MEIDÄN JYKÄ -KASVATUSYHTEISTYÖN JATKOSUUNNITELMA VUOSILLE 2004 2005 Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke Jyväskylän kaupunki
Yleistä... 1 Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä... 2 1. Hankkeen kuvausta... 4 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä... 4 1.2. Hankkeessa tavoiteltu lopputulos... 4 1.3. Kasvatusyhteistyön keinot... 4 1.4. Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle... 4 2. Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta 2000 2003... 6 3.Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit... 8 4. Tavoitteet... 10 4.1. Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen... 10 4.2. Välittömät tavoitteet... 10 4.2.1. Alueellinen kasvatusyhteistyö... 10 4.2.2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä... 11 4.2.3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta... 11 4.2.4. Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen... 12 5. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi... 13 6. Toteutussuunnitelma ja aikataulu... 23 7. Kustannukset ja rahoitus... 25 8. Kasvatusyhteistyön organisointi... 26 8.1. Neuvottelukunta... 26 8.2. Ohjausryhmä... 26 8.3. Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät... 27 8.4. Projektipäällikkö... 28 9. Riskit ja niiden huomion ottaminen... 29 10. Tiedottaminen ja raportointi... 30 Liitteet... 31 Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelman on tehnyt projektipäällikkö Aila Koistinen yhteistyössä Meidän Jykän neuvottelukunnan, ohjausryhmän ja aluekoordinaattoreiden kanssa.
1 (39) Yleistä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön jatkohankesuunnitelmassa hyödynnetään vuosien 2000 2003 aikana saatuja kokemuksia, tehtyä arviointia ja toiminnan myötä esille nousseita kehittämishaasteita. Jatkohankesuunnitelman perustana on alkuperäinen hankesuunnitelma. Vuosien 2004 2005 jatkosuunnitelmassa esitetään - hankkeen yleinen viitekehys - tausta ja tarve jatkumiselle - hankeen tavoitteet, tulokset ja tuotokset - tavoiteltavat hyödyt ja vaikutukset - hankkeen arviointi ja seuranta - riskien huomioiminen - yleinen toimintakehys vuosille 2003 2005 Suunnittelussa on hyödynnetty kasvatusyhteistyöhön liittyvää ajankohtaista tietoa ja muista kasvatusyhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia. Jatkohankesuunnitelmassa esiintyviä käsitteitä on määritelty hankkeen tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten näkökulmasta.
2 (39) Suunnitelmassa esiintyvien käsitteiden määrittelyä 1. Kasvatuskumppanuus - perustuu tasavertaiseen ja vastavuoroiseen kasvattajien väliseen suhteeseen - korostaa lapsen/nuoren näkemistä osana perheyhteisöään - toimii kasvatuksen voimavarana lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä sekä perheissä - huomioi lasten ja nuorten osallisuuden heitä koskevissa asioissa. - perustuu yhteistyölle, jossa sekä vanhemmat että ammatti-ihmiset tuovat esille omat kokemuksensa, näkemyksensä ja asiantuntemuksensa keskinäisissä suhteissaan. 2. Kasvuyhteisö - yhteisö, missä lapset ja nuoret elävät suurimman osan kehityksen ja kasvun ajastaan - yhteisöjen toiminta on pysyvää ja jatkuvaa hankesuunnitelmassa lasten ja nuorten kasvuyhteisönä nähdään koti ja kodin lähiympäristö, neuvola, päiväkoti, koulu, harrastukset. 3. Osallisuus - yksilöllä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja luoda omaa kulttuuriaan (aktiivinen toimija, ei vain passiivinen toiminnan kohde) - osallisuuden kokeminen on osa hyvinvointia - oman elämänhallinnan kasvattamista - vastuuseen ja omatoimisuuteen kasvamista - liittymistä osaksi yhteisöä - yhteisen osaamisen jakamista ja lisäämistä. 4. Perhelähtöisyys - vanhempien omaa lasta koskeva asiantuntemus on yhteistyön oleellinen lähtökohta - yhteistyö perheen kanssa koetaan ensisijaisen tärkeänä - lasten hoito ja kasvatus suunnitellaan ja toteutetaan perheen tarpeiden pohjalta - toiminnassa huomioidaan ja kehitetään perhelähtöisiä käytänteitä. 5. Perhetoiminta - perheiden kanssa tehtävää työtä, missä perheitä aktivoidaan toimimaan yhdessä - toiminnassa korostuu perheiden omien ja yhteisten voimavarojen hyödyntäminen - perheet nähdään oman elämäntilanteensa asiantuntijoina. 6. Voimaantuminen (empowerment) - ihmisestä itsestään lähtevä henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi; voimaa ei voi antaa toiselle (esim. vanhemmuuteen liittyvä voimantunne)
3 (39) - prosessi tai tapahtumasarja, johon yksilön kokemus ja käsitys omasta elämäntilanteestaan ja elinympäristöstään vaikuttavat (esim. turvalliseksi koettu ilmapiiri lisää voimaantumista) - voimaantuminen mahdollistaa omien voimavarojen tiedostamisen ja hyödyntämisen. 7. Voimaannuttaminen - auktoriteetin, vallan ja vastuun antamista - yksilön tai yhteisön tukemista tiedostamaan ja tuntemaan omat voimavaransa (esim. vanhempien käynnistämä omaehtoinen toiminta) - edellyttää luottamukseen, tasa-arvoon ja kunnioitukseen perustuvaa vuorovaikutusta - vaatii turvallista, kannustavaa ja avointa ilmapiiriä 7. Sosiokulttuurinen innostaminen - kriittisyyteen perustuvaa yksilön ja yhteisön tietoisuutta omasta todellisuudestaan ja elinympäristöstään (esim. lapsen kasvuympäristö) - organisoi ja innostaa ihmiset aktiivisiksi toimijoiksi omissa yhteisöissään - toimintaa, missä tavoitellaan hyvää arkipäivän elämänlaatua ja sovitaan yhteisöä tukevista yhteisistä pelisäännöistä (esim. vanhempien ja kasvattajien yhteiset sopimukset lapsia koskevissa asioissa) - ankkuroituu lähelle toimijoita ja tukee heidän osallisuuttaan. 8. Sosiaalinen pääoma - syntyy ihmisten sosiaalisessa ympäristössä ja vuorovaikutussuhteissa - lisääntyy ihmisten tutustumisen ja verkostoitumisen kautta (esim. perheiden tutustuminen ja verkostoituminen) - edistää yhteisen arvoperustan ja luottamuksen syntymistä - tavoittelee yhteisöllisyydestä löytyviä voimavaroja (esim. moniammatillinen kasvatusyhteistyö)
4 (39) 1. Hankkeen kuvausta 1.1. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön ydintehtävä Jyväskylän kaupungin hyvinvointipolitiikkaan kuuluu lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö on osa kaupunkistrategiaa, jossa on huomioitu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kasvatusyhteistyön ydintehtävänä on saada aikaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kehitystä edistävä kasvatuksellinen tukiverkosto, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten elinympäristöä. 1.2. Hankkeessa tavoiteltu lopputulos Hankkeen tärkeimpänä tuloksena (visio) tavoitellaan kotien ja niiden ulkopuolisten kasvuyhteisöjen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä ja toimintakulttuurin muutosta, jossa tuetaan vanhemmuutta sekä lasten, vanhempien ja perheiden tutustumista, verkostoitumista ja yhteisöllisyyden syntymistä (sosiaalinen pääoma). 1.3. Kasvatusyhteistyön keinot Kasvatusyhteistyö etenee kahdella tasolla: 1) yleinen hanketoiminta, jonka näkökulmana on hankkeen kaikkien tavoitteiden ja tuotosodotusten huomioiminen sekä hankkeen eteneminen kokonaisuutena. Tästä tehtäväalueesta vastaa projektipäällikkö yhdessä ohjausryhmän kanssa. Tähän tehtäväalueeseen kuuluu yhteistyö eri toimijoiden kanssa, hankkeeseen liittyvät koulutukset ja seminaarit, yleisötilaisuudet, tiedottaminen, julkisen keskustelun herättäminen sekä hanketta tukevan verkostotyön tekeminen. 2) alueellinen kasvatusyhteistyö, jonka lähtökohtana on alueen lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät tarpeet. Aluetyössä korostuu sosiokulttuurinen innostaminen, jossa etsitään ja hyödynnetään siellä asuvien ja toimivien voimavaroja ja osaamista. 1.4. Tausta ja tarve hankkeen jatkumiselle Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö käynnistyi Jyväskylässä syksyllä 2000. Hankkeen taustalla oli v. 2000 laadittu sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen selonteko jyväskyläläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tässä selonteossa oli seuraava toimenpide-ehdotus (vastuutaho suluissa): Käynnistetään vanhemmuuden tukemista sekä lasten ja nuorten tervettä kasvamista edistävä projekti, johon osallistuvat kaupungin eri hallintokunnat, oppilaitok
5 (39) set sekä kolmannen sektorin toimijat. Projektia suunnittelemaan nimetään hallinnonalojen yhteinen neuvottelukunta (kaupunginhallitus). Työryhmä, johon kuului opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen edustajia, valmisteli ja suunnitteli hanketta kevään 2000 aikana. Elokuussa v. 2000 päätettiin tulevan neuvottelukunnan päätöksellä käynnistää Meidän Jykä - kasvatusyhteistyöhanke, joka ajoittuisi vuosille 2000 2002. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö eteni v. 2000 2002 neuvottelukunnan linjaamana ja ohjausryhmän koordinoimana. Konkreettista kasvatusyhteistyötä kaupungin eri alueilla veivät eteenpäin alueyhteistyöryhmät. Hankkeen osatoimiseksi koordinaattoriksi valittiin rehtori Leevi Launonen. Syksyllä 2001 hankkeeseen palkattiin kokopäiväinen projektityöntekijänä Aila Koistinen. Leevi Launonen siirtyi elokuussa 2002 muihin tehtäviin ja Aila Koistinen valittiin lokakuusta 2002 lähtien Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön projektipäälliköksi. Projektityöntekijää hankkeeseen ei palkattu. Syyskuussa 2002 järjestettiin kasvatusyhteistyön yhteinen seminaari, jossa todettiin kasvatusyhteistyön vaativan edelleen koordinointia ja tukea toiminnalleen. Meidän Jykän ohjausryhmä ehdotti toiminnan jatkamista ja vahvistamista. Jyväskylän kaupunki päätti joulukuussa 2002 liittyä mukaan valtakunnalliseen Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeeseen, joka ajoittuu vuosille 2001 2005. Kaupunginhallitus esitti samalla, että Kasvatus tulevaisuuteen -hanketta vie Jyväskylässä eteenpäin Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö. Valtakunnallisen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön ajateltiin vahvistavan paikallista kasvatusyhteistyötä. Lisäksi nähtiin, että Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen välityksellä pystytään levittämään Meidän Jykän toiminnasta saatuja kokemuksia ja osaamista. Kasvatus tulevaisuuteen -hankkeen taustalla on laukaalainen Yhdessä elämään - kasvatusmalli, joka valittiin vuonna 1996 Euroopan perheiden liiton palkinnolla Euroopan parhaaksi kasvatushankkeeksi. Mallia käytetään hankkeessa vanhempien tukemisen ja aktivoinnin työkaluna. Yhdessä elämään -malli on rekisteröity EUtavaramerkki. Mallin hyödyntäminen edellyttää lisenssisopimusta Yhdessä elämään Oy:n kanssa. (Kasvatus tulevaisuuteen hanketta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.)
6 (39) 2. Kasvatusyhteistyön arviointia vuosilta 2000 2003 Kasvatusyhteistyötä arvioitiin syksyllä 2002 alueyhteistyöryhmien jäsenille suunnatun kyselyn pohjalta sekä Vesalassa pidetyn Meidän Jykän tulevaisuus - iltapäivän tuotosten perusteella. Keväällä 2003 hankkeen ongelmia ja haasteita koottiin alueyhteistyöryhmien työkokouksessa Tulevaisuus verstas -työskentelyn avulla. Lisäksi hanketta on arvioitu sekä edellisen että uuden ohjausryhmän kokouksissa. Palautetta hankkeen etenemisestä on saatu myös seminaarien, koulutusten ja verkostoyhteistyön kautta. Hankkeen arviointia voidaan katsoa sekä hankkeen kokonaistoiminnan että alueellisen kasvatusyhteistyön näkökulmasta. Vuosien 2000 2003 kasvatusyhteistyön arviointi on tuotu esille tässä jatkosuunnitelmassa vahvuuksien, heikkouksien ja haasteiden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyvien uhkien analysointi on tuotu esille jatkosuunnitelmassa ennakoitujen riskien kohdalla (liite 5). Arvioinnissa keskeisiksi asioiksi nousivat seuraavat asiat: Hankkeen kokonaistoiminta Vahvuudet - hanke otettiin toimijoiden keskuudessa innostuneesti vastaan - hankkeeseen saatiin mukaan laajasti toimijoita sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta - kaupungin hallinnon ylin virkamiestaso ja luottamushenkilöt saatiin mukaan hankkeeseen - lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä kaupungin eri hallintokuntien välinen vuoropuhelu tiivistyi - hankkeen ulkoinen tiedottaminen onnistui hyvin - hankkeen organisoituminen lähti nopeasti käyntiin - syntyi uusia yhteistyömuotoja ja rakenteita yhteistyölle - hankkeen koulutukset ja seminaarit koettiin pääosin myönteisinä ja työntekijöitä sekä työn kehittämistä tukevina - hankkeen esille nostama vanhemmuuden roolikartta koettiin hyväksi työvälineeksi. Heikkoudet - kaikkia hankkeessa tavoiteltuja toimijoita saatu sitoutettua hankkeeseen - riittävä tieto hankesuunnitelmasta ei saavuttanut kaikkia toimijatasoja - hanke lähti muotoutumaan vahvasti opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta, vaikka alun perin tavoiteltiin usean hallintokunnan yhteistyötä - hankkeen tavoitteet jäivät epäselviksi osalle perustyöntekijöitä ja niitä ei koettu konkreettisesti omaa työtä hyödyntävinä - hankkeen toiminnasta tiedottaminen on jäänyt välillä vähäiseksi - toiminta lähti liian yksipuolisesti liikkeelle viranomaisista käsin - kaupungin hallintokuntien erilaiset toimintakulttuurit ja työtavat jäykistivät yhteistyötä.
7 (39) Haasteet - hankkeen hahmottuminen paremmin ja konkreettisemmin toimijoiden keskuudessa - hankkeen rajaaminen tarkemmin - hankkeen tavoitteiden ja tulosodotusten konkreettisempi esille tuominen - tiedottamisen kehittäminen. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vahvuudet - suunnitellut 12 alueyhteistyöryhmää käynnistivät toimintansa nopeasti - alueilla toimijat tutustuivat paremmin toisiinsa ja verkottuivat osalla alueista heti toiminnan alussa - alueille suunnattu määräraha käynnisti konkreettista toimintaa - toiminta suuntautui suoraan lapsiin ja nuoriin - aluetyöhön syntyi uusia toimintatapoja ja -muotoja. Heikkoudet - joillakin alueilla vain tietyt toimijat lähtivät mukaan - toimijoiden mahdollisuus löytää yhteistä aikaa yhteistyölle jäi vähäiseksi - päällekkäisyys muiden projektien kanssa - joillakin alueilla kasvatusyhteistyö jäi keskustelun tasolle eikä synnyttänyt konkreettista toimintaa - vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuleminen jäi vähäiseksi - tiedottaminen ei aina toiminut - asukkaiden saaminen mukaan yhteistyöhön koettiin vaikeana - alueellisen kasvatusyhteistyön vakiintuminen perustyöhön nähtiin suurena haasteena toimijoiden motivoituminen ja sitoutuminen työhön ratkaisevaa - tehtävät kasautuvat liikaa muutaman toimijan harteille - tiedottaminen aluetyöstä saaduista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä jäi vähäiseksi. Haasteet - hankkeen lisäarvo perustyötä tukevana toimintana olisi saatava paremmin esille - alueellisen kasvatusyhteistyön yhteiskunnallisen merkityksen esille tuominen - alueellisten toimijoiden yhteistä näkemystä hankkeen tavoitteista ja tuotoksista tulisi vahvistaa - alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen - alueyhteistyön vakiinnuttaminen osaksi perustyötä - toiminnassa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja - asukkaiden aktivoiminen toimintaan (vanhemmat, kolmannen sektorin toimijat jne.) - alueyhteistyöstä tiedottaminen koko kaupungin alueella.
8 (39) 3. Osallistujat, kohderyhmät ja yhteistyökumppanit Osallistujat Meidän Jykä -kasvatusyhteistyöhön osallistuvat Jyväskylän kaupungin hallintokunnista sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, opetustoimi, liikuntapalvelukeskus ja hallintokeskus (koulutussuunnittelu). Tekninen palvelukeskus on ollut mukana neuvottelukunnan työskentelyssä v:sta 2003 lähtien. Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä ovat: 1) jyväskyläläiset lapset ja nuoret Hankkeesta koituva hyöty kohdistuu suoraan ja välillisesti jyväskyläläisiin lapsiin ja nuoriin. Hankkeen aikana alueelliset yhteistyöryhmät järjestävät toimintaa suoraan lapsille ja nuorille (kerhot, tapahtumat jne.) Välillisesti lapset ja nuoret hyötyvät hankkeesta vanhempien, työntekijöiden ja muiden toimijoiden kasvatusyhteistyön kautta. 2) jyväskyläläiset vanhemmat ja perheet Kasvatusyhteistyön tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vanhempien vertaisryhmiä sekä hyödyntää vanhempien omia voimavaroja kasvatusyhteistyössä. Hyödynsaajina ovat yksittäiset vanhemmat sekä erilaiset vanhempainryhmät ja vanhemmista muodostuvat yhteisöt. 3) Jyväskylän kaupungin henkilöstö, joka kohtaa työssään lapsia, nuoria ja perheitä Kolmantena hyödynsaajaryhmänä ovat työntekijät, jotka kohtaavat vanhempia, lapsia, nuoria ja perheitä. Työntekijöiden saama hyöty kohdistuu laajemmin myös heidän omiin työyhteisöihinsä sekä moniammatilliseen kasvatusyhteistyöhön. 4) kolmannen sektorin (Jyväskylän kaupunkiseurakunta, järjestöt, yhdistykset) toimijat sekä henkilöstö, jotka kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä. Yhteistyökumppanit Meidän Jykä -kasvatusyhteistyössä on tehty verkostomaista yhteistyötä v:sta 2000 lähtien. Vuosina 2004 2005 sitä jatketaan edelleen tarkentamalla Meidän Jykän ja yhteistyökumppaneiden toiminnan tavoitteita, sisältöjä sekä niistä nousevia mahdollisia yhteistyömuotoja. Verkostotyöskentelyllä on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde: hanke voi vaikuttaa kumppaneiden toimintaan ja kumppanit hankkeen etenemiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat: Yksityisen sektorin toimijat
9 (39) - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri ja Jyväskylän paikallisyhdistys - Jyvälän setlementti ry - KOSKE - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus - Suomen Punainen Risti - Pelastakaa Lapset. Oppilaitokset - Jyväskylän yliopisto - Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Jyväskylän ammattiopisto - Jyväskylän työväenopisto. Projektit ja hankkeet: - Mukava hanke, Jyväskylän yliopisto - Harava -hanke, Lastensuojelun keskusliitto - Kasvatus tulevaisuuteen -hanke, Kuntaliitto - Jyväskylän Elävä Kaupunki Keskusta ry - Nuorten osallisuushanke, Jyväskylän kaupunki Muut - poliisi - jyväskyläläiset yrittäjät. Vuoden 2004 aikana kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia lasten ja nuorten Kulttuuriaitan ja Vartu -hankkeen kanssa. Kulttuuriaitta on seudullinen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Muuramen kunnan lastenkulttuurialan verkostohanke. Vartu -hanke keskittyy lapsen kehityksen ja oppimisen varhaiseen tukemiseen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn. Hanketta vie eteenpäin Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus yhdessä Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Meidän Jykän verkostoyhteistyö vaihtelee toiminnan painotusten ja esillä olevien teemojen mukaan. Meidän Jykän koulutussuunnittelussa ovat mukana oppilaitokset ja yliopisto. Sidosryhmät tuovat hankkeeseen oman panoksensa asiantuntijaosaamisena, erilaisten resurssien tarjoajana ja voimavarana hankkeen etenemiselle. On myöskin oletettavaa, että hankkeen edetessä yhteistyökumppaneita saadaan lisää.
10 (39) 4. Tavoitteet 4.1. Kehitystavoitteena lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön pitkän aikavälin kehitystavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja terveen kasvun tukeminen. Kehitystavoite kuvaa pitkällä ajalla tapahtuvaa muutosta, johon pyritään vaikuttamaan sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti myös muut tekijät. Kasvatusyhteistyöhanke pyrkii omalta osaltaan tuottamaan osaamista, vakiintuneita toimintatapoja, käytänteitä jne., jotka jäävät tukemaan lasten ja nuorten tervettä hyvinvointia hankkeen päättymisen jälkeen. 4.2. Välittömät tavoitteet Hankkeen aikana tavoitellaan konkreettisesti neljää laajempaa tavoitetta, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Tavoitealueet limittyvät toisiinsa ja tukevat päällekkäisesti toinen toisiaan. Ne ovat samanarvoisia ja toimivat ns. lumipalloefektin tavoin vahvistaen yksin ja yhdessä kasvatusyhteistyön edistymistä. Tavoitteiden asettamista ovat ohjanneet hankkeen alkuvaiheen kokemukset, arviointi ja niistä nousseet kehittämishaasteet. Nämä neljä tavoitetta ovat: 1. alueellinen kasvatusyhteistyö 2. kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä 3. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta 4. kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen. 4.2.1. Alueellinen kasvatusyhteistyö Alueyhteistyöryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat kasvatusyhteistyötä kullakin kaupunkialueella yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Alueyhteistyöryhmien toiminta on alkanut elokuussa v. 2000. Ryhmät ovat muotoutuneet ja toimineet alueen omista lähtökohdista ja erityispiirteistä käsin. Ne toimivat alueella kasvatusyhteistyön koordinoijina, toiminnan käynnistäjinä ja innostajina. Alueryhmät pyrkivät kehittämään ja vahvistamaan pitkäjänteisesti lasten ja nuorten hyvinvointia alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa alueellinen kasvatusyhteistyö alueen perustoiminnaksi, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Alueyhteistyöryhmissä on ollut vaihtelevasti neuvolan, päivähoidon, koulujen, sosiaalityön, seurakunnan, eri järjestöjen, poliisin ja vanhempien edustajia. a) Alueyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen: alueellisen kasvatusyhteistyöryhmän toiminnan tavoitteena on edistää eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä ja
11 (39) olla tietoinen alueen eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on käynnistää konkreettista toimintaa, jolla on jatkuvuutta hankkeen jälkeenkin. Ryhmien toimintaa on haitannut yhteisen ajan puute ja toimijoiden vaihtuvuus. Kaikkiin ryhmiin ei myöskään ole saatu tärkeiksi koettujen tahojen edustusta. b) Alueellisen kasvatusyhteistyön vakiinnuttaminen ja kehittäminen: alueellinen kasvatusyhteistyö pyritään vakiinnuttamaan osaksi muuta perustoimintaa. c) Moniammatillisuus: alueellisen kasvatusyhteistyön tavoitteena on aktivoida kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen (esim. neuvola, päiväkoti, koulu, jne.) työntekijät mukaan hankkeeseen. Tämän yhteistyön tavoitteena on hahmottaa kokonaisvaltaisesti alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä voimavaroja ja haasteita. d) Monitoimijaisuus: alueelliseen kasvatusyhteisyöhön osallistuvat julkisen sektorin toimijoiden lisäksi yksityisen sektorin toimijat kuten esim. seurakunta, järjestöt, yhdistykset, yrittäjät, poliisi jne. e) Moniäänisyys ja osallisuus: alueellisessa kasvatusyhteistyössä otetaan huomioon ja hyödynnetään lasten, nuorten, vanhempien sekä perheiden näkökulmia ja mielipiteitä. (Alueellista kasvatusyhteistyötä ja siinä toimijoita on kuvattu liitteessä 2.) 4.2.2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä a) Kasvatuskumppanuutta vahvistetaan tukemalla kodin ulkopuolisten kasvuyhteisöjen toimintaa suuntaan, joka edistää työntekijöiden ja vanhempien tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. b) Kasvatuskumppanuutta perheiden ja vanhempien välille lisätään kannustamalla kasvuyhteisöjä järjestämään perhelähtöistä toimintaa, missä painotetaan perheiden keskinäistä tutustumista ja verkostoitumista. Perhetoiminnan avulla syntyy tukiverkosto lasten, nuorten ja vanhemmuuden tueksi. c) Vanhempia aktivoidaan luomalla rakenteita ja erilaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat vanhempien osallisuutta ja osallistamista kasvatusyhteistyöhön. Kasvuyhteisöjen tehtävänä on herätellä ja ohjata vanhempia ja huoltajia kasvatuskumppanuuteen. (Kasvatuskumppanuutta edistävää toimintaa on kuvattu liitteessä 3.) 4.2.3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmuuden tukemisen lähtökohtana on vanhempien voimaantuminen (empowerment -lähestymistapa). Se tarkoittaa vanhemmista itsestään lähtevää sekä
12 (39) henkilökohtaista että yhteisöllistä kasvuprosessia, jossa kokemuksellisella oppimisella ja sen jakamisella suuri merkitys. Vanhemmuutta (voimaa) ei voi suoraan antaa ulkoapäin, mutta vanhempia voidaan auttaa voimaantumaan (voimaannuttaa) tukemalla ja kannustamalla kasvamaan - vanhemmuuden eri rooleissa (vanhemmuuden roolikartta, liite 4.) - omien ja yhteisöllisten voimavarojen löytämisessä - tunne-elämän taidoissa - oman ja yhteisöllisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun rakentamisessa Näistä lähtökohdista katsottuna Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteena on: 1. lisätä ja vahvistaa vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta, tutustumista ja verkostoitumista lasten kasvuyhteisöissä 1. järjestää mahdollisuuksia vertaisryhmätoimintaan 2. hyödyntää ja vahvistaa työntekijöiden osaamista perheiden ja vanhempien kohtaamisessa 3. tuoda esille vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvää tietoa ja osaamista 4.2.4. Kasvatustietoisuuden ja kasvatusvastuun lisääminen Yleistä kasvatustietoisuutta ja -vastuuta edistetään a) herättelemällä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvää julkista keskustelua b) järjestämällä seminaareja ja työkokouksia c) syventämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa d) huomioimalla ja tukemalla hankkeen aikana syntyviä aloitteita, joiden tavoitteena yhteisen kasvatustietoisuuden ja -vastuun lisääminen e) tekemällä yhteistyötä Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tavoitteita lähellä olevien muiden hankkeiden kanssa f) olemalla mukana seutukunnallisessa kasvatusyhteistyössä.
13 (39) 5. Meidän Jykä -kasvatusyhteistyön tulokset, tuotokset sekä niiden arviointi Hankkeen seuranta ja arviointi kulkevat käsikädessä. Projektipäällikkö seuraa hankkeen etenemistä alueyhteistyöryhmien toiminnan kautta. Lisäksi hän arvioi samalla sitä, kuinka hanke etenee tavoitteiden mukaisesti alueellisessa yhteistyössä. Neuvottelukunta ja ohjausryhmä seuraavat ja arvioivat hankkeen kokonaisvaltaista etenemistä. Kukin ohjausryhmän jäsen on yhteydessä omaan taustayhteisöönsä ja pystyy tätä kautta tuomaan ohjausryhmälle eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä hankkeen etenemisestä. Kasvatusyhteistyötä arvioidaan sen mukaan, miten 1) toiminta on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja synnyttänyt konkreettisia välittömiä tuotoksia hankkeen edetessä. Hankkeen loppuarvioinnissa huomioidaan 2) hankkeen lopulliset tulokset ja se, kuinka ne on saavutettu tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen ennakoidut tulokset ja tuotokset on johdettu tavoitteista käsin. Hankkeen etenemistä, seurantaa ja arviointia kuvataan tarkemmin sivuilla 14-21 olevissa taulukoissa. Seurannassa ja arvioinnissa on otettu huomioon hankkeen tavoitteet, tulokset, tuotokset, toiminta ja sen vaikuttavuus sekä arvioinnissa käytettävät indikaattorit.
14 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö Vakiintuneet alueellisen kasvatusyhteistyön toimintamallit ja käytänteet Alueelliset kasvatusyhteistyöryhmät Kasvatuksellisen alueyhteistyön ja alueryhmien toiminnan tukeminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen Alueyhteistyö on moniammatillista, monitoimijaista ja moniäänistä Työkokoukset, seminaarit ja koulutukset Alueen neuvolan, päivähoidon, koulun, sosiaalityön, seurakunnan jne. motivointi ja osallistaminen kasvatusyhteistyöhön Yksityisen sektorin (järjestöt, urheiluseurat, jne.) motivointi ja aktivoiminen hankkeeseen Alueen perheiden, vanhempien ja nuorten tarpeiden, odotusten ja voimavarojen kartoittaminen ja hyödyntäminen Alueellisen kasvatusyhteistyön merkityksen ja sen lisäarvon ymmärtäminen Alueellinen kasvatusyhteistyö rakentaa kasvatuksellista turvaverkkoa ja ottaa huomioon alueen tarpeet ja erityispiirteet Hankkeen toiminta suunnataan suoraan kohderyhmälle Osallistujien asiantuntemus, tarpeet, odotukset ja voimavarat hyödynnetään hankkeessa Hankkeeseen osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä. Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Aluekoordinaattorit vastaavat alueyhteistyöryhmien toiminnasta Alueyhteistyöryhmien jäsenten työskentely ryhmässä ja taustayhteisöissään Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Yksittäisten kouluttajien ja asiantuntijoiden palkkaaminen Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö Nuorten Äänihankkeen kanssa Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa
15 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tuotos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi mit- Saavutusten taaminen (indikaattorit) 1. Alueellinen kasvatusyhteistyö: Alueellisen kasvatusyhteistyön - toiminnan tila syksyllä 2005 - suunnitelmat toiminnan jatkumiselle - alueellisten ryhmien kokoonpano, sitoutuminen ja suunnitelmat työn jatkamiselle Alueellisen kasvatusyhteistyön - sisällöt - kehitetyt työmenetelmät - yksittäisten ja jatkuvien toimintojen määrä, laatu ja suunnitelmat niiden jatkamiselle - nivoutuminen perustyöhön ja muuhun alueelliseen toimintaan Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, palaute Aluetyöhön osallistuvat toimijat - määrä - taustayhteisöt Toimintatavat (määrä, sisällöt), joiden avulla nostetaan esille vanhempien, nuorten ja lasten äänen kuuluminen Alueyhteistyöryhmien ja siinä toimivien kokemukset ja palaute toiminnasta (joulukuu 2004) Alueyhteistyöryhmien ja kasvuyhteisöjen työntekijöiden ja muiden toimijoiden kokemukset, käsitykset ja palaute (syksy 2005) - hankkeen lisäarvosta, merkityksestä ja vaikuttavuudesta aluetyössä - omasta toiminnastaan aluetyössä - kasvatusyhteistyöhön liittyvien omien työtapojen muutoksesta ja oppimisesta Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Alueellisten toimijoiden työpanos Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Verkostoyhteistyöstä (muut hankkeet, oppilaitokset, jne) syntyneen toiminnan määrä, sisällöt ja jatkuvuus hankkeen aikana sekä suunnitelmat hakkeen päätyttyä Opiskelijoiden työpanos - omasta osallisuudestaan hankkeessa Neuvottelukunnan ja ohjausryhmän havainnointi ja palaute hankkeen aikana ja sen lopettamisvaiheesssa
16 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä Kasvatuskumppanuutta lisäävä toiminta ja sen kehittyminen lapsen/nuoren lähiympäristössä ja elinpiirissä Kasvatuskumppanuuteen perustuva toiminta ja sen vahvistuminen osaksi lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen perustyötä Vanhempien aktivoituminen kasvatusyhteistyöhön Perhelähtöinen toiminta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kasvatuskumppanuutta edistävän osaamisen vahvistaminen Vanhempien herättely tekemään yhteistyötä keskenään ja kasvuyhteisöjen kanssa Vanhempia/huoltajia osallistavien työtapojen ja menetelmien kehittäminen ja käyttäminen - kasvuyhteisöissä - vanhempien kesken Olemassa olevien vanhempainryhmien toiminnan tukeminen Vanhempien/huoltajien osallisuudelle on luotu rakenteita ja toimintamalleja Perhetoiminnan käynnistäminen ja vahvista Koulutus, työkokoukset, seminaarit Vanhempainillat Vanhempainryhmien kartoittaminen ja toiminnasta saatujen kokemusten sekä osaamisen hyödyntäminen - kasvuyhteisöjen ja vanhempien välillä - koko kaupungin tasolla Uusien vanhempaintoimikuntien, -ryhmien ym. perustaminen, toiminnan sisältöjen ja tavoitteiden suunnittelu ja tukeminen yhteistyössä kasvuyhteisöjen kanssa Luodaan mahdollisuuksia ja tuetaan perheiden tutustumista ja verkostoitumista (esim. neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, harrastusryh Lapselle ja nuorelle tärkeät aikuiset löytävät yhteisiä tapoja ja asiantuntemusta toimia ja tehdä yhteistyötä lapsen/nuoren parhaaksi Vanhempien/huoltajien aktivoituminen ja voimaantuminen luo kasvatuksellista tukiverkostoa ja tukee kasvuyhteisöjen toimintaa Perheiden verkostoituminen toimii tukena ja voimavarana lasten/nuorten omissa ryhmissä --> sosiaalisen pääoman kasvaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi Ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen Projektipäällikkö suunnittelee, organisoi ja kehittää toimintaa tavoitteen mukaisesti Kasvuyhteisöjen työntekijöiden toiminta Alueellisten vanhempainryhmien toiminta Perheiden käynnistämä omaehtoinen yhteistyö Verkostoyhteistyöstä syntyvät resurssit Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä opiskelijoiden harjoittelu/työpanos hankkeessa
17 (39) minen missä) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 2. Kasvatuskumppanuuden edistäminen lasten ja nuorten kasvuyhteisöissä: mittaa- Saavutusten minen (indikaattorit) Hankkeen aikana syntyneen kasvatuskumppanuutta tukevan toiminnan ja perhetoiminnan kartoittaminen syksyllä 2005 - kysely kasvuyhteisöille - kysely osalle vanhemmista Ohjausryhmän/neuvottelukunnan jäsenten palaute omien taustayhteisöjen toiminnasta ja kokemuksista hankkeen aikana ja loputtua. Kasvuyhteisöissä tapahtuneen toiminnan muutos ja kehittyminen (työntekijöiden ja esimiesten palaute ja havainnointi) Vanhempia osallistavien menetelmien ja työtapojen kartoittaminen (joulukuu 2004) Koulutusten, työkokousten ym. sisällöt, määrät, osallistujat, saatu palaute Vanhempainiltojen määrät ja sisällöt Vanhempainryhmien määrä ja sen lisääntyminen hankkeen aikana Vanhempainryhmien kanssa tehty yhteistyö (määrä, sisällöt) Perhetoiminnan määrä, laatu, vakiintuminen perus/aluetyöhön Kasvuyhteisöjen työntekijöiden kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhempainryhmien kokemukset ja palaute (syksy 2005) Vanhemmille suunnattu kysely syksyllä 2005 Ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos Projektipäällikön työn osittaminen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta Kasvuyhteisöjen työntekijöiden työpanos Vanhempien käynnistämän toiminnan määrä ja sisällöt Hankkeeseen osallistuvien aktiivisten vanhempien määrä Yhteistyö vanhempainryhmien kanssa (määrä ja sisällöt) hankkeen aikana (joulukuu 2004) Perhetoimintaa tukevien työtapojen ja käytänteiden kartoitus ja niistä saadut kokemukset Verkostoyhteistyöstä syntyneen toiminnan määrä ja sisällöt Oppilaitosten ja opiskelijoiden työpanos
(joulukuu 2004) 18 (39) Hankkeen eteneminen, seuranta ja arviointi tavoitteiden pohjalta Tavoite Tulos Tuotos Toiminta Vaikuttavuus Resurssointi 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla vanhemmuutta Vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta Vanhempien tutustuminen ja verkostoituminen Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen vanhempien kohtaamisessa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvän tiedon jakaminen ja levittäminen vanhemmille Vertaisryhmien käynnistyminen kasvuyhteisöissä hankkeen aikana Vanhempien tutustumista ja verkostoitumista tukeva toiminta, työtavat ja käytänteet Vanhempien kohtaamiseen liittyvä koulutus ja konsultointi Vanhemmuuden tukemiseen liittyvät erilaiset työtavat ja kokeilut (esim. draama, teatteri) Vertaisryhmien käynnistäminen vetäjien tai vanhempien omaehtoisen toiminnan avulla Vanhempainillat Vanhemmille järjestettävä toimintaa, joka tukee heidän kohtaamistaan ja tutustumistaan sekä huomioi sekä äitien että isien kiinnostuksen Vanhempien verkostoituminen oman lapsensa kasvuyhteisössä työntekijöiden tukemana Vertaisryhmävetäjien koulutus ja kouluttajakoulutus Vanhempien voimaantuminen ja voimaannuttaminen Vertaisryhmätoiminta vahvistaa kokemuksellista oppimista sekä omien että toisten voimavarojen hyödyntämistä Työntekijöiden osaamisen kehittyminen vanhempien kohtaamisessa tukee vanhempia ja sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Työntekijöiden jakavat edelleen omaa osaamistaan työyhteisöissään Työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin Kouluttajakoulutukseen saaneet kouluttavat edelleen Vanhempien omaehtoinen toiminta Vanhempainryhmien vetäjien koulutus Vanhemmuuden roolikartan hyödyntäminen Vanhemmuudesta ja kasvatuksesta saadun tiedon levittäminen Ilmaistaiteen ja muiden uusien keinojen kehittä