KANGASNIEMEN KUNTA Kirkonkylän asemakaava Korttelin 155 asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus Kainurannan tilalle Näkymä Salmenlantieltä Kainurannan tilan pihapiiriin DI Jarmo Mäkelä/ Kaavoitusinsinööri Henna Arkko Heikinkatu 7 48100 Kotka 0400 220082 jarmo.makela@karttaako.fi
Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee 10. maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä Kangasniemen kuntakeskuksesta luode-pohjoiseen Salmelantien länsipuolella ulottuen Niirasenlahden rantaan. Kaavoitettava alue on kokonaispinta-alaltaan noin 7,9 hehtaarin kokoinen. Kaavamuutos koskee korttelia 155 ja osaa lähivirkistysalueesta, kaavan laajennus tilaa Kainuranta RN:o 6:31 ja ne tapahtuvat Salmenkylän kylän (428) alueella. Lisäksi yhtenä kiinteistönä laajennusalueeseen kuuluu pieni niemenkärki (saari) RN:o 1:271 Kangasniemen kylästä (407) sekä vesialuetta 876:4. Alla on yleissilmäyskartta, johon kaavoitettava alue merkitty violetilla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Korttelin 155 asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus Kainurannan tilalle. Kaavamuutoksella korttelin 155 osin tai kokonaan rakentumattomat asuinpientalotontit (rivitalotontit) muutetaan erillispientalotonteiksi (omakotitalo). Kaavan laajennuksella aikaisemmin taajamarakenteen sisään asemakaavoittamatta jäänyt tila Kainuranta RN:o 6:31 otetaan asemakaavoituksen piiriin luontevana osana yhdyskuntarakennetta ja se mahdollistaa myös maanomistajien aluetta koskevat omistusjärjestelyt. - 2 -
1.4 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Luontoselvitys Enviro Oy / Nironen Markku 12.12.2012 - Havainnekuva uudisrakentamisen mahdollisuuksista - Kaavamerkinnät - Kaavakartta 1:2000 (samassa yhteydessä alueen nykyinen asemakaava) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kortteli 155 ja Kainuranta, asemakaavan muutos ja laajennus mainitaan Kangasniemen kunnan kaavoituskatsauksessa 2013. Aloite kaavamuutokselle on tullut kunnasta ja samalla on neuvoteltu Kainurannan maanomistajien kanssa. Kunnan toimeksiannosta kaavamuutoksen ja laajennuksen laatii Karttaako Oy. Kaavoitettavaa aluetta koskien valmistui luontoselvitys joulukuussa 2012 ja siihen liittyvä maastoinventointi on tehty lokakuussa 2012. Alueelle työstettiin kaavaluonnosvaihtoehtoja kesän ja syksyn 2013 aikana. Kunta pyysi maanomistajilta kommentteja vaihtoehtoihin. Kaavoittaja toimitti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä alustavan kaavaluonnoksen kuntaan kevättalvella 2014. Luonnos oli nähtävillä 10.7. - 11.8.2014. Kaavaprosessin kulkua on laajemmin esitelty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella korttelin 155 osin tai kokonaan rakentumattomat asuinpientalotontit (rivitalotontit) muutetaan pääosin erillispientalotonteiksi (omakotitaloja). Kaavan laajennuksella aikaisemmin taajamarakenteen sisään asemakaavoittamatta jäänyt tila Kainuranta RN:o 6:31 otetaan asemakaavoituksen piiriin luontevana osana yhdyskuntarakennetta - 3 -
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettavalle alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2012. Siinä alue on jaettu tarkastelun helpottamiseksi kolmeen osaan. Alla olevassa kuvassa osa-alueet on rajattu sinisellä ja paikallisesti merkittävä luhta-alue punaisella viivalla. Luontoselvitys osa-aluejako. Enviro Oy / Nironen Markku. 2012 Osa-alue 1. Niirasenlahden ranta Rannan pohjoisosassa on lehtomaista kangasta, jossa kasvaa varttuva kuusikko. Puustoa on harvennettu ja aliskasvustoa raivattu. Maastossa on kosteita painanteita ja paikoin hyvinkin suuria kiviä (irtolohkareita). Tällä alueella on Kainurannan tilaan kuuluva saunamökki. Etelään päin tullessa ranta-alue muuttuu tulvanalaiseksi metsäksi ja hieskoivuluhdaksi. Aivan luhta-alueen eteläkärjessä on pieni metsäinen saari. Luhta-alue on paikallisesti arvokas muu luontokohde ja luontoselvityksen mukaan se tulee säilyttää luonnontilaisena. Liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen kaavoitettavalla alueella tulisi lisäselvittää, samalla voitaisiin arvioida luhdan linnustollista merkitystä. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkoston kohteita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. - 4 -
Osa-alue 2. Salmelantie länsipuolinen alue Salmelantien varrella sijaitsee Kainurannan tilan jälleenrakennuskauden pihapiiri rakennuksineen. Pihapiirin länsipuolelle, eli Niirasenlahden rantaan päin mentäessä on kuusivaltainen, lehtomainen metsäkangas. Pihan etelä- ja lounaispuolella on tulvanalaista metsää, josta lähtee Niirasenlahteen laskeva oja. Osa-alue 3. Tuukkasenkujan eteläpuoli Korttelin 155 alue on rakennetun pihapiirin lisäksi varttuvaa, lehtomaista kuusikkoa. Maaperä on rehevää. Ns. SOFY-asuinalueen läpi kulkevan ojan liittyy eteläpäästään luhta-alueeseen (kuva vasemmalla). Niirasenlahden maisemaa etelään katsottuna Kainurannan saunamökin laiturilta (kuva oikealla). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelissa 155 tilan 6:233 pohjoisosassa on kaksi rivitaloa. Tontille on jäänyt runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. - 5 -
Tilalla Kainuranta RN:o 6:31 on idyllinen jälleenrakennuskauden pihapiiri, johon asuinrakennuksen lisäksi kuuluu ulkorakennus ja pihasauna. Asuinrakennus on vapaa-ajan käytössä. Tilaan kuuluu myös Niirasenlahden rannalla oleva saunamökki. Kainurannan asuinrakennus (vasemmalla) ja saunamökki (oikealla) ovat hyvin alkuperäisessä asussa säilyneitä jälleenrakennuskauden viehättäviä rakennuksia. Salmelantien ja Nakertajantien risteyksestä lähtee lähivirkistysalueelle melko huomaamaton polku. Polku kiertää Niirasenlahden rantaa ja haarautuu ennen kaivettua ojaa ylittävää siltaa pohjoiseen liittyen Tuukkasenkujan jatkona olevaan kevyenliikenteen väylään. Sillan yli mentäessä polku jatkuu länteen vieden saunamökin ohitse Hiskintien päätyyn. Polun Nakertajantien puoleista osaa käytetään myös moottorikelkkauran pohjana, jota pitkin pääsee Niirasenlahden jäälle. Jäällä on vuosittain myös Salmelan leirikeskukseen asti vievä latupohja. - 6 -
3.1.4 Maanomistus Korttelin 155 alueen omistavat Kangasniemen kunta sekä asunto-osakeyhtiö omalta osaltaan. Tila Kainuranta on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on paikalliskeskuksen alueen (a 6.1) vaikutuspiirissä Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta: www.esavo.fi - 7 -
Oikeusvaikutuksettomassa taajamayleiskaavassa alue on osoitettu kokonaan merkinnöillä (AP) pientalovaltainen alue ja (VL) lähivirkistysalue. Luhta-aluetta on myös korostettu merkinnällä (luo-2), Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Linnustokohteet. Alue on linnustolle tärkeä pesimisalue, jolla ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä lintujen elinolosuhteiden kannalta. Ote Kangasniemen kirkonkylän osayleiskaavasta: www.kangasniemi.fi Nykyinen asemakaavatilanne. Korttelin 155 ja viereisen lähivirkistysalueen osalta voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 25.4.1990. Alue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2, rakennustehokkuus e=0,20, kerrosluku I). Korttelin itäosaan on rakentunut kaksi rivitaloa. Tilaa Kainuranta 213-428-6-31 ei ole vielä asemakaavoitettu. Tilaan kuuluu jälleenrakennuskauden pihapiiri rakennuksineen sekä Niirasenlahden rannalla oleva saunamökki. Ote ajantasaisesta asemakaavasta on kaavakartan yhteydessä. Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 8.11.2010 (voimaan 22.12.2010). Pohjakarttana käytetään 26.8.2008 hyväksyttyä asemakaavan numeerista pohjakarttaa. - 8 -
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite kaavamuutokseen ja laajennukseen on tullut kunnalta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Laajasti ottaen osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavamuutoksen ja laajennuksen vaikutuspiiriin. Tärkeimpiä osallistumisryhmiä ovat mm. lähialueen asukkaat, maanomistajat sekä kunnan viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireilletulo mainitaan käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n 2 momentissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville samanaikaisesti 10.7. - 11.8.2014 (MRL 62 ja 63 ). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumista ja vuorovaikutusta on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana 10.7. - 11.8.2014 saatu palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Mikkelin seudun ympäristöpalveluilla (5.8.2014), Etelä-Savon maakuntaliitolla (6.8. 2014) ja rakennuslautakunnalla (26.8.2014) ei ollut lausunnoissaan huomautettavaa. Kaavanlaatijan vastine lausunnoista ja huomautuksesta seuraavassa kursivoituna : Asunto Oy Kangasniemen Riihipelto on huomautuksessaan (11.8.2014) pyytänyt poistamaan luonnoksessa esitetyt kaksi omakotitalotonttia ja muuttamaan kaavan tältä osin taloyhtiön omaksi virkistysalueeksi. Tontit on poistettu ja kyseinen alue on palautettu lähelle nykyistä kaavaratkaisua. Taloyhtiö voi kyseistä aluetta käyttää jatkossakin myös virkistysalueena ilman erillistä kaavamerkintää. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.7.2014 - ELY-keskus suhteutuu myönteisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiseen - kevyen liikenteen ratkaisut ovat hyviä, kuten myös uusien liittymien merkitsemättä jättäminen yhdystielle - 9 -
- vähäiset liikenteelliset vaikutukset eivät aiheuta liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ongelmia - ELY-keskus esittää kaavoitettavan alueen laajentamista koko yhdystien 15225 matkalle Nyt esitetty aluerajaus on luonteva kokonaisuus, eikä laajentamiseen ole erityistä tarvetta. Maanteiden muuttaminen taajama-alueella kaduiksi on syytä ottaa esille omana kaavoituskokonaisuutena, jolloin vaikutusten arviointi on kattavampaa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.9.2014 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pyydetään hieman tarkentamaan (osallisten vaikutusmahdollisuudet jne.). - Kaava-asiakirjoihin pyydetään tekemään pieniä lisäyksiä (mm. tilastolomake, pohjakartan hyväksymismerkintä). Lausunnossa mainitut vähäiset tarkistukset on tehty kaava-asiakirjoihin. - Luontoarvoista todetaan, että luhta-alue soveltuu myös viitasammakon elinympäristöksi. Tulee myös huolehtia, ettei kaava hävitä tai heikennä liito-oravan mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tarpeellisia kulkuyhteyksiä alueella. Kummastakaan lajista ei ole alueelta havaintoja. luo-merkintä turvaa myös mahdollisen viitasammakon elinympäristöä samalla. Luhta-alueen rannalle ei osoiteta myöskään rakentamista. Kaava-alueelle jää runsaasti puistomaisesti hoidettavia virkistysalueita, joita mahdollinen liito-orava voi hyödyntää jatkossakin. - Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa, eikä tarvetta antaa kaavaehdotuksesta lausuntoa. - 10 -
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavoitettavan alueen maankäytön suunnitelma Kaavoitettava alue sijaitsee Kirkonkylän keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä kahden olemassa olevan pientaloalueen (ns. Salmenkylän SOFY-alue ja Nakertaja) välissä ollen ihanteellinen täydennysrakentamisen alue. Koska erillispientalotonteille (omakotitaloille) on kunnassa tasaisesti kysyntää, on hyvä että rakentamista voidaan ohjata jo olemassa olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tuukkasenkujan pohjoispuolen nykyistä rakennuskantaa 5.2 Kaavan rakenne ja perustelut Kaavamuutoksella ja laajennuksella mahdollistetaan: - Taajamarakenteen täydennysrakentaminen - Olemassa olevan lähivirkistysalueen ja polkujen käytön turvaaminen - Maanomistajat (myös tila Kainuranta) voivat tehdä tulevaisuuden suunnitelmia tarkemman kaavallisen tarkastelun pohjalta - Niirasenlahden arvokkaan luhta-alueen suojeleminen / säilyttäminen 5.2.1 Mitoitus ja aluevaraukset Kaava-aluetta kuvaavat keskeiset mitoitustiedot aluevarauksineen on esitetty seuraavassa taulukossa ja liitteenä olevassa tilastolomakkeessa. Alue e Ala, m 2 k-m 2 AO 0.20 19815 3963 AP 0.30 10326 3098 VL 35865 W 11604 katu 1386 pp/t 404 Yht. 0.089 79400 7061-11 -
5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Täydennysrakentaminen Uudet erillispientalokorttelit tarjoavat mahdollisuuden täydennysrakentamiseen luontevasti olemassa olevien pientaloalueiden yhteyteen. Kaava mahdollistaa nykyisen Kainurannan tilan pihapiirin säilyttämisen ennallaan tai myös kokonaisvaltaisen uudisrakentamisen esimerkiksi paritalo- tai rivitalomuodossa. Yhdyskuntarakenne Uudisrakentaminen sulautuu saumattomasti lähiympäristön olemassa olevaan rakennuskantaan ja yhdyskuntarakenteeseen. Maakuntakaavan paikalliskeskuksen alueeseen liittyvät suunnittelumääräykset on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Kaava hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita, kuten tiestöä ja muuta kunnallistekniikkaa tai niitä on luontevasti täydennettävissä. Yleisissä kaavamääräyksissä määrätään mm. seuraavaa: "Alueella on sopivina ryhminä noudatettava rakennuksen koon, mittasuhteiden, materiaalin ja värityksen suhteen yhtenäistä rakentamistapaa. Rakennusten ja piha-alueiden rakentamista sekä hoitoa varten laaditaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä täydentävät erilliset kunnassa hyväksyttävät rakennustapaohjeet. Korttelialueiden rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen, oleskeluun tai muuhun sellaiseen, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Olemassa olevaa puustoa tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lähivirkistysalueiden metsänhoidossa on toteutettava puistomaisten alueiden hoitotapoja. Avohakkuita tai laajoja harvennushakkuita ei saa alueilla tehdä. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128 ). Hulevesien käsittelystä on esitettävä tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. Alin rakentamiskorkeus on rakennusjärjestyksen mukaisesti 95,80 (N60). Annettu korkeussuositus ei sisällä aaltoiluvaraa, joka on otettava huomioon. Aaltoiluvara on määriteltävä tapauskohtaisesti ulapan pituuden ja rannan kaltevuuden perusteella. " 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luhta-alue on huomioitu kaavaluonnoksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena, eikä luhta-alueelle osoiteta rakentamista. Lähivirkistysalueen ohjeellinen polku on merkitty niin, että se kulkee vain luhta-alueen reunalla ja sielläkin jo olemassa olevaa polkulinjaa pitkin. - 12 -
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kunnan tehtävänä on rakentaa Tuukkasenkujalta lähtevä uusi kaavatie (alustavasti Sappisenkuja) sekä sen jatkoksi Salmelantiehen yhdistävä kevyenliikenteen raitti (pp/t). Samoin kunta rakentaa alueelle tarvittavan kunnallistekniikan ja sopii virkistysalueen käytöstä, kevyen liikenteen raitin rakentamisesta ja ylläpidosta sekä kustannusten jaosta yms. yksityisen maanomistajan kanssa (tarvittaessa maankäyttösopimus). Uudisrakentamista havainnollistava kuva on liitteenä. Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Luontoselvitys Enviro Oy / Nironen Markku 12.12.2012 - Havainnekuva uudisrakentamisen mahdollisuuksista - Kaavamerkinnät - Kaavakartta 1:2000 (samassa yhteydessä alueen nykyinen asemakaava) - 13 -