Kuntatekniikan rahoituskeinoja on. Kuntatekniikan päivät 29.5.2009 Tampereella

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Elinkaarimallin toimivuus energiatehokkuuden ajurina Kuopion energiatehokkaat koulut

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Arandur / Kaivomestarin hanke

Joensuu Riku Tolvanen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Investointien rahoitusvaihtoehdot Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Valtiovarainvaliokunta

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Käytännön kumppanuusmallit hankeohjelman tuloksia

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Kuntarahoitus lyhyesti

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Talousarvion toteuma kk = 50%

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

KTA 2017 Muutos KTA eur KV

TIIVISTELMÄ. Esiselvitys Merimatin koulun ja Matinkylän uimahallin rakennus- ja rahoitusratkaisuista (Espoon kaupunki/inspira Oy

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

Innovatiiviset maankäytön keinot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa Asianajaja, osakas Juha Wessman

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous kello Turun kaupungintalo

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Elinkaarimallihankkeet. Varkaus Karri Kivioja

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttäminen

TA 2013 Valtuusto

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

TULOSLASKELMAN RAKENNE

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Kvsto

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti

RAHOITUSOSA

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen

Euroopan Investointiohjelma

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

kk=75%

Investointien rahoituksen perusteita

Aluekehityshankkeiden rahoitettavuus ja taloudellinen kannattavuus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Elinkaarihankkeiden markkinat Suomessa

Riskienjakomallit investointien toteutuksessa ja palveluiden järjestämisessä

Investointien taloustiedot

Transkriptio:

Kuntatekniikan rahoituskeinoja on Kuntatekniikan päivät 29.5.2009 Tampereella

Inspira Oy Inspira Oy avustaa asiakkaitaan julkisen sektorin rahoitusjärjestelyissä. Olemme osa Kuntarahoitus-konsernia. Kuntarahoitus Oyj on kuntasektorin omistama, Suomen suurimpiin kuuluva rahoituslaitos. Toteutamme asiakkaillemme rahoitus- ja omaisuusjärjestelyitä sekä työskentelemme neuvonantajana erilaisten investointihankkeiden parissa. Asiakaskuntamme koostuu julkisen sektorin yksiköistä sekä yrityksistä, jotka tarjoavat palveluitaan julkiselle sektorille. Toiminta-ajatuksemme on auttaa asiakkaitamme tehostamaan pääomien käyttöä sekä järjestämään laadukkaampia palveluita julkisella sektorilla. Keskeinen tavoitteemme on mahdollistaa palveluiden tuottaminen ja investointien toteuttaminen: kustannustehokkaammin laadukkaammin nopeammassa aikataulussa 2

Toimialat Kiinteistöt Infrastruktuuri Sosiaali ja terveys Kuntatalous ja rahoitus Kiinteistöt, toimitilat, asunnot, pysäköinti, aluekehitys ym. Energia, vesi, väylät, satamat, kuntatekniikka ym. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnat, sairaanhoitopiirit, vuokrataloyhtiöt, kuntien yhtiöt ym. Investointihankkeet Omaisuusjärjestelyt Rahoitusjärjestelyt Analyysipalvelut 3

Inspira ja yhteistyökumppanit Toimeksianto Asiakkaan tarpeiden mukainen toimeksianto Inspiran toteutettavaksi Inspiran projektiorganisaatio Rahoituksen asiantuntijapalvelu Alansa johtavat asiantuntijat Inspiran yhteistyökumppaneina Asianajotoimistot Tilintarkastusyhteisöt Tekniset ja toimiala-asiantuntijat Juridiikan toimialakohtainen erityisosaaminen Kirjanpitokäytäntöjen erityisosaaminen Verokonsultointi Johtavat asiantuntijat toimialakohtaisesti Palvelukokonaisuus Asiakkaan tavoitteet täyttävän järjestelyn suunnittelu ja toteutus 24.3.2009 4

Toimintaympäristön muutos

Tulorahoitus Vuosikate / Poistot Tulorahoitus Vuosikate / Poistot Kuntien taloudellinen asema Kuntien taloudellinen asema heikkenee merkittävästi tulevina vuosina 400 % 200 % 0 % Kuntien taloudellinen asema 2002 Kuntien taloudellinen asema 2007 ja 2013 400 % 200 % 0 % -200 % -400 % -4 000-2 000 0 2 000 4 000 Rahoitusasema Lainakanta - Rahavarat ( /asukas) -200 % -400 % Kuntaliiton ennuste 2013-4 000-2 000 0 2 000 4 000 Rahoitusasema Lainakanta - Rahavarat ( /asukas) Keskimääräisen kunnan tulorahoitus heikentynyt Tulorahoituksen mediaani laskenut 41 % Myös hajonta kuntien välillä pienentynyt 32 % Samaan aikaan rahoitusasema heikentynyt Todellinen lainakanta kasvanut 204 % Hajonta kuntien välillä kasvanut 36 % Kuntaliiton vuoden 2013 ennuste on edelleen heikompi Tulorahoitus putoaa lähes 50 %:iin Lainakanta lähes kaksinkertainen suhteessa 2007 tasoon Tulorahoitus Keskihajonta Mediaani Rahoitusasema Keskihajonta Mediaani 2002 183 % 1,76-372 895 2007 108 % 1,19-1131 1221 %-muutos -41 % -32 % 204 % 36 % ennuste 2013 58 % -2115 %-muutos -46 % 87 % 6.3.2008 6

Rahoitusmarkkinoiden kriisi Rahoitusta on vielä saatavissa mutta rahan hinta on kallistunut Taustalla USA:n pankkien ja rahalaitosten taseongelma joka johti markkinoiden likviditeetin heikkenemiseen ja edelleen ongelmaksi reaalitalouden puolella Rahoitusmarkkinoiden likviditeetin odotetaan edelleen kiristyvän johtuen talouden heikkenemisestä Pankkirahoituksen hinta kallistunut Suora rahan kysyntä markkinoilla on kasvussa johtuen kriisin mukanaan tuomista pelastuspaketeista ja verotulojen alentumisesta Pankkien välisten markkinoiden luottamus on edelleen heikko ja toimivan markkinan vaatiman pankkien välisen lainoituksen riskipreemiot ovat merkittävät Likviditeetin puute johtanut rahoituksen hinnan nousuun Pankkirahoituksen saatavuus heikentynyt Pankkijärjestelmän tukitoimet eivät tässä vaiheessa ole johtaneet likviditeetin palautumiseen Vaikka rahoitusmarginaalit ovat houkuttelevalla tasolla, on rahoittajilla vaikeuksia saada pääomia luotonantoa varten Vaihtoehtoisten rahoittajien ja pankkirahoituksen hinnan ero on kaventunut

Kuntatekniikan rahoituskeinot

Kunnan tase Perinteisten rahoitusmallien rinnalle tarvitaan uusia toteutusmuotoja kustannus- ja aikatauluylitys Odottamattomat kustannukset esim. home- ja muut käytettävyysongelmat, väistötilakustannukset jne. Aika Omaan taseeseen toteutettavat hankkeet rahoitetaan tavallisesti investointivaiheessa tulorahoituksella, lainapääomalla ja maankäyttömaksuilla Käyttövaiheessa kustannukset katetaan verovaroin ja käyttömaksuin sekä tarvittaessa myös lainapääomalla + Kunnan itse toteuttamat hankkeet voidaan usein valmistella ja toteuttaa joustavasti ja toteutuksessa voidaan käyttää hyväksi kunnan luottoluokitusta - Investoinnit rasittavat kunnan taloutta täysmääräisesti ja investointikohteen käytettävyys ja kunnossapito sekä näihin liittyvät kustannukset ovat kunnan vastuulla - Investointikohteiden palvelun laatu ja pitkän aikavälin tehokkuus ovat kunnan vastuulla

Leasing Leasing rahoituksella investointimenosta tulee osa käyttötaloutta Odottamattomat kustannukset esim. home- ja muut käytettävyysongelmat, väistötilakustannukset jne. Leasingrahoituksella investointikohteen käyttö voidaan kattaa vuokran kautta ajan ylitse Leasingrahoituksessa ulkopuolinen omistaja maksaa ja rahoittaa investoinnin ja vuokraa kohteen käyttäjälle käyttöjaksolla + Hyödyt ja kustannukset toteutuvat samanaikaisina + Hankkeen valmisteluprosessin ei tarvitse olla pitkäaikainen tai vaikea + Investointi on investointiohjelman ulkopuolinen, jolloin investointien aikaistaminen voi olla mahdollista + Kohteiden jäännösarvoriski on usein siirrettävissä kolmannelle osapuolelle - Kunta vastaa investoinnin toteutuksesta, käytettävyydestä, kunnossapidosta sekä näihin liittyvistä kustannuksista kuten kunnan tase vaihtoehdossa - Pääoma on kalliimpaa

Projektirahoitus Elinkaarimallilla voidaan siirtää kuntatekniikan riskejä Mikäli investointihanke ja siltä vaaditut ominaisuudet pystytään määrittelemään riittävän tarkasti omaksi kokonaisuudekseen, voidaan toteutusvaihtoehtona harkita elinkaarimallia Elinkaarimallissa kolmas osapuoli vastaa hankkeen toteutumisesta sovittuun kustannukseen ja laatutasoon. + Hyödyt ja kustannukset toteutuvat samanaikaisina, ja toteuttaja vastaa hankkeen valmistumiseen, käytettävyyteen ja palvelutasoon liittyvistä riskeistä + Toteuttaja voi saada suunnittelussa tai toiminnassa vapauksia jotka lisäävät hankkeen kokonaistaloudellisuutta + Investointi on investointiohjelman ulkopuolinen, jolloin investointien aikaistaminen voi olla mahdollista + Kohteiden tekninen ja taloudellinen jäännösarvoriski on siirrettävissä kolmannelle osapuolelle - Hankkeen valmistelu vie tavallista enemmän aikaa ja sopimus on pitkäaikainen. Sopimus on tehtävä huolellisesti koska sen muuttaminen on työlästä

Projektirahoitus Elinkaarimallissa maksetaan saadusta palvelusta ja laadusta Mahdolliset vähennykset palvelumaksuun puutteellisen käytettävyyden tai palvelutason perusteella Ylläpitopalvelut Lunastus Pääomavastike (investoinnin korot ja lyhennykset) Suomessa on tähän mennessä elinkaarimallilla toteutettu kiinteistökohteita ja tiehankkeita, viimeisimpänä E18 Lohja-Muurla moottoritie Elinkaarimalli soveltuu hankkeisiin, joissa kohteen laadun merkitys on korkea ja laadun toteutuminen on mitattavissa Esimerkkejä toteutuneista hanketyypeistä ovat ym. lisäksi ratahankkeet, lentokentät ja erilaiset kunnalliseen infrastruktuuriin liittyvät hankkeet (vesi, katuvalaistus jne.)

Projektirahoitus Aluekehitysyhtiömallissa alueen arvonnousua käytetään investointien rahoittamiseen - tulot Maan myyntitulot, maankäyttösopimukset Suunnittelu Kunnallistekniikkainvestoinnit Ylläpito- ja palvelutuotantokustannukset - menot Palveluinvestoinnit Jos hanke on taloudellisesti kannattava, voidaan hanke toteuttaa projektirahoitusrakenteella, jossa hankeen toteutus rahoitetaan kohteesta saatavilla tuotoilla Yllä nähdään kunnan kannalta tavallinen toteuma aluekehityshankkeesta

Projektirahoitus Toteutusmalleista saatuja kokemuksia Leedsin kaupungin katuvalaistus on toteutettu elinkaarimallilla Kaupungin asukkaat voivat tehdä häiriöilmoituksia internet-palvelun kautta Toistakymmentä operointivaiheessa olevaa hanketta Älvstranden utveckling AB on Göteborgin kaupungin omistama kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on joenvarrella sijaitsevien kahden alueen kehittäminen Erilaisia aluekehitysyhtiöitä toiminnassa mm. Hollannissa ja Iso-Britanniassa

Kokoavia ajatuksia

Kokoavia ajatuksia Kuntien talous kiristyy mutta kuntatekniikkaan on kuitenkin investoitava Rahoitusmarkkinoiden muutos vaikeuttaa investointien rahoittamista Yhdyskuntatekniikan rahoittamiseen löytyy erilaisia toteutus- ja rahoitusmalleja Uusien kuntatekniikan rahoitusmuotojen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä jotta kuntatekniikka ei lamaannu Uuden luominen vie kuitenkin aikaa mutta voi olla kuitenkin hauskaa! 24.3.2009 16