Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 3.-4.10.07 Naantali Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus vammaispalveluiden järjestämiseen ja vammaisten ihmisten asemaan kunnassa Martti Lähteinen 1
Norjan kuntien lukumäärän kehitys 1900-2004 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 2
2700 2200 1700 1200 700 200 Ruotsin kuntien lukumäärän kehitys 1900-2004 3 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 1920 1915 1910 1905 1900
Tanskan kuntien lukumäärän kehitys 1900-2004 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2004 4
2001 2004 700 600 500 400 300 200 100 0 Suomen kuntien lukumäärän kehitys 5 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1983 1986 1989 1992 1995 1998 1960 1947 1917
6 Jyväskylä-Korpilahti Jyväskylä-Jyväskylän mlk-toivakka Kitee-Rääkkylä Kuopio-Karttula Iisalmi-Sonkajärvi Joensuu-Eno-Polvijärvi-Pyhäselkä Jämsä-Jämsänkoski Mänttä-Vilppula Savonlinna-Kerimäki-Punkaharju-Savonranta Haapajärvi-Nivala Joutsa-Leivonmäki Saarijärvi-Pylkönmäki Kokkola-Lohtaja-Kälviä-Ullava Seinäjoki-Nurmo-Ylistaro Alajärvi-Lehtimäki Ilmajoki-Jurva Alavus-Kuortane-Töysä Alahärmä-Kauhava-Kortesjärvi-Ylihärmä Oulu-Ylikiiminki Oulu-Yli-Ii Liljendal-Loviisa-Lapinjärvi-Pernaja-Ruotsinpyhtää Kouvola-Kuusankoski-Anjalankoski-Elimäki-Jaala-Valkeala Salon seudun 10 kuntaa Heinola-Hartola-Pertunmaa Lappeenranta-Joutseno Hämeenlinna-Hauho-Kalvola-Renko-Tuulos-Lammi Hyvinkää-Riihimäki-Hausjärvi-Loppi Porvoo-Pernaja Lohja-Sammatti Raasepori Rusko-Vahto Masku-Lemu-Askainen Alastaro-Loimaa-Mellilä Eura-Kiukainen Rauma-Laitila-Lappi-Pyhäranta Naantali-Merimasku-Rymättylä-Velkua Lieto-Aura-Tarvasjoki Dragsfjärd-Kemiö-Västanfjärd Kaarina-Paimio-Piikkiö-Sauvo Pöytyä-Yläne Länsi-Turunmaa Ikaalinen-Parkano Ylöjärvi-Kuru Vammala-Äetsä-Punkalaidun-Mouhijärvi Huittinen-Vampula
7
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen Alle 20000 asukkaan kuntia ja terveyskesk kuntia 363 Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioiden lukumäärä tulevaisuudessa kuntien toimeenpanosuunnitelmien mukaan yht. 110-130 terveyskeskuksia 172 yt-alueet 70-80 kuntaliitokset 40-50 8
Uudistuksen lähtökohdat sosiaali-ja terveydenhuollossa Perusoikeuksien edistäminen ja yhdenvertaisuus palveluiden saamisessa Puitelaki antaa lähtökohdat ja asettaa vähimmäistavoitteet; tukee Kansallisissa ohjelmissa käynnistettyä työtä Tärkeää vahvistaa kuntarakennetta ja uudistaa palvelurakennetta tasapainoisesti STM:n linjaukset valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa (Kuntakirje 8.3.2007 ja Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuntakirje) 9
Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen (5 ) 20 000 asukkaan väestöpohja perusterveydenhuollolle ja ainakin osalle sosiaalihuoltoa ehjät ja hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- että terveydenhuollossa; yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (maankäyttö, asuminen, opetus, kulttuuri, nuoriso, liikenne ) asiakaslähtöisyys, lähipalvelut turvataan 10
MILLÄ TAVALLA YHTEISTOIMINTA-ALUE MUODOSTETAAN? Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) 112 (ainoana vaihtoehtona) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä 151 (ainoana vaihtoehtona) molemmat merkattu 29 (eli hallinnollista muotoa ei ole vielä ratkaistu) vielä on tarkistettava yksitellen puuttuvat/epäselvät vastaukset 11
PERUSTERVEYDENHUOLLON LISÄKSI MITKÄ SOSIAALITOIMEN PALVELUKOKONAISUUDET JÄRJESTETÄÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA? koko sosiaalitoimi n. 50 kuntaa koko.. ilman päivähoitoa n. 70 kuntaa yksittäisiä sos.toim. tehtäviä n. 100 kuntaa asiaa vielä selvitetään n. 30 kuntaa lisäksi kuntaliitoskuntia ja vastaamatta jättäneitä Peruskysymys: Säilyykö sosiaali- ja terveydenhuolto toiminnallisena kokonaisuutena yhteistoiminta-alueilla? Suuressa osassa kuntia sosiaalitoimi uhkaa pirstoutua ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteys katketa 12
Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 ) erityispalveluista vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kuntayhtymä kuntayhtymäverkon pohjana sairaanhoitopiirit; poikkeaminen nykyisistä aluejaoista mahdollista kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina mahdollisuus huolehtia paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista 13
MITÄ SOSIAALITOIMEN LAAJAA VÄESTÖPOHJAA EDELLYTTÄVIÄ TEHTÄVIÄ SIIRRETÄÄN 6 :n KY:LLE? Kehitysvammahuollon 68.2% 133 Lastensuojelun 22.1% 43 Vammaishuollon 24.1% 47 Vanhustenhuollon 25.6% 50 Päihdehuollon 26.7% 52 Muita 26.2% 51 14
Palvelurakenne ja erityishuoltopiirit erityispalveluista vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset kuntayhtymät, joiden pohjana nyk. sairaanhoitopiirit kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat ruotsinkieliseen kuntayhtymään mahdollisuus huolehtia nykyistä paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista, jos kunnat haluavat kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät enää pakkokuntayhtymiä erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitettävät palvelut Kuntien uudistusta koskevat toimeenpanosuunnitelmat arvioitavana valtioneuvostossa 15
MITEN JATKETAAN ETEENPÄIN vastauksien analysointi valtakunnantasolla ja lääninhallituksissa jatkuu runsaasti on vielä puuttuvia ja epäselviä vastauksia, jotka vaativat tarkennuksia kunnilta tarkistettava mm. järjestäminen/tilaaminen/tuottaminen vastauksissa on epäselvyyttä STM ja Kuntaliiton yhteinen SOTE-TYÖKOKOUS 9-10.10.2007kuntien sote-johdolle hallituksen iltakoulu loka-marraskuun vaihteessa palaute suunnitelmasta jokaiselle kunnalle 16