Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma 2004-2006, Toimintavuoden 2006 raportointi



Samankaltaiset tiedostot
Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa: Informaatiolukutaidon ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke

Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2005 raportointi

Kansallinen informaatiolukutaito IL ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke

Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma , toimintavuoden 2004 raportointi

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma - hankkeen päätösseminaari

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki

Kuinka ohjata opiskelijoita informaatiolukutaitoon?

Informaatiolukutaidon opettaminen

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus Tvt:n opetuskäytön henkilöstökoulutus yliopistoissa - työseminaari II

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmalla lisää laatua ja vertailtavuutta tutkintoihin

Anne Lehto & Pirkko Fagervik & Christina Flemming & Kirsi Luukkanen & Eija Nevalainen & Maarit Putous & Katri Rintamäki & Helena Silvennoinen-Kuikka

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Kokemuksia koulutusverkostossa - case TieVie. Markku Närhi, Jyväskylän yliopisto Merja Ruotsalainen, Oulun yliopisto

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Kansainväliset IL-kehykset suomalaisissa korkeakoulukirjastoissa. Kyselyn tulokset

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Kirjastopalvelut näkyviksi

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät

Malleja tvt:n opetuskäytön koulutuksista Itä-Suomessa ja Kuopiossa

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KOKOUS

Tule tule hyvä tieto!

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Suomen yliopistokirjastojen neuvoston toimintaa ohjaavat strategiset päämäärät voisi nimetä seuraavasti:

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, Vuokko Palonen

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

Svenska handelshögskolan Vaasan ammattikorkeakoulu Maaliskuu 2009 Vaasan yliopisto Yrkeshögskolan Novia Åbo Akademi

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

OPTIA-projektin loppuraportti

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Organisatorinen muutos

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus. Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous

Pedagogisen johtamisen katselmus

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu ja e- learning

TIEDONHALLINTATAITOJEN OPETUS OSANA YLIOPISTO-OPETUSTA. TieVie-hankkeen esittelyä Eija Suikkanen Turun yliopiston kirjasto

Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Yliopistokoulutus 2009

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Turun kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto

Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa

KELPO- muutosta kaivataan

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Minne menet virtuaaliyliopisto? Hannu Peltola

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

TieVieasiantuntijakoulutus

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Yliopistokoulutus 2009

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 4/

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

Asiantuntijana työmarkkinoille

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Liite 1. Sopijaosapuolet

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kirjaston integrointi opetukseen

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

Transkriptio:

Yliopistokirjastojen yhteinen SVY-hanke: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma 2004-2006, Toimintavuoden 2006 raportointi Hankkeen nimi Koordinaatioyliopistot Verkostossa mukana olevat yliopistot Koordinaattori/ vastuuhenkilö ja yhteystiedot Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kansalliskirjasto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Sibelius- Akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Teatterikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara Yliopistonkatu 4 (PL 33) 00014 Helsingin yliopisto puh. (09) 191 21701 kaisa.sinikara@helsinki.fi 1.10.-31.12.2006 tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Heli Myllys heli.myllys@helsinki.fi suunnittelijat: 1.3.2004-31.7.2006 Anne Lehto 1.9.-31.12.2006 Aki Kangas aki.kangas@helsinki.fi

Hankkeen www-sivut http://www.helsinki.fi/infolukutaito Hankkeen alkamis- ja päättymispäivä Toteutettu hanke on 1.3.2004 31.12.2006 verkostohanke

1 1. Tavoitteet ja kohderyhmä Johdanto Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 pidetään tärkeänä, että kirjastot ovat mukana opetus- ja opiskelumenetelmien kehittämisessä ja huolehtivat osaltaan siitä, että korkeakoulusta valmistuneilla on hyvä informaatiolukutaito. Hyvä informaatiolukutaito tehostaa ja nopeuttaa opiskelua sekä parantaa oppimisen ja työskentelyn laatua. Informaatiolukutaito on joukko taitoja, joihin kuuluu kyky tunnistaa tiedontarpeet, hakea ja paikantaa tietoa, arvioida tietoa kriittisesti, sekä käyttää tietoa tehokkaasti ja eettisesti. Yliopistokirjastot ovat perinteisesti järjestäneet tiedonhankinnan koulutusta opiskelijoille. Aiheeseen liittyen on toteutettu eri kehittämishankkeita, kuten Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston koordinoima Informaatiolukutaidon hallinnan standardointi 2001-2003, Tiedonhaun- ja hallinnan oppimateriaalit - avoin kehittäminen ja yhteinen käyttö sekä Kuopion yliopiston kirjaston koordinoima TieDot, Tieteellisen tiedonhankinnan verkkoopetushanke 2002-2004. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke on ollut luonteva jatko aiemmalle kehitystyölle. Hankkeen tavoitteet Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hankkeen käynnistyessä informaatiolukutaidon opetus vaihteli yliopistoittain, tiedekunnittain ja oppiaineittain. Lisäksi opetus tavoitti vain osan opiskelijoista. Yhteinen opintosuunnitelma ja kirjastojen välinen yhteistyöverkosto puuttuivat informaatiolukutaidon osalta. Hankkeen tavoitteet voi jakaa informaatiolukutaidon opetusta tukeviin hallinnollisiin asioihin, sekä käytännön opetusta tukeviin toimiin. Keskeisenä tavoitteena oli integroida informaatiolukutaidon opetus tiiviimmin yliopistoopintoihin. Lisäksi tavoitteina olivat informaatiolukutaidon keskeisten osa-alueiden kartoittaminen, informaatiolukutaidon opintosuunnitelman laatiminen, verkko-opetuksen kehittäminen sekä yliopistojen välisen verkoston luominen.

2 Kohderyhmä Hallinnon kannalta kohderyhmänä ovat olleet opetuksen suunnitteluun osallistuvat ja siitä vastaavat tahot. Yliopistokirjastoilla on ollut keskeinen sija viedä hankkeessa tehtyjä suunnitelmia eteenpäin omissa yliopistoissaan opintoasioista vastaaville, esimerkiksi tiedekuntien opintosuunnittelutyöryhmille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet myös kirjastoammattilaiset, jotka ovat hoitaneet opetusta käytännössä. Koska tavoitteena on ollut integroida informaatiolukutaidon opetus tiiviimmin osaksi yliopiston kursseja, on opetusta alettu antaa myös kirjastoammattilaisten ja yliopisto-opettajien yhteistyönä. Näissä tapauksissa kohderyhmänä on ollut myös opettajakunta. Vaikuttavuuden kannalta kohderyhmänä ovat olleet yliopisto-opiskelijat sekä yliopistojen henkilöstö, joille tarjottavaa informaatiolukutaidon opetusta on kehitetty hankkeen avulla. 2. Hankkeen seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi Hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista on tarkasteltu ohjausryhmän kokouksissa säännöllisesti. Myös yliopistokirjastojen yhdyshenkilöt ovat esittäneet arvioita ja kehittämisehdotuksia. Suunnittelija Anne Lehto toteutti hankkeen aikana kaksi kyselyä, joiden tarkoituksena oli selvittää valtakunnallista tiedonhankinnan opetuksen tilannetta yliopistoissa. Kyselyt oli suunnattu yliopistokirjastojen yhdyshenkilöille. Vuonna 2004 toteutetun kyselyn perusteella ilmeni, että informaatiolukutaidon opetus on useimmiten yliopistokirjastojen toteuttamaa, joko itsenäisenä jaksona tai muiden opintojen osana. Yksittäisiä esimerkkejä ainelaitosten järjestämästä opetuksesta tuli myös esiin. Loppuvuodesta 2005 toteutetusta kyselystä voi päätellä, että uusien tutkintovaatimusten myötä informaatiolukutaidon opetus oli murrosvaiheessa. Vastaajat totesivat, että opetuksen määrä ja muodot muuttuvat edelleen. Toimintamallien yhdenmukaistaminen ja yhteisten käytäntöjen jakaminen koettiin tärkeäksi. Toisaalta mainittiin, että opetus on tärkeää räätälöidä yhä paremmin vastaamaan kulloisenkin kohderyhmän tarpeita. Keskeisimmät tulokset vuonna 2006 Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuonna 2006 neljä kertaa. Yhdyshenkilöt pitivät vuoden aikana kolme palaveria.

3 Hanke järjesti vuonna 2006 kolme seminaaria: - koulutusseminaarin 17.2., jossa aiheina olivat verkkopedagogiikka, tiedonhankintataitojen testaaminen sekä tutkijoiden informaatiolukutaito - pedagogisen koulutuspäivän 22.5. kirjastojen kouluttajille - hankkeen päätösseminaarin 3.11., jossa aiheina olivat informaatiolukutaidon integrointi osaksi opetussuunnitelmia Hanketta esiteltiin ulkomailla Creating Knowledge seminaarissa Kööpenhaminassa sekä Information Literacy Between Theory and Practice seminaarissa Ljubljanassa, Sloveniassa. Hankkeen suunnittelija Anne Lehto toteutti kyselyn yliopistokirjastoille tiedonhankinnan opetuksesta. Raportti tiedonhankinnan opetuksen tilanteesta Suomen yliopistoissa valmistui syksyllä 2006. Yhteenveto koko hankekauden seminaareista, yhteistyöverkostoista, raporteista ja kokouksista on liitteenä. (Liite 1) Keskeiset tulokset koko hankekaudelta Keskeisiä, koko hankekauden tuloksia ovat informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus, osaamistasotestin kehittäminen (kysymyspatteristo), yhdyshenkilöverkoston muodostaminen, sekä informaatiolukutaidon www-sivujen luominen. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuosituksessa määritellään, kuinka informaatiolukutaidon opetus tulisi huomioida kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä. Opetus jakaantuu suosituksessa kolmeen tasoon: tiedonhankinnan perusteisiin sekä aine- ja syventäviin opintoihin. Tiedonhankinnan perusteet on suunnattu opintojen alkuvaiheeseen ja sisältö on mahdollista nivoa osaksi pakollisia yleisopintoja, kuten TVT-opintoja. Aineopintojen tasolla opetus ajoittuu proseminaari- tai kandidaatintutkielmaseminaariin ja syventävien opintojen tasolla graduseminaariin. Suosituksessa määritellään opetuksen sisältö eri tasoilla sekä kirjaston ja ainelaitosten vastuu opetuksen järjestämisestä. Hankkeessa toteutettiin laaja informaatiolukutaidon kysymyspatteristo, johon on koottu monivalintakysymyksiä informaatiolukutaidon eri osa-alueilta. Yliopistokirjastot voivat käyttää kysymyksiä opetuksen tukena ja laatia opiskelijoille osaamistasotestejä. Kysymyksiä on laadittu opintoja aloitteleville sekä aine- ja syventäviä opintoja suorittaville informaatiolukutaidon opintosuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

4 Kysymyspatteristo sijoitetaan kehitteillä olevaan Klaara-kysymyspankkiin (Moodleoppimisympäristö), jonka teknisestä toteutuksesta vastaa SVY. Periaatteina ovat kysymyspatteriston muokattavuus ja yhteiskäyttö: kirjastot voivat tallentaa laatimiaan kysymyksiä muiden käytettäväksi ja vastaavasti poimia kysymyksiä omiin tarpeisiinsa. Verkostoitumisen tehostamiseksi muodostettiin yhdyshenkilöverkosto, johon kuuluu jäseniä kaikista yliopistokirjastoista. Yhdyshenkilöt ovat toimineet paikallisina koordinaattoreina ja tiedonvälittäjinä. He ovat myös osallistuneet kysymyspatteriston laatimiseen sekä seminaarien ja koulutuspäivien järjestämiseen. Hankkeen www-sivut ovat osoitteessa http://www.helsinki.fi/infolukutaito. Sivustolle on koottu tiedonhankinnan oppimateriaaleja, seminaariesityksiä sekä tiedotettu ajankohtaisista asioista. Hankkeen tuloksista ja informaatiolukutaidon kehitystyöstä ilmestyy Anne Nevgin toimittama ja Yliopistopainon kustantama julkaisu keväällä 2007. Hankkeen tavoitteet ja tulokset voi tiivistää seuraavasti: tavoite toteutus informaatiolukutaidon osaalueiden kartoitus ja opinto- Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus suunnitelma informaatiolukutaidon integrointi Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuositus, yliopisto-opetukseen kirjastoammattilaisten pedagogisten valmiuksien kehittäminen, Informaatiolukutaito -julkaisu verkko-opetuksen kehittäminen kysymyspatteristo, Klaara-kysymyspankki verkostoituminen yhdyshenkilöverkoston muodostaminen, työryhmät, www-sivut kansainvälinen yhteistyö kansainvälisiin verkostoihin ja seminaareihin osallistuminen Hankkeen vaikutus toimintatapojen muutokseen Vuonna 2005 toteutetussa kyselyssä yliopistokirjastoja pyydettiin arvioimaan hankkeessa laaditun informaatiolukutaidon opintosuunnitelmasuosituksen vaikuttavuutta. Lähes kaikki vastaajista totesivat, että suositus on ollut hyödyllinen. Monet ovat hyödyntäneet sitä opetussuunnitelmia laadittaessa. Suositus muodostaa rungon, jonka avulla on aiempaa helpompaa suunnitella ja kehittää opetusta. Informaatiolukutaidon opetustavoitteet on määritelty suosituksessa selkeästi ja havainnollisesti, joten aihetta on ollut helppo esitellä eri tahoille ja perustella sen tärkeyttä yliopisto-opintojen osana.

5 Yhdyshenkilöt ovat arvioineet, että koko hankkeella on ollut tärkeä merkitys informaatiolukutaidon edistämisessä. Tietoisuus informaatiolukutaidosta on lisääntynyt: aihe koetaan yliopistoissa tärkeäksi ja se on saanut lisää näkyvyyttä. Myös kirjastohenkilöstön pedagogisten taitojen edistäminen, verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen on koettu positiivisena. 3. Hankkeen organisointi Hankeorganisaatio Hanketta on koordinoinut Helsingin yliopisto. Koordinointivastuu on ollut tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikaralla. Heli Myllys toimi Kaisa Sinikaran sijaisena 1.10.- 31.12.2006. Hankkeen suunnittelijana toimi Anne Lehto 1.3.2004 31.7.2006 ja Aki Kangas 1.9.- 31.12.2006. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän nimitti Helsingin yliopiston rehtori 19.4.2004 ja siihen kuuluivat: Anne Buttler, koulutuspoliittinen sihteeri, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, (3.10.2004 asti koulutuspoliittinen sihteeri Eeva Kaunismaa); varajäsen: psykol. yo., valtiot. yo. Jari Lipsanen Maija-Leena Huotari, professori, Oulun yliopisto Arja Juntunen, palvelupäällikkö, Kuopion yliopiston kirjasto Anne Nevgi, tutkijalehtori, Helsingin yliopisto Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja, Kuopion yliopiston kirjasto Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto (1.10.- 31.12.2006 Heli Myllys, Helsingin yliopiston tieto- ja kirjastopalvelujohtajan sijaisena) Eero Sormunen, professori, Tampereen yliopisto Johanna Tevaniemi, informaatikko, Tampereen yliopiston kirjasto, (31.12.2004 asti Mirja Iivonen, ylikirjastonhoitaja, Tampereen yliopiston kirjasto) Kari Tuononen, verkkopedagogiikan asiantuntija, Helsingin yliopisto, (31.12.2005 asti Janne Sariola, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto) Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi 1.3.-30.9.2006 tieto- ja kirjastopalvelujohtaja Kaisa Sinikara ja 1.10.2006-31.12.2006 kirjastonjohtaja Jarmo Saarti. Sihteerinä toimi hankkeen suunnittelija, 31.7.2006 saakka Anne Lehto ja 1.9.2006 alkaen Aki Kangas.

6 Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 13 kertaa. Suurin osa ohjausryhmän kokouksista pidettiin videoneuvotteluina. Kokouksista käsitellyistä asioista ja päätöksistä tiedotettiin hankkeen www-sivuilla. Yhdyshenkilöverkosto Verkostoitumisen tehostamiseksi yliopistokirjastot nimesivät hankkeen alussa yhdyshenkilön omasta kirjastostaan. Yhdyshenkilöt edustavat 28:a yliopisto- ja tiedekuntakirjastoa. Yhteydenpitoa varten perustettiin sähköpostilista, IL-yhdyshenkilo@helsinki.fi. Työryhmät Hankkeessa toimi kaksi valtakunnallista asiantuntija- ja vertaistyöryhmää, IL-mittari- ja ILPeda ryhmät. Ryhmät koostuivat yhdyshenkilöverkoston jäsenistä ja hankkeen suunnittelija toimi molemmissa ryhmissä. IL-mittariryhmä (10 jäsentä) toimi asiantuntijatukena vuonna 2005 käynnistyneessä yliopistokirjastojen yhteisen informaatiolukutaitoa mittaavan osaamistasotestin kehittämistyössä. Työryhmä kokoontui kuusi kertaa vuosina 2005-2006. ILPeda -ryhmän (13 jäsentä, joista 1 oli opiskelijaedustaja) teemoina olivat kirjastojen kouluttajien pedagogisten taitojen vahvistaminen informaatiolukutaidon opetuksessa, hyvien käytänteiden jakaminen ja informaatiolukutaidon opetuksen integroinnin edistäminen muuhun yliopisto-opiskeluun. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuosina 2005-2006. 4. Strategiset lähtökohdat Hankeen tavoitteet ja toiminta ovat tukeneet Suomen virtuaaliyliopiston strategiaa: Opiskelun joustavuutta on tuettu vakiinnuttamalla informaatiolukutaidon opetusta yliopistoissa. Yliopistojen välistä opetusta on yhdenmukaistettu laatimalla informaatiolukutaidon suositus opintojen eri vaiheissa oleville opiskelijoille. Oppimateriaalien yhteistä tuotantoa ja käyttöä on edistetty luomalla yliopistokirjastojen yhteinen kysymyspatteristo ja osallistumalla Klaara-kysymyspankin kehittämiseen. Hanke on myös osallistunut kansainvälisiin informaatiolukutaidon verkostoihin, kuten pohjoismaiseen NordINFOLIT:iin ja eurooppalaiseen EnIL:iin. (ks. Liite 1, kohta Kansainvälinen yhteistyö).

7 5. Rahoitus ja hankkeen tuloslaskelma (2004-2006) Hanke on toiminut opetusministeriön hankerahoituksella. Koko hankekaudella rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 200 000 euroa. Tästä kohdennettiin 67 000 euroa vuodelle 2004, 76 000 euroa vuodelle 2005 ja 57 000 euroa vuodelle 2006. Summista on vähennetty Helsingin yliopiston perimät vuosittaiset yleiskustannukset 5 %. Taulukosta ilmenee yhteenvetona vuosittainen rahoitus ja sen käyttö. Tarkemmat vuosittaiset tuloslaskelmat ovat liitteessä 1. Vuosi 2004 2005 2006 Myönnöt euroa Opetusministeriön myöntämä hankerahoitus 67 000 76 000 57 000 Edelliseltä vuodelta siirtynyt rahoitus 23 453 39 823 Yhteensä 67 000 99 453 96 823 Käytetty euroa Palkat ja palkkiot 36 171 42 488 40 654 Muut kulut 7 376 14 278 17 628 Yhteensä 43 547 59 630 58 282 Jäljellä euroa Tulot yhteensä 67 000 99 453 96 823 Menot yhteensä 43 547 59 630 58 282 Jäljellä (Siirto seuraavalle vuodelle 2004 ja 2005) 23 453 39 823 38 539

8 6. Toiminta hankkeen päätyttyä Hankkeen aikana luotuja verkostoja ja aineistoja kehitetään hankeen päätyttyäkin. Www-sivujen päivityksestä ja yhdyshenkilöverkoston koordinoinnista vastaa vuonna 2007 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto. Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto osallistuu myös informaatiolukutaidon kehitystyön seuraamiseen sekä kansainvälisiin verkostoihin. Klaara-kysymyspankin kehittäminen jatkuu yhteistyössä SVY:n kanssa. Kehittämistä koordinoi yliopistokirjastojen osalta Vaasan tiedekirjasto Tritonia. Tehtäviin kuuluu osallistuminen kysymyspankin kehittämiseen, käyttäjäkoulutuksen organisointi ja tiedottaminen yhdessä SVY:n kanssa. Yhdyshenkilöt jatkavat informaatiolukutaidon koordinointia paikallisesti. Kansallisella tasolla on tarkoituksena muodostaa hankkeen ohjausryhmää vastaava kansallinen työryhmä Suomen yliopistokirjastojen neuvostoon.

9 Liite 1 Seminaarit, esitykset ja kokoukset Hankkeen järjestämät seminaarit Hankkeen päätösseminaari 3.11.2006 Seminaarin aiheena olivat informaatiolukutaidon integrointi osaksi yliopisto-opetusta, informaatiolukutaidon opetus käytännössä sekä hankkeen keskeisten tulosten esittely. Seminaarin pääpuhujana oli Christine Bruce, Queensland University of Technology, Brisbane, Australia. Lisäksi mukana oli useita kotimaisia esiintyjiä. http://www.helsinki.fi/infolukutaito/esitykset.htm Koulutuspäivä 22.5.2006 Pedagoginen koulutus kirjastojen tiedonhankinnan kouluttajille. Pääpuhujana Kirsten Larsen, Dansk BiblioteksCenter. Työryhmien koulutusseminaari 17.2.2006 Seminaarin aiheena olivat tiedonhankintataitojen testaaminen sekä tutkijoiden informaatiolukutaito http://www.helsinki.fi/infolukutaito/esitykset.htm NORDINFOlit kesäkoulu 27.6.-1.7.2005 NORDINFOlit on pohjoismainen verkosto, joka tukee informaatiolukutaidon kehitystä Pohjoismaissa. Hanke osallistui pohjoismaisen informaatiolukutaidon kesäkoulun järjestämiseen yhteistyössä Helsingin yliopiston, Svenska handelshögskolanin, Teknillisen korkeakoulun ja Åbo Akademin kirjastojen kanssa. Kesäkoulun aiheina olivat informaatiolukutaidon integrointi opetussuunnitelmiin, verkostotyöskentely ja verkkopedagogiikka http://www.helsinki.fi/infolukutaito/svenska/sommarskolan Taidolla tietoon seminaari 25.5.2005, Tampereen yliopisto Seminaarin aiheena olivat informaatiolukutaidon osaamisen arviointi, opetuksen hyvät käytännöt sekä palvelujen tuotteistaminen Muut kotimaiset seminaarit Mittaamisen vaikeus. Suomen tieteellisen kirjastoseuran seminaari: Kokemukset jakoon informaatiolukutaidon kipupisteet, 2.12.2005, Helsinki Informaatiolukutaidon opettaminen. Kirjastopedagogiikka - kirjastoammattilainen oppimisen ohjaajana, 2.11.2005, Vaasa

10 Utbildning i informationskompetens. Bibliotekspedagogik utbildning för bibliteokspersonal, 1.11.2005, Vaasa Kansallinen informaatiolukutaito, Kirjastopäivät 16.6.2005, Tampere Studieplan för informationskompetens, Nordisk Musikbibliotekskonferens 16.6.2005, Sibelius-Akatemia, Helsinki Kuinka ohjata opiskelijoita informaatiolukutaitoon? Virtuaaliyliopistopäivät workshop: Verkko-ohjausta opintopolun eri vaiheissa, 22.3.2005 Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma. Suomen yliopistokirjastojen neuvosto, 15.3.2005, Helsinki Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa. Viestintätieteiden verkosto 3.2.2005, Helsinki. Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma, hankkeen esittely, 15.6.2004 Helsingin yliopisto Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma uudessa tutkintojärjestelmässä: suositus yliopistoille. Kirjastot oppimisympäristönä uudessa tutkintojärjestelmässä 11.6.2004, Helsingin yliopisto Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma hanke, TieDot hankkeen seminaari 8.6.2004, Kuopio Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma, Ope.fi työpaja 30.3.2004, Helsingin yliopisto Lisäksi hanke on esittäytynyt valtakunnallisilla virtuaaliyliopistopäivillä: 28.-29.3.2006, posterinäyttely 27.2.2004, uusien SVY-hankkeiden yhteistyöpäivä Seminaarit ulkomailla 2nd Joint Conference of Special and Academic Libraries, 19.10.2006, Ljubljana, Slovenia Sinikara, Kaisa: Information literacy between the theory and practice: experiences of the Finnish university libraries Saatavissa: http://www.helsinki.fi/infolukutaito/english Creating Knowledge IV -seminaari, 16.-18.8.2006, Kööpenhamina Juntunen, Arja; Lehto, Anne; Saarti, Jarmo; Tevaniemi, Johanna: Supporting information literacy learning in Finnish universities: standards, projects, educating online

11 Saatavissa: http://www.ck-iv.dk/papers/ Den livslånge studenten seminaari 6.10.2005 Kungliga biblioteket, Tukholma Lehto, Anne: Studieplan för informationskompetens de finländska universitetsbibliotekens gemensamma projekt. NordINFOLIT -seminaari, 10-12.11.2004, Växjö universitet, Ruotsi Huotari, Maija-Leena: Information literacy in the Finnish information studies curricula Lehto, Anne: Studieplan för informatioskompetens Saatavissa: http://www.vxu.se/hum/utb/program/bop/nordinfo/ Kansainväliset verkostot NordINFOLIT Pohjoismainen verkosto, joka tukee informaatiolukutaidon kehitystä Pohjoismaissa. NordINFOLIT järjestää seminaareja ja pohjoismaisen informaatiolukutaidon kesäkoulun joka vuosi. Verkoston tarkoituksena on yhdessä etsiä parhaita käytäntöjä ja jakaa kokemuksia informaatiolukutaidon edistämiseksi. http://www.nordinfolit.org European Network on Information Literacy - EnIL Eurooppalainen informaatiolukutaitoa edistävä verkosto, jossa on mukana 14 Euroopan unionin jäsenmaata. Syksyllä 2004 toteutettiin Suomen osalta kansainvälinen informaatiolukutaitoa mittaava verkkokysely. http://www.ceris.cnr.it/basili/enil/index.html Suomessa ovat vierailleet ja hankkeeseen tutustuneet: Christine Bruce, Queensland University of Technology, Brisbane Sandy Duling, Castleton State College, Vermont Nina Johannsen, Freie Universität Berlin Erling Oelz, University of Montana Toshio Okamoto ryhmineen, University of Electro-Communications Graduate School of Information Systems, Tokio Marta Roca, Universitat Politècnica de Catalunya, Barcelona Simon Xalter, Eberhard Karls Universität, Tübingen Lisäksi yhteistyössä ovat olleet: Carla Basili, Ceris-CNR (Institute for Economic Research on Firms and Growth), Rooma Sheila Webber, University of Sheffield Raportit ja artikkelit

12 Lehto, Anne: Yliopistokirjastot ja tutkintorakenneuudistus: valtakunnallinen tiedonhankinnan opetuksen tilanne yliopistoissa uusien tutkintorakenteiden käyttöönoton jälkeen: yhteenveto kyselystä kirjastojen IL-yhdyshenkilöille vuodenvaihteessa 2005-06. Saatavissa: http://www.helsinki.fi/infolukutaito/esitykset.htm Lehto, Anne: Informaatiolukutaidon opintosuunnitelmalla lisää laatua ja vertailtavuutta tutkintoihin. Signum 2:2005 Saatavissa: http://www.pro.tsv.fi/stks/signumnew/200502/signum2lehto2.pdf Lehto, Anne: Yliopistokirjastot ja tutkintorakenneuudistus: valtakunnallinen tiedonhankinnan opetuksen tilanne yliopistoissa valmistauduttaessa uuteen tutkintorakenteeseen, yhteenveto kyselystä kirjastojen IL-yhdyshenkilöille huhtikuussa 2004. Saatavissa: http://www.helsinki.fi/infolukutaito/esitykset.htm Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. Saatavissa: suomeksi http://www.helsinki.fi/infolukutaito/esitykset.htm, ruotsiksi http://www.helsinki.fi/infolukutaito/svenska, englanniksi http://www.helsinki.fi/infolukutaito/english. Hankeorganisaation kokoukset ja palaverit Ohjausryhmän kokoukset: 3.5.2004, 6.9.2004, 24.11.2004, 17.1.2005, 12.4.2005, 11.10.2005, 16.12.2005 10.2.2006, 20.4.2006, 30.5.2006, 26.9.2006 9.1.2007, 12.2.2007 Työryhmien palaverit: IL-peda: 22.2.2005, 5.4.2005 IL-mittariryhmä: 8.2.2005, 9.3.2005, 25.4.2005, 6.9.2005 Työryhmien yhteiset palaverit: 17.2.2006, 5.5.2006 Kokousten muistiot saatavissa: http://www.helsinki.fi/infolukutaito/ilhanke.htm

13 Liite 2 Vuosittaiset tuloslaskelmat 2004 Käytettävissä ollut määräraha summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus 2004 67 000* Määrärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot 36 171 Muut kulut - koneet ja laitteet 2 616 - tarvikkeet 124 - matkat ja majoitus 3 123 - muut palvelut 1 513 Yhteensä 43 547 Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) 23 453 *) HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. 2005 Käytettävissä ollut määräraha summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus 2005 76 000* Vuodelta 2004 siirtynyt rahoitus 23 453 Yhteensä 99 453 Määrärahojen kohdentuminen Palkat ja palkkiot 42 488 Muut kulut - muut vuokrat 298 - tarvikkeet 63 - matkat ja majoitus 5 172 - muut palvelut 2 190 - korot, kulukorvaukset ym. 6 555 Saldon siirto 2 864** Yhteensä 59 630 Jäljellä (siirtyy seuraavalle toimintavuodelle) 39 823 Saldon siirto 2 864** * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta. ** Vuodelta 2004 jäljelle jäänyt määräraha, 2864 euroa, ei olisi enää siirtynyt vuodelle 2006, joten

14 se käytettiin HY:n Kirjastopalvelujen koordinointiyksikön toimintamenoihin. Vastaava summa yksikön toimintamenoista käytetään hankkeen menoihin vuonna 2006. 2006 Käytettävissä ollut hankerahoitus summa euroa OPM:n myöntämä hankerahoitus 57 000* Vuodelta 2005 siirtynyt rahoitus 39 823 Yhteensä 96 823 Määrärahojen kohdentuminen summa euroa Palkat ja palkkiot 40 654 Muut kulut Vuokrat ja tarvikkeet 778 Koulutus ja kokoukset 6 293 Toimisto- ja muut palvelut 851 Matkat ja majoitus 9 271 Korot, kulukorvaukset ym. 435 Yhteensä 58 282 Jäljellä 38 539 * HY:n yleiskustannukset 5% vähennetty OPM:n myöntämästä alkuperäisestä summasta.