Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö
Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen vuorovaikutus Äidin prenataalinen kiintymys Äidin kiintyminen vauvaan lapsen syntymän jälkeen Lapsen kiintymyssuhde Pienen lapsen kehitys Äidin vaikean synnytyspelon yhteys Äidin psyykkinen vointi Prenataaliseen kiintymykseen Varhaiseen vuorovaikutukseen 2
Varhainen vuorovaikutus Mitä on varhainen vuorovaikutus? Kaikki mitä tehdään vauvan kanssa esim. arjen hoiva, seurustelu, leikki Kahdensuuntaista, myös vauva vaikuttaa aktiivisesti vuorovaikutukseen Vuorovaikutustilanteessa on käyttäytymisen, tunteen ja mielikuvien tasot Tärkein vauvan kokemusta ohjaava tekijä Vuorovaikutuskokemusten vaihtelevuus mahdollista kokemusmaailman laajenemisen Tunteiden jakaminen ja säätely varhaisessa vuorovaikutuksessa Lapsen kyky säädellä omia tunteita kehittyy 3
Varhainen vuorovaikutus Miksi arjen säännöllisyys ja hoito/hoivatilanteiden toistuvuus samanlaisena on tärkeää? Yksittäiset vuorovaikutustilanteet tallentuvat muistiin Useat samankaltaiset vuorovaikutustilanteet muodostavat muistijäljen vähitellen muodostuu representaatio (=vuorovaikutustilanteiden yleistynyt muistikuva) yhdessä olon malli Yhdessä olon malli (Stern 1998) Vauvan jäsentää tapahtumia ja kykenee ennakoimaan vuorovaikutuksessa tapahtuvia asioita Mielikuvat ohjaavat toimimaan vuorovaikutustilanteessa aikaisempiin kokemuksiin nähden johdonmukaisella tavalla 4
Vanhemman sensitiivisyys Vanhemman sensitiivisyys vuorovaikutustilanteissa (Ainsworth ym. 1978) Herkkyys tunnistaa, tulkita ja ymmärtää vauvan viestejä Mahdollisuus vastata vauvan viesteihin mahdollisimman oikein, riittävän nopeasti ja johdonmukaisesti Vanhemman sensitiivisyys ja varhaisen vuorovaikutuksen laatu Vaikuttaa keskeisesti lapsen kiintymyssuhteen laatuun Kiintymyssuhteen laadulla on merkitystä lapsen myöhemmän kehityksen kannalta Tunne-elämän, sosiaalinen ja kognitiivinen kehitys 5
Vanhemman reflektiivinen kyky (Fonagy ym. 2002) Vanhemman kyky pohtia vauvan kokemuksia ja tunnetta erilaisissa arkipäivän tilanteissa Auttaa miettimään vaihtoehtoisia selityksiä lapsen käyttäytymiselle käyttäytymisen väärintulkinnat vähenee Lapsen tunteiden sanottaminen, miten oma käytös vaikuttaa muiden kokemuksiin Toisten ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen Maailma tulee lapselle turvallisemmaksi ja ennustettavammaksi yhteys lapsen kiintymyssuhteen laatuun Äidin kokemukset omista vanhemmista näyttävät välittyvän lapsen kokemukseksi refleksiivisen kyvyn kautta 6
Kiintyminen ennen syntymää Prenataalinen kiintyminen (Doan ja Zimerman 2002) läheinen suhde vanhempien ja syntymättömän lapsen välillä, joka on olemassa vanhempien mielessä ennen lapsen syntymää Raskauden aikana kehittyy kohdussa kasvavan lapsen lisäksi Äidin mielikuvat vauvasta (kuvitteellinen vauva; baby-to-be; Stern 1998) Omaan äitiyteen ja tulevaan vanhemmuuteen liittyvät mielikuvat 7
Äidin mielikuvat vauvasta Äidin kuvitelmat raskauden aikana ovat tärkeitä prenataalisen kiintymisen kehittymisessä Kuvitellessa vähitellen kehittyy suhde syntyvään lapseen Auttavat valmistumaan selviämään eri tilanteista lapsen kanssa Kuvitelmat kehittyvät ja muuttuvat koko raskauden ajan Mistä äidin mielikuvat odottamastaan vauvasta koostuvat? Äidin kokemukset läheisissä suhteissa Omat lapsuuden kokemukset omista vanhemmista Vauvasta tulevat mielikuvat 8
Vanhemmuuteen liittyvät mielikuvat Mielikuvat itsestä vanhempana myös kehittyvät raskauden aikana (Salomon ja George 2009) Kiintymyssuhteessa omiin vanhempiinsa lapsi oppii myös sen millaista on olla vanhempana Lapsuuden malli vanhemmuudesta on pohjana omalle vanhemmuudelle Valmistautumista mielen tasolla tulevaan vanhemmuuteen Aikuisen mielikuvissa muutos hoivattavasta tuleekin hoivaaja Minkälainen minä olen äitinä? Pystynkö suojelemaan lastani? 9
Prenataalisen kiintymyksen voimakkuus Prenataalinen kiintymyksen voimakkuus vaihtelee Kiintymys vahvistuu raskauden aikana Kiintymys pysyy samana koko raskauden ajan Psyykkisesti sairaat vanhemmat (Condon 1987) 8%:lla vanhemmista on todettu olevan vähäistä prenataalista kiintymistä vauvaan 10
Äidin kiintymys vauvaan Ennen vauvan syntymää kehittynyt kiintymys vahvistuu vauvan synnyttyä käyttäytymisen tasolla kiintymyksen on tarkoitus mahdollistaa lapsen hoivan ja turvan saaminen jokapäiväisissä tilanteissa (George ja Solomon 2008) erityinen äidin tunnetason side vauvaan, joka mahdollistaa vauvan pysyminen äidin mielessä (Stern 1998) 8.5 10.5% äideistä on todettu lapsen syntymän jälkeen viivästymistä kiintymisessä (Ehdborg ym. 2005, Brockingtong ym. 2006) Pettymys siihen miltä äitiys tuntuu Vauva tuntuu vieraalta Vauva ei tunnu omalta vauvalta 11
Äidin kiintymyksen riskitekijöitä Äitiin liittyvät riskitekijät Psyykkinen sairaus tai psyykkinen haavoittuvuus Selvittämättömät vakavat ristiriidat Saatuun vanhemmuuteen liittyvät vaikeat kokemukset Traumaattinen, äärimmäisen kivulias synnytys Lapseen liittyvät riskitekijät Ennenaikaisena syntyminen Sairaana syntynyt lapsi Separaatio vauvasta lapsen syntymän jälkeen 12
Prenataalisen kiintymyksen yhteys vuorovaikutukseen Raskauden tunneperäinen sitoutuminen lapseen On yhteydessä vuorovaikutuksen laatuun vastasyntyneisyyskaudella Ennustaa vanhempien herkkyyttä ja kiintymystä lapseen syntymän jälkeen Sisäiset mielikuvat ohjaavat toimintaamme Ajatukset lapsesta vaikuttavat käyttäytymiseen lasta kohtaan Sisäiset mielikuvat ohjaavat käsitystä ja tulkintaa kokemuksistamme Jatkuvuus - äidin kiintymyssuhdemalli ennustaa lapsen kiintymyssuhdemallia vuoden iässä 13
Kiintymyssuhdeteoria (Bowlby, Ainsworth) Kuvaa prosessia, jonka seurauksena lapsi kiintyy häntä hoitaviin aikuisiin Kehittyy lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana Vauvan kiintyminen rakentuu vähitellen hoivaa antavien läheisten aikuisten tavasta vastata vauvan tarpeisiin sisäiset työskentelymallit (mentaalinen representaatio) Lapsella on synnynnäinen kyky kiintyä useampaan kuin yhteen hoitajaan Vauva kiintyy niihin ihmisiin, jotka ovat riittävän paljon läsnä Kun kiintymyssuhde on syntynyt se säilyy aina eikä ole tietoisesti hallittavissa Lapsen kiintymyssuhteen luokittelu Turvallinen kiintymyssuhde Turvaton kiintymyssuhde (ristiriitainen, välttelevä, disorganisoitunut) 14
Pienen lapsen kehitys Transaktionaalisen kehitysmallin perusteella lapsen kehitykseen vaikuttavat (Sameroff, 2010) Lapsen geneettiset ominaisuudet Lapsen yksilölliset ominaisuudet Lapsen ympäristön ominaisuudet Lapsen kehitys määräytyy lapsen yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön ominaisuuksien jatkuvasta vaikutuksesta toisiinsa Kehitys rakentuu aina aikaisemmalle kehitykselle 15
Riski- ja suojatekijät lapsen psyykkisessä kehityksessä Riskin Tunnettuja vaikutus ei ole spesifinen (Zeanah et al 1997) Merkityksellistä ei ole yksittäisen riskitekijän esiintyminen vaan riskien kumuloituminen riskitekijöitä on paljon Lapsen ominaisuuksiin liittyviä riskitekijöitä Kehityshäiriöt, keskosuus, vakava sairaus, vaikea temperamentti Vanhemmuuteen liittyviä riskitekijöitä Päihteiden käyttö, psyykkinen sairaus, perheväkivalta, parisuhteen ongelmat Ympäristöön liittyviä riskitekijöitä Matala sosioekonominen asema, köyhyys 16
Lapsen aivojen toiminnallinen kehitys Aivojen rakenteellinen kehitys tapahtuu raskauden aikana Aivojen toiminnallinen järjestäytyminen tapahtuu vasta syntymän jälkeen Aivojen kehitys on käytöstä riippuvaista ja tapahtuu vuorovaikutuksessa Kiihkeimmän kehityksen vaihe on kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana Pienen lapsen aivoissa on monituhatkertaisesti tarvittava määrä yhteyksiä Yhteydet, joita vahvistetaan vuorovaikutuksessa vahvistuvat Suurin osa muista yhteyksistä häviää pois tarpeettomina 17
Vaikea synnytyspelko Vaikeaa synnytyspelkoa esiintyy 6-10% synnyttäjistä (Rouhe ym. 2013) Vaikealle synnytyspelolle altistavat tekijät Psyykkiset sairaudet Psyykkinen haavoittuvuus, taipumus ahdistuneisuuteen Aikaisemmat traumaattiset kokemukset Väkivallan tai seksuaalisen väkivallan kokemukset Muut traumaattiset kokemukset Aiempi traumaattinen synnytys Kielteiset lapsuuden kokemukset 18
Vaikea synnytyspelko ja äidin psyykkinen vointi Vaikeasta synnytyspelosta kärsivien äitien psyykkinen sairastaminen (Rouhe ym. 2011) kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastamista kuin muilla samanikäisillä synnyttäjillä Yleisimmät diagnoosit Masennus Ahdistuneisuus Persoonallisuushäiriö Useampi psykiatrinen diagnoosi Voimakas pelko ja ahdistuneisuus pitkittynyt voimakas stressi 19
Äidin raskauden aikainen pitkäaikainen stressi Aivojen stressiä säätelevän systeemi HPA-akseli (hypothalamushypofyysi-lisämunuaiskuoriakseli) ja sympaattinen hermosto Systeemin aktivoituminen aiheuttaa kortisolin vapautuminen äidin verenkiertoon Kortisoli kykenee läpäisemään istukan Äidin pitkäaikainen stressi raskauden aikana Vaikuttaa lapsen aivojen välittäjäaineiden pitoisuuksiin Lapsen keskushermoston muovautumiseen Sikiön aivojen herkkyyskaudet Vaikuttaa myöhemmin lapsen kykyyn säädellä käyttäytymistään ja tunteitaan Mahdolliset vaikutukset lapsen kykyyn säädellä stressiä 20
Äidin raskauden aikainen pitkäaikainen stressi Liialliselle stressille altistuneet vastasyntyneet Ärtyväisempiä, vaikeahoitoisempia Vaikeasti lohdutettavia vauvoja Saattaa olla yhteyttä varhaisen vuorovaikutuksen laatuun Äidin kannalta vaikeahoitoisempi lapsi Vaikean synnytyspelon kautta tuleva psyykkinen kuormittuneisuus Äidin osaamattomuuden, pettymyksen ja kuormittuneisuuden tunteiden lisääntyminen Negatiivinen kehä vuorovaikutuksessa 21
Vaikea synnytyspelon yhteys prenataaliseen kiintymykseen Synnytykseen liittyvä pelko ja ahdistuneisuus täyttää äidin mielen Raskauden aikaisten mielikuvien työstäminen viivästyy tai estyy Prenataalisen kiintymyksen kehittyminen vaikeutuu/viivästyy Saattaa viivästyttää äidin kiintymyksen tunteiden kehittymistä lapseen lapsi ei tunnu omalta, äitiys ei tunnu siltä kuin ajatteli Vaikeuttaa varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä raskauden aikana työstettyjen toimintamallit helpottavat arkea vauvan kanssa 22
Vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Miten paljon vaikeaan synnytyspelkoon liittyy psyykkistä kuormittuneisuutta? äidin psyykkinen sairastaminen synnytyksen jälkeinen masennus synnytykseen liittyvät traumaattiset kokemukset Miten paljon äidin oireet vaikuttavat äidin kykyyn toimia vanhempana? Vauvan kehitys on riippuvainen vanhemmasta Ensimmäisen vuoden nopea kehitys Kiintymyssuhteen vaikeudet Riski turvattomaan kiintymyssuhteeseen 23
Vaikea synnytyspelko ja synnytyskokemukset Vaikea synnytyspelko hoitamattomana altistaa traumaattisille ja negatiivisille synnytyskokemuksille Posttraumaattista stressireaktiota esiintyy 2.8 5.6% äideistä (Creedy ym. 2000, Ayers ym. 2001, Davies ym. 2008) Negatiivisia synnytyskokemuksia esiintyy 6.8% äideistä vuoden kuluttua lapsen syntymästä (Waldenström ym. 2004) Saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia äidin psyykkiseen vointiin ja varhaiseen vuorovaikutukseen käsittelemätön psyykkinen trauma voi vaikuttaa miten äiti näkee lapsensa äidin tapa toimia vuorovaikutussuhteessa vauvan kanssa pitkittynyttä huolestuneisuutta lapsesta 24
Äidin masennus ja varhainen vuorovaikutus Äidin masennus ja vuorovaikutus Vuorovaikutuksessa epäsensitiivisempiä Vähemmän iloa, katsovat ja koskettavat vähemmän Juttelevat ja ääntelevät vauvalle vähemmän Vetäytyvät ja tunne-ilmaisultaan latteat äidit Vihamieliset ja tunkeutuvat äidit Äidin masennuksesta huolimatta vuorovaikutus vauvan kanssa toimii Riski vauvan masennukseen Vauvan tapa toimia masentuneessa vuorovaikutuksessa siirtyy myös muihin vuorovaikutussuhteisiin 25
Riskitekijät ja varhainen vuorovaikutus Äidin ja vauvan välinen vuorovaikutuskehä Positiiviset kokemukset vähentävät riskitekijöiden vaikutusta Negatiiviset kokemukset lisäävät riskitekijöiden vaikutusta Vanhemmuuteen liittyvät riskitekijät välittyvät lapsen kehitykseen vuorovaikutuksen kautta Jos vuorovaikutus häiriintyy riskitekijöillä on todennäköisempi vaikutus lapsen kehitykseen Jos vuorovaikutus säilyy hyvänä riskitekijöillä vähemmän vaikutusta lapsen kehitykseen 26
Äidin vaikea synnytyspelko Vaikean synnytyspelon tunnistaminen ja hoitaminen raskausaikana on tärkeää hoitamattomana saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia varhaiseen vuorovaikutukseen ja pienen lapsen psyykkiseen kehitykseen 27