Tilaajavastuulain valvonta ja oikeuskäytäntö Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Mitä tilaajavastuulailla tavoitellaan? Tilaajavastuulain valvonta käytännössä Tilaajavastuulakia koskevaa oikeuskäytäntöä 2
Mitä tilaajavastuulailla tavoitellaan? 3
Mitä tilaajavastuulailla tavoitellaan? Lain tarkoituksena on Edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua Edistää työehtojen noudattamista Luoda tilaajille edellytyksiä varmistaa, että sopimuspuolet täyttävät lakisääteiset velvoitteensa Lakia säädettäessä pidetty tärkeänä, että alihankintaa ja vuokratyövoiman käyttöä koskevien sopimusten laatimisvaiheessa selvitettäisiin sopimuskumppanin valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteita à Ennaltaehkäisevä vaikutus: tilaaja velvoitetaan laiminlyöntimaksun uhalla tarkistamaan velvoitteiden hoitamista à Harmaan talouden torjunta ja yritysten tasavertainen kilpailutilanne 4
Osa harmaan talouden torjuntaa Pyrkimyksenä torjua epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia säännöksiä noudattavien yritysten toimintaedellytyksiin Vääristymiä syntyy, jos samoilla markkinoilla osa toimijoista hakee kilpailuetua ja tavoittelee taloudellista etua laiminlyömällä lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita à Vaikutukset yhteiskuntaan, yhteiskunnan käytössä oleviin varoihin, kansalaisiin ja sellaisiin yrityksiin, jotka huolehtivat velvoitteistaan Tasapaino valtiovallan ja elinkeinoelämän oman vastuun välillä Vaikka päävastuu on valtiovallalla, tilaajavastuulailla vastuuta on annettu myös elinkeinoelämälle, jotta se ei voi välillisesti hyötyä harmaasta taloudesta ilman minkäänlaista omaa vastuuta 5
Tilaajavastuulain valvonta käytännössä 6
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
Tilaajavastuulain valvonta käytännössä Lain valvonta säädetty työsuojeluviranomaisten tehtäväksi Tilaajavastuulakia valvoo koko Suomen alueella Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue Yhteensä 31 tarkastajaa Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa Valvonnan tavoitteena on torjua haittoja, joita yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuu harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta Tavoitteena lisätä yritysten tietoisuutta tilaajavastuulain tarkoituksesta ja sisällöstä ja sitä kautta vahvistaa toimintakulttuuria, jossa yhteistyötä suostutaan tekemään ainoastaan sellaisten sopimuskumppaneiden kanssa, joiden tiedetään hoitavan lakisääteiset velvoitteensa asianmukaisesti 8
Valvonnan toteutus Valvontaa tehdään vuosittain hankkeissa Tilaajavastuulain valvonta kohdistuu niihin yrityksiin ja julkisyhteisöihin, jotka käyttävät alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Valvonnan suuntaaminen on määritelty tarkemmin hankkeittain. Vuonna 2016 valvonnan painopistealueina ovat rakennusala, palvelualat, logistiikka ja teollisuus Logistiikka-alan hakkeessa tarkastuksia kohdistetaan myös julkishallinnon toimijoihin, jotka käyttävät ulkopuolisia logistiikkapalveluja Pääosin tarkastukset suoritetaan tilaajan toimitiloissa tai esimerkiksi työmaalla Tarkastustavat Ennalta ilmoittaen: asialista, sopimuskumppaniluettelo etukäteen Ennalta ilmoittamatta: esim. aliurakoitsijalista / työntekijäluettelo, kierros työmaalla Kirjallinen tarkastus: tarvittaessa esim. pienet yritykset, pitkä välimatka 9
Mitä tarkastuksilla valvotaan? Tarkoituksena on selvittää, onko tarkastuksen kohteena oleva tilaaja noudattanut tilaajavastuulakia Onko tilaaja hankkinut lain edellyttämät selvitykset? Milloin selvitykset on hankittu? Kuinka vanhoja selvitykset ovat olleet? Ovatko selvitykset sisällöllisesti asianmukaisia? Onko kirjallisesti edellytetty lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevat selvitykset? Onko selvitykset säilytetty? Onko tilaaja tehnyt sopimuksia liiketoimintakiellossa olevan elinkeinonharjoittajan kanssa tai sellaisen yrityksen kanssa, jonka vastuuhenkilö taikka siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon? Onko tilaaja tehnyt vuokratyö- tai alihankintasopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan? Onko henkilöstönedustajien tiedonsaantioikeus toteutunut? 10
Mihin valvonta voi johtaa? Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomuksella tarkastaja voi antaa tilaajalle toimintaohjeita, joita on jatkossa noudatettava. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue voi määrätä tilaajan maksamaan laiminlyöntimaksua Tarkastaja esittää laiminlyöntimaksuprosessin aloittamista Virasto kuulee tilaajaa ennen päätöksen tekemistä Virasto tekee asiassa valituskelpoisen päätöksen Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen Valituksen käsittelee hallinto-oikeus, jonka toimialueella tilaajan kotipaikka on. Hallinto-oikeuden päätöksestä mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. 11
Valvontahavaintoja Tietoisuus tilaajavastuulaista on edelleen joillakin toimialoilla heikkoa ja tilaajavastuulaki saatetaan mieltää ainoastaan rakennusalaa koskevaksi Rakennusalalla puutteita havaittu aiempaa vähemmän Tilaajavastuulain mukaisten selvitysten säilytysvelvollisuudessa usein puutteita. Tähän pyritään vaikuttamaan vuoden 2016 valvontatyössä. Tilaajavastuu.fi raporttien lisääntyminen Ongelmien piilottaminen aliurakointiketjuihin ja mahdollisesti väärät tunnisteet Viime vuosina havaittu enemmän tapauksia, joissa tilaaja on tehnyt sopimuksen, vaikka on täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan Laiminlyöntimaksuun johtaneissa tapauksissa puutteet ovat koskeneet useimmiten verojen maksamista ja eläkevakuuttamista koskevia velvollisuuksia. Erityisenä valvontahavaintona viime vuodelta on se, että yhä useammissa laiminlyöntimaksutapauksissa kyse on ulkomaisen sopimuskumppanin eläke- ja tapaturmavakuutuksen selvittämispuutteista. 12
Oikeuskäytäntöä tilaajavastuuasioissa 13
Tilaajavastuulain soveltamisala ja raja-arvot KHO 3516/2015 Kuljetuspalvelut ovat tilaajan (huolintaliike) tavanomaiseen toimintaan liittyviä ja niihin tulee soveltaa tilaajavastuulakia. Kun otetaan huomioon työelämä- ja tasaarvovaliokunnan mietinnössä lausuttu, tilaajavastuulain on katsottava soveltuvan myös Suomesta yhteisön ulkopuolelle suuntautuviin kuljetuspalveluihin. Soveltamisalan rajoittamisen vain Suomessa tehtyyn työhön on katsottava koskevan myös kuljetuspalveluja. Raja-arvon ylittymistä arvioitaessa kuljetuspalveluja koskevan alihankintasopimuksen kokonaisarvosta on tarkasteltava sitä osaa, joka kohdistuu kuljetuspalvelun ja siihen mahdollisesti liittyvän muun palvelun Suomessa suoritettuun osuuteen. Kun hallinto-oikeuden ja AVIn päätöksessä kynnysarvon ylittymistä arvioitaessa on tarkasteltu sopimusten kokonaisarvoa eikä Suomessa tehdyn työn osuutta ole pyritty erittelemään tai arvioimaan, päätökset on kumottava ja laiminlyöntimaksu poistettava sekä asia palautettava aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. 14
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15/0339/4 Asunto-osakeyhtiöt kuuluvat tilaajavastuulain soveltamisen piiriin silloin, kun ne tekevät tilaajavastuulaissa tarkoitetun alihankintasopimuksen asuntoosakeyhtiön korjaustöistä. Itä-Suomen hallinto-oikeus 15/0024/4 Lähtökohtaisesti tilaajan tulisi jo sopimuksentekovaiheessa ennakoida, täyttyykö 7 500 euron raja ja tuleeko selvitykset hankkia. Joka tapauksessa selvitykset tulisi hankkia viimeistään ennen kuin raja ylittyy. Tilaaja ei ole hankkinut selvityksiä vielä tuossakaan vaiheessa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 08/0654/4 Tilaaja ei ollut hankkinut selvityksiä. Tilaaja ei ole voinut jättää selvityksiä hankkimatta sillä perusteella, että sopimuksen arvo on aluksi ollut alle 7 500 euron. Selvitykset olisi tullut hankkia viimeistään kynnysarvon ylittyessä. 15
Helsingin hallinto-oikeus 09/0764/3 Kysymys on suullisiin neuvotteluihin perustuneista sopimussuhteista, joiden arvo kummassakin tapauksessa on vuoden 2007 aikana ylittänyt 7 500 euron raja-arvon. Tilaaja on ollut velvollinen seuraamaan sopimusten arvojen kehittymistä ja hankkimaan selvityksen ennen vähimmäisrajan ylittymistä. KHO 2952/2011 Sopimusvastikkeen arvoa laskettaessa ei ole merkitystä, että töitä on laskutettu useassa erässä. 16
Työnantaja-asema KHO 157/2014 Tilaaja ei ole pyytänyt selvityksiä, koska se on luottanut sopimuskumppanin ilmoitukseen, ettei sillä ole ulkopuolista työvoimaa. Sopimuskumppanilla on ollut sopimuksen tekoaikaan ja voimassa ollessa ulosotossa mm. TEL-maksuja, ennakonpidätyksiä ja muita työnantajan suorituksia. TyEL on ollut voimassa sopimusta tehtäessä ja sen voimassaolon aikana. Kun otetaan huomioon, että kysymys on kuljetuspalveluista, selvitys työskentelystä kohdistuu siihen, että sopimuskumppani on hoitanut kuljetukset. Ei ole esitetty, että työn olisi suorittanut yhtiön vastuunalainen yhtiömies. Näin ollen on katsottava, että työn on suorittanut sopimuskumppanin palveluksessa oleva työntekijä. Helsingin hallinto-oikeus 14/0523/2 Sopimuskumppanin tilaajalle antaman ilmoituksen mukaan sillä on 15 työntekijää. Valittaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sopimuskumppani ei itse suorittaisi työtä, vaan käyttäisi omia alihankkijoita. 17
KHO 3689/2015 Sopimuskumppani ei ole ollut työnantaja-asemassa, kun tilaaja on tehnyt sopimuksen, eikä tilaajavastuulaki ole tullut tällöin sovellettavaksi. Sopimuskumppani on myöhemmin tullut vuonna 2012 työnantajan asemaan, kun se on käyttänyt tilapäistä apulaista. Tilaaja on kertonut tulleensa tietoiseksi työnantaja-asemasta vasta vuonna 2013, kun tilaaja oli hankkinut työsuojelun vastuualueelle selvitykset sopimuspuolestaan. Tilaajan on täytettävä tilaajavastuulaissa asetetut velvoitteet pääsääntöisesti ennen sopimuksen tekemistä. Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty tilaajan erityisestä selvitysvelvollisuudesta seurata sopimuskumppanin työnantaja-asemassa tapahtuvia muutoksia sopimussuhteen aikana. Vaikka tilaajalla on velvollisuus tarkkailla rajaarvon ylittymistä, tästä ei voida johtaa erityistä velvollisuutta tarkkailla sopimuskumppanin työnantaja-asemassa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Näin ollen tilaajalle ei ole tullut määrätä laiminlyöntimaksua. Muilta osin viitataan hallintooikeuden päätöksen perusteluihin. Hämeenlinnan hallinto-oikeus: Ottaen huomioon, että sopimuskumppani ei ole ollut työnantaja-asemassa sopimusta tehtäessä ja että tilaaja on hankkinut selvitykset, kun työnantaja-asema on tullut tilaajan tietoon, laiminlyöntimaksua ei olisi tullut määrätä. 18
Selvitysten säilyttäminen ja muoto Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15/0338/4 Selvityksiä ja todistuksia vastaavien tietojen tarkastaminen ei riitä, vaan selvitykset ja todistukset on säilytettävä. Näillä tilaaja voi osoittaa täyttäneensä selvitysvelvollisuutensa laissa säädetyllä tavalla. Työsuojeluviranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen selvitysvelvollisuuteen liittyvät asiakirjat. Selvitysvelvollisuuden täyttäminen tulee siten olla jälkikäteen todettavissa. Kuopion hallinto-oikeus 14/0054/4 Lain vaatimat selvitykset on myös todellisuudessa hankittava. Pelkkä tietojen näkyminen tilaajavastuu.fi palvelussa ei täytä selvitysvelvollisuutta. Helsingin hallinto-oikeus 15/1004/2 Pelkästään sopimuskumppanin tietojen tarkistaminen YTJ-palvelusta ei ole tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi riittävä tapa. Selvitysvelvollisuuteen kuuluu myös hankittujen todistusten ja selvitysten säilyttäminen. 19
Oulun hallinto-oikeus 13/0166/2 Kun tilaaja ei ole esittänyt selvityksiä, vaikka säilytysaika on kaksi vuotta työn päättymisestä, eikä niiden hankkimisesta ole esitetty luotettavaa selvitystä, maksujen määräämiselle on ollut peruste. Helsingin hallinto-oikeus 13/0554/2 Tilaajavastuulain edellyttämillä selvityksillä, otteilla ja todistuksilla tarkoitetaan kirjallista materiaalia, jota ei voi saada suullisesti. Materiaali on lisäksi säilytettävä vähintään kaksi vuotta. KHO 3059/15 Viranomaistietojen kopiointia sähköpostin tekstiin ei ole pidettävä tilaajavastuulaissa tarkoitettuna asiakirjana tai todistuksena. Selvitysvelvollisuutta ei ole täytetty luotettavasti ja vaaditulla tavalla. 20
Ulkomaiset selvitykset Helsingin hallinto-oikeus 13/0952/2 Tilaajan ei voida katsoa täyttäneen selvitysvelvollisuuttaan esittämällä E101- todistukset kolmannen osapuolen työntekijöistä, vaikka nämä olisivat tilaajan sopimuspuolen alihankkijan työntekijöitä. Kohdan 4 selvitysvelvollisuuteen kuuluu esittää selvitys lähetettyjen työntekijöiden kuulumisesta lähettävä maan sosiaaliturvan piiriin oman työnantajansa vakuuttamana. KHO 15/3444 Sähköisestä palvelusta tulostetut E101-hakemukset tai palveluun tallennetut todistustiedot eivät ole virallisia viranomaisten antamia ja hyväksymiä asiakirjoja. 21
KHO 2013/3829 Tilaajalla ei ole valvontavelvollisuutta sopimussuhteen aikana. Tilaajan tulee kuitenkin ennen sopimuksen tekemistä / ennen töiden aloittamista ottaa sopimuksessa huomioon, että alihankkija huolehtii koko sopimuskauden siitä, että työntekijöistä on olemassa 4 kohdan selvitys. Selvitysvelvollisuuden tulkitseminen siten rajoittavasti, että tilaaja voisi esittää ennen sopimuksen tekemistä vain työhön tuolloin ryhtyvien työntekijöiden osalta kyseiset todistukset johtaisi mahdollisuuteen kiertää olennaisia tilaajavastuulain mukaisia velvoitteita. Tilaaja ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, että se työvoimavaltaisella alalla tietoisena työntekijöiden vaihtumisen mahdollisuudesta olisi sopimuksessa ottanut huomioon mainitun seikan. Tilaaja ei ole siten osoittanut täyttäneensä etukäteistä selvitysvelvollisuuttaan. à Huom. Lakia muutettu ratkaisun jälkeen! 22
Purkava ehto Turun hallinto-oikeus 13/0386/3 Sopimusehto on mahdollistanut sopimuksen purkamisen, mikäli sopimuskumppani ei täytä velvoitteitaan, joihin myös tilaajavastuuselvitysten toimittaminen määräajassa on kuulunut. Tilaaja ei kuitenkaan ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella tilaajan voitaisiin todeta ennen tarkastusta vaatineen ja saaneen ennen sopimuksen solmimista puutteellisiksi jääneet selvitykset. Tilaaja on osoittanut saaneensa tiedot vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. Tilaajan on katsottava laiminlyöneen tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuutensa purkavasta ehdosta huolimatta. Helsingin hallinto-oikeus 14/1000/2 Vaikka sopimuskumppani ei ole ollut merkittynä kaupparekisteriin sopimuksentekohetkellä eikä kaupparekisteriotetta eikä eläkevakuutustietoja ole ollut tilaajan mukaan tällä perusteella mahdollista hankkia, tilaajan on katsottava laiminlyöneen selvitysvelvollisuutensa myös tältä osin, koska alihankintasopimuksessa ei ole saadun selvityksen mukaan purkavaa ehtoa siltä varalta, että tilaaja ei olisi tietojen perusteella tehnyt sopimusta. 23
Itä-Suomen hallinto-oikeus 15/0025/4 Laki pyrkii varmistamaan mm., että alihankintasopimuksia tehdään vain lakisääteiset velvollisuudet aiemmin täyttäneiden sopimuskumppanien kanssa. Hallinto-oikeus tulkitsee lain tarkoitusta ja järjestelmää siten, että selvitykset on myös saatava ennen sopimuksen solmimista. Tilaaja ei ole täyttänyt velvollisuuttaan vain pyytämällä selvityksiä ennen sopimuksen solmimista. Lain esitöiden mukaan tilaaja voisi hankkia selvitykset sopimuksen tekemisen jälkeen, jos selvitysten mahdollista puutteellisuutta varten on sopimusehtoihin otettu purkava ehto. Tässä tapauksessa purkavaa ehtoa ei ollut. Tämän lisäksi tilaaja ei ole käyttänyt mahdollisuutta pidättäytyä maksuerän suorittamisesta ennen selvitysten saamista. Tilaaja ei näin ollen ole myöskään tosiasiassa toiminut siten, että tilanne rinnastuisi purkavan ehdon käyttämiseen. 24
Toiminnan vakiintuneisuus KHO 2012/867 Tilaajavastuulain 5 on hallituksen esityksessä ehdotetusta poiketen säädetty työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ehdottamassa muodossa, jossa toiminnan vakiintumisen kriteeriksi ei ole säädetty kolmen vuoden toiminta-aikaa. Valiokunta on kuitenkin todennut, että toiminnan vakiintuneisuutta harkittaessa painoa voidaan panna sille, että yritys on tosiasiallisesti harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolme vuotta. Valiokunta on korostanut tilaajan omaa harkintaa sen suhteen, voiko sopimuspuolen aikomuksiin täyttää velvoitteensa luottaa. Kuten hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee, sopimuspuoli ei ollut harjoittanut liiketoimintaa vähintään kolmea vuotta silloin kun sopimus on tehty. Tilaajan oma harkinta sen suhteen, voiko sopimuspuoleen luottaa, ei ole myöskään voinut perustua siihen, että sopimuspuolen toiminta on ollut tuttua rakennustarvikekauppaan liittyvän asiakassuhteen perusteella. 25
KHO 2011/1301 Sopimuskumppani on merkitty ennakkoperintärekisteriin vain noin vuosi ennen sopimuksen solmimista, toimintaa ei ole voitu pitää vakiintuneena. Myöskään sopimussuhdetta ei ole voitu pitää vakiintuneena. Myöskään se, että toiminnan harjoittamiseen osallistuva henkilö on paikkakunnalla tunnettu yrittäjä, ei ole luonut tilaajalle edellytyksiä sopimuskumppanin luotettavaksi arvioimiseen. KHO 2011/3155 Sopimuskumppanin toiminnan on katsottava olleen vakiintunutta. Rekisterimerkintöjen perustella sopimuskumppani on harjoittanut liiketoimintaa noin 2,8 vuotta ennen sopimuksen solmimista. Referenssiluettelon mukaan sopimuskumppani on työskennellyt vuosien 2006 2009 aikana useissa työkohteissa. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tilaajalla olisi ollut vakiintuneisuudesta huolimatta syytä epäillä yrityksen jättävän lakisääteiset velvollisuudet täyttämättä. 26
Helsingin hallinto-oikeus 10/0959/3 ja 10/0960/3 Asiakirjoista ei ilmene sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että tilaaja on ennen sopimuksen tekemistä ollut tietoinen sopimuskumppanin liiketoimintahistoriasta. Se muodollinen seikka, että on harjoittanut liiketoimintaa yli kolme vuotta, ei poista tilaajan selvitysvelvollisuutta. Turun hallinto-oikeus 12/0347/3 Sopimuskumppani ollut kaupparekisterissä yli 10 vuotta. Tilaaja ei kuitenkaan ole osoittanut, että se olisi ennen sopimuksen tekemistä selvittänyt vakiintuneisuuden. Pelkkä rekisterimerkintä ei osoita toiminnan vakiintuneisuutta. Oulun hallinto-oikeus13/0166/2 Kun otetaan huomioon tilaajan oman harkinnan korostaminen ja se, että 5 :n 4 mom. 4 kohdan rinnastettavaa syytä tulee tulkita ahtaasti, hallinto-oikeus katsoo, ettei syynä voida pitää työmaan päätoteuttajan antamaa suositusta tai auditointia. 27
KHO 2015/522 Riidatonta, että 5 kohdan selvitystä ei ole hankittu ja muut selvitykset on hankittu myöhässä. On ollut perusteet laiminlyöntimaksun määräämiselle. Tilaaja on vedonnut vasta hallinto-oikeudessa siihen, ettei sillä ole ollut selvitysvelvollisuutta. Sopimuskumppani on toiminut noin 2,5 vuotta ja se on ollut Suomen valtion välillisesti suurelta osin omistama yritys. Yritys on sellainen sopimuskumppani, jonka tilaaja olisi voinut luottaa täyttävän lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajavastuulaissa tai hallintolainkäyttölaissa ei ole ns. prekluusiosäännöstä. Kuitenkin tilaajavastuulain mukaisen vapautumisperusteen olemassaolosta tulee varmistua ennen sopimuksen solmimista. Tilaajan tulee kyetä osoittamaan, että sillä on jo sopimuksentekohetkellä riittävä selvitys ja peruste luottaa sopimuskumppaniinsa. Selvitystä esitetty vasta hallinto-oikeudessa. Tästä syystä laiminlyöntimaksua ei tule poistaa. 28
Turun hallinto-oikeus 12/0344/3 ja13/0387/3 Tilaajavastuulain selvitysvelvollisuutta koskeva sääntely rakentuu oikeushenkilökohtaiselle tarkastelulle. Omistuspohjaan taikka henkilötoimijoihin liittyviä yhtäläisyyksiä ei ole säädetty perusteeksi poiketa selvitysvelvollisuudesta. Helsingin hallinto-oikeus 14/0521/2 Tilaajan esittämiä perusteita ei voida pitää sellaisina tilaajavastuulain 5 :n 4 momentissa tarkoitettuina perusteina, joiden nojalla tilaaja olisi voinut poiketa selvitysvelvollisuudesta. Kysymys on ollut eri oikeushenkilöstä, jolloin ei ole merkitystä sillä, kuinka pitkään sopimuskumppani on harjoittanut elinkeinotoimintaa toiminimellään. Jotta sopimussuhdetta voisi pitää vakiintuneena, on saman oikeushenkilön oltava sopimussuhteessa tilaajan kanssa riittävän pitkään. KHO 2011/3250 Kommandiittiyhtiö on jatkanut yksityisen elinkeinonharjoittajan alv-toimintaa. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toiminut henkilö on jatkanut ky:n vastuunalaisena yhtiömiehenä. Tilaaja on voinut luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa, kun yritys on ennen yhtiömuodon muutosta toiminut pitkään. Ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella tilaajan olisi tullut epäillä sopimuspuolen jättävän velvoitteet hoitamatta. 29
Helsingin hallinto-oikeus 14/0770/2 Omistuspohjaa tai talousasioiden hoidon järjestämistä ei voida sinänsä pitää 5 :n 4 momentin perusteena. Myös 4 kohtaa on tulkittava sillä tavoin ahtaasti, etteivät yhtiöiden ja niiden johdon yhteydet ja sidokset muodosta perustetta selvitysvelvollisuuden puuttumiselle. Kuopion hallinto-oikeus 09/0511/2 Konsernisuhde sekä yhteinen talous- ja palkkahallinto eivät sinänsä ole lain 5 :n 4 momentin 4 kohdassa tarkoitettu syy luottaa sopimuskumppaniin. Uudenmaan työsuojelupiiri on siten voinut todeta tilaajan laiminlyöneen selvitysvelvollisuuden. Kun kuitenkin otetaan huomioon yrityskaupan ajankohta ja siinä yhteydessä tehdyt selvitykset sekä konsernin yhteinen talous- ja palkkahallinto ja sen vaikutus tilaajan hallussa olleisiin tosiasiallisiin tietoihin sopimuskumppanistaan, tekoa on pidettävä siten vähäisenä, että maksun määräämättä jättäminen on kohtuullista. 30
Helsingin hallinto-oikeus 14/0571/2 Konsernisuhdetta ei ole sinänsä pidettävä 5 :n 4 momentissa tarkoitettuna perusteena. Myös 5 4 momentin 4 kohtaa on tulkittava sillä tavoin ahtaasti, etteivät yhtiöt ja niiden johdon yhteydet ja sidokset muodosta perustetta selvitysvelvollisuuden puuttumiselle. Turun hallinto-oikeus12/0347/3 Erityisesti tuntihinnoittelu huomioon ottaen tilaajalla ei muutenkaan ole ollut syytä luottaa sopimuspuolten täyttävän lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajalla on ollut selvitysvelvollisuus. KHO 2013/3829 Tilaaja ei voi yksittäisen todistuksen osalta menestyksellisesti vedota 5 :n 4 momentin poikkeusperusteeseen. 31
Ennakkoperintärekisterimerkinnät ja vakiintuneisuus KHO 2013/1301 Ottaen huomioon lukuisat rekisterikatkokset ja sen, että sopimuskumppani on sopimuksentekohetkellä ollut merkittynä ennakkoperintärekisteriin keskeytyksettä hieman alle kaksi vuotta, toiminta ei ole ollut vakiintunutta. KHO 2011/3250 Yritys on ollut poistettuna samana vuonna ennakkoperintärekisteristä, joka on julkinen tieto. Ottaen huomioon syyt, joiden perusteella ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa johtavat siihen, ettei ole 5.4 mukaista perusteltua syytä luottaa. Kouvolan hallinto-oikeus 13/0199/1 Ottaen huomioon yrityksen lyhyt liiketoimintahistoria ja sen poistaminen Suomen ennakkoperintärekisteristä, sopimuskumppani ei ole ollut liiketoiminnaltaan vakiintunut yritys. 32
Helsingin hallinto-oikeus 09/0931/3 Sopimuskumppani on merkitty ennakkoperintärekisteriin noin 2,5 vuotta ennen sopimuksen solmimista, mutta se on ollut poistettuna rekisteristä vajaa puoli vuotta tuona aikana. Toimintaa ei voida pitää vakiintuneena. Toiminnan vakiintuneisuutta ei ole arvioitava yksinomaan sillä perusteella, että sopimuskumppani on ensimmäisen kerran merkitty kaupparekisteriin noin 3,5 vuotta ennen sopimuksen solmimista. Kuopion hallinto-oikeus 09/0115/2 Yksin se, että sopimuskumppani on ollut rekisteröitynä kaupparekisteriin yli kolme vuotta, ei osoita toiminnan vakiintuneisuutta. Vakiintumattomuuden osoituksena on voitu pitää sitä, että sopimuskumppanin ennakkoperintärekisteriin kuulumisessa on ollut katkos ja sitä sopimuskumppanin toiminnalle merkityksellistä seikkaa, että yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen oli vaihtunut. 33
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 08/0655/4 Tilaajalla on erityinen selvitysvelvollisuus siksi, että sopimuskumppani on poistettu ennakkoperintärekisteristä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 08/0656/4 Joka tapauksessa tilaajavastuulakia sovelletaan myös ennakkoperintärekisteristä poistettuun yhtiöön. Tilaajalla on ollut korostunut selvitysvelvollisuus ennakkoperintärekisteristä poistamisen vuoksi. KHO 2015/3404 Sopimuskumppani on ollut poistettuna ennakkoperintärekisteristä 1.9. - 10.11.2006 ja 1.5.2011-14.8.2012 väliset ajat. Liiketoiminta ei siis ole ollut keskeytyksetöntä. Sopimusta solmittaessa elokuussa 2012 yrityksen toimintaa ei ole voitu pitää vakiintuneena. 34
Yritysjärjestelyt ja vakiintuneisuus KHO 2011/1301 Sulautumisen johdosta on syntynyt uusi yritys (sopimuskumppani), joka on sopimuksen tekohetkellä toiminut hieman yli vuoden. Toimintaa ei ole voitu pitää vakiintuneena, vaikka sulautuneen yrityksen toimintaa olisi voitu pitää vakiintuneena, kun sulautuneen yrityksen toiminta on sulautumisessa lakannut. Tämä siitä huolimatta, vaikka toimintaa on ulkoisilta puitteiltaan mahdollisesti jatkettu samankaltaisena. Tätä tukee myös yritysjärjestelyihin liittynyt omistajanvaihdos. Kouvolan hallinto-oikeus 09/0264/1 Sopimuskumppanin omistajajärjestelyt, jakautumiset ja fuusiot huomioon ottaen tilaajan ja sopimuskumppanin sopimussuhdetta ei voida pitää vakiintuneena. Alun perin 70-luvulla perustettu yritys ei ole enää sama yritys kuin uudelle y-tunnuksella toimiva. Kyseessä on eri yhtiö. Sopimuspuolen toimintaa ei voida pitää vakiintuneena. 35
Helsingin hallinto-oikeus 08/0497/3 Yritysfuusion perusteella on syntynyt uusi yritys, jonka nimi y-tunnus ovat vaihtuneet. Kyseessä ei ole enää sama yritys, vaan eri yhtiö. Koska osapuolten välillä ei ole ollut suoraa sopimussuhdetta, tilaaja ei ole saanut tietoa fuusiosta. Mikäli tilaajalla olisi ollut aiempi sopimussuhde sopimuskumppanin kanssa, sen olisi tullut huomata vähintään y-tunnuksen muuttuminen, jonka perusteella tilaajalla olisi ollut enemmän tietoa sopimuskumppanistaan. Näillä perustein hallinto-oikeus katsoo, ettei sopimuskumppanin toiminta ole ollut vakiintunutta, eikä tilaajalla ole ollut laissa tarkoitettua syytä luottaa sopimuskumppaniinsa. 36
Perhesuhteet/henkilösuhteet ja vakiintuneisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeus 08/0654/4 Tilaajan osakkeenomistajan/hallituksen jäsenen ja sopimuskumppanin perhesuhteita ei voida pitää rinnastettavana syynä luottaa sopimuskumppaniin. Myöskään se, että tilaajan osakkeenomistaja on hoitanut sopimuskumppanin taloudellisia asioita ei ole lain tarkoittama rinnastettava syy. Laiminlyöntimaksua on kuitenkin alennettava ottaen huomioon perhe- ja liiketaloudellisista suhteista saatu selvitys, sopimuskumppanin toiminta tilaajan työntekijänä, tilaajan käsitys riittävän luottamuksen olemassaolosta, sopimuksen arvo sekä muut tekijät. Oulun hallinto-oikeus 09/0226/1 Se, että sopimuskumppaneina olleiden yhtiöiden osakkeenomistajat ovat olleet tilaajan entisiä työntekijöitä tai muutoin entuudestaan tuttuja, ei osoita, että tilaajan ja sopimuskumppaneiden sopimussuhteita voitaisiin pitää vakiintuneina tilaajavastuulain 5 :n 4 momentin 2 ja 3 kohtien tarkoittamalla tavalla. Tilaajalla ei ole ollut perusteltua syytä luottaa sopimuskumppaneiden täyttävän lakisääteiset velvoitteensa. 37
Sopimussuhteen vakiintuneisuus KHO 2014/3913 Sopimuskumppani on laskuttanut tilaajaa ajalla 29.12.2006-8.2.2007 ja 2.4.2007-31.5.2007. Seuraavaksi laskutus on alkanut 16.1.2009. Päätöksessä tarkoitettu sopimus on tehty 21.6.2010. Sopimussuhteen vakiintuneisuuden arvioiminen 21.6.2010 solmitun sopimuksen osalta on aloitettava laskutustiedoista 16.1.2009, eikä aiempia noin 5 kk kestäneitä oteta huomioon pitkän sopimustauon vuoksi. Sopimuksen tekohetkellä 21.6.2010 sopimussuhde on jatkunut noin 1 v 5 kk ajan. Sopimussuhdetta ei ole voitu pitää vakiintuneena. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 08/0656/4 Ei ole perusteita pitää ainakaan alle kolmen vuoden ajan toimineiden yritysten toimintaa taikka alle kahden vuoden kestänyttä sopimussuhdetta vakiintuneena. Kouvolan hallinto-oikeus 09/0068/1 Hieman yli vuoden kestänyttä sopimussuhdetta ei pidetä vakiintuneena. 38
KHO 2012/867 Tilaajavastuulain 5 :n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettua sopimussuhteen vakiintuneisuutta arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, että sopimuskumppani on hoitanut rakentamiseen liittyviä tarvikkeita ja laitteita koskevan asiakassuhteensa aikana velvoitteensa hyvin. Vuonna 2007 alkaneessa asiakassuhteessa ei ole kyse tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvasta työvoiman vuokrauksesta tai alihankinnasta. Yhtiöllä ei ole ollut perusteltua syytä luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että yhtiön ja sopimuskumppanin sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Itä-Suomen hallinto-oikeus 14/5045/4 Osapuolten välillä on ollut liiketoimintaa vuosina 2007 ja 2008. Tämän jälkeen laskutuksessa on ollut yli kahden vuoden tauko. Tilaajalla ei ole ollut aiemman sopimussuhteen perusteella syytä luottaa sopimuskumppanin täyttävän lakisääteiset velvoitteensa. Tilaaja ei ole vapautunut selvitysvelvollisuudesta myöskään toiminnan vakiintuneisuuden perusteella. 39
Tilaaja tehnyt sopimuksen, vaikka on täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää velvoitteitaan Vaasan hallinto-oikeus 11/0567/3 Tilaaja on hyväksynyt sovellettavaa työehtosopimusta tai keskeisiä työehtoja koskevaksi selvitykseksi kirjeen, jossa ilmoitetaan virolaisille työntekijöille maksetun palkka Viron lakien mukaan. Viron keskimääräinen ansio teollisuustehtävissä toimivilla työntekijöillä jää selvästi alle Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväenliitto ry:n välisen työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan alapuolelle. Tilaaja on valituksessaan esittänyt, ettei sillä ole tarkkaa käsitystä, minkä maan lakien mukaan työntekijöille tulee maksaa palkkaa. Hallinto-oikeus katsoo, että solmimalla sopimuksen edellä mainitussa tilanteessa tilaaja on osoittanut selvää välinpitämättömyyttä siitä, että sopimuspuoli ei noudata velvoitteitaan. 40
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14/0324/4 Tilaaja on tehnyt sopimuksen sellaisella tuntihinnalla, jonka perusteella tilaajan on täytynyt rakennusalalla toimivana ja jo yleiseen elämänkokemukseenkin perustuen tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajan lakisääteisiä velvoitteitaan. Rakennustöitä ei voi tehdä työtuntihinnalla siten, että työnantaja huolehtii myös verojen tilittämisestä sekä sosiaaliturvamaksujen ja vähimmäispalkkojen maksamisesta työtuloksen aikaansaamiseksi tarvittaville työntekijöille. Tilaajan esittämät laskelmat eivät osoita hinnan kattavan kaikkia lakisääteisiä kuluja. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia rakennusalan työehtosopimukseen perustuvia kuluja. 41
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 15/0111/4 (ei lainvoimainen) Kaikki työntekijät eivät ole voineet saada työehtosopimuksen alimpia tuntipalkkoja ottaen huomioon työntekijöiden määrä. Selvityksissä on ilmoitettu, että työnantaja maksaa päivärahan ja matkakulut sekä majoituksen. Majoituskustannuksista esitetystä ristiriitaisesta selvityksestä huolimatta tilaajan on täytynyt ymmärtää, etteivät sopimuskumppanit voi sopimushinnoilla huolehtia verojen tilittämisestä sekä sosiaaliturvamaksujen ja vähimmäispalkkojen maksamisesta. Turun hallinto-oikeus 15/0477/3 Sopimuskumppanilla on ollut Virallisessa lehdessä protestoitua verovelkaa, minkä lisäksi tilaaja on kertonut olleensa tietoinen sopimuskumppaninsa tilanteesta. Tilaajan on siten katsottava tehneen sopimuksen, vaikka sen on täytynyt tietää, ettei sopimuskumppanin tarkoitus ole ollut täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan. Koska kyseessä on rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja, on voitu määrätä korotettu laiminlyöntimaksu. 42
Maksun määrä Helsingin hallinto-oikeus 14/0569/2 Selvittämisvelvollisuus on tilaajavastuulain mukaan sopimuskohtaista. Vastaavasti myös selvittämisen laiminlyönneistä aiheutuvat seuraamukset ovat sopimuskohtaisia. Siten tilaajalle on voitu määrätä kaksi erillistä laiminlyöntimaksua. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14/0192/4 Maksua ei voida alentaa sen perusteella, että työsuojelutarkastus tai laiminlyöntimaksun määrääminen on vaikuttanut haitallisesti tilaajan liiketoimintaan. Helsingin hallinto-oikeus 14/0773/2 Tilaajayrityksen huono taloudellinen tilanne ole laiminlyöntimaksun alentamisperuste. 43