LOHJA 23.03 2011 Kun perheenjäsen sairastuu psykoedukatiivinen perheohjaus Leif Berg Toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti Kun läheinen sairastuu Koko perheen tasapainoa heilauttava tilanne - Jokainen perheenjäsen käy läpi oman sisäisen prosessinsa ja löytää keinonsa hyväksyä tapahtunut ja sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. - Subjektiivinen puoli: henkilökohtainen murhe / kärsimys jonka omainen kokee suhteessa perheenjäsenen sairauteen / kun perheenjäsen sairastuu - Objektiivinen puoli: päivittäiset hankaluudet ja haasteet, jotka johtuvat sairaudesta / liittyen sairauteen Berg 2011 1 Berg 2011 2 Kun läheinen sairastuu 1/2 Subjektiivinen huolentaakka Voimakas suruprosessi; shokki, viha, toivottomuus, syyllisyys, leimaantumisen pelko, ahdistus ja häpeä Tuska ja suru; kipu-/suruprosessi surevat sitä tervettä perheenjäsentä, joka sairauden myötä menetetty, surevat perheen ja omia murheita ja menetyksiä Symbolinen menetys; perhe kokee monia symbolisia menetyksiä toivon, unelmien, odotuksien, perheen identiteetin, myyttien ja uskomuksien kannalta Krooninen suru; suruprosessi ei yleensä kulje kaikkia vaiheita läpi- kokematta jää viimeinen levollinen, rauhaisa tilanteen hyväksyminen Berg 2011 3 Kun läheinen sairastuu 2/2 Emotionaalinen ailahtelevaisuus; perheen elämä ryhmittyy läheisen sairauden vaihtelujen ja jaksojen mukaan aiheuttavat äkkinäisiä muutoksia joiden seurauksena huolta ja hätää kuluttavaa, kun uudelleensyntynyt toivo taittuu uudesta relapsista Empaattinen kärsimys/kipu; Ajan myötä yleensä perhe pääsee rauhaan tunnetaakkansa kanssa, jatkuvasti kuitenkin empaattista kipua sairastuneen, perheensä ja omista menetyksistä. Voi myös olla ikuinen, kun perheenjäsen jakaa kärsimyksen toisen kamppailussa ja tilassa Berg 2011 4 Kun läheinen sairastuu 1/2 Objektiivinen huolentaakka Oirekäyttäytyminen; perheenjäsenillä murheita suhteessa sairastuneen oireisiin. Vaikkakin sairastunut tilanteesta eniten kärsivä > vaikuttaa sairaus/oireet myös omaisiin > suorasti, kun oirekäyttäytyminen kohdistuu heihin ja epäsuorasti, kun avuttomina havaitsevat sairastuneen vaikeuksia vierestä Hoitovastuu; perheenjäsenet joutuvat omaksumaan rooleja, joihin eivät valmiita/päteviä (yleensä oppivat pikkuhiljaa) - selviytymään jokapäiväisistä sairauden mukaan tulleista haasteista - vaatimaan/saamaan palveluja eri tuottajilta - tarvittaessa neuvottelemaan oikeusjärjestelmässä Kun läheinen sairastuu 2/2 Perhe-elämän häiriöitä, paineita ja ongelmia; taloudellisia ja työllisyyteen liittyviä ongelmia, jännittyneet avio- ja perhesuhteita, perheen heikentynyt fyysinen ja psyykkinen terveys, eristäytymistä, hämmennystä ja hätää, uupumusta Sairaus perheessä alkaa nopeasti hallita kaikilla alueilla, läheinen luopuu omasta elämästään hyvin helposti. Sosiaalinen leimaantumien; Vahva vaikutus perheenjäseniin itsetunto kärsii, perhesuhteet vaarantuvat, itse-stigmatisointi, eristäytyminen ja häpeä lisääntyy Palvelusysteemi; Sairas tarvitsee monenlaisia palveluja eri tarpeisiin > mahdollisesti eivät aina saatavilla Berg 2011 5 Berg 2011 6 1
Kun läheinen sairastuu 1/2 - kuka perheestä Kun läheinen sairastuu 2/2 - kuka perheestä Kun aikuinen lapsi sairastuu; vanhempi kokee menetyksiä niin todellisella kuin symbolisella tasolla. Vanhempi yleensä ottaa vastuun ensisijaisena huoltajana, ovat taipuvaisia syyllistämään itseään etenkin jos ammattilaisten näkemykset pohjautuvat käsityksille perhepatologiasta - Kun sisar/veli sairastuu; mahdollinen kaksinkertainen menetys > sekä sairastunut ja vanhemmat. Voivat kokea omien tarpeiden huomiotta jäämistä, yrittää kompensoida uupuneiden vanhempiensa tehtäviä, kieltää omia tarpeitaan Kun puoliso sairastuu; syntyy emotionaalisia, sosiaalisia ja taloudellisia menetyksiä, toiselle puolisolle lisääntynyt vastuu perhe-elämästä ja arjesta Myös vahvaa syyllisyyttä jos pohtii eroa Berg 2011 7 Kun vanhempi sairastuu; Lapsi voi ottaa parentifioidun ( aikuisen ) roolin, yrittää olla täydellinen lapsi, jotta perhe säästyisi lisähuolista. Lapsi on aina lojaali vanhempiaan kohtaan. Kun lapsi sairastuu; ahdistus ja pettymys että on lapsi joka sairastaa. Syyllisyys ja häpeä, leimautumisen pelkoa. Huoli ja epävarmuus mitä jatko tuo tullessaan. Perheet eroavat toisistaan toiset selviytyvät kaikissa asioissa toiset kokevat hankaluuksia pienissäkin ongelmissa Berg 2011 8 Kun läheinen sairastuu HAAVOITTUVUUS vaikuttajat Perheen rooli: Toimii ensi- ja viimesijaisena mahdollisuutena ja avuntarjoajana sairastuneelle, yleensä ilman ammatillista tukea ja ohjausta Ensisijaisena hoitajana Epämuodollinen palveluohjaaja joka neuvottelee hoitosysteemin kanssa Kriisityön/-intervention asiantuntijana Vakava sairaus; Rankka vaikutus perheenjäseniin määritelty perhetaakaksi (Lefley, 1996) Geneettiset vaikuttajat riskigeeni? synnynnäinen alttius? Biologiset vaikuttajat välittäjäaineet hormonitasap. somaattiset sairaudet aivoper.poikkeavuudet, traumat & sair. päihteiden vaikutus keskushermostoon Psykososiaaliset vaikuttajat sosiaaliset suhteet kodin ilmapiiri työtyytyväisyys & -ilmapiiri kulttuuri, opitut mallit asuminen Elämänkokemukset traumaattiset kokemukset & kriisit Taloudelliset vaikuttajat Persoonallisuusvaikuttajat esim. suorittaja, altruismi, sensitiivisyys, sopeutumiskyky Berg 2011 9 Berg 2011 10 Kotielämä perheen sisäiset suhteet lastenkasvatus roolitasapaino Työ merkitys haasteet ilmapiiri STRESSI = voimakas fyysinen/psyykkinen ja/tai sosiaalinen rasitus, jotka aiheuttavat elimistön sopeutumisreaktion EPPIC 1994 YLEINEN STRESSI Sosiaaliset suhteet ihmissuhteet tai niiden puute Vapaa-aika harrastukset levon tasapaino Taloudellinen tilanne ELÄMÄNTAPAHTUMIIN LIITTYVÄ STRESSI Kehitysvaiheen kriisit & tapahtumat Muutokset ympäristössä/ sosiaalisissa suhteissa esim. läheisen menetys työttömyys muutto onnettomuus Berg 2011 11 PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE 1/2v.- 7vuotta INSIGHT Masennus Outouden kokemus Negatiiviset oireet PRODROMAALIVAIHE AD HOC Aloitekyvyttömyys (EPPIC 1994) Positiiviset oireet PSYKOOSI Prodromaali vaihe Ak. psykoosi Toipumisvaihe Berg 2011 12 2
PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003 ½) PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003) 2/2 Neuroottiset oireet; ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys Fyysiset oireet; unihäiriöt, laihtuminen, ruokahaluttomuus Mielialaoireet; mielialan vaihtelu, syyllisyys, itsetuhoajatukset Muut oireet; pakkoajatukset, puheen kummallisuus, havaintojen vääristymät, epäileväisyys Tahtoelämänmuutokset; apaattisuus, väsyneisyys, mielenkiinnon menetys Kognitiiviset muutokset; keskittymiskyvyttömyys, ajatusten salpautuminen, muistihäiriöt Käyttäytymisen muutokset; roolitoimintojen heikkeneminen, impulsiivisuus, sosiaalinen vetäytyneisyys, aggressiivisuus, outo käyttäytyminen Berg 2011 13 Berg 2011 14 TAVALLISIMMAT PRODROMAALIVAIHEEN OIREET (Skitso.psykoosi) Eppic-ohjelma 2003 Maagiset ajatukset 51,0% Epätavalliset ajatuselämykset 45,6% Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 41,1% Aloitekyvyttömyys ja energian puute 39,7% Selkeästi erottuva käytös 25,2% Lamaantuneet, ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 21,7% Puhe asiaankuulumatonta tai liioitellun yksityiskohtaista 21,7 % Sosiaalinen eristäytyminen 18,4% Merkittävästi huonontunut hygienia 8,1% Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (epämääräinen psykoosi) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 11 % Epätavalliset ajatuselämykset 33 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 24 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 31 % Selkeästi erottuva käytös 33 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 14 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 31 % Sosiaalinen eristäytyminen 33 % Merkittävästi huonontunut hygienia 11 % Berg 2011 15 Berg 2011 16 Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (Kaksisuuntainen mielialanhäiriö) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 6 % Epätavalliset ajatuksenhäiriöt 17 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 15 % Aloitekyvyttömyys ja energianpuute 4 % Selkeästi erottuva käytös 6 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 19 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 27 % Sosiaalinen eristäytyminen 19 % Merkittävästi huonontunut hygienia Berg 2011 17 2 % Tavallisimmat prodromallivaiheen oireet ( Depressio) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 21 % Epätavalliset ajatuselämykset 25 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 75 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 71 % Selkeästi erottuva käytös 18 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 32 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 21 % Sosiaalinen eristäytyminen 61 % Merkittävästi huonontunut hygienia 29 % Berg 2011 18 3
Mahdolliset psyykkiset toiminta-kyvynhäiriöt (Lennart Lundin 2002, Michael Green 2001) Häiriöt toimeenpanevissa toiminnoissa Central coherence-häiriöt = kyky tulkita sosiaalisia ja tunneperäisiä yhteyksiä Vääristynyt suhdekehys = havaittu suhde johdettu suhde Theory of mind = Eläytymiskyky Häiriöt abstraktissa ajattelussa Häiriöt kehonkuvassa ja stressinsiedossa Muistihäiriöt Mahdolliset psyykkisen toimintakyvyn häiriöt (Sullivan & Allen 1999) Mach4-tutkimus:Sekoittaa affektisignaalit ja hermostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa menettäen tilanteen hallinnan ja tehtäviensä tavoitteet (korostuvat kasvokkain tilanteissa) Vaikeuksia vuorovaikutuksessa ja tulkinnassa; Analyyttisessa kuuntelemisessa pyrit pysymään ajatuksissasi puhujan lausuman asian yhteydessä. Assosiatiivisessa kuuntelemisessa et kuuntele huolella. Annat ajatustesi karata puhujan lausuman asiayhteydestä. Yhdistät kuullun muiden aiheiden aineksiin Sopeutumisstrategioita vähemmän Berg 2011 19 Berg 2011 20 Omaisten käyttämät hallintakeinot läheisen sairastuttua (Birchwood 1996) Pakottaminen käytetään rankaisua pakottaakseen sairastuneen toimimaan halutulla tavalla; fyys.aggressio, kriittisyys, uhkailut Välttäminen pyritään minimoimaan vuorovaikutusta sairastuneen kanssa joko vetäytymällä tai tekemällä puolesta Välinpitämättömät reaktiot ei reagoida, koska ongelmaa ei tiedosteta tai käyttäytyminen hyväksytään osana persoonallisuutta Mukaan meneminen sairastuneen käyttäytymistä tuetaan menemällä siihen mukaan, esim. vahvistaa sosiaalista vetäytymistä Berg 2011 21 Hallintakeinot jatkuu Alistuminen yritykset kontrolloida sairastuneen käyttäytymistä ovat epäonnistuneet -> voimattomuus ja alistuminen Rauhoittaminen kodissa pyritään luomaan rauhallinen ja tasapainoinen ilmapiiri menemättä mukaan sairastuneen elämäntilanteeseen. Yleensä pitkäaikainen ongelma rajattu kodin ulkopuolelle ja kieltäydytään enää ottamasta osaa siihen. Organisoimattomat reaktiot ilmaistaan avuttomuuden ja epätoivon tunteita. Samanaikaisesti monia erilaisia toimintatapoja. Rakentavat reaktiot tähtäävät ongelman parantamiseksi tähtäävät spesifit toiminnot, jotka eivät sisällä rankaisemista tai pakottamista Berg 2011 22 MIKSI AVUN HAKU VIIVÄSTYY? (Koskisuu & Kulola) halu jatkaa muuttuneessa tilanteessa perhe sopeutuu muutokseen voi johtaa toimintatapoihin, joita vähitellen perhe etsii ulkopuolisen vaikea ymmärtää uudelleen tasapainon perheen ahdistus ja uupumus estää vastuu siirtyy toisen aikuisen ongelman tunnistamisen harteille, työn jako muuttuu, Pyritään säilyttämään normaali kuva tilanteiden/puheenaiheiden välttelyä, eristäytymistä perheestä -> salailu uuvuttaa sairasloma, im.yritys, avun hakemisen kynnys korkea ja väkivaltatilanne ym. voi vasta tietämättömyyttä palveluista pysäyttää Ensiapu perheelle sairaalassa: historiaan peilaaminen myötäeläminen, rohkaisu, mahdotonta ymmärtäminen, konkreettinen tuki perhe on lojaali toisilleen tukien selviytymiseen sairastunutta -> psykoedukatiivinen perheohjaus Suljetaan silmät sellaiselta, mitä toipumisvaiheessa ei voi ymmärtää PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA (Kierkegaard ) Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutuksen Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasa-arvoisesti Aloita sieltä, missä toinen on, älä siellä missä odotat, tai oletat tai haluat toisen olevan. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi. Berg 2011 23 Berg 2011 24 4
PSYKOEDUKATIIVISEN PERHE- OHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA 1/2 Korkea uudelleensairastumisen riski vaatii suunnitelmallisen perheintervention Omaisen riski sairastua depressioon moninkertainen (1565 aikuisomaista -> 38%) Psykosomaattisia oireita > 40 % Affektihäiriöisessä perheessä lapsen riski psyykkiseen oireiluun suuri (40-60% ennen 20v.) Perheen dynamiikka yleensä häiriintynyt omaisen sairastuttua psyykkisesti PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA 2/2 Sopii toteutettavaksi kaikissa perheissä, joissa perheenjäsen sairastunut psyykkisesti Ei korvaa muita hoitomuotoja, vaan osa sairastuneen kokonaishoitoa Jaetaan tietoa, jonka avulla sairastuneen toipuminen edistyy ja perheen stressiä vähentävien toimintakeinojen käyttö vahvistuu Huomioi kaikki perheenjäsenet (hyvinvointi, asiantuntijuus) myös lapset Berg 2011 25 Berg 2011 26 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN TAVOITTEET Lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta Tukea läheisten jaksamista arjen kuormittuvuus huomioiden Yhdessä kehittää perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja Vanhemmuutta tukien edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä PSYKOEDUKATIIVINEN OSUUS PERHETAPAAMISESSA mahdollistaa perheen puheen avautumisen mahdollistaa perheen yhteisen tarinan synnyn lähtökohta on perheen kokemukset ja niiden selittäminen, ei luennointi lisää perheenjäsenten ymmärrystä muuttuneiden vuorovaikutustapojen taustoista lisää vanhempien mahdollisuuksia kertoa lapsille sairaudestaan ja huomioida lasten kokemusta Berg 2011 27 Berg 2011 28 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ 1/2 Ei perheterapiaa, mutta käytetään hyväksi perheterapian perhettä tukevia keinoja Sovellutus eri kansainvälisistä psykoedukatiivisista perheohjausmalleista, kognitiivisesta terapiasta, narratiivisesta, dialoginen ja reflektiivisesta toimintamalleista Perheenjäsenillä on merkitystä erityisesti sairauden kulun kannalta Ohjaaja prosessin alkuun saattaja perheessä Vastataan perheelle omalla kielialueellaan PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ 2/2 Lähtökohtana haavoittuvuus-stressi-malli Selittää kaikkia psyykkisiä sairauksia Perustuu biopsykososiaaliseen selitysmalliin Perimä näyttää olevan tärkein altistava tekijä Hoidossa pitää ottaa huomioon sekä haavoittuvuus- että stressitekijät Laukaisevista stressitekijöistä osa liittyy ihmisen normaaliin kehitykseen, osa poikkeuksellisia tai traumaattisia stressitekijöitä Berg 2011 29 Berg 2011 30 5
PALAUTUMINEN (J.Strauss 1992) henkilö palautuu vaiheittain sosiaalinen palautuminen psyykkinen palautuminen Palautuminen PUUVAJA VUORIKIIPEILYÄ KÄÄNTÖ- PISTE PERHETAPAAMISEN KIELI (Seikkula & Haarakangas ) Kielen merkitysjärjestelmän kehittyminen: INDIKATIIVINEN (KONKREETTINEN) VAIHE sisältyvät sellaiset merkitykset, joilla on suora vastaavuus todellisuuteen SYMBOLINEN VAIHE kehittyy indikatiivisen jälkeen tarkastellaan sanan suhdetta toiseen sanaan ja asioiden merkitykset luodaan keskustelussa Todellinen muutos perheen tilanteessa saattaa tapahtua vasta, kun kyetään puhumaan sekä asioiden että tapahtumien merkityksestä ja mielikuvista Berg 2011 31 Berg 2011 32 Hyvä kommunikaatio -hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee hyvää ihmiselle (Penman, 1992) KONSTITUTIIVISUUS - KOMMUNIKAATION TÄYTYY LÄHTEÄ SIITÄ OLETUKSESTA, ETTÄ PUHEEMME TODELLA MUODOSTAA SENHETKISEN SOSIAALISEN TODELLISUUDEN KONTEKSTUAALISUUS - TOISEKSI, KOMMUNIKAATION TÄYTYY OLLA JATKUVASTI AVOINTA MUUTOKSELLE MONINAISUUS - TÄMÄN KRITEERIN TÄYTTÄVÄ KOMMUNIKAATIO SALLII ERILAISIA TULKINTOJA EPÄTÄYDELLISYYS TAI KESKENERÄISYYS - MERKITSEE SITÄ, ETTÄ KOMMUNIKAATIO, SEN PAREMMIN KUIN SEN AVULLA TUOTETUT MERKITYKSET, EIVÄT VOI KOSKAAN OLLA TÄYSIN VALMIITA TAI LOPULLISIA Berg 2011 33 Viestineliö (S.von Thun 2003) Kuulla viesti neljällä eri korvalla Hei, edessä on vihreä valo Viestin neljä puolta; Asia-korva = Kiitos, huomasin sen Kehotus-korvalla= Ok, ajan nopeammin Itseilmaisu-korvalla= Sinullapa on taas kiire! Suhde-korvalla= Aja sitten itse! Berg 2011 34 Havainnoida minkä tahansa asian luonnetta ja merkitystä eri tavoin ja erilaisista näkökulmista (Peavy 2004) Näkökulma Toiminta Karhu on vaarallinen ja se pitää tappaa Karhu on nälkäinen ja sitä pitää varoa Karhu on vaarassa ja sen pitää suojella Karhu on ystävällinen ja siksi otan kontaktia Karhu on kiinnostava ja siksi tarkkailen sitä Berg 2011 35 Palautuminen (Breier & Strauss 1984) Jatkuvuus- ennen sairastumistaan olevat kontaktit eivät katkeaisi. Nämä kontaktit muistuttavat henkilöä ajoista kuin hän oli terve. Taloudellinen tuki Ongelmaratkaisutaidot Varomerkkien tunnistaminen Motivaatio Empaattinen ymmärrys Muovailu Oivaltaminen Berg 2011 36 6
PALAUTUMINEN (Breier & Strauss 1984) Ventiloida- mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja jakaa tunteitaan Realiteetin kokeilu- mahdollisuus keskustella kokemuksistaan, mitä on ollut harhaa, uskomuksia tai todellisuutta toisen henkilön kanssa Sosiaalinen vahvistus ja integraatio- häpeä ja leimautumisen pelkoa. Kohdata ymmärrystä ja saada tukea ja vahvistusta on tärkeä osatekijä sosiaalisen- ja työelämän paluuseen. Minäkuvan realistinen muovaaminen PALAUTUMINEN (A. Antonovsky 1987) Elämän ymmärrettävyys elämä on selitettävissä Suoriutumiskyky- eli se että voimavarat ovat suhteissa haasteisiin / koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään Tarkoituksellisuus koettu oman elämän merkitys / tarkoitus Berg 2011 37 Berg 2011 38 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA 1/3 Sairauden vaiheittainen luonne ja se, että perhetyön tulisi olla tilanteeseen sopivaa ja joustavaa Perheenjäsenten selitys sille mitä on tapahtunut, ja selitysten kuunteleminen ja ymmärtäminen sairauteen liittyvät kokemuksensa erilaiset tunteet, kysymykset, huolenaiheet tarve saada aikaa ja mahdollisuuksia kriisin ja sitä seuraavien stressitekijöiden käsittelyyn Sairastuneen ja hänen perheensä koulutus-, kokemus- ja kulttuuritausta PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA 2/3 Rohkaise kaikkien perheenjäsenten välistä keskustelua sairaalaan joutumisesta Rohkaise sairastunutta ja perhettä keskustelemaan leimaantumisesta Normalisoi sairastuneen tarve kieltää sairaus osana minäkuvaa Normalisoi pitkäaikaisen hoidon vastustaminen odotettuna osana hoitoprosessia Keskustele ahdistuksesta, joka nousee perinnöllisyyttä tai perheen stressiä koskevista tiedoista Berg 2011 39 Berg 2011 40 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA -perheiden vertaisryhmät mahdollistavat 3/3 kokemusten jakamiseen eristyneisyyden tunteen helpottamiseen oma perhe ei ole ainoa syyllisyyden ja häpeän tunteiden lievittämiseen selviytymiskeinojen jakamiseen käytännön ongelmissa keskustelufoorumina tunteiden ilmaisemiseen ja käsittelemiseen sosiaalisen verkoston laajentuminen Berg 2011 41 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSISTA Yhteistä tutkimustuloksille: sairastuneen oireiden lieventyminen toipumisen edistyminen sairaalahoitokertojen vähentyminen tiedon lisääntyminen omaisten kuormittuvuuden vähentyminen sairastuneen sosiaalisten taitojen lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen kotona Sairastuneet, ja erityisesti jo toipuneet, nimenneet omaisten tuen tärkeimmäksi tekijäksi toipumisessaan. Huomattavia yhtäläisyyksiä mielialahäiriöistä ja psykoosisairauksista kärsivien omaisten kuormittumisen välillä. Omaiset epäilevät usein oman tukensa olleen hyödyksi ja ovat taipuvaisia vähättelemään sitä. Berg 2011 42 7
VARHAISEN PERHEOHJAUKSEN EDUT Hoidon aloitus ei traumatisoi Kognitiivisten häiriöiden perhettä vaikutukset elämään vähenee Perheen ja myönteisempi uudelleen-sairastumisen riski suhtautuminen hoitoon pienenee Sairaalahoidon vähentynyt Itsemurhariski pienenee tarve Viranomaisten väliintulot Hoitokustannukset pienenevät vähenevät Työkyky ja kyky opiskella paranee Alhaisempi lääkitysannos mahdollistuu Perheen ahdistus lieventyy ja perhe-elämä tasapainottuu Berg 2011 43 8