Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus Savonia-AMK 26.1.2012 1
Potilasturvallisuus Potilasturvallisuus koostu siitä, mitä todellisuudessa tehdään, ei siitä, mitä aiottiin tehdä tai mitä oli tarkoitus tehdä 2
Käsitteen määrittely: Simulaatio-oppiminen on opetusmenetelmällinen kokonaisuus, jonka avulla pyritään edesauttamaan opiskelijan sisäisen mallin syntymistä työtehtävissä tarvittavasta turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta toimintamallista korostaen itsearviointia ja myönteistä palautteenantoa 5 3
SIMULAATIOPEDAGOGIIKASTA Käsitteistöä, tavoitteen asettelua, arviointia Heikki Paakkonen, TtT, esh Ylihoitaja KYS Kliiniset tukipalvelut, Ensihoito, päivystys, tehohoito 4
Esityksen eteneminen Käsitteistöstä Johdanto: Jos simulaatio-oppiminen olisi farmakologiaa... Tavoitteen asettelusta a.m. Bloom &, a.m. Dave Aktiivinen keskustelu 5
Esityksen tavoite Esityksen kuultuaan osallistuja osaa: kuvata simulaatio-oppimisen merkitystä terveysalan ammatiin kasvamisessa selittää osaamistavoitteiden laadinnan periaatteet erotella kognitiivisten tavoitteiden tasot Bloomin taksonomian ja psykomotoristen tavoitteiden tasot Daven taksonomian mukaisesti itsenäisesti (tai korkeintaan yhden avustajan auttamana) tiensä ulos luokkatilasta 6
Esityksen motto 1: Opettaminen ei ole tärkeätä, mutta oppiminen on sitäkin tärkeämpää... (A. Kinnunen, kauan sitten) 7
Motto 2: I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. (Confucius, 551 BC 479 BC) 8
http:/ / cisl.stanford.edu/ organization/ calenda r/ documents/ Dieckmann_Simlearningrealism.pdf 9
Esitys perustuu: W5W 2 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa W5W 2 hankkeen laatima opas 7.1.2009 Learning outcomes - osaamistavoitteet Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö TUKE / A. Helander / 2009 Cook D. 2010. One Drop at a Time: Research to Advance the Science of Simulation. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 1, 1-4. Gaba D. 2010. The Pharmaceutical Analogy for Simulation: A Policy Perspective. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 1, 5-7. Weinger M. 2010. The Pharmacology of Simulation: A Conceptual Framework to Inform Progress in Simulation Research. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 1, 8-15. Van Heukelom J., Begaz T., Treat R. 2010. Comparison of Postsimulation Debriefing Versus In- Simulation Debriefing in Medical School. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 2, 91-97. 10
Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus Mitä yhteistä on seuraavilla tilanteilla (1 5)? 1) Vuodeosastolla huomattavan obeesi potilas voi jotenkin huonosti, hän on mennyt uneliaaksi, sekavaksi, desorientoituneksi aikaan ja paikkaan, hengitys nopeata, pinnallista. Potilas makaa vaaka-asennossa potilasvuoteessa. Hänellä on valtimokanyyli ja lääkäri määrää otettavaksi verikaasuanalyysin. CO 2 + H 2 O H 2 CO 3 H + + HCO 3 = ÄLYLLINEN TASO: tieto, ongelmanratkaisu 11
Mitä yhteistä? 2) Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalla on käymässä 2-vuotias Ossi. Pitäisi rokottaa ohjelman mukaisesti. Ossin olkavarsi ei oikein pysy paikallaan, mutta toimia pitäisi. Pitäisi myös mitata verenpaine kaikista raajoista. = TEKNINEN TASO: motorinen suoritus 12
Mitä yhteistä? 3) Kotona terminaalivaiheessa oleva iäkäs, jo kovin väsynyt potilas. Kotisairaanhoitaja käynnillä. Potilaalla ilmiselvästi kovia kipuja ja hän pyytää tutulta hoitajaltaan: Anna sitä kipulääkettä nyt niin, että pääsen pois täältä, en jaksa enää Omainen paikalla ja kauhistuu: Nyt se on kyllä vietävä sairaalaan, kun tuollaisia juttelee, minä en ota siitä vastuuta, jos ; nyt vaan ambulanssi paikalle! = EETTINEN TASO: mikä on oikein / hyväksi 13
Mitä yhteistä? 4) Erikoiskoulutettu haavahoitaja käy osastolla konsultoimassa potilaan vaikeaa makuuhaavatilannetta. Hän toteaa alkajaisiksi osaston hoitajille. Tämä on kyllä selvä hoitovirhe teiltä, kun olette päästäneet tämän tilanteen näin pahaksi Potilas on tajuissaan, asiallinen, orientoitunut, samoin paikalla olevat osaston hoitajat. jatkuu 14
Mitä yhteistä? 4 jatkuu J.T.BERGQVISTIN KAAVA Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä! 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 normisuoritus 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 innostus tarttuu 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 yhteisnoste 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 the bad apple 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 yhteislatistuminen = VUOROVAIKUTUSTASO: ymmärrettävä rakentava kommunikointi, ilmapiiri, ryhmän toiminta! 15
Mitä yhteistä? 5) Mielenterveystoimiston asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti ja verbaalisesti aggressiivisesti hoitajaa ja lääkäriä kohtaan kuultuaan, että hänelle kirjoitetaan M 1 lähete psykiatrian päivystykseen. Myös paikalla oleva omainen on hyökkäävä. = TUNNETASO: kyky tunnistaa ja käsitellä omia tunteita, kuten hermostumista 16
Mitä yhteistä?? 1. vastaus: Osaamisen tasot: 1. Älyllinen 2. Tekninen 3. Eettinen 4. Vuorovaikutus 5. Tunne 2. vastaus: Kaikilla eri osaamisen tasoilla voi simulaatio-oppiminen toimia loistavasti! 17
Tutkimuksesta ja empiriasta vedetty johtopäätös SIMULAATIO-OPPIMINEN EI OLE (VAIN) AKUUTTIHOIDON OPPIMISEEN SOVELTUVA MENETELMÄ! 18
Simulaatio = keinotodellisuuden luominen; miksi toimii?? 10 key points 6. Controlled environment 1. Providing feedback 2. Repetitive practice 3. Curriculum integration 4. Range of difficulty level 5. Capture clinical variations 7. Individualized (active) learning 8. Ground rules: luottamuksellisuus, turvallinen ympäristö, vältetään epäluuloja ja kannustetaan kriittiseen reflektioon 9. Lavastaminen = realismin tavoittelu vs. siirtovaikutus 10. Orientaatio = oppimaan oppiminen 19
Kysymyksenasettelu simulaatio-oppimisessa? Tarvitaanko simulaatioita? Onko simulaatio hyödyllistä? KYLLÄ, vastattu jo potilasturvallisuuden, oppimiskokemusten standardisoinnin ja suoritusten arvioinnin näkökulmasta 20
Nykyinen kysymyksenasettelu Milloin simulaatioita tulisi käyttää? Kuinka, miten, voimme tehokkaasti käytää simulaatioita? Minkä tyyppisiä simulaatioita? Kuinka paljon? Minkälaisilla asetelmilla? 21
Mihin haetaan vastausta? Miten ja miksi simulaatiot toimivat = tuottavat oppimista? Miten oppimista voidaan parantaa, tehostaa...? Voidaanko kustannus-tehokkuuta parantaa erilaisilla asetelmilla? 22
Jos simulaatio olisi farmakologiaa... According to: Wenger MB. The pharmacology of simulation: a conceptual framework to inform progress in simulation research. Simul Healthc 2010; 8-15. Lähtökohta: simulaatio-oppiminen ei ole farmakologiaa Simulaatio ei ole lääke: Opettajanasi määrään Sinulle 20 mg simulaatiota aamupäivisin viitenä seuraavana päivänä. Tule sitten vastaanotolleni ja katsotaan tilanteesi uudestaan... Tiedon / osaamisen puute / vaje ei ole sairaus kts. edellä. --> opettaja voi vain auttaa oppijaa oppimaan; oppiminen on oppijan tehtävä! 23
Jos simulaatio olisi farmakologiaa... MUTTA: Farmakologiaa sovelletaan (mm.) sairauden hoidossa Simulaatiota sovelletaan pyrittäessä muutokseen tiedossa (knowledge), taidossa (skill), asenteessa (attitude) ja / tai käyttätymisessä (behavior) --> KSAB Simulaatiolla terapeuttinen tai diagnostinen tarkoitus oppiminen tai testaus 24
Simulaation farmakologiset perusteet Diagnosoitu puutos välttämättömissä KSAB: ssa Miten simulaatiota tulisi annostella, jotta puutos saadaan korjattua? Sovelletaan farmakologiasta tuttua 10 kohdan ohjelmaa 25
10 kohdan ohjelma KYSYMYKSET ANALOGIA FARMAKOLOGIAN KANSSA ESIMERKKI SIMULAATIOSTA 1. Toivottu tavoite? Toivottu tavoite? Toivotun, tehokkaaksi todetun käyttäytymisen lisääntyminen 2. Kenelle simulaatiota? 3. Mitä simulaatiometodeja käytetään? Potilas Lääkkeen valinta 26 Päivystyspoliklinikan/tehon hoitohenkilöstö Standardoidut potilastapaukset ja mid-fi aikuisnukke
10 kohdan ohjelma... KYSYMYKSET ANALOGIA FARMAKOLOGIAN KANSSA ESIMERKKI SIMULAA- TIOSTA 4. Miten simulaatiota tulisi soveltaa? Antotapa Moniammatillinen harjoitus simulaatiokeskuksessa, jossa luotu PPKL-ympäristö/tehon potilashuone jne. 5. Kuinka paljon altistusta eli simulaatiota tulisi antaa? Annos Kahden tunnin harjoitus 6. Milloin toteutetaan? Ajoitus 27 Kerran kaikille k.o. yksikössä kolmen kuukauden jakson aikana
10 kohdan ohjelma... KYSYMYKSET ANALOGIA FARMAKOLOGIAN KANSSA ESIMERKKI SIMULAA- TIOSTA 7. Kenen tulisi toteuttaa simulaatio? Osaamisvaatimukset Simulaatiokouluttajat, 1 lääkäri, 1 sh 8. Minkälaiset olosuhtet ovat ihanteelliset? Ympäristö ja logistiikka Orientaatio ennen simulaatiota; ei kliinisiä työvelvoitteita; moniammatilliset ryhmät; aito kliininen toimintaympäristö 28
10 kohdan ohjelma... KYSYMYKSET ANALOGIA FARMAKOLOGIAN KANSSA ESIMERKKI SIMULAA- TIOSTA 9. Kuinka usein simulaatio tulisi toteuttaa / uusia? Annosväli Vuosittain 10. Kuinka arvioidaan ja dokumentoidaan simulaation vaikutus? Hoidon tehon aviointi Osallistujien suoritusten strukturoitu arviointi todellisissa kliinisissä tilanteissa 29
Simulaation farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka 30
Simulaation farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka vs. Millerin pyramidi Mitä oppija tekee potilaalle! Mitä simulaatio tekee oppijalle! 31
Annos - aika - vaste 32
Bolus ja jatkuva infuusio 33
Vaikutus ja toistuvat annokset 34
Simulaatio 1 & simulaatio 2 - yhteisvaikutus Kahden peräkkäisen simulaatioharjoitteen - C = synergismi vs. - D = antagonismi 35
Tavoiteltava MENTAALINEN MALLI? Ammatillisen peruskoulutuksen tärkein tehtävä on työn edellyttämän mentaalisen mallin aikaansaaminen (Decker, vuosi?) Mentaaliset mallit = mielessämme oleva, työtä säätelevä mentaalinen malli Mielen rakenteita, käsityksiä, mielikuvia, asian eri osien suhteista toisiinsa Automatisoituminen ja oppiminen, toimintamallit Realistisen mentaalisen mallin syntyminen vaatii paljon kokemusta kriittisistä tilanteista ei mahdollista saada(?) Voidaanko nopeuttaa simulaatioilla?? Epätäydelliset tai väärät mallit, virhesuoritus, vaarat
Toimiiko kolmiyhteys 1) harjoitukseen valmistautuminen, 2) harjoitus, 3) arviointi ja palaute? Valmistautuminen Opettajien roolitukset, tavoitteet koko tapahtumalle + yksittäiselle simulaatioharjoitteelle Strukturoitu rakenne, sovitut pelisäännöt Turvallisuuden ehdoton vaatimus! Ei valokuvia, ei äänitteitä, ei juttuja: Pena oli tänään taas aivan nolla Arviointi ja palaute (debriefing)!! Sen resurssointi ja organisointi: oppiminen tapahtuu debriefingin aikana!
Opitun siirtyminen käytäntöön (transfer) Toiminta: Tapahtumat, joista muodostamme skeeman indeksointi ja haku sieltä, analogiat ja erot Edistää: simulaattorin / simulaation suuri fyysinen ja tekninen autenttisuus, myös sosiaalinen ja psykologinen autenttisuus Opettajan toiminta: yhteyksien ja erojen etsiminen, palaute! Paljon harjoitusta, paljon reflektointia
Being smarter about SMARTER Rosen et al. 2008 (Simulation in Healthcare) SMARTER(TM) = Simulation Module for Assessment of Resident Targeted Event Response: 39
Smarter 1. Ydinkompetenssit määriteltävä 2. Oppimistavoitteet: mitattavissa ja opittavissa olevat 3. Kliininen konteksti = toimintaympäristö, johon simulaatiotilanne sovitetaan; mahdollista tavoittaa oppimistavoitteet 40
smarter... 4. Määrittele hyvän suorituksen edellyttämät: tiedot, taidot, asenteet (TTA) 5. Kriittiset kohdat / tapahtumat / vaiheet: määrittele lopputuloksen kannalta kriittiset kohdat, joilla oppija saattaa osoittaa TTA:n hallintaa 41
smarter... 6. Odotetut vasteet määriteltävä: kullekin suorituksen vaiheelle määriteltävä oobjektiivisesti mitattavissa olevat käyttäytymismallit = toimintamallit! 7. Mittarit: yhdistä tapahtumat (scenaariot) ja vasteet luodaksesi performance checklist, arviointityökalun 42
smarter... 8. Scenaarion käsikirjoitus: laadi suunnitelma informaation koordinoinnista, simulaation edellyttämästä teknologiasta ja tarvittavista avustajista 43
Simulaattoriopetuksen pedagogisen mallin rakenne (a.m.salakari) 1. Oppiminen simulaattorilla OPETUS 2. Oppiminen aidosssa kontekstissa Mentaalinen malli - Pyrkimys oppimistilanteiden realistisuuteen - Opetusmenetelmät - Ohjaus ja palaute Oppimisen transfer Suoritus aidossa ympäristössä 44
Missio: Simulaatio-oppimisella edesautetaan potilasturvallisuutta 8 45
Mission perustelut Simulaatio-oppiminen perustuu konstruktivistisrealistiseen oppimisnäkemykseen Simulaatio-oppiminen tapahtuu luottamuksellisesti opiskelijaa vastuuttaen ja kunnioittaen myös Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria mukana: reflektio strukturoidussa ympäristössä; oppijakeskeinen! 46
Mission perustelut... Simuloitu hoitotilanne on turvallinen, koska toiminta ei voi aiheuttaa haittaa todelliselle potilaalle Riittävän osaamisen tason varmistaminen = laadunvarmistus Simulaatio oppimismenetelmänä edesauttaa sisäisen mallin kehittymistä Simulaatioiden aikana ohjaaja konrolloi tilanteen paineenalaisuutta pitäen sen turvallisella tasolla 47
Mission perustelut... Simulaatio-oppiminen edistää oppijan itsesäätelyvalmiuksia mahdollistamalla oman toiminnan reflektoinnin kunkin suorituksen jälkeen Mitä aidompi simulaatiotilanne on rakennettu sitä enemmän siirtovaikutusta sillä on aitoon toimintaympäristöön 48
Mission perustelut... Simulaatio-oppiminen edesauttaa päätöksentekoprosessien ja ryhmätyötaitojen kehittymistä 49
Kognitiivisten tavoitteiden asettelu Perustuu Benjamin Bloomin (1913-1999) taksonomiaan Bolognan prosessin myötä Euroopan yhtenäinen korkeakoulualue OSAAMISEEN perustuva lausekkeet koulutuksen tavoitteiden kuvaamiseksi = osaamistavoitteet (learning outcomes) OPS tavoitteet osaamistavoitteina Mitä oppijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään oppimisjakson lopussa saadakseen hyväksyttävän arvosanan? 50
Osaamistavoitteet Kuvaavat tavoiteltavaa tulosta Tietoina, taitoina, asenteina, käyttäytymisenä (?) Saavutettavissa olevia Mitattavissa / arvioitavissa olevia 51
Tavoitteet... Opettajalle ja oppijalle: Millaista oppimista oppijan täytyy tavoitella opintojakson tai -kokonaisuuden aikana! Opintokokonaisuus: opintokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa... Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa... 52
Opettamistavoitteet vs. oppimistavoitteet vs. osaamistavoitteet Esimerkki tavoitteenasettelusta eri näkökulmista katsottuna: Opintojakson sisältö: Hengityselimistö, rakenne ja toiminta Opintojakson opetustavoite: Hengityselimistö- opintojaksolla käsitellään ylä- ja alahengitysteiden rakennetta ja toimintaa sekä käytännön menetelmiä, joilla hengitysfunktiota arvioidaan... Opintojakson osaamistavoitteet: Hengityselimistöopintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä ylä- ja alahengityselimistön osat selittää ylä- ja alahengityselimistön tehtävät soveltaa tietoansa hoitotilanteessa potilaan hengityskykyä arvioidessaan 53
Osaamistavoitteiden arviointi... Osaamiskuvauksesta voidaan päätellä myös arviointimenetelmä: Opintojakson suoritettuaan oppija osaa nimetä sekä suullisesti että kirjallisesti ranskan kielen modaaliapuverbit... 54
Psykomotoristen taitojen taksonomia (1-5) ((Dave 1968)) Kopioi toisen tekemistä, liikettä jne. Kopioi, seuraa, toistaa, noudattaa 1. Jäljittely 2. Ohjeenmukainen toiminta Toistaa liikkeen, toiminnan jne. käskystä tai muistista Luo uudelleen, tekee uuden version Osoittaa taidon luotettavasti, ilman apua Demonstroi, näyttää, osoittaa, saa valmiiksi 3. Toiminnan jäsentyminen 55
Psykomotoristen taitojen taksonomia (Dave 1968) 4. Toimintojen koordinoituminen Mukauttaa ja sovittaa asiantuntemuksensa, taitonsa, tavallisesta poikkeavaan vaatimustasoon Rakentaa, ratkaisee, yhdistää, kehittää, muodostaa, hallitsee 5. Luonteva toiminta Automaatiotason hallinta, strategisen tason osaaminen ja taito Hallitsee, suunnittelee, määrittelee, keksii 56
Arvioinnista Assessment isn t an activity. It s a state of mind. (Henning G. 2010) 57
Osaamistavoitteiden arviointi... Assessment drives learning (Wass et al. 2001. The LANCET. 357) We found that testing as a final activity in an in-hospital resuscitation skills course for medical students increased learning outcomes compared with spending an equal time in practice. This indicates that the intrinsic testing effect previously demonstrated to enhance knowledge retention also pertains to skills learning. (Kronman et al. 2009. MEDICAL EDUCATION. 43) 58
YHTEENVETONA: 1. Osaamistavoitteet määrittelevät opiskelijan näkökulmasta sen, mitä tulee tietää, osata, pystyä tekemään OPINTOJAKSON HYVÄKSYTYSTI SUORITETTUAAN 2. Opintojakson tai yksittäisen opetuskerran opetustavoitteet koostuvat erilaisista oppimistavoitteista Opetustavoitteet --> opintojakson osaamistavoitteet --> tukevat opetuksen tavoitteita 3. Testing drives learning - arviointi kannattaa, palaute kehittää! 4. Simulaatio-oppiminen kiinteäksi osaksi OPETUSSUUNNITELMIA 59
Mantraa on muutettava Klassinen hokema "see one, do one, teach one ei käy enää Learning by doing is no longer acceptable Nykyinen mantra: "See one, simulate many, do one competently and teach everyone." 60
Lopuksi: Simulaatio-oppimisen prinsiippejä The key is the program, not the hardware (Caro, 1973) It is not how much You have, but how You use it (Salas, Bowers & Rhodenizer, 1998) 61
Debriefing simulaatio-oppimisen mahdollistajana Heikki Paakkonen TtT, esh Ylihoitaja KYS Kliiniset tukipalvelut Ensihoito, päivystys, tehohoito 62
Tavoite Opetustapahtuman jälkeen kuulija osaa: soveltaa eteenpäinsuuntautuvaa palautteenantoa omassa toiminnassaan (!)
Debriefing simulaatio-oppimisen mahdollistajana Palautekeskustelu (debriefing) on tavoitteellista dialogia oppijoiden ja oppimaan ohjaavien välillä Palautekeskustelun tulee ohjautua simulaatioharjoitteen TAVOITTEIDEN MUKAISESTI Vaikein opittava asia simulaatio-ohjaajalle (?)
Rakentava palaute (Lonka 2011) Asia nähdään oppijan näkökulmasta Kohdistuu toimintaan, ei henkilöön Riittävän spesifistä, usein kysymysten muodossa Positiiviset asiat ovat yhtä totta kuin negatiiviset Rehellinen halu auttaa: mitä teemme paremmin ensi kerralla? Kyky suhteuttaa viesti opiskelijan tunnetilaan ja saada se perille 65
Rakentava palaute (Lonka 2011) Kirstin (Lonka) 5 koota: Kunnioita! Kuuntele! Kiinnostu! Kannusta! Kiitä! 66
Realismin vartijan lisäys Älä jätä selvästi epäasiallista tai potilaalle haitallista, virheellistä toimintaa käsittelemättä Mieti, miten olisi paras tapa tuoda esille Useimmiten oppijat huomaavat itse ja ruoskivat Puutu liialliseen (itse)ruoskintaan napakasti! 67
Palautekeskustelu strukturoidusti Palautekeskustelussa hyödyllistä Rakenteellinen (fyysinen) rigiditeetti: asetutaan aina samaan muotoon oppijat fokusoituvat (vain) oleelliseen - Toiminnallinen systematiikka: Kuvaileva kierros Analyyttinen kierros + / - Summaatio, take home message 68
Palautteen käsittelystä Oppiminen tapahtuu palautteen aikana formatiivinen arviointi edistää oppimista (Black & Williams 2008) Oppijalle turvallinen mahdollisuus reflektoida omaa toimintaansa, tietoansa, asennettansa jne. vaatimustasoa vasten Rakentavaa, kannustavaa palautetta ohjailemaan totuuden äärelle - miten aukot osaamisessa, kliinisessä taidosssa täytetään? Ilman palautetta oppija jää heitteille; itseohjautuvuus ilman rajoja johtaa tuhoon, vai johtaako? HUOM: äärikonstruktivistit tulevaisuus ei ole teidän! Mikä on tällöin opettajan rooli? Kenen vastuulle jää ja kenen kustannuksella tapahtuu damage control? 69
Reaktiivisesta proaktiiviseen palautteeseen: from feedback to feedforward Palautteen avulla oppijalle tarjotaan mahdollisuus tunnistaa tiedollisia, taidollisia jne. puutteitaan Tavallisesti ns. varioitu Pendletonin malli (Pendleton et al. 1984): 1) Mikä meni hyvin? Opiskelija tuottaa 2) Ohjaajan kommentit 3) Mitä voitaisiin parantaa? Opiskelija tuottaa 4) Ohjaajan kommentit Reaktiivista, mutta toimii, jos annetaan keinoja korjata puutteita! 70
Reaktiivisesta proaktiiviseen: From feedback to feedforward Hyvän palautteen luonnollinen jatke suuntautuu tulevaisuuteen: Ääriyksinkertaistettuna: 1) Minkä tekemistä jatkat? Miksi ja miten korjataan puutteet (gaps in the knowledge and performance)? 2) Minkä tekemistä et jatka? Miksi? Erittäin keskeistä turvallinen, kunnioittava ja rakentava, oppijan persoonaan kajoamaton asenne ja ote! (Conaghan P. & Lockey A. 2009. Notfall Rettungsmed. Suppl 2. (12)) Opiskelija ei mene rikki, jos puutteet tuodaan rakentavasti esille, pikemminkin päinvastoin 71
Palautteen ajoitus - kesken vai lopuksi? (van Heukelom et al. 2010. Simulation in Healthcare. 5, 2; 91-97) Simulaatio-oppimisen kriittisin vaihe on palaute Palaute simulaation jälkeen (n=77), vai Simulaatioharjoitteen toistuva keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi (n=84)? Randomisoitu koe-kontrolliasetelma, 3. vuoden lääketieteen opiskelijat, ACLS-kurssi 72
Palaute simulaatioharjoitteen lopuksi Tilastollisesti merkitsevät erot simulaation jäkeisen palautteen hyväksi Tehokkaampi ACLS- kurssin asioiden oppiminen Paremmin opittu oikeat vs. väärät toimintatavat Kaiken kaikkiaan parempaa oppimista Toisaalta, simulaatiotilanteen keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi voidaan tehdä simulaation realismin kärsimättä kun kaikki toivo on menetetty..., autetaan oikaisemaan / oikaistaan syöksykierre 73
Palautekeskustelu simulaatiooppimistapahtuman tärkein vaihe Shinnick et al. 2011 (Clinical Simulation in Nursing 7, e105-e111): Akuuttia sydämenvajausta sairastanet potilaat simulaatioharjoite sh-opiskelijoille (N=162) Tietotesti x 3: Pretest, after hands-on (post-test 1), and after debriefing (post-test 2) Oppiminen tapahtui vasta jälkeen palautekeskustelun 74
Palautekeskustelu verbaalisella palautteella vai videon kanssa vai molemmilla? Chronister & Brown: Comparison of Simulation Debriefing Methods; (Clinical Simulation in Nursing, 2011; e1-e8) - Vertaileva cross-over study sh-opiskelijoilla (N=37) - Elottomuustilanne - Standardisoitu simulaatioharjoite - Vain verbaalinen palaute - Verbaalinen palaute + video Kliiniset taidot paranivat tilastollisesti enemmän video-palaute ryhmässä; kognitiivinen komponentti paremmin vain verbaalinen palaute - ryhmässä 75
Palautekeskustelu kotiin vietävää: Ohjattu, strukturoitu tapahtuma Oppiminen tapahtuu palautekeskustelun aikana ja avulla Harjoiteltava, harjoiteltava Oppimaan ja ohjaamaan Tavoitteiden suunnassa! Kontrolloi painetta, jännitystä, itseruoskintaa, kestoa, ryhmädynamiikkaa 76
Don t even think about it siis mitä? Tuloksellinen simulaatiooppimistapahtuma edellyttää riittävästi ammattitaitoisia ohjaajia! LUE: pedagoginen ja didaktinen osaaminen välttämätöntä, mutta ei riitä, osattava substanssia! 77
Lopuksi peruskysymys: Mitä on oppiminen? 78