäivystys järjestetään ostopalveluna (sijaitsee Helsingissä) Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto naltaehkäisevää terveydenhuoltoa ovat koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, ehkäisyneuvonta, äitiysneuvola- sekä lastenneuvolatoiminta ja perheneuvola. Palvelujen luonteeseen kuuluu asiakasläheisyys ja moniammatillisuus. Koulu- ja opiskeluteveydenhuollon toimipisteitä on oppilaitosten yhteydessä tai työhuone neuvolan tiloissa. Ehkäisy- ja äitiysneuvolat sekä lasteneuvolat sijaitsevat Pohjan terveysasemalla, Karjaan terveysasemalla, Mustiossa, Ystadsgårdenissa, Österbyssa, Tenholassa sekä Bromarvissa. Työterveyshuolto Raaseporin kaupungin oma työterveyshuollon vastaanotto toimii Tammisaaren terveysaseman tiloissa sekä Pohjan terveysasemalla. Työterveyshuoltoon kuuluu lääkäreiden (2 virkaa) ja terveydenhoitajien (4 vakanssia) vastaanottoa. Yritysten sopimuksista riippuen työterveydenhuoltoon kuuluu sekä ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon toimia sekä sairaudenhoitoa. Karjaan alueen työterveyspalvelut ostetaan (Folkhälsan) ja osalle kaupungin työntekijöistä työterveyspalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriasemalta (Medek).
13/32 Mielenterveysyksikkö Terveyspalvelut osaston alaisuudessa toimii mielenterveysyksikkö, jonka työntekijät, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat sekä terapiatyötä tekevät sosiaalityöntekijät (yhteensä 21 vakanssia) ottavat vastaan asiakkaita kaikkien terveysasemien yhteydessä. Työhön sisältyy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia asiakaskontakteja, psykososiaalisen tuen sekä kuntouttavaa toiminnan työmuotoja. Lisäksi kaupungilla on oma psykiatrian ylilääkärin virka, jonka tehtäviä ovat toistaiseksi hoitaneet ostopalvelulääkärit. Kuntoutus yksikkö Perusturvatuotanto vastaa avohuollon fysioterapiasta, puheterapiasta ja toimintaterapiasta. Mehiläinen Oy vastaa fysioterapiasta ja puheterapiasta sopimuksenmukaisesti vastuualueellaan. Lääkinnällisen moniammatillisen kuntoutuksen hoitoketjut edellyttävät päivittämistä Meltolan sairaalassa toimineen kuntoutusosaston toiminnan päätyttyä kesällä 2012 vähentyneen kysynnän vuoksi. Pyrkimyksenä on että asiakas saa kuntoutustarpeensa arvion erikoissairaanhoidossa tai peruspalveluissa. Kuntoutumisensa asiakas voi aloittaa hoitosuunnitelman mukaisilla ohjaus ja hoitokäynneillä, sekä jatkaa kuntoutumistaan yksilö -tai ryhmäkäynteinä (Tammisaaren toimipisteen terapia-allas mm.). Laitoskuntousjaksoja sekä muita tarpeellisia kuntoutuspalveluita ostetaan tällä erää erillisillä maksusitoumuksilla yksityisiltä palveluntuottajlta. Henkilöstö on kuvattu alla.. Tammisaari TA: 4 fysioter. 2 lähihoit. (=kuntohoit) 2 puheter. (Tammiharjun alueella) 1 toimintater. Pohja TA: 1 fysioter. 2 lähihoit. (kuntohoit.) 1puheter. (4pv/vk) Karjaa TA: 1 uusi fysioter. (ei vielä saapunut) 1 puheter. (1pv/vk) Mehiläinen: 1 fysioter. ja puheter. alle kouluik. Meltolan sairaala: 2 fysioter. 1lähihoit. (=kuntohoit.) YHT 17 työntekijää Terveysasemien ja terveydenhuollon toiminnoissa käytetään Pegasospotilastietojärjestelmää. Hammashuollossa on käytössä Effica -potilastietojärjestelmä.
14/32 Tukipalvelut Laboratoriopalvelut toteutetaan HUSLAB:ssa. Näytteenottopisteitä on kahdella terveysasemalla (Karjaa ja Pohja). Tammisaaren näytteenottopiste on Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Lisäksi HUSLAB:in henkilökunta käy kahdesti viikossa ottamassa näytteitä Meltolassa sijitsevilla vuode- ja pitkäaikaisosastoilla. Kuvantamispalvelut ostetaan HUSkuvantamisyksiköstä. HUS-kuvantamispisteet ja toiminnot (RTG, EEG, ENMG, TMS, unipolygrafiat, CT, MRI) sijaitsevat Tammiharjun / Länsi-Uudenmaan sairaaloissa. Hoivapalvelut Raaseporin kaupungin vanhusten hoito ja hoivapalvelut sekä asumispalvelut järjestetään sekä omana tuotantona että ostopalveluina (yhteensä 442 paikkaa). Laitoshoitoa on Meltolan sairaalassa (4 osastoa), Tammihajun sairaalassa (1 osasto) sekä vanhainkodeissa (4-5 yksikköä), yhteensä 166 paikkaa. Kaikki palveluasuminen on tehostettua asumispalvelua tai muistisairaiden tehostettua asumispalvelua. Ikääntyneiden määrän kasvu ja sen myötä kasvava palvelutarve on haaste kaupungin perusturvalle. Kotihoito Perusturvatuotanto vastaa kotihoidon palveluista Tammisaaren ja Pohjan alueella ja Mehiläinen Oy Karjaan alueella. Ostopalvelua jatketaan tältä osin vuoden 2014 alusta. Myös päiväkeskustoimintaa on 5 eri paikassa. Sosiaalipalvelut ja työllistämispalvelut Kaupungin oma A-klinikka (Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren toimipisteet) vastaa päihdehuollon avopalveluista ja osastovieroitushoidosta, joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sairaalan viereisessä rakennuksessa. Osastopaikkamäärää vähennettiin 16-12 paikkaan vuonna 2012. Palvelua ostavat myös alueen muut kunnat (Hanko, Inkoo, Lohja) Yksityissektori Raaseporin alueella toimii 4 yksityistä lääkäriasemaa. Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2011 Vastaanotto Tammisaari TA Karjaan TA Pohjan TA yht. Lääkäri 16380 10255 5010 31645 Hoitaja 12759 5808 2886 21453 Käyntimäärät terveysasemilla Raaseporissa 2012 Lääkärin 15063 9810 3963 28836 Hoitaja 14133 6893 4357 25283
15/32 1.3.2. Hanko Hangon kunnan sosiaali ja terveyspalvelut on jaettu perusturvajohtajan alaisuudessa kolmeen palvelualueeseen: perhe ja sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja seniori ja vammaispalvelut. Kunnan tavoitteena on olla mahdollisimman omavarainen peruspalveluiden suhteen erityisesti maantieteellisesti sijaintinsa takia sekä kunnan alueella toimivien suuryritysten, kuten sataman ja teollisuuslaitosten terveydenhuollon palveluiden tarpeen varalta. Päivystysvalmiutta terveydenhuollossa on näistä syistä sekä etäisyyden takia LUS:n sairaalan päivystykseen (35km) pidetty tärkeänä pitää yllä hyvällä varustustasolla virka-aikana. Hangon kaupungilla on yhteensä seitsemän lääkärinvirkaa: johtavan ylilääkärin virka, psykiatrian ja geriatrian ylilääkäreiden virat, työterveyslääkärin virka sekä kolme terveyskeskuslääkärin virkaa. Yksi lääkärin viroista on ulkoistettu ostopalvelutoiminnaksi vuoden 2013 loppuun. Työterveyshuollossa toimii lisäksi kaksi sairaanhoitajaa ja terveyskeskusavustaja (0,5). Kaksi terveyskeskusvuodeosastoa (yhteensä 42 vuodepaikkaa) sijaitsevat terveysaseman yhteydessä. Osastoja on peruskorjausten yhteydessä uudistettu soveltumaan kuntouttavia toimintoja ja iäkkäiden potilaiden hoitamista varten. Terveysasemalla on myös vanhasta jäänteenä leikkaussali sekä muuta toimitilaa ja tarvikkeita/välineitä (esim. käytöstä poistettuja sairaalasänkyjä). Päivystyksen vastaanottotiloja uudistetaan parhaillaan etenkin ambulanssikuljetuksin saapuvien potilaiden hoitamista ajatellen. Terveysasemalla toimivan mielenterveystiimin työntekijät (psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja päihdehoitaja) hoitavat sekä mielenterveys että päihdeasiakkaita. Kuntouttavaa toimintaa järjestetään vuodeosastoilla ja siellä toimivien erityistyöntekijöiden (n= 0,6) toimesta. Lääkinnällistä kuntoutusta hankitaan lisäksi ostopalveluina. Hanko käyttää pääosin LUS:n erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidon palvelujen tarve on kasvanut HUS:n antamien tilastojen mukaan. Yhteispäivystyskäyntejä oli 788. Terveysasemalla toteutui vuonna 2012 1255 vastaanottokäyntiä/ 968 asiakasta sairaanhoitajan luona, 9904 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Hammashoidon käyntejä toteutui 7181. Lääkehuollosta huolehtii Hangon terveyskeskusapteekki. Hangossa toimii kaksi yksityislääkäriasemaa. Hangon terveyspalvelut käyttää Mediatri -potilastietojärjestelmää, johon integroidun Navitas -yhteyden kautta on pääsy Uudenmaan sairaaloiden ja terveyskeskusten potilasasiakirjamerkintöihin potilaan suostumuksella..
16/32 1.3.3. Inkoo Inkoon kunnan sosiaali -ja terveyspalveluiden tavoitteena on tarjota peruspalvelut mahdollisimman kattavasti omana tuotantona. Pitkäaikaisia terapiapalveluita, konsultaatiopalveluita ja oman tuotannon lisäksi tarvittavia peruspalveluita, kuten hammaslääkäripalveluita tuotetaan nykytilanteessa ostopalveluina. Tehostettua asumispalvelua tuotetaan kunnan omana palveluna. Paikkoja on kaikkiaan 62:lle asukkaalle. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Inkoon väestöpohja oli 31.12.2012 5530 henkilöä, joista 43,5% on suomenkielisiä ja 56,5 % ruotsinkielisiä. Vanhusväestö on enimmäkseen ruotsinkielistä, kun taas nuorten suomenkielisten osuus kasvaa. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloiden palveluita käytetään sairaaloiden nykyistä työnjakoa noudattaen, kuitenkin niin, että Inkoon pohjoispuolella asuva väestönosa hakeutuu enimmäkseen Lohjan sairaanhoitoalueen palveluihin, kun taas läntinen väestönosa enimmäkseen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen palveluihin. Inkoon terveyskeskuksessa on neljä terveyskeskuslääkärin virkaa, joista kahdessa on vakinaiset viranhaltijat ja kahden viran tehtäviä hoitavat ostopalvelulääkärit. Sairaanhoitajia on kaikkiaan kuusi, joista yksi hoitaa diabetespotilaita, yksi psykiatrisia potilaita ja yksi osaaikaisesti astmapotilaita. Lisäksi kaksi terveydenhoitajaa toimii äitiys -ja lastenneuvolassa ja yksi kouluterveydenhuollossa. Neuvolassa toimii myös perhetyöntekijä. Fysioterapeutteja on kaksi. Hammaslääkäripalvelut (2 vakanssia) hankitaan ostopalveluna. Hammashuollossa toimii lisäksi 1 suuhygienisti ja ja 2 hammashoitajaa. Vuoden 2013 alusta lähtien Inkoon kunta ostaa vieroitushoitopalvelut Raaseporin päihdepalveluilta.. Terveyskeskusvuodeosastopalvelut ostetaan Siuntiosta ja Lohjalta, mutta neuvotteluja on käyty myös Raaseporin kanssa. Hoivapaikkatarve on noin 8 vuositasolla. Haasteena tulevaisuudessa nousevat esiin kuntoutukseen tarvittavien kuntouttavien toimintojen ja terapiapalvelujen riittävyys. Terveysasemalla toteutui vuonna 2012 6368 vastaanottokäyntiä sairaanhoitajan luona ja 5812 vastaanottokäyntiä lääkärin luona. Inkoon kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Folkhälsan Syd Ab:lta. Inkoon terveyspalveluissa on käytössä Pegasos potilastietojärjestelmä. Hammashuollossa on käytössä WinHIT -järjestelma.
17/32 Kuntien perusterveydenhuollon tehtävänimikkeiden / vakanssien vertailua Vakanssi HANKO INKOO RAASEPORI+Mehiläinen Hoitotyön johtaja 1(joht.hoitaja) 1 1 Hoitoyksikön päällikkö 3 13+2 Apulais/osastonhoitaja 3 1/3 Hammashoitaja 5 2 9 + 6 Hammaslääkäri 4 2 8+ 7 Hammashygienisti 1 1 2+1 Terveyskeskusavustaja 5 2 tstsiht. 6+ 3 Kodinhoitaja 12 2,5 8+1 Vanhustyöntekijä 5 Terveydenhoitaja 12 4 17 +7 Perheneuvoja i rdg 1 2 Sairaanhoitaja 28 13 85+ 15 Lähihoitaja/kuntoh. 52,5 39,5 270 + 16 Psykologi 1 9+1 Perheterapeutteja (ment) 1 2 Johtava sosiaalitt. 1 1 Sosiaalityöntekijä 1 2 12 Soc työntekijä (Ment) 1 Hoitoapulainen (ment) 1 Fysioterapeutti 2,5 2 7 + 1 Toimintaterapeutti 1 Puheterapeutti 1 3 +1 Johtava lääkäri 1 1 1 Ylilääkäri 2 4+0,5 Lääkäri./orient. lääkäri 4 3 11,5 + 4,5
18/32 1.3.4. Erikoissairaanhoito LUS sairaanhoitoalueen palveluiden käyttö Erikoissairaanhoidosta vastaa HUS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka toiminnot suoritteineen esitellään seuraavassa yhdessä Hangon ja Inkoon kuntien kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen yliopistollinen keskussairaala (HYKS) vastaa vaativista, erityistason erikoissairaanhoitopalveluista. Osa erikoissairaanhoidon palveluista hankitaan Lohjan sairaanhoitoalueelta (LOS), esimerkiksi silmäsairaudet, synnytykset ja neurologian avo -ja osastohoito on keskitetty LOS:n. Länsi-Uudenmaan sairaalassa on tällä hetkellä osastoja seuraavasti: sisätautien osasto (25 ), kirurgian osasto ( 20 ),seuranta- ja päivystysosasto ( 11 ), valvontayksikkö (4), aikuispsykiatrian osasto ( 14 + 4 ), nuorisopsykiatrian osasto ( 9 ), lastenpsykiatrian osasto ( 6 4 ) ( viikko-osasto ), lastentautien, KNK ja naistentautien osasto ( 8 )( viikko-osasto ) Avohoitotoimintana toimii päivystyspoliklinikka joka virka-ajan ulkopuolella myös huolehtii perusterveydenhuollon päivystyksestä ja psykiatrian mobiilit tiimit Ajanvarauspoliklinikkatoimintaa on seuraavilla erikoisaloilla: sisätaudit, keuhkosairaudet, ihotaudit, geriatria, pienimuotoinen neurologian konsultaatiopkl,kirurgia, ortopedia, urologia, naistentaudit, lastentaudit, aikuispsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria. Päivätoimintana toimii leikkausosasto, dialyysiyksikkö, päiväkirurgia,erityislääkepkl, fysioterapia ja toiminnallinen kuntoutus Sairaanhoidolliset tukipalvelut ostetaan HUS-liikelaitoksilta. Henkilötyövuosia tehtiin LUS:ssa v 2012 seuraavasti: Hoitohenkilökunta 308 Lääkärit 54 Muu henkilökunta 81 Erikoistyöntekijät 22
19/32 HUS TOP 20 DRG-tuotteet kunnittain laskutuskautena Raasepori Hanko Inkoo 2013 1-4 2012 1-4 Muutos lkm lkm % % lkm LUS 1 277 1 305 1 268 1 254 0,7 % 4,1 % HYKS 1 130 77 355 57 218,3 % 35,1 % LOHJA 351 323 248 241 41,5 % 34,0 % LUS 467 384 412 425 13,3 % -9,6 % HYKS 548 186 70 124 677,4 % 50,0 % LOHJA 186 111 84 67 122,4 % 65,7 % LUS 157 50 99 26 58,8 % 92,3 % HYKS 376 117 52 48 622,2 % 143,8 % LOHJA 207 140 67 93 210,8 % 50,5 % Lisäksi liitteisiin 1 ja 2 on koottu taulukot käynneistä ja hoitojaksoista, jotka sisällytetään lopulliseen suunnitelmaan soveltuviksi taulukoiksi Liite 1. Käynnit kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v. 2012 Liite 2. Hoitojaksot kunnittain HUS-erikoissairaanhoidossa v.2012 1.3.5. Kolmas sektori (kunnittain/toimijoittain) Kerätään tiedot toimenpideohjelmassa sovittavalla tavalla.
20/32 1.4. Toimintaympäristön muutokset alueella 1.4.1. Raaseporin kaupungin ja LUS:n uudisrakennushanke - tarveselvitys 2012 ja nykytilanne 10.4.2012 valmistuneen tarveselvityksen pohjalta Raaseporin kaupunki ja HUS/LUS päättivät rakentaa Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen ja peruskorjata sairaala-alueen tuntumassa olevia rakennuksia. Uudisrakennukseen suunniteltiin sijoitettavan Raaseporin kaupungin terveyskeskuksen avovastaanotot sekä vuodeosastot (yhteensä 50 paikkaa) sekä LUS:n ylläpitämä yhteispäivystys. Vuodeosastojen toimintaa on tarkoitus suunnata lyhytkestoiseen hoitoon sekä kuntoutukseen, jolloin toimivien hoitoketjujen ja joustavien lääkäripalvelujen tarve korostuu. Uudisrakennukseen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus sijoittaa LUS aikuispsykiatrian osastot (24 paikkaa). Aikuispsykiatrinen mobiiliyksikkö ja ajanvarauspoliklinikka sijoittuvat uudisrakennuksen valmistuttua nykyisiin peruskorjattaviin päivystystiloihin. Vapautuviin terveysaseman tiloihin siirtyvät peruskorjauksen jälkeen lasten psykiatrinen osasto (4 paikkaa) ja nuorten psykiatrinen osasto (6 paikkaa) sekä poliklinikka. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon osalta tällä integroinnilla tavoitellaan hoidon jatkuvuutta ja tuloksellisuutta. Myös sosiaalityön osaamisen ja resurssien yhdistämistä selvitetään koskien erityisesti moniongelmaisten potilaiden hoidon ja tuen järjestämistä. LUS:n yhteispäivystyksen kehittämistä priorisoidaan siten, että yhteispäivystykseen siirrytään asteittain ja on toimintavalmiudessa mahdollisimman pian.peruskorjauksista tehdään erilliset hankeselvitykset kaupungin ja HUS:n kustannusten osalta. Aiesopimus toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Tammiharjun sairaalan osalta tehtiin 5/2012. Kaiken kaikkiaan kuvattujen muutosten tavoitteena on ollut parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen yhteistyötä ja lisätä kustannustehokkuutta. Osa uudisrakennuksen 2012 valmistuneessa tarveselvityksessä esiin tuoduista tarpeista on kuitenkin tämän jälkeen muuttunut ja siksi tarkemmat suunnitelmat tehdään hankeselvitysvaiheessa. 25.4.2013 nimettiin kuntien ja HUS/LUS sairaanhoitoalueiden virkamiehistä koostuvat johto -ja projektiryhmät käynnistämään selvitystyötä. Nykytilanteessa lisärakennushanketta arvioidaan ja selvitetään uudelleen suhteessa väestön tuleviin tarpeisiin ja kustannuksiin sekä olemassa olevien resurssien ja tilojen optimaalisen uudelleen järjestelyn valossa. Näin ollen esimerkiksi edellä mainittujen osastojen tila -ja paikkatarpeita tarkistetaan. 1.4.2. Toimintaympäristömuutokset Hangon alueella Hangon kunnan väkiluvun (vajaa 10 000) väheneminen on ollut LUS:n kunnista suurinta viime vuosina, toisaalta kesäasukkaiden määrä lisää terveyspalveluiden, etenkin päivystyspalveluiden tarvetta.