Riskienjakomallit investointien toteutuksessa ja palveluiden järjestämisessä

Transkriptio

1 Riskienjakomallit investointien toteutuksessa ja palveluiden järjestämisessä Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä Jon Forssell

2 Inspira Oy Julkisen sektorin rahoitusjärjestelyihin erikoistunut asiantuntijayritys Inspira Oy on julkisen sektorin rahoitusjärjestelyihin erikoistunut asiantuntijayritys. Tarjoamme asiantuntevaa ja riippumatonta neuvonantoa investointihankkeissa ja omaisuusjärjestelyissä. Toimintaajatuksenamme on auttaa julkista sektoria toteuttamaan rahoitusjärjestelynsä edullisemmin, laadukkaammin ja nopeammassa aikataulussa. Asiakaskuntamme kattaa jokseenkin kaikki toimialat, joilla julkista palvelutuotantoa harjoitetaan. Tyypillisiä toimialoja ovat energiasektori, väylä-investoinnit, kiinteistöt ja kunnalliset asumisen palvelut (mm. rakennuttaminen, vuokraus) sekä yleishyödylliset Yhteisöt Lisäksi avustamme yrityksiä ja sijoittajia, jotka toimivat yhteistyössä julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Olemme Osa Kuntarahoitus-konsernia mutta itsenäinen, riippumaton asiantuntijaorganisaatio. Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos, joka on taseeltaan yksi suurimmista suomalaisista rahoitusalan toimijoista. Kuntarahoituksen taseen loppusumma on noin 25,6 mrd. euroa ( ). Inspiran toiminta yhtiöitetty v

3 Riskiallokaatio palvelusopimuksissa Riskien kanto siellä missä se voidaan parhaiten hallita. Tavallisesti riskien siirtäminen tapahtuu myös yksityisellä toimijalla siten, että mahdollisimman lähellä suoritetta oleva osapuoli vastaa riskien operatiivisesta hallinnasta, eli riskejä siirretään edelleen Perussääntö: Riskin kantaa se osapuoli jonka on kokonaistaloudellisesti edullisinta kantaa riski (ja mahdollisesti helpointa vaikuttaa riskin realisoitumiseen) Jos millään osapuolella ei ole kykyä hallita riskiä, tulisi riski hallita/kantaa sen osapuolen toimesta joka aiheuttaa riskin (osapuoli, jonka intressipiiriin hanke kuuluu). Julkisessa hankkeessa julkinen sektori kantaa viime kädessä riskin. Riskejä voidaan aina vähentää, mutta se vaatii aikaa, rahaa ja/tai muita resursseja. Iso osa rikseistä voidaan tunnistaa ja arvioida/hallita aikaisessa vaiheessa Riskinjako on vaikeaa ja hankkeiden eri vaiheiden riskit ovat hyvin erilaisia, ei yleistä toteutusmallia Palvelusopimuksiin perustuvat hankkeet, esim. elinkaarimallit perustuvat optimaaliseen riskiensiirtoon, eivät siihen että kaikki riskit siirretään. Riskienhallinta on pitkäaikaista toimintaa -> riskienhallinnan yhteistyön (kumppanuus) pitää myös olla pitkäaikaista. Optimaalisen riskinsiirron pitäisi johtaa kokonaistaloudellisuuteen!

4 Riskinsiirron periaate esim. kouluhankkeessa Loppukäyttäjä Rooli: Tuottaa julkista palvelua Eritysosaaminen: Suunnittelee palveluntuotannon vaatimat olosuhteet antaa palautetta olosuhteiden toteutumisesta Riskienhallinta: Vastaa kaikista riskeistä joita ei ole siirretty edelleen Tulisi luoda mahdollisuus vaikuttaa riskienhallintaan Tuottaja/ esim. tilakeskus Rooli : Tuottaa olosuhteita loppukäyttäjälle käyttöön Eritysosaaminen: järjestää vaaditut olosuhteet järjestää johtamisjärjestelmän joka huomioi julkisen palvelun palautteen Riskienhallinta: Suunnittelee hankkeen vastaamaan loppukäyttäjän tarpeita Vastaa riskeistä joita ei ole siirretty edelleen Vastaa siitä, että loppukäyttäjän palaute huomioidaan Yksityinen kumppani Rooli : Tuottaa rakentamiseen / (ylläpitoon) liittyviä suoritteita Tuottajan käyttöön Eritysosaaminen: Optimoi rakentamisen ja ylläpidon suoritteet Luo toiminta/ johtamisjärjestelmiä omilla erityisaloilla Riskienhallinta: Riskienhallinta yksittäisten suoritteiden osalta Vastaa riskeistä jotka sille on siirretty Optimoi riskienhallintaa Tärkeää on jakaa tehtävät tavalla, joka maksimoi loppukäyttäjän saaman hyödyn ja kokonaistaloudellisuuden Tehtävät, jotka voidaan siirtää yksityisen kumppanin toteutettavaksi voivat mahdollistaa riskinsiirron, elinkaaritehokkuuden sekä loppukäyttäjä/tuottaja tason keskittymisen omiin ydintehtäviinsä

5 Hankekoko (M ) Deal size (M ) Kumppanuusmallit suomessa E18 Muurla-Lohja moottoritie E18 Koskekylä- Kotka moottoritie Jyväskylän Huhtasuon monitoimitalo Oulun Kastelli monitoimitalo 200 E4 Järvenpää-Lahti moottoritie 100 Kuopion koulut ja päiväkodit Espoon koulut Kaivomestarin lukio (Espoo) Espoon koulut I Porvoo III (Q2/2013) 0 päiväkotihankkeet Toteutusvuosi Deal (sopimus signed (year) vuonna) Haukiputaan koulut/ päiväkodit Espoon koulut II Suomessa elinkaarimalleja kuntapuolella ja Liikenneviraston projektirahoitetut elinkaarihankkeet Myös erilaisia yhteishankkeita (joint venture, esim. energiapuolella)

6 Erilaisia keinoja varmistaa, että riskinsiirto toteutuu Omistus, mikäli hankkeen kannattavuus perustuu taloudelliseen tuolonmuodostukseen Vakuudet ovat erityisesti pitkäaikaisina haastavia yrityksille Palvelusopimusrakenteet mahdollistavat tavoitellun lopputuloksen määrittelyn Määritellään tavoiteltu kokonaisuus hankintaprosessin vaiheissa (mahdollista tarkentaa palvelujaksolla) Lopputulokset ovat sitovia Maksumekanismi mahdollistaa taloudellisen kannustimen luomisen Tilaaja (julkinen sektori) maksaa, tuottaja (yksityinen/julkinen) tuottaa Luonnollista käyttää negatiivista kannustinjärjestelmää Palvelutaso, viranomaisvaatimukset, dokumentaatio, laadunhallinta Bonusjärjestelyillä voidaan kannustaa oma-aloitteisuuteen tai sovitun tason ylittämiseen Käyttäjätyytyväisyys, palvelulaadun kehittäminen, kustannustehokkuus Riskinsiirtoon ei tule sisällyttää erityisen vaikeasti hallittavia riskejä (palvelumäärän muutokset, kustannustason kehittyminen pitkällä aikavälillä, sähkön hinta, verotuksen muutos, lain muutos) Riski kannetaan käytännössä indeksoimalla tai sopimusehtojen kautta Kokonaistaloudellisuus ja riskienhallinnan onnistuminen määritellään keskeisiltä osiltaan hankintaprosessin aikana!

7 Julkisen sektorin projektiriski Julkisen oma hanke (kunnan yhtiö/ takaus, ei kumppanuutta) Kumppanuusmalli, kunnalla osakkuus (esim. 10% koko investoinnista) Ennakoimaton tapahtuma, vakavuus Ennakoimaton tapahtuma, vakavuus Kunnan maksimivastuu voi olla huomattava Kunnan maksimivastuu rajattu tietylle tasolle Huomattava kannustin kumppanin (teollinen toimija, sijoittaja, mahd. rahoittaja) riskien hallintaan Vahingon määrä Vahingon määrä Suurissa investointihankkeissa (kunnilla esim. satamat, infraverkot, energiantuotanto) voi riskienhallintamielessä olla kiinnostavaa tutkia erilaisia yhteistyömalleja Hankkeet jotka ovat kaupallisesti toteutuskelpoisia voidaan rahoittaa siten, että kunta ei ota niissä täyttä vastuuta vaan rajaa vastuun tiettyyn oman pääoman sijoitukseen. Täydentävä kaupallinen oma pääoma (toimialaosaaminen) ja kaupallinen vieras pääoma (soveltuvin osin eritysrahoituslaitokset) vastaavat hankkeen riskien arvioinnista ja hallinnasta Suomessa on tänä päivänä hyvin vähän hankkeita, joissa kunnalla on rajattu vastuu mutta rajoittamaton tuottopotentiaali omalle osuudelle (esim. yhteisyritys 50/50) Palvelusopimusrakenteissa kuntien vastuiden rajaaminen on tähän asti toteutettu sopimusteitse (palvelusopimusrakenteet) Mahdollista järjestää rahoitus kunnan takauksella tai leasingilla hyvin edullisesti Riski rajoitettu sopimusteitse mm. vakuuksia käyttäen

8 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Ota yhteyttä! Kimmo Lehto, toimitusjohtaja Riku Tolvanen, johtaja puh. (09) puh. (09) gsm gsm Jon Forssell, apulaisjohtaja Tutta Pentinmikko, apulaisjohtaja puh. (09) puh. (09) gsm gsm Jaakonkatu 3 A, 5. krs HELSINKI puh. (09) Lauri Pekkilä, apulaisjohtaja Tuomas Määttä, projektipäällikkö puh. (09) puh. (09) gsm puh Matias Vitie, senior analyytikko Milla Seraste, analyytikko puh. (09) puh gsm gsm Joonas Helenius, analyytikko Olli Immonen, analyytikkoharjoittelija puh. (09) puh gsm Sanna Rannikko, johdon assistentti puh. (09) gsm Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@inspira.fi 8