Kokonaisarkkitehtuurista ja johtamisesta Julkisen tietohallinnon näkökulma Korkeakoulujen IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Antti Syväjärvi, FT HTT Hallintotieteen professori
Tietohallinnon ympäristö ja haasteet Joitakin tutkimuksen mukaisia haasteita tietohallinnossa: Retoriikka, ts. tietohallinnon määrittelyongelmat, suttuisuus ja eräänlainen taipumus retorisuuteen Mukana monenlaisia konsepteja, sisältöjä, aikomuksia ja lupauksia Vertailu- ja arviointivaje, ts. ei ole uskottavaa, vertailukelpoista tietohallinnon lähestymistapaa Eri maissa erilaisia KA-painotuksia riippuen mihin uskotaan (NEA) Strategisuus, ts. strategisuuden vaje tai toimimattomuus Ongelmana ei niinkään strategioiden puute, vaan implementointi Ohjausta, ts. normi-, resurssi-, informaatio- ja sopimus- tai arkkitehtuuriperustaista (julkinen/yksityinen) Poikkeavia tapoja osoittaa intressiä halutun tietohallintotoiminnan suuntaan Johtamista, ts. julkisen johtamisen vajeet ja tietohallinnon johtamisen kehittymättömyys (tai vinoutuminen) Toisiaan paremmat johtamismallit (~ tietohallinnon nokkeluuskilpailut) Toisiaan paremmat ja keskeisemmät työryhmät
Kokonaisarkkitehtuuri (1/2) Teknologia-arkkitehtuuri pyrkii linjamaan ja rajaamaan käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet Tieto-arkkitehtuuri pyrkii kuvaamaan informaation rakentumista, organisointia ja luokittelua sekä välitystä tarkastelemalla tietotarpeita, -pääomaa, -suhteita, - hallintaa, jne. Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri pyrkii kuvaamaan keskeiset järjestelmät sekä niiden elinkaaren, kriittisyyden, niiden tiedot & suhteet muihin järjestelmiin Toiminta-arkkitehtuuri pyrkii kuvaamaan strategisiin vaatimuksiin liittyvää ydintoimintaa ja sitä tukevia tukiprosesseja, resursseja sekä palvelutarjontaa; tunnetaan myös ns. liiketoiminta-arkkitehtuurina
Julkisen sektorin arkkitehtuurin ns. kokonaisuudesta (2/2) Missä piileksivät oikeudellinen ja hallinnollinen näkökulma? Kokonaisarkkitehtuuri huomioi aina toimintaympäristön ja kompleksisuuden (Ross ym. 2006; Lankhorst ym. 2009) Hallinto- ja johtamisarkkitehtuuri saatava esiin (Syväjärvi & Kaurahalme 2010) Osoittaisi selvästi hallinnon ja johtamisen aseman ja lähtökohdan kompleksisessa toimintatodellisuudessa (hyvä tietohallintotapa) Palvelisi julkistietohallinnollista tilannetta ja toimijoita (ts. ihmisiä, organisaatioita, tilaajia/tuottajia, sopimista, kehittämistä, jne.) Osoittaisi ansaintalogiikan eli sen miten tietohallinnon strategiset ratkaisut ovat toimijalle kannattavia ja hyödyllisiä Näin toimintaotteessa ja johtamisessa ovat varsin keskeiset tietohallinnolliset haasteet julkiselle sektorille! Hallinnosta mennään hallintaan (Osborne ed. 2010)
Hyvän strategisen tietohallinnon pääulottuvuudet (Ihalainen, Syväjärvi & Stenvall 2011)
Arkkitehtuurin julkisjohtamisesta Tiivistetysti julkisen johtamisen sisältöalueina ovat mm. strateginen, resurssien, prosessien, laadun, osaamisen, työyhteisöjen, verkostojen, suoriutumisen, innovatiivisuuden ja muutoksen johtaminen (Stenvall & Virtanen 2010) Miten tietohallinto on julkisen johtamisen kokonaisuudessa? Julkisesta johtamisesta on tullut esim. valtiolle ja kunnille yhä keskeisempi tulevaisuuden haaste (Ferlie, Lynn & Pollitt 2007) Julkinen hallinto ja johtaminen ovat vasta mukautumassa sähköisen toimintatodellisuuden vaateisiin (Henman 2010) Mukautuminen vaikeaa, koska julkinen hallinto on muutoksessa Julkinen tietohallinto edellyttää tieto-, henkilöstövoimavara-, asiakkuus ja verkosto-, projekti ja palveluprosessi- sekä muutos- ja teknologiajohtamista (Syväjärvi 2011) Tietohallintoon sitoutuva johtaminen ei voi tarkoittaa suppeasti ja pelkästään esim. tietojohtamista (mm. Choo 2006; Krone 2007)
Julkisen tietohallinnon hybridin edellyttämät kompetenssit Tieto Ympäristö Tiedon ja järjestelmien kompetenssit JULKISEN TIETOHALLINNON HYBRIDI Julkisen sektorin ja johtamisen kompetenssit IT Rakenteet (Syväjärvi ym. 2012)
Julkinen sektori muuttuu (1/2) (Moore & Hartley 2008)
Julkinen sektori muuttuu (2/2) (Moore & Hartley 2008)
Uusi julkinen hallinta (1/2) & hybridijohtamisen tausta (Anttiroiko 2010, 15)
Uusi julkinen hallinta (2/2) & hybridijohtamisen tausta (vrt. Osborne 2010, 10)
Tietohallinnon hybridijohtaminen IT johtaminen Rakenteet Ympäristö Verkostojoht. Muutosjoht. CR joht. Palvelujen joht. joht. Prosessit Henkilöstö HR joht. Projektien & sopimusten Tietojoht. (mukaillen Syväjärvi 2005, Heeks 2006, Syväjärvi & Stenvall 2008, Stenvall & Virtanen 2010, Ihalainen ym. 2011, Syväjärvi 2011)
egovernment julkisjohtamisessa Ontologiset perusteet IT:n ja sähköisyyden kehittyneisyys, suhde julkiseen johtamiseen on sumea Kriteerit ja indikaattorit Tavat kuvata, analysoida ja vertailla sähköisyyttä korostuvat; teknologiakeskeisyys ja liiketoiminnallinen KA puhtaus voivat olla ongelmallisia julkishallintoon Strategisuus toiminnassa Strategisuuspuhe on ikuista ja hyödyt jäävät lunastamatta (hyödyt julkisella sektorilla tulevat saatavuudesta, saavutettavuudesta, luotettavuudesta, yhteentoimivuudesta ja esim. muutoskyvystä) Julkisen tietohallinnon hybridijohtaminen Periaatteena ja sisältöineen hybridijohtaminen voi tuottaa uudenlaista, alati kehittyvää julkisen johtamisen viisautta (Syväjärvi 2011)
Esim. KA vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet johtamisen kannalta Yhdistää toimijoita, koordinoi toimintaa ja sitouttaa Luo yhteistä ja poistaa päällekkäistä, jolloin perustaso saavutetaan Mallintaa asioita ja tekee niitä läpinäkyviksi (mm. kustannustietoisuus ja laatu) Parhaimmillaan muutokset toteutetaan laadukkaasti ja toivotut vaikutukset ovat ennakoitavissa ja lähes hallittavissa Heikkoudet Usein jäykkä, aikaa vievä, rationaalinen ja strategis-hallinnollisen suunnitelmallinen Jää helposti asiaan vihkiytyneiden omaksi strategiapuuhasteluksi Unohtaa johtamisen ja sen vaatiman kontekstin, jolloin tuottaa ei menetyksiä organisaatiolle, työyhteisölle ja yksittäiselle toimijalle Ei vastaa tämän ajan ja etenkin tulevaisuuden kompleksisuuteen Määrittelee ja mallintaa valmiiksi ei koskaan valmiissa maailmassa