ANALYYSI TUTKIMUKSESTA NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTY- MINEN TEEMANA SOSIAALINEN PÄÄOMA

ANALYYSI TUTKIMUKSESTA NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTY- MINEN 1995 2004. TEEMANA SOSIAALINEN PÄÄOMA Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2014 Tekijä: Tero Korhonen 173973 Ohjaajat: Mia Kilpeläinen ja Matti Tolvanen

II SISÄLLYSLUETTELO LÄHTEET... III 1 MISTÄ TUTKIMUKSESSA ON KYSYMYS?... 1 2 KÄYTETTY METODI... 4 3 MITEN OLISIN LÄHESTYNYT ASIAA TOISELLA TAVALLA?... 8 4 MITÄ OLEN OPPINUT OPINTOJAKSOLLA?... 9

III LÄHTEET KIRJALLISUUS Ervasti, Kaijus. Empiirinen oikeustutkimus. Teoksessa Heidi Lindfors (toim.). Empiirinen tutkimus oikeustieteessä. Helsinki 2004, 9 16. Heikkilä, Tarja. Tilastollinen tutkimus. Helsinki 2001. Kilpeläinen, Mia. Kriminologian menetelmät luentorunko 27.3.2014. Kivivuori, Janne. Piilorikollisuuden tutkimus. Teoksessa Kivivuori, Janne & Salmi, Venla. Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2004. Teemana sosiaalinen pääoma. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 214. Helsinki 2005, 1 10. Miettinen, Tarmo. Mikä tekee tutkimuksesta tieteellisen? Teoksessa Tarmo Miettinen (toim.). Oikeustieteellinen opinnäytetyö. Joensuu 2006, 3 16. Salmi, Venla. Sosiaalinen pääoma ja nuorten rikollisuus. Teoksessa Kivivuori, Janne & Salmi, Venla. Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2004. Teemana sosiaalinen pääoma. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 214. Helsinki 2005, 71 110. Tolvanen, Matti. Kriminologian menetelmät luento 26.3.2014. Tolvanen, Matti. Kriminaalipolitiikka, kriminologia ja rikosoikeuden tutkimus. Tutkimusnäkökulmien hahmottelua. Teoksessa Tarmo Miettinen (toim.). Oikeustieteellinen opinnäytetyö. Joensuu 2006, 167 194.

1 1 MISTÄ TUTKIMUKSESSA ON KYSYMYS? Tutkimuksen aihealueena ovat nuorten tekemät rikokset. Kyselyn kohteena ovat yhdeksännen luokan oppilaat, jotka ovat 15 16-vuotiaita eli rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Yhdeksäs luokka 1 perustellaan optimaaliseksi tutkimuskohteeksi, koska koko ikäluokka on silloin vielä koossa ennen lukioon, ammattikouluun sekä työelämään menemistä. Kysely on tehty vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 sekä 2004. 2 Eli kyseinen tutkimus sijoittuu noin kymmenen vuoden pituiselle ajanjaksolle. Kyselyyn vastanneita oli 5142 3. Tutkimus on erittäin ajankohtainen ja tutkimusaihe todella kiinnostava. Olisikin mielenkiintoista nähdä, minkälainen kehitys on ollut kymmenen vuoden aikana vuodesta 2004 eteenpäin katsottuna. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella kyselyn tuloksia sosiaalisen pääoman käsitteen kautta. Tosin sosiaalinen pääoma oli ainoastaan vuoden 2004 kyselyn erityisteema 4. Tutkimuksen tavoitteet on tuotu selvästi esiin. Tutkimuksen kannalta yleiset tavoitteet on tuotu esiin tutkimuksen esipuheessa ja sosiaalista pääomaa koskevaa lukua koskevat tutkimuskysymykset Salmen kirjoittaman luvun alussa. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata siihen, millaisia muutoksia on vuosikymmenen (1995 2004) mittaisella ajanjaksolla tapahtunut nuorten massarikollisuudessa, sen kontrollin tehossa ja siinä, miten nuoret ovat suhtautuneet normien rikkomiseen. 5 Kivivuori on omassa osiossaan vastannut näihin kysymyksiin ja Salmi taas on keskittynyt sosiaalisen pääoman ja kyselyn tuloksien väliseen yhteyteen. Esipuheessa asetettuihin kysymyksiin tulee pakostakin laajoja ja tulkinnanvaraisia tuloksia. Tutkimuksen tulokset onkin tarkoitettu käytännön tiedon antamiseen nuorten rikollisuuden kehittymisestä 6. Tutkimuskysymyksiin on vastattu mielestäni kattavasti. Tuloksia on pohdittu monipuolisesti, mikä on ymmärrettävää, koska tutkimus sijoittuu pitkälle aikavälille, joten myös sen tulokset ovat todella monipuolisia. Tuloksia on käyty läpi niin tekokohtaisesti kuin kokonaisvaltaisesti katsottuna. Tutkimuksen keskeiset tulokset on mielestäni vedetty hyvin yhteen. Kumpikin kirjoittaja on tehnyt yhteenvedon oman lukunsa lopuksi, mikä on erittäin 1 Tutkimuksessa koko maan yhdeksäsluokkalaiset ovat yksi ryhmä. Kivivuori 2005, 12. 2 Kivivuori 2005, 11. 3 Salmi 2005, 80. 4 Kivivuori 2005, 67. 5 Kivivuori & Salmi 2005, esipuhe. 6 Kivivuori 2005, 4.

2 hyvä lukijan kannalta. Tutkimuksesta näkyy kirjoittajien perehtyneisyys tutkimusaiheeseen 7. Tutkimuksen mukaan omaisuuteen kohdistuva rikollisuus (vahingonteot ja varastaminen) on vähentynyt voimakkaasti. Omaisuusrikoksia tekevien määrä sekä omaisuusrikosten määrä on laskenut. Väkivaltaan osallistuneiden määrä sekä väkivaltaa harjoittavien määrä taas väheni aikavälillä 2001 2004. Myös väkivaltaa kokeneiden osuus väheni. Huumausaineiden (marihuana ja hasis) käyttö yleistyi. Eli voidaan sanoa, että nuorten massarikollisuus on vähentynyt tutkimuksen mukaisella tarkasteluajanjaksolla vuosien 1995 2004 välillä samalla kun omaisuusrikokset vähenivät. Lainkuuliaisten nuorten osuus kasvoi ja jatkoi kasvuaan yhä vuoden 2004 tutkimuksen mukaan. 8 Eli voisi sanoa, että nuorten rikollinen käyttäytyminen on tämän tutkimuksen perusteella yleisesti ottaen vähentynyt. Asia ei tietenkään ole aivan näin yksinkertainen. Tutkimuksessa onkin mielestäni hyvin huomioitu se, että rikollisuus voi esimerkiksi esiintyä vastaavasti erilaisessa muodossa, kuten verkossa tapahtuvana rikollisuutena. Tutkimuksessa on esimerkiksi tuotu esiin sellainen ajatus, että juuri nuorten ajankäyttötapojen muutos on voinut näkyä massarikollisuuden määrässä sekä sen suuntautumisessa. Uudet informaatio- sekä kommunikaatioteknologiat luovat uusia mahdollisuuksia rikosten tekemiseen. 9 Kolmannessa luvussa Salmi tutkii sosiaalista pääomaa. Luvun tarkoituksena on selvittää, onko suomalaisten nuorten sosiaalisella pääomalla yhteys rikolliseen käyttäytymiseen. 10 Eli sosiaalista pääomaa tutkitaan Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995 2004 kyselyn pohjalta. Hän tutkii ensin sosiaalisen pääoman ulottuvuuksien yhteyttä rikolliseen käyttäytymiseen ja hän selvittää, onko kyseinen yhteys itsenäinen vai onko siihen jokin muu syy. Hän tutkii myös, mitkä ovat sosiaalisen pääoman yhteydet neljään eri rikoslajiin, jotka ovat vahingonteko, varastaminen, väkivalta ja huumeiden käyttö. 11 Hän tarkastelee tutkimuksessa sosiaalisen pääoman käsitettä siihen kuuluvan neljän osa-alueen kautta. Nämä osaalueet ovat sosiaalinen tuki, sosiaalinen kontrolli, vanhempien verkostot sekä luottamus. 7 Kivivuori on kirjoittanut paljon tutkimuksen aiheeseen liittyviä kirjoituksia, mikä kertoo siitä, että hänen esiymmärryksensä aiheeseen on merkittävä. Katso esimerkiksi Kriminologin näkökulma rikosuutisointiin (Oikeus 2002, 31;3) sekä Oikeudellistuva yhteiskunta Esimerkkinä koulujen alttius ilmoittaa oppilaiden tekoja (Oikeus 2006, 35;2). 8 Kivivuori 2005, 60 61. 9 Kivivuori 2005, 66. 10 Salmi 2005, 71. 11 Salmi 2005, 71.

3 Hänen tarkoituksenaan on tutkia, ovatko kyseiset muodot yhteydessä rikolliseen käyttäytymiseen. Hän myös tutkii, säilyykö tämä yhteys, kun tarkastelussa vakioidaan sosioekonomisen tason muuttujia sekä yksilötason muuttujia, josta yksi keskeinen kriminologisessa tutkimuksessa on itsekontrolli. 12 Sosiaalinen pääoma oli tutkimuksessa teemana vuoden 2004 osalta. Muiden vuoden kyselyissä ei ollut sosiaalista pääomaa koskevia kysymyksiä. 13 Tutkimuksen mukaan sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan erilaisia resursseja ja verkostoja, kyse on sosiaalisuuden muodoista, jotka luovat yhteisöllisyyttä. Tutkimuksessa esimerkkinä tällaisesta tuodaan esimerkiksi harrastusseuratoiminta. 14 Sosiaalisen pääoman teoria jaetaan amerikkalaiseen (James Coleman ja Robert Putnam) ja ranskalaiseen koulukuntaan (Pierre Bourdieu). Kyseisessä tutkimuksessa sosiaalista pääomaa tutkitaan nimenomaan amerikkalaisen koulukunnan näkökulmasta (luottamuksellinen yhteisöllisyys). 15 Tutkimustulosten mukaan sosiaalisella pääomalla ja nuorten rikoskäyttäytymisellä on yhteys. Kuitenkaan kaikilla sosiaalisen pääoman tekijöillä ei katsottu olevan itsenäistä vaikutusta rikollisen käyttäytymiseen. Yhteys saattoi johtua jostakin muusta muuttujasta. Erityisesti tutkimuksessa korostui yksilötason tekijöistä koulumenestys sekä itsekontrolli, joilla oli vaikutusta rikolliseen käyttäytymiseen. Matala itsekontrolli sekä koulussa heikosti menestyminen lisäävät tulosten mukaan nuoren rikosalttiutta. Vanhempien tuki oli merkittävin tekijä koskien rikoskäyttäytymistä. Se vähensi riskiä rikolliseen käyttäytymiseen. Tuella voi olla muita vähemmän suotuisia tekijöitä kompensoiva vaikutus. Myös perheen taloudellinen tilanne sekä perherakenne olivat näkyvästi yhteydessä, jolloin perheen hyvinvointi vähensi riskiä rikolliseen käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tuodaan esiin, että Coleman on kytkenyt perherakenteen sosiaalisen pääoman osaksi. Sosiaalisella pääomalla ei kuitenkaan voitu selittää rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä eroja, kun kyse oli ydinperheestä ja muunlaisesta perhemallista. Tutkimuksessa kuitenkin katsottiin myös, että itsekontrolli sekä koulumenestys ovat myös perheeseen liittyviä tekijöitä. Tätä tuki itsekontrolliteoria (Gottfredson ja Hirchi), jonka mukaan vanhempien kasvatuskäytäntö vaikuttaa lapsen itsekontrollin kehittymiseen. 16 12 Salmi 2005, 78. 13 Kivivuori 2005, 67. 14 Salmi 2005, 71. 15 Salmi 2005, 71 72. 16 Salmi 2005, 103 105, 106.

4 2 KÄYTETTY METODI Tutkimuksessa ei tuoda suoraan esiin, että kyseessä on määrällinen tutkimus. Mielestäni tällaiset tutkimuksen kannalta olennaiset asiat kannattaa kertoa tutkimuksessa suoraan vaikka asia olisi kirjoittajalle ilmeinen. Lukija voi nimittäin olla asiaan vähemmän perehtynyt. Kyseessä oli kuitenkin määrällinen tutkimus, koska tutkimusta varten oli kerätty numeerista tietoa kyselyn avulla. Tutkimuksessa myös hyödynnettiin jo olemassa olevaa informaatiota. 17 Määrällisen tutkimuksen avulla voidaankin tutkia eri asioiden välillä vallitsevia riippuvuuksia sekä tutkimuksen kohteena olevassa ilmiössä tapahtuvia muutoksia 18. Tässä tutkimuksessa on kyseessä kuvaileva tutkimus. Tällainen tutkimus vaatii laajan aineiston, jossa tulosten luotettavuus, tarkkuus sekä yleistettävyys ovat olennaisia asioita. 19 Kivivuori tuokin omassa osiossaan esille, että esitettävät tiedot ovat kuvailevia tietoja koskien nuorten rikoskäyttäytymisen yleisyyttä ja muutoksia vuosina 1995 2004 20. Tutkimuksessa toteutettiin puolistrukturoitu kyselylomake. Kyselytutkimus soveltui mielestäni tähän tutkimukseen hyvin, koska sillä voidaan saavuttaa suuri joukko vastaajia. Siihen myös vastataan helpommin. Tällaisessa tutkimuksessa tulee kuitenkin huomioida tutkimuseettiset asiat, joista tällaisessa tapauksessa korostuu varsinkin yksilönsuoja. Esimerkiksi vastaajien nimettömyyttä on korostettu kyseisen tutkimuksen teon vaiheita kuvattaessa 21. Tutkimuksessa toteutettu kysely on mielestäni erittäin hyödyllinen, ei pelkästään sen vuoksi, minkälaisia tuloksia kysely itsessään tuotti, vaan myös sen vuoksi, että tuloksia pystyy tässä tapauksessa vertaamaan viranomaistilastoihin tai muiden tutkimusten tuloksiin. Valittu metodi luo myös paljon jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tutkijat pyrkivätkin selvästi tutkimuksen aikana mielestäni olemaan tekemättä tutkimuksesta liian laajaa. He tuovat useis- 17 Kriminologian menetelmät luentorunko 27.3.2014, Mia Kilpeläinen. 18 Heikkilä 2001, 16. 19 Heikkilä 2001, 14. 20 Kivivuori 2005, 11. 21 Katso esimerkiksi Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995 2004. Teemana sosiaalinen pääoma. LIITE 1, 112.

5 sa kohdissa tutkimusta esiin erilaisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tutkimuksen rajaaminen onkin tärkeää. Yhden tutkimuksen aikana ei ole järkevää yrittää selvittää kaikkea mahdollista 22. Metodista on saatu tässä tutkimuksessa mielestäni paljon irti. Kyselyn tuloksia on tarkasteltu monipuolisesti. Ensin Kivivuori tarkastelee kyselyn tuloksia ja tämän jälkeen Salmi soveltaa kyselyn tuloksia sosiaalisen pääoman käsitteeseen. Tutkimuksessa tuodaan esille sosiaalisen pääoman yhteyttä myös muihin kriminologisiin teorioihin, kuten sosiaalisen kontrollin teoriaan sekä sosiaalisen oppimisen teoriaan. Salmi tuo esille, että sosiaalisen pääoman käsitteellä on yhteistä näiden muiden teorioiden kanssa. 23 Mielestäni kysely sekä sosiaalisen pääoman käsitteen yhdistäminen siihen muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mielestäni teoria soveltuu hyvin kyselyn kohteena olevien yhdeksäsluokkalaisten tilanteen tarkastelemiseen. Kriminologian menetelmien luennolla tuotiinkin esille, että hyvän teorian ominaisuutena on tietynlainen dynaamisuus eli teoria kehittyy kokoajan 24. Tämän pohjalta voitaisiin siis sanoa, että teoria on hyvä, jos sitä voidaan soveltaa yhteiskunnan muutoksista huolimatta. Siksi oli mielenkiintoista nähdä, miten nuorten rikollinen käyttäytyminen on kehittynyt kymmenen vuoden ajanjaksolla ja miten sitä selitetään sellaisen teorian valossa, jossa korostuu tietynlainen sosiaalisuus sekä yhteisöllisyys. Yhdeksäsluokkalaisten elämäntilanteessa on kuitenkin ymmärrettävästi monia vaikuttavia tekijöitä, kuten perhe, ystävät, tyttö/poikaystävä, harrastukset ja koulu. Tutkimuksen kohdistuminen noin vuosikymmenen mittaiseen ajanjaksoon näyttää antavan erittäin mielenkiintoisia tuloksia, varsinkin kun tutkimuksen ajanjakso ulottuu 1990-luvulta 2000-luvulle, jona aikana olosuhteet yhteiskunnassa ovat muuttuneet eri tavoin. Näin pitkä ajanjakso vaatii tutkijoilta kuitenkin myös huomion kiinnittämistä eri tekijöiden vaikutuksiin kyselyn tuloksiin. Hyvänä esimerkkinä tästä tutkimuksessa on matkapuhelimien yleistyminen, mikä on voinut vaikuttaa esimerkiksi tekojen ilmitulemiseen 25. Esimerkiksi tällaisen seikan Kivivuori huomioi tutkimuksessa. 22 Kriminologian menetelmät luentorunko 27.3.2014, Mia Kilpeläinen. 23 Salmi 2005, 74 76. 24 Kriminologian menetelmät luento 26.3.2014, Matti Tolvanen. 25 Kivivuori 2005, 67.

6 Tutkimusmenetelmän valintaa on perusteltu kattavasti, mikä on mielestäni myös erittäin aiheellista, koska tutkimuksessa vastaajilta kysytään, ovatko he itse tehneet rikoksia ja mitä rikoksia he ovat tehneet? Kyse on itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimuksesta 26. Kyselyn tai toisin sanoen itse ilmoitetun rikollisuuden menetelmän valitsemista on hyvin perusteltu tutkimuksessa piilorikollisuudella. Tutkimuksessa sovellettua kyselyä perustellaan sillä, että viranomaistilastot eivät kerro kaikkea kyseisen tutkimuksen kannalta tarpeellista. Kivivuoren mukaan nuoret voivat tulla poliisin tietoon myös ilman, että heistä olisi tehty rikosilmoitus. Teko näkyy myös sitä todennäköisemmin tilastoissa, mitä vakavammasta teosta on kyse. On oleellista saada käsitys kokonaisrikollisuuden kehityksestä, jotta olisi mahdollista tutkia esimerkiksi sitä, miten rikollisuustilanne on kehittynyt. 27 Kriminologisen tutkimuksen tarkoituksena voikin esimerkiksi olla vaikuttaa ehkäisevästi riskiryhmässä olevien lasten ja nuorten rikollisuuteen ajautumiseen ja syrjäytymiseen 28. Itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimusmenetelmän reliabiliteetin sekä validiteetin puolesta on tuotu esiin niiden puolesta puhuvia seikkoja. Tämä on tietysti tärkeää, kun ottaa huomioon tämän tutkimuksen aiheen, siinä käytetyn metodin sekä tutkimuskohteen. Kummatkin on tutkimuksessa tehdyn selvityksen perusteella todettu korkeiksi 29. Tutkimuksessa on esimerkiksi tuotu esiin se, että luottamus tutkimusta kohtaan kasvaa tietysti silloin, kun myös muut seurantahankkeet tukevat sen tuottamia tuloksia 30. Tutkimuksessa on myös huomioitu se, että tutkimus täyttää reliabiliteetin sekä validiteetin kannalta tärkeät ehdot 31. Salmi on tuonut tutkimusosuudessaan esiin perusteita sille, miksi sosiaalisen pääoman teoria soveltuu kyseiseen tutkimusaiheeseen. Tutkimuksessa tuodaan ilmi, että sosiaalisen pääoman käsitettä on hyödynnetty esimerkiksi juuri nuorten rikollisuuteen liittyvissä tutkimuksissa. Hän tuokin esille useita tutkimuksia, joissa sosiaalisen pääoman käsitettä on hyödynnetty. Aikaisemman tutkimuksen perusteella hän arvelee, että sosiaalisen pääoman puutteella voi olla yhteys lisääntyneeseen rikoskäyttäytymiseen. 32 26 Kivivuori 2005, 4. 27 Kivivuori 2005, 3 4. 28 Tolvanen 2006, 169. 29 Kivivuori 2005, 5 6. 30 Kivivuori 2005, 6. 31 Kivivuori 2005, 7. 32 Salmi 2005, 76, 78.

7 Kriittisyys on yksi tieteellisen tutkimuksen kriteeri. Se kohdistuu vakiintuneisiin käsityksiin, tutkijan omaan työhön sekä lähteisiin. 33 Tutkimuksessa on esimerkiksi huomioitu hyvin se, että sosiaalista pääomaa koskevaa teoriaa on alun perin tarkasteltu amerikkalaisessa yhteiskunnassa, jolloin sosiaalisten verkostojen merkitys ei ole Suomessa aivan samanlaisessa asemassa kuin Yhdysvalloissa 34. Tutkimuksen mukainen kysely selvittää rikollisen käyttäytymisen todellista tasoa ja siihen liittyviä muutoksia 35. Itse ilmoitetun rikollisuuden tutkiminen onkin tämän vuoksi mielestäni erittäin perustelua tässä tapauksessa. On erittäin tärkeää saada käytännön tietoa ruohonjuuritasolta. Tämä on oleellista esimerkiksi oikeusjärjestyksen kehittymisen ja lainvalmistelun näkökulmasta. 36 33 Miettinen 2006, 9. 34 Salmi 2005, 106. 35 Kivivuori 2005, 4. 36 Ervasti 2004, 12.

8 3 MITEN OLISIN LÄHESTYNYT ASIAA TOISELLA TAVALLA? Itse olisin pyrkinyt hakemaan tutkimustuloksille enemmän vertailupohjaa tai tukea tutkimuskirjallisuudesta tai oikeuskirjallisuudesta. Kivivuori tuo tutkimuksessa aika ajoin esille varovaisia olettamuksia siitä, miksi jokin asia on niin kuin on. Seuraava lause on tästä hyvä esimerkki. Ilmi tulleiden määrän kasvu ja ilmituloriskin kasvu johtunevat siten kolmesta yhtaikaisesta prosessista: virallisen sosiaalisen kontrollin tehostumisesta, epävirallisen sosiaalisen kontrollin tehostumisesta ja näiden yhteisvaikutuksesta, kun ilmoittamisalttius muuntaa epävirallista kontrollia viralliseksi kontrolliksi. Mielestäni on tutkimuksen kannalta toki mielekästä käyttää paljon pohdintaa, jolloin voidaan saada myös lukija miettimään asiaan liittyviä syitä. Mutta toisaalta, koska kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, voisi joillekin tällaisille johtopäätöksille etsiä myös tukea kirjallisuudesta tai aiemmasta tutkimuskäytännöstä, jos se vain on mahdollista. Empiiriseen aineistoon liittyy toki tietty epävarmuuden tunne, osaksi, koska tutkimustulokset voivat olla monin eri tavoin selitettävissä. Empiiristä aineista onkin siksi käsiteltävä kriittisesti ja päätelmien on oltava varovaisia. 37 Tämä seikka tekee tutkijan varovaisista olettamuksista kuitenkin ymmärrettäviä. Itse olisin heti tutkimuksen alussa tuonut esiin sen, mistä tutkimuksessa on kokonaisuudessaan kyse. Tutkimuksen otsikko antaa jo tästä tietyn ennakkokäsityksen mutta asian olisi mielestäni voinut selittää lukijoille jo vaikka tutkimuksen esipuheessa. Tai olisi ollut hyvä, jos tutkimukseen olisi laitettu oma osionsa siitä, mihin tutkimuksella kokonaisuudessaan pyritään. 37 Tolvanen 2006, 189 190.

9 4 MITÄ OLEN OPPINUT OPINTOJAKSOLLA? Analysoitava tutkimus muistutti minua siitä, että tutkimusaihe ja tutkimusongelma kannattaa pyrkiä valitsemaan oman mielenkiinnon mukaisesti, jos se vain on mahdollista. Näin tutkimuksesta saa enemmän irti, kun siihen jaksaa syventyä enemmän. Kokisin itse esimerkiksi analysoitavan tutkimuksen aihealueen mielekkääksi sen mielenkiintoisen ja varsin ajankohtaisen aiheen vuoksi. Myös Kivivuori tuo tällaisen seikan esille tutkimuksensa alussa ja tuo esille pari esimerkkiä jokin aika sitten tapahtuneista huomioita herättäneistä tapauksista. Samalla hän myös toteaa, että nuoruus on elämänkaaren rikollisinta aikaa varsinkin yleisimmissä omaisuus- sekä väkivaltarikoslajeissa. 38 Eli aiheen ajankohtaisuus ja tutkijan oma perehtyneisyys aiheeseen auttaa varmasti saamaan tutkimusaiheesta enemmän irti. Oli kyseessä sitten laadullinen tai määrällinen tutkimus, sitä kannattaa pyrkiä havainnollistamaan mahdollisimman paljon. Kuviot, tilastot ja kaaviot ovat hyvä väline tähän. Tämä hyödyttää sekä lukijaa että itse kirjoittajaa. Tämä tutkimus ei ollut liian teoriapitoinen ja raskas luettava vaan sitä oli havainnollistettu johdonmukaisesti alusta loppuun. Valitun tutkimuksen tarkastelun yhteydessä olen oppinut sen, että tutkimustulokset voivat tuoda esille paljonkin mielenkiintoisia asioita. Tutkijan on kuitenkin pitäydyttävä mahdollisimman paljon tutkimusongelmansa mukaisessa asiayhteydessä eikä harhautua sivupoluille. Eli tutkimuksen rajaus on erittäin tärkeää. Tutkimuksessa ei ole suoraan tuotu esiin jossain tietyssä osiossa, mitkä sen rajaukset ovat. Rajauksiin liittyviä ratkaisuja tuodaan esiin aina tutkimuksen edetessä, mikä on ehkä hyvä ratkaisu, koska kyseinen tutkimus on todella monipuolinen ja tutkimustuloksia on paljon. Esimerkiksi kaikista kyselyssä mukana olleista tekomuodoista on jätetty tarkastelussa pois lievimmät, kuten kotoa karkaaminen ja kiusaaminen 39. Tutkimuksen tarkastelujen ulkopuolelle on myös jätetty esimerkiksi tietokoneisiin internetiin sekä tekijänoikeuksiin liittyvät rikokset 40. Tämä on mielenkiintoinen seikka, koska tällaiset rikosmuodot eivät välttämättä ole olleet yleisiä 90-luvulla mutta ne ovat kuitenkin yleistyneet rajusti 2000-luvulle tultaessa. Rajaukset näkyvät mielestäni tutkimuksessa myös erilaisina esitettyinä jatkotutkimusmahdollisuuksina. Kuten aikaisemmin 38 Kivivuori 2005, 1. 39 Kivivuori 2005, 82. 40 Kivivuori 2005, 28.

10 tuli esille, kaikkea ei tosiaan tarvitse yrittää selvittää yhden tutkimuksen aikana 41. Rajausten avulla tutkimuksessa voidaan keskittyä tutkimuskysymysten kannalta olennaiseen asiaan ja tutkimus ei eksy liikaa sivupoluille. 42 41 Kriminologian menetelmät luentorunko 27.3.2014, Mia Kilpeläinen. 42 Kriminologian menetelmät luennolla tuli myös esille, että rajaukset ovat olleet yleinen hylkäämisperuste jatko-opintoihin haettaessa. Kriminologian menetelmät luento 26.3.2014, Matti Tolvanen.