Kuntatekniikan rahoituskeinoja on Kuntatekniikan päivät 29.5.2009 Tampereella
Inspira Oy Inspira Oy avustaa asiakkaitaan julkisen sektorin rahoitusjärjestelyissä. Olemme osa Kuntarahoitus-konsernia. Kuntarahoitus Oyj on kuntasektorin omistama, Suomen suurimpiin kuuluva rahoituslaitos. Toteutamme asiakkaillemme rahoitus- ja omaisuusjärjestelyitä sekä työskentelemme neuvonantajana erilaisten investointihankkeiden parissa. Asiakaskuntamme koostuu julkisen sektorin yksiköistä sekä yrityksistä, jotka tarjoavat palveluitaan julkiselle sektorille. Toiminta-ajatuksemme on auttaa asiakkaitamme tehostamaan pääomien käyttöä sekä järjestämään laadukkaampia palveluita julkisella sektorilla. Keskeinen tavoitteemme on mahdollistaa palveluiden tuottaminen ja investointien toteuttaminen: kustannustehokkaammin laadukkaammin nopeammassa aikataulussa 2
Toimialat Kiinteistöt Infrastruktuuri Sosiaali ja terveys Kuntatalous ja rahoitus Kiinteistöt, toimitilat, asunnot, pysäköinti, aluekehitys ym. Energia, vesi, väylät, satamat, kuntatekniikka ym. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnat, sairaanhoitopiirit, vuokrataloyhtiöt, kuntien yhtiöt ym. Investointihankkeet Omaisuusjärjestelyt Rahoitusjärjestelyt Analyysipalvelut 3
Inspira ja yhteistyökumppanit Toimeksianto Asiakkaan tarpeiden mukainen toimeksianto Inspiran toteutettavaksi Inspiran projektiorganisaatio Rahoituksen asiantuntijapalvelu Alansa johtavat asiantuntijat Inspiran yhteistyökumppaneina Asianajotoimistot Tilintarkastusyhteisöt Tekniset ja toimiala-asiantuntijat Juridiikan toimialakohtainen erityisosaaminen Kirjanpitokäytäntöjen erityisosaaminen Verokonsultointi Johtavat asiantuntijat toimialakohtaisesti Palvelukokonaisuus Asiakkaan tavoitteet täyttävän järjestelyn suunnittelu ja toteutus 24.3.2009 4
Toimintaympäristön muutos
Tulorahoitus Vuosikate / Poistot Tulorahoitus Vuosikate / Poistot Kuntien taloudellinen asema Kuntien taloudellinen asema heikkenee merkittävästi tulevina vuosina 400 % 200 % 0 % Kuntien taloudellinen asema 2002 Kuntien taloudellinen asema 2007 ja 2013 400 % 200 % 0 % -200 % -400 % -4 000-2 000 0 2 000 4 000 Rahoitusasema Lainakanta - Rahavarat ( /asukas) -200 % -400 % Kuntaliiton ennuste 2013-4 000-2 000 0 2 000 4 000 Rahoitusasema Lainakanta - Rahavarat ( /asukas) Keskimääräisen kunnan tulorahoitus heikentynyt Tulorahoituksen mediaani laskenut 41 % Myös hajonta kuntien välillä pienentynyt 32 % Samaan aikaan rahoitusasema heikentynyt Todellinen lainakanta kasvanut 204 % Hajonta kuntien välillä kasvanut 36 % Kuntaliiton vuoden 2013 ennuste on edelleen heikompi Tulorahoitus putoaa lähes 50 %:iin Lainakanta lähes kaksinkertainen suhteessa 2007 tasoon Tulorahoitus Keskihajonta Mediaani Rahoitusasema Keskihajonta Mediaani 2002 183 % 1,76-372 895 2007 108 % 1,19-1131 1221 %-muutos -41 % -32 % 204 % 36 % ennuste 2013 58 % -2115 %-muutos -46 % 87 % 6.3.2008 6
Rahoitusmarkkinoiden kriisi Rahoitusta on vielä saatavissa mutta rahan hinta on kallistunut Taustalla USA:n pankkien ja rahalaitosten taseongelma joka johti markkinoiden likviditeetin heikkenemiseen ja edelleen ongelmaksi reaalitalouden puolella Rahoitusmarkkinoiden likviditeetin odotetaan edelleen kiristyvän johtuen talouden heikkenemisestä Pankkirahoituksen hinta kallistunut Suora rahan kysyntä markkinoilla on kasvussa johtuen kriisin mukanaan tuomista pelastuspaketeista ja verotulojen alentumisesta Pankkien välisten markkinoiden luottamus on edelleen heikko ja toimivan markkinan vaatiman pankkien välisen lainoituksen riskipreemiot ovat merkittävät Likviditeetin puute johtanut rahoituksen hinnan nousuun Pankkirahoituksen saatavuus heikentynyt Pankkijärjestelmän tukitoimet eivät tässä vaiheessa ole johtaneet likviditeetin palautumiseen Vaikka rahoitusmarginaalit ovat houkuttelevalla tasolla, on rahoittajilla vaikeuksia saada pääomia luotonantoa varten Vaihtoehtoisten rahoittajien ja pankkirahoituksen hinnan ero on kaventunut
Kuntatekniikan rahoituskeinot
Kunnan tase Perinteisten rahoitusmallien rinnalle tarvitaan uusia toteutusmuotoja kustannus- ja aikatauluylitys Odottamattomat kustannukset esim. home- ja muut käytettävyysongelmat, väistötilakustannukset jne. Aika Omaan taseeseen toteutettavat hankkeet rahoitetaan tavallisesti investointivaiheessa tulorahoituksella, lainapääomalla ja maankäyttömaksuilla Käyttövaiheessa kustannukset katetaan verovaroin ja käyttömaksuin sekä tarvittaessa myös lainapääomalla + Kunnan itse toteuttamat hankkeet voidaan usein valmistella ja toteuttaa joustavasti ja toteutuksessa voidaan käyttää hyväksi kunnan luottoluokitusta - Investoinnit rasittavat kunnan taloutta täysmääräisesti ja investointikohteen käytettävyys ja kunnossapito sekä näihin liittyvät kustannukset ovat kunnan vastuulla - Investointikohteiden palvelun laatu ja pitkän aikavälin tehokkuus ovat kunnan vastuulla
Leasing Leasing rahoituksella investointimenosta tulee osa käyttötaloutta Odottamattomat kustannukset esim. home- ja muut käytettävyysongelmat, väistötilakustannukset jne. Leasingrahoituksella investointikohteen käyttö voidaan kattaa vuokran kautta ajan ylitse Leasingrahoituksessa ulkopuolinen omistaja maksaa ja rahoittaa investoinnin ja vuokraa kohteen käyttäjälle käyttöjaksolla + Hyödyt ja kustannukset toteutuvat samanaikaisina + Hankkeen valmisteluprosessin ei tarvitse olla pitkäaikainen tai vaikea + Investointi on investointiohjelman ulkopuolinen, jolloin investointien aikaistaminen voi olla mahdollista + Kohteiden jäännösarvoriski on usein siirrettävissä kolmannelle osapuolelle - Kunta vastaa investoinnin toteutuksesta, käytettävyydestä, kunnossapidosta sekä näihin liittyvistä kustannuksista kuten kunnan tase vaihtoehdossa - Pääoma on kalliimpaa
Projektirahoitus Elinkaarimallilla voidaan siirtää kuntatekniikan riskejä Mikäli investointihanke ja siltä vaaditut ominaisuudet pystytään määrittelemään riittävän tarkasti omaksi kokonaisuudekseen, voidaan toteutusvaihtoehtona harkita elinkaarimallia Elinkaarimallissa kolmas osapuoli vastaa hankkeen toteutumisesta sovittuun kustannukseen ja laatutasoon. + Hyödyt ja kustannukset toteutuvat samanaikaisina, ja toteuttaja vastaa hankkeen valmistumiseen, käytettävyyteen ja palvelutasoon liittyvistä riskeistä + Toteuttaja voi saada suunnittelussa tai toiminnassa vapauksia jotka lisäävät hankkeen kokonaistaloudellisuutta + Investointi on investointiohjelman ulkopuolinen, jolloin investointien aikaistaminen voi olla mahdollista + Kohteiden tekninen ja taloudellinen jäännösarvoriski on siirrettävissä kolmannelle osapuolelle - Hankkeen valmistelu vie tavallista enemmän aikaa ja sopimus on pitkäaikainen. Sopimus on tehtävä huolellisesti koska sen muuttaminen on työlästä
Projektirahoitus Elinkaarimallissa maksetaan saadusta palvelusta ja laadusta Mahdolliset vähennykset palvelumaksuun puutteellisen käytettävyyden tai palvelutason perusteella Ylläpitopalvelut Lunastus Pääomavastike (investoinnin korot ja lyhennykset) Suomessa on tähän mennessä elinkaarimallilla toteutettu kiinteistökohteita ja tiehankkeita, viimeisimpänä E18 Lohja-Muurla moottoritie Elinkaarimalli soveltuu hankkeisiin, joissa kohteen laadun merkitys on korkea ja laadun toteutuminen on mitattavissa Esimerkkejä toteutuneista hanketyypeistä ovat ym. lisäksi ratahankkeet, lentokentät ja erilaiset kunnalliseen infrastruktuuriin liittyvät hankkeet (vesi, katuvalaistus jne.)
Projektirahoitus Aluekehitysyhtiömallissa alueen arvonnousua käytetään investointien rahoittamiseen - tulot Maan myyntitulot, maankäyttösopimukset Suunnittelu Kunnallistekniikkainvestoinnit Ylläpito- ja palvelutuotantokustannukset - menot Palveluinvestoinnit Jos hanke on taloudellisesti kannattava, voidaan hanke toteuttaa projektirahoitusrakenteella, jossa hankeen toteutus rahoitetaan kohteesta saatavilla tuotoilla Yllä nähdään kunnan kannalta tavallinen toteuma aluekehityshankkeesta
Projektirahoitus Toteutusmalleista saatuja kokemuksia Leedsin kaupungin katuvalaistus on toteutettu elinkaarimallilla Kaupungin asukkaat voivat tehdä häiriöilmoituksia internet-palvelun kautta Toistakymmentä operointivaiheessa olevaa hanketta Älvstranden utveckling AB on Göteborgin kaupungin omistama kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on joenvarrella sijaitsevien kahden alueen kehittäminen Erilaisia aluekehitysyhtiöitä toiminnassa mm. Hollannissa ja Iso-Britanniassa
Kokoavia ajatuksia
Kokoavia ajatuksia Kuntien talous kiristyy mutta kuntatekniikkaan on kuitenkin investoitava Rahoitusmarkkinoiden muutos vaikeuttaa investointien rahoittamista Yhdyskuntatekniikan rahoittamiseen löytyy erilaisia toteutus- ja rahoitusmalleja Uusien kuntatekniikan rahoitusmuotojen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä jotta kuntatekniikka ei lamaannu Uuden luominen vie kuitenkin aikaa mutta voi olla kuitenkin hauskaa! 24.3.2009 16