Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen

Transkriptio

1 Koulutustaustan ja työttömyyden yhteys nuorisorikollisuuteen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Paasitorni Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

2 Esityksen rakenne I. Koulu(tus)pudokkuus ja työttömyys kriminologisessa tutkimuksessa II. III. IV. Rekisteriaineistot rikollisuuden tutkimuksessa Tuloksia Yhteenveto ja pohdintaa

3 Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Kolmas tekijä Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997)

4 Haasteita tutkimukselle Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena (Stattin & Magnusson 1991) Varhaisten riskitekijöiden (perhe- ja yksilötaso) tunnistaminen tärkeää Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpommin todistettavissa Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten sosioekonomista asemaa luotettavasti Paljon opiskelijoita pienituloisuus ja ammatin puute eivät välttämättä indikoi minkäänlaisia ongelmia Koulutus ja työttömyys parempia mittareita..

5 Rekisteritutkimus Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet väestötasoiselle tilastolliselle tutkimukselle Tietojen yksilötasoinen yhdistäminen henkilötunnuksen avulla Ei vastauskadon ongelmaa, jos perusaineisto poimitaan väestörekisteristä merkittävä etu suhteessa kyselytutkimukseen Puhdas rekisteritutkimus suhteellisen harvinaista kriminologiassa ennen viime vuosia (Lyngstad & Skardhamar 2011) Tarvetta erityisesti pitkittäistutkimukselle Mahdollistaa syy-seurausyhteyksien tutkimisen paremmin Pitkittäisaineistoja voidaan luoda retrospektiivisesti, edullisempaa ja nopeampaa kuin prospektiivisen seurantatutkimuksen teko

6 Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Rekisteritutkimushanke 2008 Hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa - (mm. Inkeri Anttila 1952) Tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä sosioekonomisista eroista rikollisuudessa suhteellisen vähän Tutkittu harvoin pääotsikkotasoisena teemana / väestötasoisella aineistolla Väitöskirja: Socioeconomic differences in crime and victimization Sosioekonomiset erot nuorten aikuisten (19-30-v.) rikollisuudessa ja väkivallan uhriksi joutumisessa Helsingin yliopisto / Väestö, terveys ja elinolot tutkijakoulu Ohjaajat Janne Kivivuori & Pekka Martikainen

7 Poliisin tietoon tulleita rikoksia Ikä-rikoskäyrä Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt keskiarvo SES-mittaus paranee Epäillyn ikä Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus

8 Tuloksia

9 Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus vuotiaat nuoret aikuiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta ( ) Rikoksia / 1000 henkilövuotta N % Väkivalta Omaisuus Rattijuopumus koulutus (lukio tai korkeampi) % ammattikoulu % peruskoulu % tulot (1. kvintiili) % kvintiili % kvintiili % kvintiili % kvintiili % työttöm yyden kesto (ei tyött.) % lyhin % toiseksi lyhin % toiseksi pisin % pisin % am m atti (ylempi toimihenkilö) % alempi toimihenkilö % työntekijä % ei ammattia (suuri osa opiskelijoita) % Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)

10 Koulutus ja työttömyyshistoria seuraamuslajin, tuomioiden lukumäärän ja rikoslajin mukaan vuotiaat nuoret aikuiset Vuosien tuomiot ja sakot päiviä % pelkkä työttömänä peruskoulu (ka.) Seuraamus Ehdollinen Yhdyskuntapalvelu Ehdoton Tuomioiden lukumäärä Rikoslaji Rattijuopumus Väkivalta Omaisuus Koko aineisto Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto

11 UHRIT EPÄILLYT Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys Sukupuoli Nainen Mies Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili Sukupuoli Nainen Mies Koulutus Lukio tai korkeampi Ammattikoulu Peruskoulu Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä kvartiili kvartiili kvartilli kvartiili Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)

12 Työttömyyden ja rikollisuuden ajallinen yhteys Yksilöiden välisessä vertailussa työttömyys on merkittävä riskitekijä, yksilönsisäisessä vertailussa yhteys huomattavasti heikompi Ainoastaan omaisuusrikollisuuden taso vaihtelee ajassa senhetkisen työllisyystilanteen mukaan, väkivaltarikollisuus ja rattijuopumukset eivät Kyseessä valikoitumisvaikutus pysyvät erot työttömien ja muiden välillä selittävät rikollisuutta? (Farrington et al. 1986; Felson et al. 2011) Työvoimapoliittiset aktivointitoimet ja rikollisuus Tuoreet tanskalaistutkimukset viittaavat siihen, että aktivointitoimenpiteillä (active labor market policies) voidaan vähentää nuorisorikollisuutta (Andersen 2012; Fallesen et al. 2011) Suomessa samankaltaisia tuloksia: samat nuoret (18-24-vuotiaat) tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla kuin passiivijaksolla Lähde: Aaltonen, MacDonald, Martikainen, Kivivuori (2013) Reassessing the unemployment-crime link

13 Yhteenveto päätuloksista Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa Suhteelliset erot karkeilla mittareilla yllättävän suuria Suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin Vahvemmilla tutkimusasetelmilla työttömyyden yhteys rikollisuuteen ei enää yhtä selvä Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa väestöä erittäin hyvin, ja vakavimmin syrjäytyneet henkilöt ovat mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa yleensä) Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita

14 Rajoituksista Korrelaatio ei todista kausaliteettia Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt, persoonallisuus, impulsiivisuus, itsekontrolli) Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet) Syrjäytyneiden identifikaatio vielä puutteellista (Myrskylä 2011) NEET (not in education, employment or training) Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan aikana työttömyyskorvauksia työttömyyden vaikutus aliarvioidaan Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista

15 Millaista tutkimusta tarvitaan? Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin Peruskoulu-uudistuksen rikosvaikutusten arviointi Työvoimapoliittisten reformien rikosvaikutusten arviointi Ajallinen ulottuvuus ovatko sosioekonomiset erot rikollisuudessa kasvaneet, ja jos ovat, niin miksi?

16 Johtopäätöksiä (koulutus) Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Vaikutus rikollisuuteen riippumatta Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012) Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym. 2011) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös koulutuspoliittisten reformien jälkeen (opintojen minimimäärää nostettu) USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen (kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien mahdollisuuksia (Farringon & Walsh 2007)

17 Johtopäätöksiä (työttömyys) Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen uusivat rikoksensa harvemmin (Savolainen 2009; Skardhamar & Telle 2012) Työllistymisohjelmien tulokset toistaiseksi laihoja (Visher ym. 2005; Bushway & Apel 2012) Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen vahingollisia syrjäytymisvaarassa oleville? (Kivivuori & Lehti 2006) Aktivointitoimet näyttävät vähentävän nuorisorikollisuutta Tanskassa ja Suomessa (Andersen 2012; Fallesen ym. 2011; Aaltonen ym. 2013) On kuitenkin mahdollista, että työmarkkinatuen saamiseen liittyvät rajoitteet syrjäyttävät ongelmallisimman ryhmän yhä vahvemmin (Palola et al. 2012)

18 Kysymyksiä?