Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 1 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Kokoustiedot Aika Keskiviikko, heti tuotantolautakunnan kokouksen jälkeen Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Saapuvilla olleet et Moilanen Pekka Lahti Jari Airas Sanna Järvinen Sami Leppänen Heikki Pietiläinen Maija Puntanen Pia Rahikainen Marja-Leena Ruhanen Seija-Liisa Suovalkama Kirsi Tullinen Hannu puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo Seppälä Arto Taavitsainen Satu Talo Timo Will-Orava Johanna Pitkänen Paavo kaupunginjohtaja kh:n pj kh:n edustaja vt. palvelutuotantojohtaja tulosalueen esimies, perhepalvelut vs. hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä

2 Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 6 / 2012 Sivu 2 Käsiteltävät asiat 1 / 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 27 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 28 Liite 1-3 Erityispäivähoidon resurssikertoimet 4 / 29 Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen - laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen hanke 5 / 30 Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset

3 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 1 Sivu 3 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 2 Sivu 4 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Tullinen ja Sanna Airas.

5 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 5 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto / 422 / 2012 Erityispäivähoidon resurssikertoimet Valmistelijat perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava ja kiertävä erityislastentarhanopettaja Riitta Kaikosuo Päivähoitorakenteen kehittäminen on yksi sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen painopiste osana koko kaupungin tuottavuusohjelmaa. Yksi kehittämisen kohde päivähoidossa on ollut erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelukokonaisuus. Kiertävät erityislastentarhanopettajat yhdessä henkilöstön ja tuottavuushanke -työryhmän kanssa ovat työstäneet resurssikertoimet erityispäivähoitoon. Resurssikertoimien tavoitteena on kohdentaa rakenteelliset tukitoimet (pienryhmäpaikat, avustajat) oikein koko kaupungin alueella ja saattaa näkyväksi lasten tuen tarpeet resurssointia varten. Kertoimien avulla voidaan kohdentaa avustajaresurssia ja ohjata pienkuntoutusryhmiin niitä lapsia, jotka eniten sitä tarvitsevat. Kertoimet osoittavat myös pienryhmien määrän riittävyyttä. Resurssikertoimen määrittely tapahtuu Lapsen päivähoidon arjessa tarvitseman lisätuen arviointi- lomakkeella. Lomake on apuväline lapsen havainnoinnissa ja arvioitaessa lapsen tuen tarvetta siinä päivähoito ryhmässä, jossa hän on. Arvioinnissa havainnoidaan lapsen tarpeita yksilönä sekä päivähoitoryhmän enä. Lisäksi arvioidaan päivähoitoryhmän toimintatapojen sopivuutta lapsen tarpeisiin. Lomaketta on kokeiltu jo nyt pienimuotoisesti pienkuntoutusryhmissä. Uuden toimintakauden alussa elokuussa lomaketta tullaan pilotoimaan tavallisissa lapsiryhmissä; 1-2 lapsiryhmää/ moduli. Keltot tulevat valitsemaan pilottiin lähtevät päiväkodit ja keskustelevat ja tiedottavat yksikön esimiestä ja ryhmän henkilöstöä. Tavoitteena on, että arvio on tehty syyskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen lomaketta arvioidaan ja määriteltyjen kertoimien vaikutusta lapsiryhmän kokoon arvioidaan. Asiasta on kokouksessa kertomassa tarkemmin kiertävä erityislastentarhanopettaja Riitta Kaikosuo. Ohje, erityispäivähoidon resurssikertoimet Resurssikertoimet Resurssikertoimien lomakkeisto Liite 1-3

6 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 3 Sivu 6 Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto merkitsee tiedoksi nyt käynnistyvän erityispäivähoidon resurssikertoimien pilottikokeilun. Resurssikertoimien kokeilun tulokset vaikutuksineen tullaan raportoimaan loka-marraskuussa jaostolle. Samassa yhteydessä tullaan mahdollisesti esittämään resurssikertoimien käyttöönottoa erityispäivähoitoon.

7 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 7 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Sosiaali- ja terveyslautakunta / 011 / 2010 Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen - laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen hanke Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelijat päivähoidon esimies Pirjo Vartiainen ja lapsiperhepalveluiden tulosalueen esimies Johanna Will-Orava Mikkelin päivähoito on mukana kuuden muun kunnan (Hämeenkyrö, Kangasala, Valkeakoski, Raahe, Ylöjärvi, Akaa) kanssa Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen hankkeessa ajalla Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on tuottaa työyhteisön kaikkia iä osallistava työote, joka tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tavoitteena on edistää työyhteisön myönteistä oppimista, lisätä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa yksiköiden sisällä ja välillä sekä kuntien kesken. Tavoitteena on kehittämistyöllä lisätä yhteistä pedagogista keskustelua ja yhteiseen päämäärään pyrkimystä työn tavoitteiden suhteen, mikä toimii luottamusta, vastuullisuutta ja sitoutumista edistävästi. Lisäksi tavoitteena on lisätä sitoutumista työn kehittämiseen ja työyhteisöön. Hankkeen tavoitteena on lisätä henkilöstön ja johtajien työhyvinvointia lisäämällä työn hallinnan tunnetta vahvistamalla varhaispedagogiikan menetelmien hallintaa. Hankkeen tavoitteena on koko kasvatusorganisaation kaikkien toimijoiden hyvinvoinnin lisääminen. Johtajuuden kehittäminen lisää johtajien työhyvinvointia lisätessään koko työyhteisön työimun tunnetta. Johtajuuden kehittäminen tukee myös sekä työntekijöiden että lasten hyvinvointia. Vanhempien osallistaminen arviointiin ja suunnitteluun lisää kasvattajien ja vanhempien välistä vuorovaikutusta ja ymmärrystä. Henkilöstön ja johtajien osaamista tuetaan Tampereen yliopiston tarjoamalla koulutus- ja kehittämistoiminnalla. Hankkeen tavoitteena on pedagogista johtajuutta tukemalla saada käytännöntason tilanteisiin rakenteellisia ratkaisuja, joilla voidaan tuottaa laadukasta lapsikohtaista varhaiskasvatusta. Tavoitteena on edistää kuntien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen

8 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 8 kuntien kasvatushenkilöstön ja kasvatusalan johtajien kesken on yksi hankkeen keskeinen tavoite. Verkostoitumalla pyritään saattamaan samankaltaisten kehittämishaasteiden kanssa painivat kunnat yhteistyöhön keskenään. 2. Hankkeen rakenne Rakenteellisesti hanke voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) alkumittaus, kehittämissuunnitelma ja kehittämistoiminta, 2) uusintamittaus ja kehittämistoiminnan arviointi ja päivitys, 3) uudelleen suuntaamisen vaihe, verkostojen ja kehittävän työotteen jatkuvuuden luominen Alkumittaus Hankkeen aluksi suoritettavassa mittauksessa varhaiskasvatuksen laatu, johtajuus ja työhyvinvointi muodostavat arviointikokonaisuuden. Päivähoidon laatua arvioidaan varhaiskasvatuksen puite-, välillisten, prosessitekijöiden ja sisällöllisen orientaation sekä vaikuttavuustekijöiden osalta. Taustateoria pohjautuu Päivähoidon laadun arviointimalliin (Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999; Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2005; Hujala & Fonsèn 2010). Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan lapsikohtaisesti henkilöstön ja vanhempien toimesta. Kehittämisen kohteiden ja vahvuuksien ohella päästään näin analysoimaan myös vanhempien ja henkilöstön näkemyksissä ilmenevien erojen syitä. Mittauksen toinen osio käsittelee johtajuuden, erityisesti pedagogisen johtajuuden ja työhyvinvoinnin laatua. Mittari on rakennettu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005), pedagogisen johtajuuden tarkasteluun varhaiskasvatuksen kontekstissa ja jaetun johtajuuden haasteisiin. Taustateoria mukailee viimeaikaista tutkimusta työhyvinvoinnin osatekijöistä. Aikaisempien hankkeiden aineistojen osalta on todettu tilastollisin testein työhyvinvoinnin arvion ennustettavuusasteen varhaiskasvatuksen laadun arviolle olevan lähes 50 %. Tutkimus toteutetaan sähköisen e-lomakkeen avulla. Aineisto tuodaan yksikkökohtaiseen tarkasteluun. Vertailukohtana päästään käyttämään laajaa, koko Suomen laajuista, noin havainnon verrokkiaineistoa Kehittämissuunnitelma ja kehittämistoiminta Arviointitutkimuksen avulla on mahdollista päästä henkilöstön omien arviointien kautta työhyvinvoinnin osatekijöiden tarkempaan analyysiin juuri kyseisen varhaiskasvatusyksikön näkökulmasta. Arvioinnin pohjalta laaditaan pedagogista johtajuutta,

9 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 9 varhaiskasvatuksen laatua ja työhyvinvointia edistävän, kontekstissa ilmenneisiin kehittämisen kohteisiin kohdennetun kehittämissuunnitelman interventio. Kehittämistoiminnan vaiheessa Tampereen yliopisto tarjoaa tukea todettujen kehittämistarpeiden mukaan. Johtajien kanssa tehdään konsultaation kautta suunnittelua pedagogisen johtajuuden organisoinnille. Tampereen yliopisto tarjoaa asiantuntijaluentoja, ohjeistusta toiminnallisiin koulutusiltoihin (esim. lukupiiri), mittaukseen perustuvaa analysointia, konsultointia kentällä sekä yhdessä ideoitua interventiota kehittämisen kohteina todettuihin asioihin. Tärkeää on tässä vaiheessa kentän ja tutkimusryhmän dialoginen etenemien ja arviointi kehittämisen tarpeista ja menetelmistä. Hankkeen osallistujien haastattelut ovat yksi väline tuottaa tietoa kehittämistoiminnasta. Hankkeen edetessä rakennetaan kuntien välistä kehittämisverkostoa ja ohjataan kuntia mittauksen analyyseihin perustuen luomaan mentorointi ja benchmarkkaus suhteita Uusintamittaus ja kehittämistoiminnan arviointi ja päivitys sekä uudelleen suuntaamisen vaihe, verkostojen ja kehittävän työotteen jatkuvuuden luominen Kehittämistoiminnan jälkeen tutkitaan kehittämishankkeen vaikuttavuutta uusintamittauksella, jossa tarkastelun kohteena ovat jälleen varhaiskasvatuksen laatu ja johtajuus sekä työhyvinvointi. Tulosten pohjalta arvioidaan toteutettua kehittämistoimintaa. Kehittämistoiminnan sykliä pyritään ylläpitämään hankkeen päättymisen jälkeen tuottamalla reflektiivisen kehittämistoiminnan suunnitelma. Tavoitteena on tuottaa kehittävästä työotteesta pysyvämpää muutosta organisaation toimintatavaksi. Luotujen verkostojen pysyvyyttä tuotetaan luomalla käytänteitä, joilla on jatkuvuutta myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3. Hankkeen toteutussuunnitelma Hankkeen alussa on koottu johtoryhmä, joka kokoontuu puolivuosittain. Mikkelistä johtoryhmään kuuluvat päivähoidon esimies Pirjo Vartiainen ja päiväkodinjohtaja Satu Tirronen. Syksyn 2010 aikana suoritetaan alkumittaukset, laaditaan mittausten kirjalliset tulosteet ja analysointi sekä Tampereen yliopiston konsultaatio laadun, johtajuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeen kuluessa on asiantuntijaluentoja liittyen kehittämiskohteiden aihealueisiin. Keväällä ja syksyllä 2011 Tampereen yliopisto tekee hankepäiväkotien kanssa konsultoivaa yhteistyötä. Projektikoordinaattorin ja hankkeen tieteellisen johtajan tuella

10 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 10 työstetään pedagogisen johtajuuden prosessia. Osallistavalla ja voimaannuttavalla työskentelytavalla nostetaan varhaiskasvatuksen ammattillista profiilia. Pyritään tuottamaan innovatiivista kehittämistoimintaa vastaamalla todettuihin kehittämishaasteisiin. Luodaan verkostoja, joissa on vertaistukea ja tuotetaan oppia ja kokemusten vaihtoa hankekumppanuuden välillä. Käydään konsultoivaa keskustelua esimiesten kanssa pedagogisen johtajuuden toteuttamisen suhteen tutkien esimiesten työn kuvan rakentumista. Työhyvinvointia, johtajuutta ja varhaiskasvatuksen menetelmien laatua mittaavat arviointitutkimukset tehdään keväällä 2012 toisen kerran. Hankekumppanien kanssa arvioidaan kehittämishankkeen vaikuttavuutta ja työstetään arvioinnin ja kehittämissuunnitelmien menetelmiä itsenäiseksi kehittäväksi työotteeksi. Syntyneiden verkostojen jatkuvuutta tuetaan kehittämällä käytänteitä tukemaan sitä. 4. Hankkeen vastuut ja työnjako Hankkeen johtajana ja projektin tieteellisenä ohjaajana toimii professori, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Eeva Hujala Tampereen yliopistosta. Hän vastaa hankkeen sisällöllisestä ja tieteellisestä johtamisesta. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Elina Fonsén, joka vastaa hankkeen toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta. Projektikoordinaattorin vastuulle kuuluu varhaiskasvatuksen laatua sekä johtajuutta ja työhyvinvointia mittaavan arviointitutkimuksen tekeminen syksyllä 2010 ja uusintamittaukset keväällä Tilastotieteen asiantuntijan konsultaatiota käytetään tutkimuksessa apuna. Projektikoordinaattori ja projektin tieteellinen johtaja toteuttavat koulutustyötä ja konsultointia. Keskeinen toimintapa kehittämistoiminnan prosessissa on henkilöstön ja johtajien kanssa neuvotteluissa tapahtuva kehittämistyö. Kehittävän työotteen tuottamisessa projektikoordinaattori toimii yksiköiden esimiesten apuna konsultoiden pedagogisen johtamisen toteutumista ja pedagogiikan kehittämistyön ohjaamista yksiköissä. Projektin tieteellinen johtaja ohjaa kehittämisverkostojen luomista kuntien välille. Hankkeen luennoitsijoiksi palkataan aiheeseen liittyviä asiantuntijoita. Tutkimustulokset julkistetaan koko hankkeen osalta sähköisenä tiedostona työsuojelurahaston sivuilla. Kuntakohtaiset tulokset luovutetaan kuntien varhaiskasvatuksen hallintaan ja käyttöön. Tutkimustuloksia voidaan käyttää yliopistollisen tieteellisen tutkimuksen osana, mutta yksittäisten kuntien tietoja ei identifioida tutkimuskäytössä. 5. Kustannukset Kehittämishankeen sopijaosapuolet ovat Tampereen yliopisto ja

11 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 11 Valkeakosken kaupunki. Tampereen yliopisto laskuttaa hankkeen kokonaishinnan Valkeakosken kaupungilta. Hankkeeseen on myönnetty Työsuojelurahaston rahoitusta 49 % hankeen kokonaiskustannuksista. Valkeakosken kaupunki laskuttaa hankekunnilta niiden osuuden, sekä laskuttaa Työsuojelurahastolta hankkeeseen myönnetyn rahoitusosuuden ja raportoi hankkeen etenemisestä ja taloudesta Työsuojelurahastolle rahoitussopimuksen ehtojen mukaisesti. Kuntakohtaisten osuuksien jakoperusteena on päivähoidossa olevien lasten määrä. Mikkelin kustannusten osuudet ovat eräpäivittäin: / 4000, / 8000, / Ts. kahden vuoden ajalta Mikkelin päivähoidon kustannusten osuus Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen hankkeesta on yhteensä Päivähoidon henkilöstömäärä on lisääntynyt viime vuosien aikana melkoisesti kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrän lisääntymisen myötä. Tämä on tuonut haastetta henkilöstön osaamisen ja työnhallinnan takaamiselle. Ko. hankkeen kautta on henkilöstön mahdollista saada koulutusta ja sitä kautta osaamista. Juutin (2002) ja Salojärven mukaan (2006) työnhallinta on keskeinen työhyvinvoinnin tekijä, jonka yhtenä perusedellytyksenä on ajantasainen osaaminen. Osaamisen kautta vahvistetaan työntekijöiden työnhallintaa. Hämäläisen & Lantan mukaan (2008) keskeinen työnhallintaa edistävä tekijä on työn sisällöllinen arviointi ja siitä lähtevä kehittämisen tarpeiden tunnistaminen. Tämän hankkeen kautta työntekijät lasten vanhempien ohella arvioivat tekemäänsä työtä ja voivat näin löytää kehittämiskohteet työssään. Tällöin työntekijöiden työnhallinta lisääntyy ja oman työn arvioinnin ja sitä kautta toiminnan kehittämisen kautta päivähoidon laatua voidaan parantaa. Ehdotus Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Merkittiin tiedoksi. Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Mikkelin päivähoito oli mukana kuuden muun kunnan (Hämeenkyrö, Kangasala, Valkeakoski, Raahe, Ylöjärvi, Akaa) kanssa Tampereen yliopiston järjestämässä hankkeessa Verkostoista voimaa pedagogiseen johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen. Hanke alkoi ja päättyi

12 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 12 Ensimmäinen laadun arviointi sekä johtajuus ja työhyvinvointi-arviointi suoritettiin syksyllä 2010 ja loppumittaus keväällä Varhaiskasvatuksen laatua arvioitiin lapsikohtaisesti, henkilöstön ja vanhempien toimesta. Varhaiskasvatuksen laatua arvioitiin puite-, prosessi-, vaikuttavuus- ja välillisten tekijöiden sekä sisällöllisten orientaatioiden osalta. Mikkelissä vastasi kevään 2012 laadun arvioinnin uusintamittauksen kyselyyn 47 % kunnallisen päivähoidon piirissä olevien lasten vanhemmista ja 86 % varhaiskasvatushenkilöstöstä. Vanhempien vastaustulosten perusteella varhaiskasvatuksen kokonaislaatu Mikkelissä on 4,32 (asteikolla 1-5). Laatu on hieman parantunut syksyn 2010 alkumittauksen 4,24 tulokseen verrattuna. Koko Suomessa vastaava luku varhaiskasvatuksen kokonaislaadusta vanhempien arvioimana on 4,22. Vastaavasti henkilöstön uusintamittauksen vastaustulosten perusteella varhaiskasvatuksen kokonaislaatu on 4,34, kun se alkumittauksessa oli 4,27. Syksyn 2010 laadunarvioinnista kehitettäviksi asioiksi nousivat varsinkin sisällölliset orientaatiot. Näitä ovat lapsen kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittyminen päivähoidossa sekä lapsen tutustuminen lähiympäristöön, luontoon ja luonnonilmiöihin. Lisäksi kehitettävää oli prosessitekijöissä pitkäkestoisen leikin mahdollisuudessa. Edellä kerrotuilla alueilla sekä kauttaaltaan myös muilla alueilla tapahtui sekä vanhempien että henkilöstön vastausten perusteella laadun suhteen hienoista kehitystä kevään 2012 uusintamittauksen vastausten perusteella. Johtajuutta- ja työhyvinvointia arvioitiin pedagoginen johtajuus-, työhyvinvointi-, tiedonkulku ja viestintä-, ilmapiiri-, johtajuuden jakaminen sekä laatutekijät osioiden näkökulmasta. Mittauksen avulla henkilöstön omien arviointien kautta työyhteisöllä oli mahdollista päästä työhyvinvoinnin osatekijöiden tarkempaan analyysiin ja kehittämiseen juuri kyseisen varhaiskasvatusyksikön näkökulmasta. Kevään 2012 uusintamittauksessa henkilöstön antamien vastausten perusteella johtajuus ja työhyvinvoinnin kokonaisarvio varhaiskasvatuksessa on 4,14, kun se syksyn 2010 alkumittauksessa oli 4,02. Koko Suomessa vastaava luku on 3,97. Johtajuus ja työhyvinvoinnin osalta on uusintamittauksen vastausten perusteella kehitystä tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin tiedonkulun osa-alueella ilmeni uusintamittauksessa hienoista notkahdusta verrattuna alkumittaukseen, joten tiedonkulkuun on jatkossa syytä kiinnittää enemmän huomioita. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin tuloksista voidaan päätellä, että Mikkelin päivähoidon ja esiopetusyksiköiden henkilöstö on syksyn 2010 alkumittauksen jälkeen toimintaa arvioituaan myös kehittänyt edelleen työtään ja toimintatapojaan. Kehittävä työote on edelleen

13 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 4 Sivu 13 jatkossa tavoitteena pysyvänä toimintatapana Mikkelin varhaiskasvatuksessa. Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Merkitään tiedoksi nyt päättynyt kehittämishanke.

14 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 14 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaosto Otto-oikeus, viranhaltijapäätökset Hallintosääntö 29: Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvita ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta päätti , ettei seuraavassa mainittuja asiaryhmiä koskevia päätöksiä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle: * KVTES:n mukaiset ehdottomat virkavapaudet ja työlomat, * vuosilomat ja mahdolliset lomarahavapaat, * sijaisten ottaminen alle 6 kuukauden määräajaksi, * kulutustavarahankinnoista sekä alle euron irtaimistohankinnoista päättäminen, * maksujen määräämistä koskevat asiat, * koulutusta ja virkamatkoja koskevat päätökset, * alle 12 kuukauden palkattomat virkavapaudet. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat sekä työsopimukset, jotka on toimitettu tuotantolautakunnan jaostolle: Perhepalveluiden johtaja 26 Raatikainen Kirsi, valinta ilman hakumenettelyä lastenhoitajan avoimeen toimeen Rantakylän päiväkotiin alkaen toistaiseksi Päivähoidon esimies 115 Peltonen Marika, irtisanoutuminen lastentarhanopettajan tehtävästä alkaen 123 Romo Annikki, ero perhepäivähoitajan toimesta

15 Mikkelin kaupunki Esityslista Listan asianro 5 Sivu 15 alkaen Ehdotus Palvelutuotantojohtaja: Koska palvelutuotantojohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa/työsopimuksissa sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle palvelutuotantojohtaja ehdottaa, ettei tuotantolautakunnan jaosto käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta em. viranomaisten tekemiin päätöksiin.