Finanssikriisin jälkimainingit Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki 10.2.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki
Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden tila Reaalitalous Kansainvälinen talous Suomi Suomen haasteita Julkinen talous tarkemmin
Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden tilanne parantunut 2009 keväästä lähtien. Julkisen velan uhkakuvat luovat tällä hetkellä epävarmuutta. Keskuspankkien korot ennätyksellisen alhaalla. Keskuspankkien likviditeettioperaatioiden tarve asteittain pienenemässä. Irtautumis-toimet alkamassa asteittain. Suomessa: Alhainen korkotaso on auttanut paljon. Pankkien järjestämättömät saamiset ja luottotappiot nousussa mutta taso on melko matala.
Osakemarkkinoiden kehitys S&P 500 Eurooppa 350 USA:n rahoitussektori Euroopan rahoitussektori 1.2 Indeksi, 1.1.2007=1 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg 4
Euron ja jenin kehitys dollaria vastaan 1.65 EUR/USD USD/JPY 130 1.60 125 1.55 120 1.50 115 1.45 1.40 110 105 100 1.35 95 1.30 90 1.25 85 1.20 80 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. 5
Raaka-ainehintojen kehitys Indeksi, 1.1.2007=100 240 Maatalous Energia Teollisuusmetallit 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. 6
Euroalueen ja Yhdysvaltojen viitelainojen korot % 5.5 Euroalue 2v Euroalue 10v USA 2v USA 10v 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg 7
Euroopan valtioiden luottoriskihintoja 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 Prosenttiyksikköä Kreikka Portugali Irlanti Espanja Italia Itävalta Britannia Belgia Ranska Ruotsi Saksa 0.5 0.0 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg Hollanti Suomi 8
Euroalueen vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen eroja 2.50 2.25 2.00 1.75 1.50 1.25 1.00 0.75 0.50 0.25 Prosenttiyksikköä 1 kk 3 kk 12 kk 0.00 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä 9
Euribor-korkojen kehitys 6 Prosenttia Euribor 1vko Euribor 1kk Euribor 3kk Euribor 12kk 5 4 3 2 1 0 01/07 07/07 01/08 07/08 01/09 07/09 01/10 07/10 Lähde: Bloomberg. 10
EKP:n euromääräiset operaatiot Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) 1 000 Miljardia euroa 800 600 400 200 0-200 -400 05/07 11/07 05/08 11/08 05/09 11/09 05/10 Lähde: Suomen Pankki. 11
Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset Pankkikonsernien järjestämättömät saamiset ja luottotappiot ja luottotappiot 8 Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 3 2 1 1 0-1 4 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 1 Järjestämättömät saamiset 2 Pankkitakaukset 3 Muut 0-korkoiset saamiset 4 Luottotappiot Pl. Arsenal, Siltapankki ja SSP. Lähde: Finanssivalvonta.
110 Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa (ennuste) Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkomenot Suomessa (ennuste) 1 Asuntolainat 2 Kulutus- ja opintoluotot 3 Muut lainat 4 Lainat yhteensä, ennuste 5 Korkomenot (oikea asteikko) 6 Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 11 100 90 80 5 3 2 4 10 9 8 70 60 1 7 6 50 5 40 4 30 20 6 3 2 10 1 0 1985 1990 1995 2000 2005 2009 0 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
7 % Yrityslainojen keskikorkoja Yrityslainojen keskikorkoja 6 5 4 5 2 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1 Euriborkorko 3kk 2 Yrityslainakannan keskikorko 3 Uusien yrityslainojen keskikorko 4 Yli yhden miljoonan euron uusien yrityslainojen keskikorko 5 Enintään yhden miljoonan euron uusien yrityslainojen keskikorko Lähde: Suomen Pankki. 3 1 4
50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Yrityslainakanta (pl. Asuntoyhteisöt) ja kannan kk-muutos Milj. euroa Yrityslainakanta (pl. Asuntoyhteisöt) ja kannan kk-muutos 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1 Yrityslainakanta (vasen asteikko) 2 Yrityslainat, Suomi, kk-muutos (oikea asteikko) Lähde: Suomen Pankki. Milj. euroa 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500
Reaalitalous I: Maailmantalous Ennätysjyrkän pudotuksen pohjakosketus ja käänne ovat tapahtuneet. Indikaattorit osoittavat ylöspäin, taso on matala. Nousun ennakoidaan olevan vaatimaton ja epävarmuuksia on paljon. Kiina ja eräät muut Aasian maat poikkeuksina. Työttömyysasteet nousussa. Inflaatio on palautunut matalalle positiiviselle tasolle.
BKT:n BKT:n taso kasvu keskeisillä talousalueilla Euroalue Yhdysvallat Japani 125 Indeksi, 2000 = 100 120 115 110 105 100 95 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähteet: Eurostat, Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute.
Ostopäällikköindeksi ja maailmankauppa Maailmantalouden PMI (teollisuus) Maailmankaupan volyymi (oikea ast.) 80 Indeksi 3 kuukauden liukuva % muutos (q/q) 9 70 6 60 3 50 0 40-3 30-6 20-9 10-12 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: JPMorgan ja CBF Netherlands. -15
Euroalueen inflaatio ja pohjainflaatio Kokonaisinflaatio Pohjainflaatio 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0-1 2003 2005 2007 2009 Lähde: Eurostat 20675@Ykhi(2)
Reaalitalous II: Suomi Suomessa syvä taantuma, pohjakosketus ja käänne ovat tapahtuneet. Syynä voimakas viennin supistuminen. Nousun ennakoidaan olevan heikko ja hidas. Julkinen talous muuttunut voimakkaasti alijäämäiseksi. Julkinen velkaantuminen kasvamassa nopeasti. Työttömyys on kasvussa.
Taloudessa on tapahtunut tasopudotus Suomen kokonaistuotanto ja teollisuustuotanto BKT markkinahintaan Suomen Pankin ennuste, syyyskuu 2009 130 Indeksi, 2005 = 100 Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 120 110 100 90 80 2003 2005 2007 2009 2011 Kausivaihtelusta puhdistetut luvut. Lähde: Tilastokeskus. 21863@Kok.tuot. tasokuva E&T 4-2009
Suomen vienti ja maailmankauppa Suomen vienti Suomen tavaravienti Maailmankauppa 110 2008Q2=100 100 90 80 70 60 50 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus ja CPB.
Työttömyys ja työllisyys Työttömyys ja työlliset Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 2600 1 000 henkeä % 12 2500 10 2400 8 2300 6 2200 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Suomen Pankin kausipuhdistamat luvut, ennuste syyskuulta 2009. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4
6 5 4 3 2 1 0-1 -2 YKHI-inflaatio Suomessa Hyödykeryhmien vaikutus inflaatioon Energia Jalostetut elintarvikkeet Palvelut Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus. 20984@TN II_2009 Jalostamattomat elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia Kokonaisindeksi
Talouden haasteita Työttömyyden kasvu Mistä tulevan kasvun eväät? Kilpailukyvyn parantaminen uusiutumiskyky Julkinen talous Vakauttamisen tarve Pitemmän aikavälin kestävyysongelmat Keskityn julkisen talouden ongelmiin. (perustuu juuri julkaistuun Kinnusen & Kostiaisen raporttiin)
Julkisyhteisöjen tulot, menot ja velka Velka Tulot Menot 70 % BKT:stä 60 50 40 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 26
Julkisen talouden kestävyys Kestävyysstrategia on perustunut kolmeen kohtaan: Luodaan velkaantumisvaraa ennen ikääntymiskustannusten kasvun nopeutumista. Pidennetään työuria. Kohennetaan julkisen talouden tuottavuutta. Kestävyysstrategia osin vanhentunut: Taantuma on syömässä velkaantumisvaraa. Työurien pidentäminen ja julkisen palvelutuotannon tuottavuuden nousu yhä tavoiteltavia, mutta vaikeasti saavutettavia asioita. Taantuma on heikentänyt julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä. Julkisen talouden sopeuttamistarve on mittava. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 27
Julkisen talouden sopeuttamistarve VM: kestävyysvaje on 5½ % BKT:stä. Verrattuna vuoteen 2015, jolloin taantumasta ollaan selvitty. Suomen Pankin kestävyyslaskelmissa julkisen talouden sopeuttamistarvetta mitataan verojen korotuspaineena. SP: verojen korotustarve on samaa suuruusluokkaa VM:n arvion kanssa, jos ei oteta huomioon talouden käyttäytymisvaikutuksia. Verojen korotustarve riippuu mm. Veromuodosta Palvelutarpeen kehittymisestä Julkisen talouden tuottavuudesta Palvelujen kulutusosuuden kasvusta 3.2.2010 Helvi Kinnunen 28
Kokonaisveroaste Staattinen laskelma 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 29
Kokonaisveroaste Staattinen laskelma Dynaaminen peruslaskelma: ansioverotus joustaa Dynaaminen laskelma: ALV joustaa 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 30
Kokonaisveroaste Dynaaminen peruslaskelma Palvelujen tarve vähenee 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 31
Kokonaisveroaste Dynaaminen peruslaskelma Tuottavuus nousee Palvelujen tarve vähenee 52 % BKT:stä 50 48 46 44 42 40 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 3.2.2010 Helvi Kinnunen 32
Julkiseen talouteen on luotava uskottava lähivuosien ohjelma, jolla asteittain vakautetaan julkinen talous. Toisaalta edessä ovat pitkään jatkuvat talkoot, joiden avulla julkisen sektorin tuottavuutta on systemaattisesti parannettava. Jos näitä toimia ei pystytä tekemään, menettää Suomi hyvän maineensa ja julkisen talouden rahoittaminen kallistuu huomattavasti. Tämänhetkinen suuri epävarmuus markkinoilla koskee eräiden EU-maiden julkisen talouden tilaa. Valtioiden CDS-hinnat kuvaavat asiaa hyvin.
Luottoriskien hinnoittelu ja julkisen talouden tila 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Prosenttiyksikköä Kreikka Portugali Irlanti Espanja Italia 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 Lähde: Bloomberg
Luottoriskien hinnoittelu ja julkisen talouden tila 1.8 Prosenttiyksikköä Saksa Britannia Suomi USA Japani 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09 10/09 01/10 Lähde: Bloomberg
Kiitos