OSAAMISELLA HYVINVOINTIA VARHAISKASVATUKSESSA -hanke Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö 2012-2014 VARHAISKASVATUKSEN LAADUNARVIOINTI ILMAJOKI Johdanto Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hanke ajoittui vuoden 2012 syyskuun ja 2014 syyskuun välille. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Tampereen yliopisto, kehittämistyön tieteellisenä johtajana toimi professori Eeva Hujala ja käytännön toteutuksesta vastasivat projektikoordinaattorit Janniina Elo (9/2013 saakka) ja Piia Roos (10/2013 alkaen). Mukaan hankkeeseen ilmoittautui viisi kuntaa: Pori, Ilmajoki, Siuntio, Kurikka ja Masku. Tämän hankkeen tarkoituksena oli henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen johtajuuden ja varhaiskasvatusosaamisen kehittämisellä. Henkilöstön työhyvinvointi ja varhaiskasvatuksen laatu ovat osoittautuneet olevan tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Henkilöstö, joka kokee työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi sekä laadukkaasti toteutetuksi, viihtyy työssään. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen puolestaan innostavat henkilöstöä tekemään parhaansa ja luovat hyvän ilmapiirin, joka on oleellinen osaamisen hyödyntämiselle ja varhaiskasvatuksen laadukkuudelle. Ollakseen laadukasta varhaiskasvatus tarvitsee myös laadukasta johtajuutta, jossa keskeisellä sijalla on pedagoginen johtajuus. Hankkeen seurantaan ja arviointiin ovat osallistuneet professori Eeva Hujala, projektikoordinaattorit Janniina Elo ja Piia Roos sekä asiantuntijat Veijo Nivala ja Elina Fonsén. Myös hankkeen alussa projektille asetetun johtoryhmän tapaamiset ovat olleet oleellinen osa hankkeen edistymisen seurantaa. Johtoryhmään kuului yliopiston edustajien ohella kaksi edustajaa kustakin hankekunnasta. Kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Lisäksi hankkeen yhteydessä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa on hyödynnetty laajalti varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja tutkijoita. Tässä raportissa on analysoitu ja koottu hankkeen keskeisintä antia varhaiskasvatuksen laadun osalta. Raportin alussa on esitelty alkumittauksen pohjalta tehtyjen kuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien keskeisimmät tavoitteet. Näitä kehittämissuunnitelmiin kirjattuja kuntatason tavoitteita peilataan loppumittauksen tuloksiin ja pohditaan edelleen varhaiskasvatuksen tämän hetkisiä vahvuuksia ja 1
kehittämistarpeita. Lisäksi raportin yhteyteen on koottu yksityiskohtaiset tiedot sekä alku- että loppumittauksen tuloksista yhteen vedettynä koko kunnan tasolla ja eriteltynä kunkin päiväkodin osalta. Vastaava raportti on laadittu johtajuuden ja työhyvinvoinnin arviointituloksista. Laadunarvioinnin toteuttaminen Laadunarviointi toimii parhaimmillaan peilinä, jota vasten toimijat pystyvät tarkastelemaan omaa toimintaansa. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa hankkeessa käytetty arviointimittari on tieteellisesti rakennettu. Varhaiskasvatuksen laadun osalta se pohjautuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) ja päivähoidon laadunarviointimalliin (Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindgren, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999). Hankkeen aikana toteutettiin neljä erillistä mittausta per kunta. Projektin alussa tammikuussa 2013 toteutettiin johtajuuden ja työhyvinvoinnin sekä varhaiskasvatuksen laadun alkukartoitus. Johtajuuden ja työhyvinvoinnin osalta arviointimittari koostui pedagogisen johtajuuden, työyhteisön ilmapiirin ja työhyvinvoinnin sekä siihen liittyvien viestinnän ja tiedonkulun sekä johtajuuden jakamisen ja alaistaitojen osioista. Varhaiskasvatuksen laatua puolestaan kartoitettiin puite-, prosessi ja vaikuttavuustekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden ja välillisten tekijöiden näkökulmista. Loppumittaus suoritettiin samoilla mittareilla toukokuussa 2014. Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa vastaajaryhminä olivat vanhemmat ja kasvatushenkilöstö. Arviointiasteikkona mittauksissa käytettiin Likert -asteikkoa 1 5, jossa 1 kuvaa matala laatutaso ja 5 korkea laatutaso. Survey -kysely toteutettiin sähköisen e-lomakkeen avulla ja aineiston käsittelyn suoritti asiantuntija, PsT Kaisa Kirves SPSS for Windows ohjelmalla. Kehittämisen kohdentaminen varhaiskasvatuksen laadun osalta ja kehittämistoiminta Hankkeen alussa suoritettu laadunarviointi tuotti tietoa varhaiskasvatuksen laadun vahvuuksista ja kehittämisen kohteista kunta-, yksikkö- ja ryhmätasolla. Varhaiskasvatusyksiköt laativat esimiestensä johdolla yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat, jotka painottuivat hieman eri tavoin. Tavoitteiden yhtenäisyyttä koko kunnankin tasolla löytyi ja laadunarviointiin pohjautuvien kehittämissuunnitelmien perusteella Ilmajoen varhaiskasvatus päätti panostaa seuraaviin tekijöihin: lapsen osallisuus leikki (havainnointi, leikkiympäristö/tilat, aikuisen rooli leikissä) sisällölliset orientaatiot (henkilöstön ja vanhempien tietoisuus, toiminnan monipuolisuus) pienryhmätoiminnan kehittäminen Näistä kehittämiskohteista kaksi ensimmäistä koettiin tärkeiksi kautta linjan, kun taas kaksi jälkimmäistä tulivat manituiksi vain joidenkin yksiköiden kehittämissuunnitelmissa. Varhaiskasvatusyksiköiden toteuttamaa kehittämistoimintaa tuettiin hankkeen puitteissa koulutuksen ja konsultaation avulla. Henkilöstölle suunnattuja koulutuksia järjestettiin kolme. Koulutusten teemoina olivat: lasten osallisuus (helmikuu 2013 ja marraskuu 2013) sekä leikki (helmikuu 2014). Lisäksi kehittämistoiminnan tueksi organisoitiin lukupiiritoimintaa. Sen tiimoilta järjestettiin hankekuntien edustajille lukupiirikoulutus Tampereen yliopistolla elokuussa 2013. Työyhteisöissä luettavaksi teokseksi suositeltiin Varhaiskasvatuksen käsikirja (Hujala ja Turja 2011). Marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana projektikoordinaattori Piia Roos vieraili kaikissa hankekunnissa kuntakohtaisesti sovittujen aikataulujen ja sisältöjen mukaisesti. 2
Konsultaatioihin sisältyi esimiestapaamisia sekä toiminnan havainnointia, keskustelua henkilöstön kanssa ja työiltoja eri yksiköissä. Hankkeen päätösseminaari vietetään 20.9.2014 Ikaalisten kylpylässä. Alku- ja loppumittauksen yhteenveto Ilmajoen vastausprosentit alkumittauksessa olivat vanhempien osalta 71% ja henkilöstön 97% sekä loppumittauksessa vanhempien osalta 60% ja henkilöstön 94%. Kuten luvuista on nähtävissä, vanhempien vastausprosentti oli arviointien välillä laskenut jonkin verran kuten muissa hankekunnissa. Vastaavasti henkilöstön vastausprosentti oli laskenut hieman, mutta oli edelleen erittäin hyvä. Alin yksikkökohtainen vanhempien vastausprosentti oli 47%, ylin 74%. Henkilöstön osalta yksikkökohtaiset vastausprosentit olivat lähes poikkeuksetta lähellä 100%, josta poiketen yhdessä päiväkodissa vastausprosentti oli 52%. Ilmajoen varhaiskasvatus sai seuraavan kokonaisarvion: Ilmajoki Kokonaislaatu Vanhemmat Henkilöstö ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus 4,39 4,39 4,22 4,33 max n = 248 262 337 419 Tulosten mukaan kokonaislaatu pysyi samana vanhempien arvioimana ja henkilöstön näkemyksen mukaan se oli noussut jonkin verran. Verrattuna koko Suomen aineistoon, jossa vanhempien antaman kokonaisarvion keskiarvo on 4,27 ja henkilöstön 4,31, tulos asettuu keskiarvon yläpuolelle. Vanhempien arvioinnin osalta ero on Ilmajoen eduksi huomattava (+0,22). Tämän raportin liitteenä olevista yksikkökohtaisista arvioinneista on löydettävissä yksityiskohtaisempaa tietoa arvioinnissa tapahtuneista muutoksista. Seuraavaksi kuvataan yksityiskohtaisemmin viiden eri arviointikohteen tuloksia. Liikkeelle lähdetään puitetekijöistä. Mielenkiintoinen yksittäinen kohta liittyy tilojen toimivuuteen, jonka henkilöstö arvioi parantuneen (+0,21) ja vanhemmat huonontuneen (-0,15). Muilta osin vanhempien antama arvio noudatteli pitkälti alkumittauksen tuloksia. Sen sijaan henkilöstö koki tilojen toimivuuden ohella sijaisjärjestelyiden (+0,31) ja ulkotilojen turvallisuuden (+0,28) parantuneen alkumittaukseen verrattuna. Laskua henkilöstön arvioinnissa oli tapahtunut paikkatoiveen toteutumisen osalta (-0,20). Välillisten tekijöiden kohdalla löytyi kolme arviointikohdetta, joissa oli tapahtunut laskua sekä vanhempien että henkilöstön arvioimana. Nämä kohdat liittyivät varhaiskasvatussuunnitelmaprosesseihin. Koska kyseiset prosessit ovat varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa hyvin keskeisiä, niihin kohdentuvia toimintatapoja kannattaa arvioida uudelleen ja varmentaa prosessien toimivuus. Mielenkiintoista kyllä, Ilmajoen vanhemmat arvioivat kuitenkin näiden arviointikohteiden laadun korkeammaksi kuin vanhemmat koko Suomen aineistossa, mutta henkilöstö puolestaan huonommaksi koko Suomen aineistoon verrattuna. Yksi selittävä tekijä löytyy avoimista vastauksista, joihin henkilöstö oli kirjannut perusteluksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman puuttumiselle sen, että lapsi oli vasta aloittanut hoidossa eikä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa ollut siitä syystä vielä laadittu. Henkilöstön arvioinnissa suuri muutos positiiviseen suuntaan oli tapahtunut ilmapiirissä (+0,22). Kokonaisuutena katsottuna pientä laskua välillisten tekijöiden laadussa esiintyi kuitenkin enemmän kuin nousua. Prosessitekijöiden arvioinnissa muutos alku-ja loppumittauksen välillä oli vanhempien arvioimana suurimmaksi osaksi hyvin pientä. Henkilöstön vastauksissa muutosta oli tapahtunut enemmän ja tämä 3
muutos suuntautui kauttaaltaan ylöspäin. Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen oli yksi Ilmajoen varhaiskasvatuksen kehittämistavoitteista. Tämä osa-alue sai loppumittauksessa henkilöstöltä huomattavan paljon paremman arvion (+0,46) alkumittaukseen verrattuna. Henkilöstö koki myös, että leikkimateriaalit olivat paremmin lasten saatavilla ja liikunnallisuutta huomioitiin aiempaa enemmän. Edelleen panostus lasten osallisuuteen (aloitteellisuuden tukeminen, kysymyksiin ja pohdintoihin vastaaminen) näkyi parantuneena arviointituloksena. Pitkäkestoisen leikin ohella panostaminen sisällöllisiin orientaatioihin oli yksi kehittämishankkeen tavoitteista. Sisällöllisten orientaatioiden suhteen arviointitulos nousi henkilöstön arvioimana koko kunnan tasolla kauttaaltaan. Muutos vaihteli välillä +0,12 ja +0,41. Tulosten perusteella on todettavissa, että työ on tuottanut tulosta ja sisällölliset orientaatiot ovat entistä näkyvämmin läsnä varhaiskasvatuksen arjessa. Yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tarkasteltuna tuloksista löytyy enemmän eroavaisuuksia. Jossakin tapauksissa tulos oli loppumittauksessa hieman alkumittausta alhaisempi, joissakin tapauksissa taas hyvinkin paljon korkeampi. Tästä johtuen on tärkeää pohtia tapahtunutta muutosta yksikkökohtaisesti ja peilata saatuja tuloksia arjen käytäntöihin. On myös hyvä muistaa, että tiettyyn osa-alueeseen panostaminen saattaa jopa näkyä arvioinnin laskuna, koska panostus tuo tulleessaan tietoisempaa suhtautumista kyseiseen osaalueeseen ja sitä myötä myös kriittisyyttä sen toteutumisen arviointiin Vaikuttavuustekijöiden arvioinnissa vanhempien ja henkilöstön ero alku- ja loppumittauksen arvioinneissa oli hyvin vähäinen. Vanhempien arvioinnissa vaihteluväli oli -0,02 +0,13 ja henkilöstöllä -0,01 +0,16. Vastauksen asettuvat myös koko Suomen aineistoon verrattuna samoille linjoille. Alla olevissa taulukoissa on kuvattuna yhteenveto laadunarvioinnista osa-alueittain sekä Ilmajoen että koko Suomen osalta. Ilmajoki Laatutekijät ka Alkumittaus Loppumittaus Alkumittaus Loppumittaus Puitetekijät 4,42 4,41 4,01 4,17 Välilliset tekijät 4,59 4,50 4,34 4,35 Prosessitekijät 4,36 4,37 4,32 4,45 Sisällölliset orientaatiot 3,91 4,03 3,78 4,03 Vaikuttavuustekijät 4,40 4,44 4,19 4,27 KOKO SUOMI vanhemmat henkilöstö ka ka Puitetekijät 4,17 4,03 Välilliset tekijät 4,35 4,47 Prosessitekijät 4,30 4,38 Sisällölliset orientaatiot 3,84 3,96 Vaikuttavuustekijät 4,39 4,27 max n = 16415,00 22197,00 Vanhemmat Henkilöstö max n = 248 262 337 419 Verrattaessa koko Suomen aineistoon, jossa on koottuna yli 16 000 vanhemman ja yli 22 000 henkilöstön edustajan vastaukset, Ilmajoen varhaiskasvatuksen saama loppumittauksen arviointitulos asettuu vanhempien arvioinnin osalta kauttaaltaan koko Suomen keskiarvojen yläpuolelle. Tästä näkökulmasta katsottuna Ilmajoen vanhemmat kokivat erityisesti varhaiskasvatuksen puitetekijöiden (+0,25) ja välillisten 4
tekijöiden (+0,24) olevan laadukkaita. Myös henkilöstö toi arvioinnissaan esille puitetekijöiden laadukkuuden (+0,14), mutta sen sijaan välilliset tekijät saivat henkilöstön arvioinnissa koko Suomen keskiarvoa heikomman kokonaisarvion (-0,12). Uudelleen suuntaamisen vaihe Pedagogisen tietoisuuden ja varhaiskasvatusosaamisen lisääntymiseen on pyritty vaikuttamaan varhaiskasvatusyksiköissä monitahoisesti. Kehittämishankkeessa mukana olleet yksiköt ovat kohdentaneet kehittämistoimintaa omien tarpeidensa mukaisesti ja se on muotoutunut eri yksiköisissä eri tavoin. Yksiköissä on toteutettu lukupiiritoimintaa ja henkilöstö on osallistunut hankkeen seminaareihin. Lisäksi on esimerkiksi järjestetty yksikkökohtaisia työiltoja ja jatkotyöstetty hankekoulutusten aihepiirejä yhdessä keskustellen. Kehittämishanke on vaikuttanut osaltaan kasvattajayhteisöjen toimintaan ja tuonut tavoitteisiin yhteistä linjausta. Monia yksittäisiä muutoksia on tapahtunut pedagogisissa käytännöissä ja sisällöllisten orientaatioiden näkyvyys osana varhaiskasvatuksen toteuttamista on parantunut. Hankkeen tuottamista tuloksista saatua oppia ja arvioinnin välineitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Yksittäisten ja toisistaan irrallisten kehittämistoimien sijaan varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen vaatii onnistuakseen jatkuvuutta ja pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta. Osaamisella työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa -hankkeen päättyminen ei tarkoita sitä, että hankeen aikana esiin nostettujen kehittämistavoitteiden osalta tehty työ olisi päättymässä. Päinvastoin on erittäin tärkeää, että kehittämisprosessit jatkuvat, vaikka hanke päättyykin. Tästä johtuen loppumittauksen tuloksia on perustelua hyödyntää tulevan kehittämistoiminnan suunnittelun pohjana. Tärkeää olisi saada aikaiseksi pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta kehittämistoiminnasta muodostuisi suunnitelmallinen ja johdonmukainen kokonaisuus. Asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioiminen on osa tätä prosessia jatkossakin. Sen toteuttamisesta vastaavat yksiköiden esimiehet yhdessä varhaiskasvatuspäällikön kanssa. Työhyvinvoinnin ja johtajuuden arviointituloksia tulee hyödyntää näiden laadunarvioinnin tulosten rinnalla. Kun hankkeen tuloksia arvioidaan koko Ilmajoen varhaiskasvatuksen osalta niin muutoksen suunnan voi todeta olevan oikea. Erityisesti prosessitekijöiden kohdalla kehittämistoiminta on tuottanut tulosta. Vastaus Tarkennettaessa kehittämistoiminnan tavoitteita jatkoa ajatellen tarkastelu kannattaa kohdentaa kokonaislaadun sijaan yksityiskohtaisemmalle tasolle. Kyselyn tulosten perusteella eri yksiköissä on hyvin erilaisia tarpeita. Tämä tarpeiden erilaisuus on nähtävissä erityisesti avoimista vastauksista. Ilmajoen kohdalla yksi keskeinen kysymys onkin se, kuinka kunnan varhaiskasvatuksen sisällä saataisiin hyödynnettyä ja jaettua siellä olevaa osaamista mahdollisimman tehokkaasti niin, että kaikki yksiköt hyötyisivät siitä. Tässä laadunarvioinnin yhteenvedossa ei nosteta esille yksittäisiä kehittämistavoitteita jatkoa ajatellen muista hankekunnista poiketen. Sen sijaan halutaan korostaa kuinka hankkeen aikana on tullut useissa yhteyksissä todettua, kuinka monen hämmennyksen tai negatiivisen palautteen taustalla on vaikuttanut se, että vanhemmat eivät ole välttämättä tienneet riittävästi jostakin kritisoimastaan asiasta. Samoin on todettu, että ainut väylä lisätä vanhempia tietoisuutta siitä, mitä päiväkodeissa tapahtuu, on henkilöstön aktivoituminen tiedottamisessa vanhempien suuntaan. Tähän on jo monia menetelmiä mietitty ja toteutettukin. Kun vanhempien ymmärrys varhaiskasvatuksessa toteutettua toimintaa kohtaa kasvaa, samalla kasvaa myös arvostus ja tietoisuus toiminnan laadukkuudesta. Ammatillinen dialogi henkilöstön ja perheiden kesken nousee keskiöön. Tämän rakentavan ja rehellisen vuoropuhelun avulla pyritään rakentamaan ja laajentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, mistä varhaiskasvatuksessa on kyse. Lapsen VASU - prosessi kiinnittyy tähän läheisesti. 5
6