Mikkeli 5.9.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteet ja muita erityiskysymyksiä Sari Niinistö, erikoistutkija, THL 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1
Sisältö Maahanmuuttajien ravitsemuksen erityispiirteet Mitä suomalaisissa ruokasuosituksissa sopivaa maahanmuuttajille Kansainvälisiä ruokasuosituksia ymmärrystä ruokakulttuurien kirjosta Muita erityiskysymyksiä Perheen ohjaus painonhallintaan Ruoan turvallisuus 2
31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 3
Terveyttä edistävä ruokavalio VRN 2014 Ruokavalion kokonaisuus Säännöllisten ja jokapäiväisten valintojen merkitys Ruokaa syödään sopivasti niin, että energian saanti vastaa kulutusta. Yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu on tarpeetonta. Perustuu kasvikunnan tuotteisiin Laadukkaat proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien lähteet 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 4
Koko perheen terveyttä edistävä syöminen Säännöllinen ateriarytmi Pitkät ruokavälit altistavat turhalle napostelulle ja hallitsemattomalle syömiselle Pienillä lapsilla 4-6 ateriaa päivässä (välipalojen laatu) Yhteydessä ruokavalion monipuolisuuteen Perheen tarpeiden mukaan joustava 5
Suomessa asuvat noudattavat tänne valmisteltujen suositusten periaatteita Syöminen säännöllisesti D-vitamiinisuositus tärkeä Jodisuositus Foolihappolisä raskautta suunniteltaessa ja alkuraskaudessa Suola, sokeri, rasva globaali suositus Pakkausmerkinnät - Sydänmerkki 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 7
Miksi ravitsemussuosituksia tarvitaan? Ravitsemus yhä keskeisempi osa terveyttä Varhaisvaihe kriittisin (1000 pv): kehitys, tottumusten muovautuminen Paljon tutkimusta, vielä enemmän hälyä, monta tapaa rakentaa hyvä arki tietolähteeksi ja tueksi ammattilaisille ja muillekin 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 8
Kansainväliset suositukset samat pääpiirteet, erilaiset painotukset 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 9
Maita, joissa annettu ravitsemussuosituksia väestölle 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 10
31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 11
Eriarvoisuus kuvastuu suosituksissa 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 12
Eri maiden ravitsemussuositusten pääviestit (lähde FAO 2016) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 13
USDA: uudet suositukset loppusyksy 2015 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 14
31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 15
Thaimaa; 2012 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 16
UK lautasmalli (Eatwell plate 2007) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 17
Etelä-Afrikka; tasapainoinen ruokavalio (2013) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 18
Kaakkois-Aasian ruokapyramidi (2012) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 19
Japanin Okinawa diet (2005) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 20
Saksan kestävän kehityksen ravitsemussuositukset (DGE 2016) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 21
Ruotsin suositukset samat kaikille (2015) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 22
31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 23
Maahanmuuttajien keskeisimmät ravitsemukselliset haasteet (Maamu 2008) D-vitamiinitasot, myös saanti alhaisia Lisätyn sokerin saanti suurempaa kuin suosituksissa, etenkin lapsiperheissä Suolan saanti ja kovan rasvan saanti liian suurta Lasten ruokavaliossa liikaa energiapitoisia janojuomia vesi! 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 24
Materiaalia neuvontaan http://www.neuvokasperhe.fi/materiaalit/ohjauskuvia-maa http://www.neuvokasperhe.fi/sites/default/files/neuvokasperhe _verkkokuvat_1.pdfhanmuuttajien-terveysneuvontaan Syö Hyvää selkokielinen materiaali, kuvat, videot 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 25
Syöminen ei ole vain ravintoa Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne lapset ja nuoret oppivat uusia makuja, perustaitoja, yhdessäoloa sekä ruokapuhetta Ruokailulla on vahva sosiaalinen merkitys Lapsen lähipiirin aikuiset sekä kotona että päivähoidossa ja koulussa toimivat kasvatuskumppaneina ja roolimalleina lasten ruokakasvatuksessa 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 26
Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 31 ) Tavoitteena on tarjota koululaisille ravitsemussuositusten mukainen ja maukas ateria päivittäin Päiväkoti- ja kouluruokailu tukee terveyden tasa-arvon edistämistä 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 27
Lounas- ja kouluruokailu Kouluruokailu on tärkeä osa ruokakasvatusta - yhteistyö koulun aikuisten, oppilaiden ja vanhempien välillä edistää hyvän ruokailun ja ravitsemuksen toteutumista - kouluille terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja ruokailuympäristö 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 28
Yhteenveto Laaja tutkimustieto suodatetaan pyramidiksi. Lautasmallin tai ateriamallin avulla voidaan havainnollistaa ruoan ravitsemuslaatua. Ei ole yhtä oikeaa lautasmallia, vaan monta hyvää tapaa aterioida. Suositusten toteutuminen käytännössä ja terveyden edistäminen ravitsemuksen avulla onnistuu parhaiten käytännön kautta; valmistamalla ruokaa ja syömällä yhdessä. Järjestöillä ihmisillä - on keskeinen merkitys hyvän syömiskulttuurin edistämisessä myös maahaanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Oma ruokakulttuuri voimavarana suomalaisilla opittavaa muista ruokakulttuureista! 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 29
Lapsiperheen ohjaaminen painonhallintaan 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 30
Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Säännöllinen ja tasainen ateriarytmi Riittävä syöminen aamulla ja lounaalla Aterioiminen vain ruokapöydän ääressä Kotona ei saatavilla esimerkiksi keksejä, makeisia Lapsella mukavaa tekemistä ja iloa tuottavia asioita. Lasta ohjataan tunnistamaan paha mieli ja helpottamaan sitä vanhemman kanssa juttelemalla Ruokaa ei käytetä palkkiona Vähentää tarvetta naposteluun ja epäterveellisiin ruokavalintoihin iltapäivällä ja illalla. Ruokailu TV:n tai tietokoneen ääressä voi lisätä ns. opittua nälkää Herkut houkuttelevat naposteluun. Syömisen sijaan etsitään muuta tekemistä pitkästymiseen tai pahan mielen helpottamiseen. Palkkiona käytettävät ruokaaineet koetaan miellyttävinä. 31
Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Terveyttä edistävät ruokavalinnat Perheen ruokailu yhdessä Miellyttävät ruokailutilanteet Vanhempien malli täysipainoisten ruokaaineiden syömisessä Uusien makujen maistelu toistuvasti Kasvisten, hedelmien ja marjojen helppo saatavuus Ohjaavat lapsia täysipainoisiin ruokatottumuksiin. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät happamia ja karvaita makuja, jotka vaativat useita maistamiskertoja maistuakseen miellyttäviltä. 6.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 32
Perheen ohjaaminen painonhallintaan Tavoite Miten voidaan lähestyä Perustelu Energian saannin vähentäminen aterialla, iänmukaiset ruoka-annokset Lapsi ottaa itse ruuan Ruokaa ei tuputeta Lasta ohjataan sanallisesti tunnistamaan nälkä, kylläisyys ja ähkykylläisyys Lapsi syö hitaasti Ruuassa kohtuullisesti rasvaa ja sokeria Ateriaa edeltäen/aterialla kasviksia tai jälkiruokana tuoreita hedelmiä/marjoja Viljatuotteet täysjyvästä Nälän ja kylläisyyden tunteen tunnistamisen tukeminen ja kunnioittaminen Kylläisyyden tunteen kehittyminen vie aikaa Aterian energiatiheyden pienentäminen vähentää energian saantia. Riittävä kuidun saanti voi helpottaa painonhallintaa. 6.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 33
Ruoan turvallisuus Suomalainen ruoka pääsääntöisesti puhdasta ja turvallista Ruokiin voi liittyä vaaratekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, esim. Mikrobit, pieneliöt, kasvinsuojeluaineet, ympäristösaasteet, kuten raskasmetallit, joissakin elintarvikkeissa luonnostaan runsaasti esim. nitraattia, ruoanvalmistuksessa voi syntyä haitallisia aineita esim. PAH Joidenkin ruokien käyttöön esitetty rajoituksia: perustuvat tutkimustietoon ja varovaisuusperiaatteeseen (=turvallisuudesta ei ole tietoa) 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 34
Ruokaturvallisuus: Herkät kuluttajaryhmät Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta pienet lapset, raskaana olevat ja imettävät naiset Raskausaikana ja imetettäessä mahdolliset haitalliset aineet voivat kulkeutua kehittyvään sikiöön tai rintamaidon välityksellä lapseen Pienen lapsen ruokavalio on usein suppeampi ja heidän elimistönsä on aikuisia herkempi haitallisille yhdisteille Pienten lasten immuunipuolustus ja maksan kyky käsitellä vierasaineita ei ole vielä täysin kehittynyt 35
Elintarvikkeiden turvallinen käyttö lapsiperheessä ruokavalion kokonaisuus ravitsemusturvallisuuden perusta Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio Elintarvikkeiden oikea käsittely Turvallisen käytön ohjeet ja rajoitukset
Esimerkkejä turvallisen käytön ohjeista Ajantasaiset ohjeet: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ evira_taulukko_turvallisen_kayton_ohjeet_final.pdf
Nitriitti Imeväisikäiset: Makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä ei käytetä. 1-2-v: Enintään 1 makkara-ateria viikossa ja korkeintaan 3-4 leikkelesiivua (n. 15 g) viikossa. Yli 2-v: Makkaran, nakkien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 g viikossa, mikä tarkoittaa esimerkiksi: 1 makkara-ateria viikossa ja 1 leikkelesiivu (n. 15 g) päivässä tai 2 makkara-ateriaa viikossa, ei leikkeleitä tai 2 leikkelesiivua päivässä. 38
Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeet koottuna suosituksen liitetaulukossa 1 Taulukkoa ylläpidetään Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaar at/elintarvikkeiden+kayton+rajoitukset/ Video: Kuusi simppeliä ohjetta, joilla voit välttyä ruokamyrkytyksiltä https://youtu.be/tvl0-emm-g8