HUS Psykiatrian projektiraportti

2011 j HUS Psykiatrian projektiraportti Raija Kontio projektijohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 28.11.2011

Seija Lahti 28.11.2011

TIIVISTELMÄ Raija Kontio. HUS Psykiatrian projektiraportti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 66 sivua. Helsinki 28.11.2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatria käsittää HYKS:n, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden psykiatrian tulosyksiköt. HUS Hallitus on 11.10.2010 hyväksynyt HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman vuosille 2010 2015 (HALL 150/11.10.2010). Psykiatrian toimintasuunnitelman toimeenpanoa varten asetettiin HUSlaajuinen projekti, jonka tarkoituksena oli varmistaa suunnitelman yksityiskohtainen toteutuminen (Tj 137/3.11.2010). Projektissa on huomioitu uuden terveydenhuoltolain (voimaan 1.5.2011), Mielisuunnitelman ja uuden HUS strategian linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelma ja sen toimeenpanoprojekti painottivat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Projektin muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Projektissa on purettu psykiatrian laitospainotteisuutta. Sairaansijoja on vähennetty ja voimavaroja siirretty avohoitoon. HUS Psykiatriassa oli vuonna 2008 yhteensä 900 sairaansijaa ja vuonna 2010 oli 866 sairaansijaa (ei sisällä lastenpsykiatrisia sairaansijoja). Lokakuussa 2011 HUS Psykiatriassa oli 749 sairaansijaa. Projektin myötä on vähentynyt 117 sairaansijaa. Kellokosken sairaala on 1.1.2011 lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansijamäärä supistettiin merkittävästi (128 45). HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Muutoksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja on laajennettu ja monipuolistettu tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetty innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Tammiharjun sairaalasta siirrettiin oman sairaanhoitoalueen avohoitoon 12, HYKS psykiatriaan 27 (Jorvin ja Peijaksen sekä nuorisopsykiatrian klinikkaryhmät) sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön 7 vakanssia. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Se on ollut vaativa erityisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja sen psykiatrian tulosyksikölle. Tammiharjun sairaalan 83 sairaansijan supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä ja 15 vakanssia liikelaitostoiminnasta. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset sekä yhteistoiminta ovat sujuneet hyvin. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset ovat kuvattuina sivulla 17. Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan pääasiassa Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointiin liittyvää uudistusta ja sen vaikutuksia Länsi-Uudenmaan, HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueille. Muut psykiatrian toimintasuunnitelman 2010 2015 muutoshankkeet on kuvattuna lyhyesti. Raportti sisältää esityksen vuodelle 2012 suunnitellusta vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osastosta HUS-alueelle (liite 12). Avainsanat: mielenterveys, psykiatria, mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, mielenterveyspalvelut, avohoitovetoinen palvelujärjestelmä, laitospainotteinen palvelujärjestelmä, potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut HUS Hallitus on hyväksynyt Psykiatrian projektiraportin 28.11.2011.

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTAPA... 1 2.1 Projektin asiantuntijaryhmät... 2 2.1.1 HUS ohjausryhmä... 2 2.1.2 HUS henkilöstöryhmä... 2 2.1.3. Muut asiantuntijaryhmät... 2 3 PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT JA YLEISPERIAATTEET... 3 3.1 Strategiset lähtökohdat... 3 3.2 Toimintasuunnitelman ja projektin yleisperiaatteet... 4 3.2.1 Avohoitovetoisuus... 4 3.2.2 Sairaaloiden avohoitoa tukeva rooli... 4 3.2.3 Potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut... 4 3.2.4 Keskitettyjen toimintojen ja koordinoitavien prosessien organisointi... 5 4 TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN ALUEELLISET RATKAISUT... 5 4.1 Potilas- ja prosessinäkökulmat... 5 4.1.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria, Tammiharjun sairaala... 5 4.1.2 Jorvin alueen psykiatrian muutos... 8 4.1.3 HYKS psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä... 10 4.1.4 Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatria, Kellokosken sairaala... 11 4.1.5 Muut psykiatrian muutoshankkeet... 11 4.2 Henkilöstönäkökulma... 14 4.2.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstösuunnitelma... 14 4.2.2 Liikelaitosten suunnitelmat ja sopeuttamistoimet... 15 4.2.3 HUS psykiatrian projektin henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset... 17 4.3 Talousnäkökulma... 18 4.3.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria... 18 4.3.2 Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointi... 18 4.3.3 HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset vuonna 2011... 18 4.3.4 HUS psykiatrian tilaratkaisuja ja suunnitelmia... 19 5 VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN PSYKIATRINEN HOITO HUS ALUEELLA, VAINU- SUUNNITELMA... 21 6 YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELUA... 21 7 LÄHTEET... 24 8 LIITTEET... 25

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 1 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 1 JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatria käsittää HYKS:n, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden psykiatrian tulosyksiköt. HUS Hallitus on 11.10.2010 hyväksynyt HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman vuosille 2010 2015 (HALL 150/11.10.2010). Toimintasuunnitelmassa on huomioitu HUS psykiatriasta aikaisemmin tehdyt selvitykset, joista viimeisin on LKT, psykiatrian erikoislääkäri Juhani Aerin tammikuussa 2009 valmistunut selvitys. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Aerin raportin jälkeen toimintaympäristössä ja HUS psykiatriassa tapahtuneet muutokset sekä Sosiaali- ja Terveysministeriön mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-suunnitelma 2009) linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelman toimeenpanoa varten asetettiin HUS-laajuinen projekti, jonka tarkoituksena oli varmistaa suunnitelman yksityiskohtainen toteutuminen (Tj 137/3.11.2010). Keskeisinä tavoitteina oli varmistaa henkilöstön asemaan liittyvien ratkaisujen toteutuminen yhteistoiminnasta annettujen ohjeiden ja yhteistoiminnan hengen mukaisesti sekä tukea tarkoituksenmukaisella tavalla Tammiharjun sairaalakiinteistökokonaisuuden tulevan käytön suunnittelua. Konkreettisina henkilöstöön liittyvinä tavoitteina oli HUS-tasoisesti kartoittaa avoimet tehtävät ja tukea henkilöstön sijoittumista niihin yhteistyössä esimiesten kanssa. Lisäksi kartoitettiin koulutuksellisia, työterveydenhuollollisia ja muita uudelleen sijoittumisen mahdollisuuksia, mikäli siirtymiset sairaanhoitoalueelta toiselle eivät olleet mahdollisia. Projektijohtaja sijoittui konsernihallintoon ja toimi HYKS psykiatrian tulosyksikön johtajan alaisena hänen koordinaatiovastuusta johtuen. Konsernihallinnosta varmistettiin, että projektijohtajalla oli käytettävissään kaikki ajankohtainen informaatio ja tuki eri sairaanhoitoalueilta ja konsernihallinnosta. Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan pääasiassa Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointiin liittyvää uudistusta ja sen vaikutuksia Länsi-Uudenmaan, HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueille. Muut psykiatrian toimintasuunnitelman 2010 2015 muutoshankkeet on kuvattuna lyhyesti. Raportti sisältää esityksen vuodelle 2012 suunnitellusta vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osastosta HUS-alueelle. 2 TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTAPA Projektijohtaja on käyttänyt työssään psykiatrian toimintasuunnitelman lisäksi aikaisemmin laadittuja selvityksiä, mm. Aerin selvitys (1/2009) ja johtajaylilääkärin asettamien työryhmien (yht.7) esitykset koskien Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden mahdollista rationointia (1/2010). Projektin eri osa-alueiden hallintaa varten perustettiin projektijohtajan tueksi asiantuntijaryhmät, joiden kokoonpanoissa huomioitiin myös henkilöstön, eri sairaanhoitoalueiden (erityisesti Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueet) ja tilaratkaisuihin liittyvän asiantuntemuksen edustus. Projektijohtaja on käyttänyt työssään aktiivisesti asiantuntijaryhmiä. Asiat käsiteltiin ja päätettiin säännöllisesti sovituissa kokouksissa. Projektijohtaja kiersi niissä yksiköissä ja tapasi niitä henkilöitä, joita muutokset koskivat. Projekti kohdistui eniten Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön. Lisäksi se kosketti laajasti myös HYKS sairaanhoitoalueen Jorvin ja Peijaksen klinikkaryhmiä sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköä. Projektijohtaja on tehtävässään tukenut myös sairaanhoitoalueiden palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyvien uudelleen perustettavien ja järjestettävien toimintakokonaisuuksien käynnistymistä. Projektijohtaja kävi tutustumiskäynneillä ja keskustelemassa psykiatrian suunnitelmista kaikilla sairaanhoitoalueilla.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 2 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 2.1 Projektin asiantuntijaryhmät 2.1.1 HUS ohjausryhmä HUS ohjausryhmän tehtävänä oli varmistaa HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman osa-alueiden huomioiminen sekä ohjata ja tukea projektijohtajaa tämän tehtävässä sekä sopia tarvittavien alatyöryhmien muodostamisesta. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Jäsenet: Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi (puheenjohtaja), Konsernihallinto Psykiatrian projektijohtaja Raija Kontio (esittelijä), Konsernihallinto Palvelussuhdepäällikkö Sara Rautiainen, Konsernihallinto Tulosyksikön johtaja Grigori Joffe, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Psykologi Joachim Johansson, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalue Toimitusjohtaja Tuula Karhumäki, HUS Desiko Henkilöstöedustajat: Pääluottamusmiehet Ilpo Rimpiläinen, Juko; Tarja Ekberg, JHL; Mikael Salakka, Tehy (varajäsen Eva-Maria Sundström, Tehy) Toimistosihteeri Päivi Kupias (sihteeri), HYKS Psykiatrian tulosyksikkö 2.1.2 HUS henkilöstöryhmä HUS henkilöstöryhmä ohjasi ja valvoi, että yhteistoimintamenettely (YT) toteutui. Ryhmä selvitti HUS-tasoiset avoimet tehtävät ja toisaalta kartoitti koulutuksellisia, työterveydenhuollollisia ja muita uudelleen sijoittumisen mahdollisuuksia, mikäli siirtymiset sairaanhoitoalueelta toiselle eivät olleet mahdollisia. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja seurasi henkilöstösuunnitelman laadintaa kaikissa vaiheissa. Jäsenet: Psykiatrian projektijohtaja Raija Kontio (puheenjohtaja), Konsernihallinto Palvelussuhdepäällikkö Sara Rautiainen, Konsernihallinto Johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö Tuula Silvola, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö Liisa Astala, Lohjan sairaanhoitoalue Henkilöstöpäällikkö Maari Valli, Hyvinkään sairaanhoitoalue Osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Hanna-Leena Leinonen, Porvoon sairaanhoitoalue Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola (sihteeri), HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Pääluottamusmies Eva-Maria Sundström, Tehy Pääluottamusmies Tarja Ekberg, JHL 2.1.3. Muut asiantuntijaryhmät Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön muutosta työstettiin suunnitteluryhmässä, jossa olivat mukana psykiatrian tulosyksikön johtoryhmä, sairaanhoitoalueen johdon edustus (sairaanhoitoalueen johtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, taloussuunnittelija ja johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö) sekä henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustus. Suunnitteluryhmä kokoontui 11 kertaa. Tulosyksikön potilas-, tila- ja sisältötyöryhmät sekä muut tarvittavat alatyöryhmät valmistelivat asioita kokoukseen.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 3 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Espoossa toimi säännölliset yhteistyökokoukset, joissa osallistujina olivat mm. Espoon perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut, Eedin asumispalveluyksikkö, Hyks psykiatrian Jorvin klinikkaryhmä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö. Näissä kokouksissa sovittiin potilaiden siirroista ja hoidosta sekä hoitolinjoista, työnjaosta ja yhteistyömuodoista. Johtajaylilääkäri on päätöksellään (Jyl 45/2.7.2009) asettanut työryhmän suunnittelemaan vaikeahoitoisten nuorten psykiatrista hoitoa HUS alueella. Lisäksi mukaan kutsuttiin lastenpsykiatrian edustus. Työryhmä suositteli yksimielisesti VAINU osaston perustamista Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön, jonka peruskorjauksen investointisuunnitelmassa vuosille 2009-11 VAINU-suunnitelma on myös huomioitu. Työryhmä käynnisti uudelleen työskentelynsä vuonna 2011 Psykiatrian projektiin liittyen. Työryhmä jatkoi entisellä kokoonpanolla, vahvistaen lastenpsykiatrian edustusta. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2011. Muita asiantuntijaryhmiä käytettiin tarpeen mukaan, esimerkiksi tila- ja investointisuunnittelussa käytettiin jo olemassa olevia tilatyöryhmiä ja asiantuntijoita. Projekti pyrittiin linkittämään mahdollisimman hyvin normaaliin toimintaan, jolloin työryhmien määrää ja päällekkäistä työtä minimoitiin. 3 PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT JA YLEISPERIAATTEET 3.1 Strategiset lähtökohdat Psykiatrian ja mielenterveyden palvelujärjestelmässä on viime vuosikymmeninä tapahtunut nopeita ja merkittäviä muutoksia. Perusterveydenhuollon valmiudet hoitaa psyykkisiä häiriöitä ovat lisääntyneet, samalla kun monet kunnat ovat panostaneet palveluasumisen järjestämiseen vaikeista häiriöistä kärsiville potilaille. Erikoissairaanhoitoa ei enää nähdä organisaatiokeskeisesti erillisenä huipputoimijana vaan erottamattomana osana partnereiden, etupäässä peruspalvelujen kanssa muodostuvaa integroitua toiminnallista kokonaisuutta. Erikoissairaanhoidossa on otettu käyttöön uusia tieteelliseen näyttöön perustuvia, tehokkaita hoitomuotoja. Hyvä psykiatrinen hoito on kliinisistä, inhimillisistä ja taloudellisista syistä nykyisin valtaosin avohoitoa. Osastohoitoon turvaudutaan enää vain välttämättömissä tapauksissa ja silloinkin mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Maamme kansantulo ja etenkin kuntatalous kasvavat selvästi hitaammin kuin terveydenhuollon kustannukset. Pitkällä aikavälillä tämä epäsuhta käy kestämättömäksi. HUS psykiatria on pärjännyt valtakunnallisessa taloudellisessa vertailussa hyvin. Kuitenkin HUS psykiatria on omistajakunnilleen edelleen merkittävä taloudellinen tekijä. Konsernin strategian ja kuntien vaatimusten mukaisesti on pyritty nostamaan tuottavuutta etsimällä taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja, ensisijaisesti tehostamalla HUS psykiatrian omia toimintamalleja ja rakenteita. Hyötyjä on haettu mm. toimintojen keskittämisestä, päällekkäisyyksien karsimisesta ja tilojen käytön tehostamisesta. Kuntatalouden ajankohtainen suhdanne asettaa psykiatrian tulosyksikön suunnittelulle entistäkin tiukemmat raamit. Psykiatrian projektissa toteutetut ja esitettävät toimintojen muutokset perustuvat siksi voimavarojen kohdentamiseen, valikoitujen toimintojen keskittämiseen ja tuloksellisten, tuottavien ja vaikuttavien toimintamuotojen priorisoimiseen. Psykiatriassa meneillään olevien sisäisten prosessien ja hoitoketjujen hiominen tulee suojaamaan toimialaa voimavarojen lisäyspaineilta myös muuttovoiton takia väkimäärältään kasvavilla alueilla.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 4 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 3.2 Toimintasuunnitelman ja projektin yleisperiaatteet Psykiatrian projektissa on toteutettu strategisiin linjauksiin liittyviä muutoksia, joiden tavoitteena on ollut: avohoitopainotteisesti ohjautuvien toiminnallisten prosessien ja palveluketjujen muodostuminen, erikseen valikoitujen toimintojen ja resurssien keskittäminen alueellisesti tai seudullisesti ja uusien toimintamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto. Muutosten tiivistettyjä yleisperiaatteita ovat: 3.2.1 Avohoitovetoisuus Palvelukokonaisuuden ytimessä on avohoito. Avohoitoa tehostamalla sairaalahoidon tarvetta voidaan vielä nykyisestäänkin jonkin verran rajata ja kohdentaa se välttämättömimpään akuuttiin tai kuntouttavaan osastohoitoon. Avohoitokeskittymät laajentavat käytettävissä olevaa henkilöstön osaamista, optimoivat voimavarojen käytön ja mahdollistavat siten nykyistä varhaisemman puuttumisen. Avohoidon ohjaavaa roolia korostetaan myös resursoinnissa, ensisijaisesti siirtämällä voimavaroja laitoshoidosta. Avohoidon toimintamalleja laajennetaan tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetään innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaatioiden välimaastoon sijoittuvia toimintamuotoja ja yksikköjä. Informaatioteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään. Työryhmien toimintaa, ammattiryhmien kouluttautumista ja niiden jakaumaa ohjaavat kuvatut potilasprosessit. 3.2.2 Sairaaloiden avohoitoa tukeva rooli Sairaansijojen väheneminen ei ole itsetarkoitus, vaan riittävä, pääosin alueellisesti lähelle sijoittuva sairaansijamäärä on taattava. Vahvistuva avohoito mahdollistaa kuitenkin järjestelmän toimivuuden nykyistäkin pienemmällä sairaalakapasiteetilla. Tarkan sairaansijamäärän laskeminen ei ole tällä hetkellä mahdollista laskentakaavan sisältämien monien tuntemattomien muuttujien vuoksi, mutta Mieli-suunnitelman 0,6 sairaansijaa/1000 asukasta on toiminut ohjenuorana projektissa. Avo- ja sairaalahoidon välinen jakokulma ja lopullinen tarvittava sairaansijamäärä tullaan hakemaan asteittain kokeilemalla, uudistamalla avohoidon käytäntöjä, kohdistamalla uudelleen voimavaroja, mm. kuten projektissa siirtämällä niitä asteittain kuntoutussairaaloista avohoitoon ja tukemalla kuntia palveluasumisen kehittämisessä. Uusia resursseja tullaan tarkoin kohdistamaan vaikuttaviin ja tehokkaisiin toimintoihin. Täten toimiva ja laadukas järjestelmä kyetään säilyttämään pienemmillä voimavaralisäyksillä ja pienemmällä sairaansijamäärällä kuin väestömäärä, sen tarpeet ja vaatimusten kasvu muuten edellyttäisivät. Keskitetyt sairaalatoiminnot ovat kuitenkin niitä, joissa erityisosaaminen tai infrastruktuurin kustannukset edellyttävät läheisyysperiaatteesta tinkimistä. Alueella sijaitsevilla sairaalatoiminnoilla ja sairaansijoilla on tärkeä taloudellinen ja aluepoliittinen merkitys, mikä asettaa haasteita kokonaisratkaisujen tekemiselle. 3.2.3 Potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut Psykiatrisen toiminnan tehokkuuden, tuloksellisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi ja potilaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseksi toiminnot järjestetään sisällöiltään yhdensuuntaisiksi prosesseiksi. Näiden suunnittelua ohjaavana tekijänä on diagnostinen tai hoitotarpeiltaan muuten yhdenmukainen potilasryhmä. Psykiatrian pääprosessit ovat mielialahäiriöt, psykoosit, akuuttipsykiatria, nuorisopsykiatria ja keskitettyihin toimintoihin liittyvät prosessit. Psykiatriset toimintaprosessit suunnitellaan yhdessä kuntaomistajien kanssa palvelujärjestelmän eri tahojen yhteistyön optimoimiseksi. Tavoitteena on pullonkaulattomat, yhdessä suunnitellut, vastuutetut, strukturoidut prosessit ja hoitoketjut, jotka toimivat riippumatta organisaatiorajojen ja lainsäädännön muutoksista. Lisääntyvä konsultaatio-, koulutus ja koordinaatiotuki

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 5 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 kuntakumppaneille kaikissa potilasryhmissä on tärkeää. Prosessina ohjautuvaa toimintaa säädetään jatkossa potilaslähtöisesti muuttuvien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Varhaista puuttumista painotetaan kaikissa potilasryhmissä sairastavuuden, vaikeahoitoisuuden ja kroonistumisen vähentämiseksi. Uuden, aitoa vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehitystä tukevan tuotteistuksen ja seurantajärjestelmän rakentaminen uudenlaisine mittareineen on keskeistä. Yhteisten prosessien suunnittelussa HUS-alueen kuntien erilaiset alueelliset tarpeet otetaan huomioon, pyrkien kuitenkin toimintamallien mahdollisimman kattavaan harmonisointiin koko HUS psykiatriassa. 3.2.4 Keskitettyjen toimintojen ja koordinoitavien prosessien organisointi Osa psykiatrisesta toiminnasta kohdistuu harvinaisiin, erityisosaamista vaativiin potilasryhmiin, kuten esimerkiksi syömishäiriöpotilaisiin, neuropsykiatrisiin, oikeuspsykiatrisiin, päihdepsykiatrisiin ja maahanmuuttajapotilaisiin. Näitä ryhmiä varten keskitetään palveluita osaamiskeskuksiin ja/tai tarvittaessa tarjotaan niihin liittyviä konsultaatiopalveluita keskitettyjen vastaanotto- ja osastopalveluiden lisäksi. Osa keskitetyistä toiminnoista on koordinoitavien prosessien ohjaamista eli alueellisten erityistoimintojen, kuten kaksoisdiagnoosiosaamisen sisällöntuottamista ja tukemista. Myös ruotsinkielisen kielivähemmistön psykiatristen potilaiden palveluiden tarpeesta on vastattava heidän äidinkielellään. 4 TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN ALUEELLISET RATKAISUT Sairaalajaksot ovat lyhentyneet ja integroituneet avohoitoon. Yhä pienempi osa potilaista tarvitsee pitkäkestoista vaativaa sairaalakuntoutusta. Suomessa on purettu isoja psykiatrisia sairaaloita kuntoutusosastojen osalta ja vapautuvia voimavaroja on siirretty avohoitoon erinomaisin tuloksin. Vahvistuva avohoito on sairaansijojen vähentymisen ehdoton edellytys. HUS Psykiatriassa on määrätietoisesti vähennetty sairaansijoja ja suunnattu voimavaroja avohoitoon. Vuonna 2008 oli 900 sairaansijaa ja vuonna 2010 oli 866 sairaansijaa, (ei sisällä lastenpsykiatrisia sairaansijoja). Lokakuussa 2011 HUS Psykiatriassa on 749 sairaansijaa, eli projektin myötä on vähentynyt 117 sairaansijaa. Vuosille 2012 2014 on jo suunniteltu sairaansijavähennyksiä (mm HYKS nuorisopsykiatriaan ja Lohjan psykiatriaan). HUS alueen psykiatrian sairaansijat vuonna 2011 on kuvattuna liitteessä 1. Kellokosken sairaala on 1.1.2011 lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen (LuSa) Tammiharjun sairaalan sairaansijamäärä supistettiin merkittävästi. HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Tämän muutoksen mahdollistamiseksi on perustettu uusia toimintoja ja siirretty resursseja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksiköstä HYKS psykiatriaan (Jorvin ja Peijaksen sekä nuorisopsykiatrian klinikkaryhmät) sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen (HySa) psykiatrian tulosyksikköön. 4.1 Potilas- ja prosessinäkökulmat 4.1.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria, Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansijoja vähennettiin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Tammiharjun sairaalan

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 6 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 sairaansijamäärä laski asteittain 128 45 syyskuuhun 2011 mennessä. Tammiharjun sairaalan aikuispsykiatria (30 sairaansijaa) palvelee tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, osin myös muita sairaanhoitoalueita (mm. Porvoon alue) ruotsinkielisten potilaiden hoidon osalta. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen omien kuntien laskennallinen sairaansijatarve on n. 26 sairaansijaa (Taulukko 1). Tämä tarve tulee mahdollisesti laskemaan tehostuvan avohoitotoiminnan myötä. Tässä vaiheessa muun HUS-alueen käyttöön jää n. 4 aikuispsykiatrian sairaansijaa ruotsinkielisten potilaiden hoitoa ja kuntoutusta varten. Nuoriso- (9 ss) ja lastenpsykiatrian osastot (6 ss) palvelevat oman ja Lohjan alueiden lisäksi HUS:ia ruotsinkielisten potilaiden hoidossa. Taulukko 1. Tammiharjun sairaalan potilaslukumäärät 2007 2010 ja laskennallinen tarve 2012 oman alueen kunnilla POTILASLUKUMÄÄRÄT TAMMIHARJUN SAIRAALASSA 2007-2010 SEKÄ LASKENNALLINEN POTILASPAIKKATARVE 2012 Potilaslukumäärä Laskennallinen Osastopotilaita keskimäärin potilaspaikkatarve* Erotus 2007 2008 2009 2010 2012 2012-2010 Hanko 14,0 11,9 10,0 10,9 5,8 5,1 Inkoo 4,6 4,3 1,8 2,0 3,5-1,5 Raasepori 19,6 17,6 23,6 27,4 17,3 10,1 Yhteensä 38,2 33,9 35,4 40,3 26,6 13,7 *0,6 promillea väestön kokonaismäärästä Tammiharjun sairaalan osastojen supistamissuunnitelma toteutettiin asteittain siten, että kaksi osastoa (yht. 32 ss) suljettiin 31.3.2011 mennessä ja seuraavat kaksi osastoa 31.5.2011 mennessä ja vielä loput 10 sairaansijaa 1.9.2011 mennessä. Suurin osa siirtyvistä potilaista oli oman sairaanhoitoalueen potilaita. Nämä on organisoitu ja kirjattu paikallisesti. Taulukossa 2 on kuvattuna Tammiharjun sairaalan potilassiirrot oman sairaanhoitoalueen ulkopuolisista potilaista (yht. 31) ajalla 1.1. 30.6.2011.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 7 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Taulukko 2. Tammiharjun sairaalan potilassiirrot oman sairaanhoitoalueen ulkopuolisista potilaista ajalla 1.1.-30.6.2011 Kotikunta Potilasmäärä Siirtynyt Espoo (23 pot) 9 5 2 2 2 1 1 1 Kellokosken sairaala, Tuusula Asumispalvelu Eedi, Kilonkallio Tehostettu asumispalvelu, Aurora-koti Jorvin sairaalan akuuttiosasto Asumispalvelu Carema, Louhela Espoon kaupungin vuodeosasto Hoitokoti Solvik Koti + kotisairaanhoito Kirkkonummi (2 pot) 2 Hoitokoti Raasepori Porvoo (4 pot) 1 1 1 1 Kevätkummun sairaala, Porvoo Meilahden sairaala Kevätkummun sairaala Kellokosken sairaala, Tuusula Tuettu asumispalvelu, Porvoo Loviisa (1 pot) 1 Koti Siuntio (1 pot) 1 Paloniemen sairaala, Lohja Yhteensä 31 Samanaikaisesti osastosulkujen kanssa on kehitetty ja vahvistettu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen avohoitoa siirtämällä tarvittavat vakanssit sairaalasta (yht. 12 vakanssia). Toimintoja on suunniteltu yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Mosaiikki-projekti, Sutjake-työryhmä). Silta-ryhmä (silta sairaalan ja avohoidon väliin, akuuttityöryhmä), psykogeriatrian, kuntoutuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon työryhmät sijoittuivat Tammiharjun sairaalaan osastojen läheisyyteen. Tällä saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä, mm. henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön potilastyöryhmän yhteenveto potilassiirroista: Yhteenvetona todetaan espoolaisten potilaiden pääosin siirtyneen avohoitoon ja asumispalveluihin, kuten Espoon periaatepäätös edellytti. Jokaiselle potilaalle on järjestynyt lopulta paikka ja potilassiirrot ovat toteutuneet ripeästi kevään aikana. Tammikuun lopussa 2011 espoolaisia potilaita oli Tammiharjun sairaalassa 23, vielä vuotta aikaisemmin kuntoutuksen 71 sairaansijasta n. 45-50 paikkaa olivat Espoon käytössä. Lähetteet ehtyivät jo keväällä 2010. Virallinen päätös espoolaisten lähetteiden kääntämisestä Kellokosken sairaalaan tehtiin vuodenvaihteesta 2011. Sairaalatasoiseen jatkohoitoon Kellokosken sairaalaan ohjattiin 9 espoolaista potilasta, lisäksi 1 porvoolainen pitkäaikaiskuntoutuspotilas. Tammiharjun sairaalan näkökulmasta yhteistyö vastaanottavien tahojen kanssa sujui joustavasti ja potilaiden tarpeet huomioiden. Potilastyöryhmä kiittää kaikkia osallistuneita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos Tammiharjun kuntoutusosastojen hoitohenkilökunnalle kärsivällisen ja ammatillisen työotteen säilyttämisestä vaativan prosessin loppuun saakka. Riitta-Liisa Kantonen Ylilääkäri, kuntoutuspsykiatria 6.5.2011

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 8 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 4.1.2 Jorvin alueen psykiatrian muutos HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä HYKS Psykiatrian Jorvin alue (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) on tuottanut laadukkaita palveluja valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Espoon kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden vuonna 2008 jopa 20% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Laitoshoito on kuitenkin maksanut espoolaisille vain 8% alle valtakunnallisen tason. Laitoshoitoon on edelleen sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Monipuolinen avohoito mahdollistaa potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen entistä paremmin. Jorvin alueella on tehostettu avohoitoa yhdenmukaistamalla toimintatapoja sekä tiivistämällä entisestäänkin yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jorvin klinikkaryhmä vastaa alueensa väestön alueellisesta erikoissairaanhoidosta sekä, yhdessä kuntien kanssa, perustason psykiatriasta ja mielenterveystyöstä. Järjestelmän ytimenä on avohoito, joka keskittyy kahteen isoon keskittymään, Leppävaara ja Matinkylä. Kirkkonummella on oma toimipiste. Psykiatristen sairaaloiden potilaista ylivoimaisesti suurin ryhmä on psykooseista, erityisesti skitsofreniasta kärsivät potilaat. Nämä potilaat muodostavat mm. suurimman yksittäisen potilasryhmän pääkaupunkiseudun ns. kalliiden potilaiden joukosta. Tämän potilasryhmän hoidon painopisteen siirtämisellä kuntoutussairaalasta avohoitoon ja kuntien asumispalveluihin on suurta taloudellista ja inhimillistä merkitystä. Muutokset tehdään alueellisessa kuntoutuspsykiatrisessa palveluketjussa sovitulla tavalla. Tammiharjun sairaalan käytöstä Jorvin alueen potilaiden osalta luovuttiin kokonaan ja pitempiaikainen laitoskuntoutus järjestetään Kellokosken sairaalassa. Näiden toimenpiteiden vapauttamin voimavaroin perustettiin uusia toimintoja ja vahvistettiin avohoitoa. Jorvin alueelle perustettiin tehostetun avohoidon työryhmä (Assertive Community Treatment=ACT) ja muutettiin avo-kuntoutusosasto suljetuksi osastoksi vahvistamalla sen resursseja. Lisäksi suunniteltiin perustettavaksi dialektis-käyttäytymisterapian (DKT) työryhmä sekä kaksi sairaanhoitajaa keskitetylle Leppävaaran poliklinikalle (lähinnä Kirkkonummen tarpeisiin) ja kaksi osastonlääkäriä psykoositoimintaan. Osana Jorvin alueen psykiatrian klinikkaryhmän kuntoutuspalveluketjun muutosta perustettiin tehostetun avohoidon työryhmä (ACT). Tutkimusnäytön mukaan liikkuva, tarvittaessa potilaan kotiin saakka palveluja tarjoava ACT-ryhmä on vähentänyt skitsofreniasta kärsivien potilaiden laitoshoidon tarvetta ja parantanut heidän elämänlaatua ja hoitotuloksia. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaista sairaalahoitoa ja siten alueen tarvitsemia sairaansijoja sekä luoda integroitunut kuntoutuspalveluketju vaikeimmin oireileville potilaille, joilla on vakava mielisairaus. Toiminta suunnataan potilaille, joille tavalliset psykiatrian avohoitopalvelut eivät riitä. Tavoitteena on parantaa vakavaa mielisairautta sairastavien potilaiden elämänlaatua takaamalla hoidon jatkuvuutta ja joustavaa yksilöllistä palvelujen saantia välttäen turhia sairaalahoitoja. ACTtoiminnan avulla tiivistetään yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa kyseisen potilasryhmän hoidossa huomioiden työnjako. ACT-työryhmän kohderyhmä: potilas joka sairastaa vakavaa mielisairautta (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö), on käynyt läpi monta normaalia hoitotarjonnan kokeilua, ei koe tarvitsevansa psykiatrista hoitoa, syrjäytyvä, ei sitoudu avohoitoon/lääkehoitoon, ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, on paljon sairaalahoitoja, joka tarvitsee apua ja tukea enemmän kuin kerran viikossa. Näitä potilaita on arvioitu olevan noin 60-80

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 9 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 tällä hetkellä Jorvin alueella. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon potilaita ACT-työryhmän hoitoon tullessa. ACT-työryhmä tarjoaa tarpeenmukaista potilaan hoitoa ja tukea joustavasti. Potilaan tapaaminen ja auttaminen tapahtuu potilaan kotona tai muussa sopivassa paikassa. Yhteistyö perheen ja potilaan oman verkoston kanssa korostuu. Yhteistyötä tehdään sosiaaliviranomaisten, päihdeyksikön, Hyvä Kodin, Emyn, poliisin ym kanssa. Työryhmä toimii aamu- ja iltavuoroissa, yöaikana yhteistyö Jorvin osasto P1 kanssa. Näillä vuoroilla arkiaamuissa on 5-6 sairaanhoitajaa, iltaisin kaksi sairaanhoitajaa ja viikonloppuisin kaksi sairaanhoitajaa pitkässä vuorossa (11.00-21.00). ACTtyöryhmään kuuluu 8 sairaanhoitajaa ja lääkäri. ACT-toiminnan arviointi tapahtuu seuraavilla mittareilla: - Potilaan sairaalahoidon käyttö ennen ja jälkeen ACT-työryhmään hoitoon tuloa - Potilaan elämänlaatu (15D mittari) - Muut potilaan vointia ja toimintakykyä kuvaavat mittarit: Sofas, BDI, Audit, BPRS (mittaukset ½-1 v. välein) - Asiakastyytyväisyys - Potilaan somaattisen voinnin seuranta - Suoritteet - Sairaansijojen käyttö Toinen toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävä potilasryhmä on epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät, toistuvasti itsetuhoiset potilaat, jotka kuluttavat merkittävän määrän akuuttisairaaloiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden voimavaroja. Näiden potilaiden parhaat ja kustannustehokkaimmat hoitotulokset saavutetaan erityisesti heille räätälöidyllä erikoissairaanhoidollisella avohoidolla ja kuntoutuksella, ensisijaisesti dialektis-käyttäytymisterapialla (DKT), joka tutkimustiedon mukaan vähentää laitoshoidon tarvetta. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut Koska psykiatrian projekti kohdistui voimakkaasti Jorvin alueen muutokseen, kuvataan raportissa Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluita. Psykiatrisen palveluohjauksen ja palveluasumisen roolit nousivat keskeisiksi psykiatrian uudistuksessa, siksi ne on kuvattu tässä raportissa käyttäen esimerkkinä Espoon kaupunkia. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat suunnitelleet yhdessä HUS psykiatrian toimijoiden (HYKS psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, HySa, LuSa) kanssa toimintojen ja resurssien uudelleen järjestelyä avohoidon intensiivisen hoitomallin luomiseksi ja pitkäaikaisen sairaalahoidon vähentämiseksi sekä kuntoutumista tukevien asumispalveluiden järjestämiseksi kotikunnassa. Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteena on ennakkoluulottomasti luoda uutta ja visioida hyvinvoipaan tulevaisuuteen. Päämääränä on edistää mielenterveys- ja päihdesairauksien samanaikaista hoitoa ja siten linjata vaikuttavia toimenpiteitä Espoossa ja pääkaupunkiseudun alueella. Ohjelman painopisteitä ovat hyvinvoinnin edistäminen eri tavoin, avopainotteisen hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja palvelujen saatavuuden parantaminen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyön virittäminen. Terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveysneuvonnan tai ohjauksen ja sairauksien hoitamisen väillä ei ole aina selkeää eroa. Tärkeintä on oikea-aikaisesti tarjottu ja kohdennettu toimenpide ja samaan suuntaan toimiminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan sektoreilla yksilöiden, perheiden, työyhteisöjen sekä palveluista pudonneiden hyväksi. Kestävään kehitykseen tähtääminen tuottaa parhaita tuloksia. Pääkaupunkiseudun yhteistyö päihde-, asumis- ja psykiatristen hoitotahojen kanssa on

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 10 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 etenemässä. Metropolialueen asukkaiden tulee saada samanlaista palvelua ja hoitoa tasaveroisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto integroidaan hoitokokonaisuudeksi. Yhteiset hoitolinjat ja palveluiden koordinointi selkeyttävät hoitolinjoja. Espoon mielenterveys- ja päihdetyön visio 2015, tavoitteet ja toimijat on kuvattuna liitteessä 2. Psykiatrinen palveluohjaus on ollut Espoon kaupungin, terveyspalveluiden toimintaa vuodesta 2005. Palveluohjauksessa on kehitetty avohoitoon suuntaava asiakaslähtöinen toimintamalli (kotikäyntejä ja erilaisia verkosto- ja yhteistyöpalavereja). Tarkoituksena on parantaa asiakkaan elämänlaatua, auttaa asiakasta sitoutumaan hoitoonsa ja lääkitykseensä sekä vaikuttaa toimintakyvyn parantumiseen ja sairauden tuomien haittojen vähentämiseen. Asiakkaan ja palveluohjaajan välinen yhteistyö perustuu pitkäaikaisuuteen ja jatkuvuuteen. Yhdellä palveluohjaajalla on n. 10-15 asiakasta ja tapaamistiheys on noin kerran viikossa tai joka toinen viikko, sen lisäksi voi olla puhelinkontakti. Aloitettaessa palveluohjaussuhdetta tapaamistiheys on tiiviimpi ja palveluohjaussuhteen lopetusvaiheessa käynnit harvenevat ja viimein loppuvat. Palveluohjaus päättyy, kun asetetut tavoitteet on saavutettu. Asiakkaina ovat espoolaiset mielenterveyskuntoutujat. Palveluohjauksen asiakkaaksi on mahdollista hakeutua oman hoitotahon (esim. Jorvin psykiatrian poliklinikan tai terveysaseman) kautta. Palveluasumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu sisältää asumisen (oma asunto ja yhteiset tilat), ateriat, henkilökohtaisen hoidon, hoivan ja huolenpidon sekä työtä jossakin työpisteessä tai muuta toimintaa. Henkilöstömitoitus yksiköissä on 0,6-1.1/sairaansija. Liitteessä 3 on kuvattuna Espoon kaupungin malli psykiatristen potilaiden lähettämisestä asumispalveluun. 4.1.3 HYKS psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä HYKS Psykiatrian Peijaksen klinikkaryhmä tuottaa laadukkaita palveluja valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Vantaan kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden vuonna 2008 jopa 40% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Laitoshoitoon (lähinnä Kellokosken sairaala) on sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Peijaksen klinikkaryhmä vastaa alueensa väestön alueellisesta erikoissairaanhoidosta sekä, yhdessä kuntien kanssa, perustason psykiatriasta ja mielenterveystyöstä. Järjestelmän ytimenä on avohoito, joka keskittyy kahteen isoon keskittymään, Tikkurila ja Myyrmäki. Keravalla on oma toimipiste. Nykyiset taloudelliset realiteetit huomioon ottaen, avohoidon vahvistaminen on saavutettavissa lähinnä siirtämällä voimavaroja avohoitoon yhä enemmän laitoshoidosta. Peijaksen alueen sairaalakäyttö on laskenut kahden viimeisen vuoden aikana 22 paikalla, ja suunta on edelleen sama. Tässä vaiheessa kuitenkin ollaan saavuttamassa avohoidossa nykyresurssein tuotettuna lakipiste, ja sen takia resurssin siirto kuntoutussairaalasta avohoitoon on välttämätön. Peijaksen alueella tehostetaan avohoitotoimintaa vahvistamalla tehostetun kotihoidon työryhmää sekä perustamalla dialektis-käyttäytymisterapian työryhmä (yht. 6 työntekijää). Panostamalla psykoosipotilaiden (erityisesti skitsofreniapotilaat) ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien, toistuvasti itsetuhoisten potilaiden hoitoon voidaan edelleen vähentää Kellokosken sairaalan käyttöä 8 sairaansijan verran, aiemmin vähennettyjen 22 paikan jatkoksi. ACT- ja DKTtoiminnan avulla vähennetään Peijaksen alueen Kellokosken sairaalan käyttöä ja paikat vapautuvat Jorvin alueen potilaiden käyttöön. Vantaalla on jo kokemusta ACT-ryhmän hyödyllisyydestä, jonka avulla Kellokosken sairaalan käyttöä on voitu vähentää.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 11 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Peijaksen klinikkaryhmä on vastannut myös asumispalvelupotilaiden konsultoinnista. Palvelukotien skitsofreniapotilaiden siirto erikoissairaanhoidon vastuulle vähentää taudin pahenemisvaiheita (kun lääkitys/hoitovastuu on potilaan hyvin tuntevalla erikoissairaanhoidolla), ja parantaa potilasvirtausta asumispalveluketjussa. Potilaat pyritään kuntouttamaan mahdollisimman aktiivisesti itsenäiseen asumiseen. Tällä tavalla melko pienelläkin satsauksella erikoissairaanhoito voi tuottaa säästöjä omistajakunnille. Suunnitellut muutokset johtavat siihen, että nykyisellä väestöpohjalla Peijaksen osastopaikat (50 ss) riittävät sekä akuuttitoimintaan, että valikoitujen potilaiden lähikuntoutukseen vahvistetun avohoidon turvin. Tällöin uuden kuntoutusosaston rakentamista Peijaksen yhteyteen ei tarvita. Kellokosken sairaalan palvelut riittävät täydentämään Peijaksen palveluita. 4.1.4 Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatria, Kellokosken sairaala Kellokosken sairaala on 1.1.2011 alkaen HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala (vaativa pitempiaikainen laitoskuntoutus). Kaksi sairaanhoitajaa lisättiin psykoosit-vastuualueelle kotityöryhmään, jotta potilaiden kotiutus Kellokosken sairaalasta Jorvin, Peijaksen ja Helsingin alueelle helpottuu ja nopeutuu. Lisäksi kuntoutusosastolle 5 lisättiin neljä sairaansijaa ja kaksi sairaanhoitajaa, minkä turvin on pystytty välttämään alun perin suunnitellun uuden osaston perustaminen. Lisäksi toiminnallista kuntoutusta vahvistettiin kolmella työntekijällä. Kellokosken sairaalaan on jo ennestään keskitetty koko HUS:n oikeuspsykiatrian ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon osaamiskeskus. Mm. mielentilatutkimustoiminta siirtyi syksyllä 2009 HYKS Psykiatriakeskuksesta Kellokoskelle. Jatkossa velvoitteinen avohoito lyhentää oikeuspsykiatristen potilaiden sairaalahoitoa ja vaatii voimavarojen siirtoa sairaalasta avohoitoon, mm. Helsingin oikeuspsykiatrian poliklinikkaa tulee vahvistaa. Suunnitteilla on HUS vaikeahoitoisten nuorten ja lasten keskittäminen Kellokoskelle perustettavaan uuteen osastoon 1.9.2012 alkaen. Jatkossa myös kaksoisdiagnoosipotilaiden pitempiaikaista laitoskuntoutustoimintaa on mahdollista keskittää Kellokoskelle. Jorvin alueelta Kellokosken sairaalaan siirtyvät potilaat ovat pääasiassa skitsofrenia/psykoosipotilaita. Myös joitakin mielialahäiriöpotilaita voidaan hoitaa Kellokoskella potilaskohtaisin päätöksin. Sairaansijamäärät (yht.33 luku suuntaa-antava) jakautuvat seuraavasti: 10 oikeuspsykiatrista potilasta (sovittu aikaisemmin) 4 vaikeahoitoista potilasta (sovittu aikaisemmin) 7 pitkäaikaista potilasta, Tammiharjusta siirtyvät (suunnitelma 2011) 12 vaihtuvia, nopeasti kuntoutuspaikan tarvitsevia potilaita (suunnitelma 2011) Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa avohoidon uudistus on toteutunut. Sairaalapainotteisuuden purku on jatkunut nuorisopsykiatriassa, mm. kahden osaston fuusiolla 1.1.2011 ja osittaisella resurssien siirrolla avohoitoon. Tehostuneen avohoitotoiminnan johdosta Hyvinkään alueen omat kunnat ovat vähentäneet sairaalan käyttöä. Peijaksen alue ja Helsinki ovat sovitusti vähentäneet Kellokosken sairaalan käyttöä ja sijoittaneet enenevästi kuntoutujia asumispalveluihin. Vastaavasti Jorvin alueen potilaille riittää osastopaikkoja siten, että kokonaissairaansijamäärää on nostettu vain 4 sairaansijalla. Kellokosken sairaalan käyttö alueittain ja kunnittain on kuvattuna liitteessä 4. 4.1.5 Muut psykiatrian muutoshankkeet Seuraavassa on kuvattu psykiatrian toimintasuunnitelmaan 2010 2015 liittyviä muita muutoshankkeita, jotka on hoidettu normaalina esimiestyönä.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 12 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Tertiäärisiin ja muihin HYKS:iin keskitettäviin toimintoihin liittyviä hankkeita HYKS alueen keskitettyjen, ns. tertiääristen toimintojen ja koko alueen koordinoitujen prosessien profiileja terävöitetään palvelemaan paremmin muuta psykiatrista palvelujärjestelmää: - Osaavan ruotsinkielisen henkilöstön saatavuus rajoittaa ylläpidettävien ruotsinkielisten palveluyksiköiden määrää myös HUS alueella. Jotta myös ruotsinkieliset seudulliset palveluvalmiudet voidaan säilyttää ja niiden laatu varmistaa, osa tästä palvelukokonaisuudesta keskitetään vastakin. Ruotsinkielisten aikuispotilaiden erikoissairaanhoitoa jatketaan HUS:n keskitettynä toimintana, mutta se on järjestetty uudelleen. HYKS Helsingin alueella oleva avo-osasto on muuttunut välimuotoyksiköksi, joka käsittää suljettuja sairaansijoja (12 ss) sekä jossain määrin välimaastoon sijoittuvaa avohoitotoimintaa. Tämä osaamiskeskus palvelee HYKSja myös HUS-alueen ruotsinkielisten potilaiden tarpeita. Se tarjoaa äidinkielisiä palveluja erityisesti varhaisvaiheen vaikeasti psykiatrisesti sairastuneille potilaille. Palveluvalikkoon kuuluu mm. varhaiskuntoutus, verkostotyö, liikkuva työ ja ensipsykoosien osastohoidon hoitomenetelmiä ja osaamista. Keskitetty ruotsinkielinen osaamiskeskus: a. Monipuolistaa ruotsinkielisten potilaiden hoitoja sekä ammatillista ja yliopistollista opetustoimintaa b. Vahvistaa edelleen ruotsinkielisten potilaiden avohoitoa ja yhdessä Jorvin osaajien kanssa monipuolistaa avohoitopalveluja c. Vahvistaa HYKS alueella sijaitsevien muiden keskitettyjen palveluiden, kuten neuropsykiatrian, päihdepsykiatrian ja syömishäiriöiden ruotsinkielisiä valmiuksia, mm. videokonsultaatioiden avulla d. Pienentää Jorvin yksikköjen suljettujen sairaansijojen pulaa e. Tukee Tammiharjun sairaalan sopeuttamista ruotsinkielisten kuntoutuspotilaiden osalta - Kaksi suomenkielistä osastoa (avo- ja suljettu osasto) yhdistettiin yhdeksi vaativien tutkimusten psykiatriseksi osastoksi osana Helsingin klinikkaryhmän aikuispsykiatristen toimintaprosessien tehostamista ja kokonaisuuden sopeuttamista kuntien pienennettyyn palvelutilaukseen. Helsingin klinikkaryhmän aikuispsykiatrian sairaansijamäärää pienennettiin ja vapautettiin Psykiatriakeskuksesta osastotiloja ottamaan vastaan Jorvin alueen koko vanhuspsykiatrinen sairaalahoito. - Keskitetty päihdepsykiatria kehittää ja konsultoi koko HUS psykiatriaa erityistason päihdepsykiatrisissa kysymyksissä. Lisäksi yksiköllä on valmiuksia ottaa tutkittaviksi ja hoidettaviksi vaikeita alkoholiriippuvaisia psykiatrisia potilaita, kun kunnat siirtävät opioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioita osittain peruspalveluihinsa. Uuden tarveydenhuoltolain linjaukset johtanevat päihdehuollon uudelleenjärjestelyihin. HYKS päihdepsykiatria voi toimia vaikeiden, kaksoisdiagnoosipotilaiden tutkimus- ja hoitotoiminnan kehittäjänä ja koordinoijana, yhteistyössä koko mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkoston kanssa. - Vaikeiden ja vaativien psykiatristen työkyvynarvioiden tekemistä kehitetään vastaamaan kuntayhtymän ulkopuolisten tahojen, kuten vakuutuslaitosten ja työnantajien tarpeita. - Neuropsykiatristen tutkimusten ja konsultaatioiden saatavuutta parannetaan kohdentamalla siihen sisäisiä resursseja ja tekemällä palvelusopimuksia

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 13 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 ulkopuolisten rahoittajien kanssa, mm. kehitysvammapsykiatristen konsultaatioiden järjestämisestä ETEVA-kuntayhtymälle. - Maahanmuuttajien psykiatristen palveluiden ja ns. transkultuuraalisen psykiatrian kehittämisessä hyödynnetään edelleen keskitettyjä palveluratkaisuja. Tällä hetkellä turvapaikan hakijoiden ja akuuttia psykiatrista hoitoa tarvitsevia turisteja on hoidettu HYKS:ssä. Muu maahanmuuttajille suunnattu palvelu on tulevaisuudessa lähinnä konsultatiivista. Nuoriso- ja lastenpsykiatria HYKS jatkaa koko pääkaupunkiseudun nuoriso- ja lastenpsykiatrista palvelujärjestelmän ylläpitämistä. Nuorisopsykiatriassa Auroran sairaalan ja Linnankoskenkadun tiloista luopuminen ja toimintojen keskittäminen Psykiatriakeskukseen ja Ulfåsaan on tapahtunut ja on pystytty laskemaan sairaansijoja. Näin syömishäiriöongelmien hoitoketju vahvistuu samalla kun ostopalveluista voidaan osittain luopua. Osastopalvelujen tuottavuus kasvaa, avohoito on lisääntynyt ja palvelujärjestelmä monipuolistunut. Peijaksen osaston rakentamissuunnitelma sisältyi vielä psykiatrian toimintasuunnitelmaan 2010-2015, mutta siitä on pystytty luopumaan, koska toiminta suuntautuu vahvistuvaan avohoitoon. Psykiatrian projektissa HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoa vahvistettiin kolmella Peijaksen alueelle sijoitetulla työntekijällä. Nuorisopsykiatrista toimintaa ollaan integroimassa soveltuvin osin aikuispsykiatrisiin prosesseihin, mm. psykoosisairauksien, mielialahäiriöiden, neuropsykiatrisen toiminnan, syömishäiriöiden ja ruotsinkielisten palveluiden osalta, tavoitteena toiminnalliset ja taloudelliset synergiahyödyt. Avohoidon integrointi kuntien toimintoihin jatkuu, mm. kehittämällä avohoidon välimaastopalveluja. Ruotsinkielisten nuorten siirto Folkhälsanilta HYKS:n omaksi palveluksi on toteutunut. HYKS nuorisopsykiatriassa on parhaillaan meneillään laaja uudistus, jossa voimavaroja siirretään enenevästi laitoksesta avohoitoon. HYKS nuorisopsykiatrian sairaansijamäärä laskee nykyisestä 25:llä vuoteen 2013 (82 ss 57 ss). Sairaalasta siirtyvillä resursseilla monipuolistetaan ja laajennetaan avohoidon palveluvalikkoa. HUS vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osasto Kellokoskelle on suunnitteilla vuodelle 2012. Vanhuspsykiatria Vanhuspsykiatria on väestön ikääntymisen vuoksi erityisten haasteiden edessä. Vanhuspsykiatria tutkii ja hoitaa vanhusikään liittyviä psykiatrisia ongelmia yleensä yli 64 vuoden iässä alkavia psykiatrisia häiriöitä, jotka ovat keskeisesti yhteydessä vanhuuteen liittyvään problematiikkaan, esim. dementiaan. Toimintatapa on jalkautuva ja vahvasti konsultaatiopainotteinen, jossa pyritään tutkimaan ja hoitamaan potilasta ensisijaisesti siinä ympäristössä, missä hän elää (kotona, hoivakodissa jne.). Tällainen toiminta on vähentänyt erikoissairaanhoidon laitoshoitoa esim. Hyvinkään sairaanhoitoalueella sekä nyt projektiin liittyen Jorvin alueella ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Resurssien osittaista siirtoa sairaalasta avohoitoon on vanhuspsykiatriassakin tapahtunut. HYKS psykiatrian tulosyksikön vanhuspsykiatrian voimavaroja tulee käyttää keskitetysti erityisen vaikeahoitoisten tai diagnostisesti hankalien, spesifisti vanhuusiän psykiatrisiksi häiriöiksi määrittyvien ongelmien tutkimiseen ja hoitoon. Pääkaupunkiseudun vanhuspsykiatrian on jatkettava yhtenäisenä seudullisena toimijana, joka tukee soveltuvin alueellisesti räätälöidyin ratkaisuin ja konsultaatioin niitä alueita, joilla tätä osaamista ei ole riittävästi. Jorvissa sijaitseva Aurora-kodin vanhuspsykiatrisen osaston siirto Psykiatriakeskukseen on tapahtunut. Ratkaisu mahdollistaa HYKS vanhuspsykiatristen osastojen osittaista toiminnallista profilointia ja synergiaa. Helsingin kaupunki HYKS Psykiatrian ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen psykiatrian yhteistyö perustuu Helsingin kanssa tehtävään erilliseen, vuosittain tarkastettavaan työnjakosopimukseen, jossa

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 14 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 nykyisellään HYKS tuottaa ennen muuta Helsingin kaupungin itse järjestämän aikuispsykiatrian tueksi ns. tertiäärisiä (keskitettyjä) palveluja samansuuntaisin porrastusmallein kuin muillekin HYKS alueen kunnille. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden lisääntyvän keskinäisen palvelujen integraation onnistuminen on myös HUS:n sairaalakapasiteetin suunnittelun kannalta kriittinen tekijä. HYKS ja Helsingin kaupungin psykiatria ovat yksimielisiä siinä, että kuntoutuspsykiatrian avohoidon vahvistaminen ja aktiivisempi kohdistaminen kuntoutus-, hoitokotien ja muun tuetun asumisen konsultointiin ja aktivointiin voisi nopeuttaa potilasvirtausta näissä paikoissa ja vähentää potilaiden ylipitkää sijoittumista psykiatrisiin sairaaloihin. Keväällä 2011 Helsingin kaupunki on lisännyt tuetun asumisen paikkoja psykiatrisille kuntoutujille, mikä on nopeuttanut potilaiden uloskirjoitusta erityisesti Kellokosken sairaalasta. Lohjan sairaanhoitoalue Paloniemen sairaalasta luovutaan. Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan tiloja sairaalaosastoille (50 sairaansijaa nykyisen 64 ss tilalle) sekä vahvistettavalle avohoidolle, jonne siirretään sairaalatoiminnasta vapautuvia voimavaroja. Porvoon sairaanhoitoalue Kevätkummun sairaalan toimitilojen saneeraus tulee toteuttaa. Suunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona mietitään sairaala- ja soveltuvin osin avohoitokeskittymän sijoittumista samaan rakennukseen. 4.2 Henkilöstönäkökulma 4.2.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstösuunnitelma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstöresurssien suunnittelu aloitettiin siitä, kuinka paljon sairaalaosastot tarvitsevat resursseja. Suunnittelussa noudatettiin valtakunnallisia suositus- tai keskiarvolukuja sekä sairaansijamäärissä että henkilöstöresursoinnissa. Seuraavaksi suunniteltiin avohoidon yksiköiden resursointi, jossa ei ole ollut käytössä valtakunnallisia suosituslukuja. Seuraavana käynnistettiin henkilöstösuunnitelman laadinta. Jokaisen työntekijän kanssa käytiin henkilökohtainen keskustelu esimieslinjassa helmi-maaliskuussa 2011. Työntekijöitä pyydettiin esittämään kolme toivetta työpaikan suhteen prioriteettijärjestyksessä. Samalla kartoitettiin henkilöstön työkokemus, täydennys- ja lisäkoulutukset, kielitaito, asuinkunta, nykyisen työmatkan pituus ja tulevaisuuden suunnitelmia työ- ja opiskeluasioiden osalta. Liitteessä 5 on kuvattuna LuSa:n psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja. Liitteessä 6 on kuvattuna hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa 1.9.2011 alkaen. Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien vakansseihin järjestettiin HUS laajuinen haku. Kaikki HUS psykiatrian avoimet osastonhoitajan (HYKS 3, HySa 1, LoSa 1, LuSa 3, PoSa 1; yht. 9) ja apulaisosastonhoitajan vakanssit (HYKS 2, HySa 4, LuSa 3; yht.9) sekä projektikoordinaattorin vakanssi (LuSa 1) laitettiin yhteishakuun (hakuaika 21.3-4.4.2011). Näistä vakansseista 18/19 täytettiin tällä haulla. Tämän jälkeen hoitajien ja sihteerien paikat laitettiin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen sisäiseen hakuun. Kriteerit näihin vakansseihin olivat: muodollinen pätevyys, täydennyskoulutuksiin osallistuminen, monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky. Avohoidossa työskentelevien osalta painotettiin kykyä tiimityöskentelyyn sekä itsenäiseen työskentelyyn. Avohoidon osalta tärkeää oli halu työskentelyyn avohoidossa, tiedostaen ansionmenetyksen. Avohoidossa korostui lisäksi kielitaito; molempien kotimaisten kielten hyvä hallinta (2/2a kielitaitoluokka).

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 15 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Syyskuussa 2011 käytiin YT-neuvottelu niiden työntekijöiden kanssa, jotka eivät ole hauissa sijoittuneet ilmoittamiinsa ensimmäisen tai toisen toiveensa mukaiseen tehtävään (3 henkilöä) sekä vakituisiksi sijaisiksi vakituisen toimensa kanssa sijoittuvat (7 henkilöä). Lisäksi YT- neuvottelut käytiin niiden kanssa, joiden vakanssinimike muuttui ja/tai siten oli palkkaan liittyviä vaikutuksia esimerkiksi muutettaessa osastonhoitajan vakanssi sairaanhoitajan vakanssiksi. YT-neuvottelut käytiin yhteensä 14 työntekijän kanssa. LuSa:n psykiatrian tulosyksikön henkilöstösuunnitelma laadittiin vuosille 2011-2014 huomioiden eläköitymiset näinä vuosina (liite 5). Tammiharjun sairaalan sairaansijojen supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä vuoteen 2014 mennessä. Psykiatrian henkilöstöstä suurin osa työskentelee jatkossakin Tammiharjun sairaalassa tai alueen avohoidossa. Alueen avohoitoon siirrettiin 12 uutta vakanssia. Vain 7 työntekijää LuSa:n psykiatrian tulosyksiköstä siirtyi HUS alueen toiseen yksikköön. Yhteensä 18 työntekijää siirtyi Raaseporin kaupungin palvelukseen. Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen ulkopuolelle on kuvattuna liitteessä 7. HUS-tasoisina ratkaisuina linjattiin jo ennen projektin alkua, että projektiin liittyen annetaan täyttölupaohje. Tuo ohje oli voimassa marraskuusta 2010 lukien ja sillä haluttiin ennakoida tuleva tilanne ja mahdollistaa henkilöstölle vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Täyttölupaohjeesta luovuttiin 26.4.2011 muiden kuin mielenterveyshoitajien osalta. Heidänkin osalta ohjeesta luovuttiin 1.10.2011 alkaen. Listat avoimista vakansseista ja pitkistä sijaisuuksista julkaistiin reaaliajassa HUS:in ja LuSa:n Intranet-sivuilla. HUS psykiatriassa avoinna olevien tehtävien määrä vaihteli 100 137 välillä vuoden aikana. Koko projektin/muutosprosessin ajan on ollut tärkeää huolehtia työntekijöiden motivaatiosta, jaksamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kanssa on suunniteltu ja järjestetty tukitoimenpiteitä tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti toteutettuna. Alueellinen yhteistyökokous Raaseporin kaupungin, Uudenmaan muutosturvayksikön, Raaseporin TE-toimiston ja HUS:in kanssa järjestettiin 11.2.2011, jossa suunniteltiin ensimmäisen henkilöstön informaatiotilaisuuden sisältö. Tammiharjun sairaalan tilanteesta järjestettiin laaja informaatiotilaisuus henkilöstölle 8.3.2011 ja 11.10.2011. Henkilöstöä on pyritty informoimaan reaaliajassa suunnitelmista, mm. suunnitteluryhmän kokousten muistiot julkaistiin intrassa kokouspäivänä tai seuraavana päivänä. Vuonna 2011 psykiatrian projektiin liittyen on siirretty LuSa:sta yhteensä 34 vakanssia, joista HYKS-sairaanhoitoalueelle 27 vakanssia (Jorvi ACT ryhmä: 9, DKT ryhmä: 3, osasto P1: 2, Leppävaaran mielialahäiriöpoliklinikka: 2, Psykoosipoliklinikka: 2, yhteensä 18 vakanssia; Peijas: ACT ja DKT ryhmät, yhteensä 6 vakanssia; nuorisopsykiatria 3 vakanssia) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalaan ja avohoitoon 7 vakanssia. Vakanssisiirrot on kuvattuna liitteessä 8. 4.2.2 Liikelaitosten suunnitelmat ja sopeuttamistoimet Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella oli vuonna 2010 yhteensä 162 liikelaitoksen työntekijää, joista 1/3 palveli psykiatrian tulosyksikköä. Suurin liikelaitos oli HUS Desiko, jossa oli 62 vakanssia. Useimmat liikelaitokset ovat sopeuttaneet toimintaansa psykiatrian muutoksessa reaaliajassa. Projektissa liikelaitosten henkilöstöön on sovellettu samaa linjaa kuin muillekin HUS:n työntekijöille: HUS on tarjonnut työtä kaikille HUS:n liikelaitoksissa työskenteleville. Liikelaitosten paikalliset esimiehet ovat voineet osallistua joka toinen viikko järjestettäviin psykiatrian suunnittelukokouksiin ja informaatiotilaisuuksiin Tammiharjun sairaalassa. Liikelaitosten palvelusopimuksia ja LuSa:n

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 16 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 tarpeita, sisältäen myös psykiatrian tarpeet, on käsitelty LuSa:n liikelaitoskokouksissa, joita on vetänyt hallintojohtaja. Psykiatrian projektissa liikelaitostoiminta muodostui isoksi haasteeksi, kun toiminta supistui rajusti kesken vuotta eikä kaikkea voitu suunnitella sopimuksiin ja budjettiin etukäteen. Kokonaisuuden hallinta oli haastavaa, koska psykiatrian projektin vaikutukset olivat laajoja. Liikelaitosten toimintaa supistettiin yhteensä 15 vakanssin verran Tammiharjun sairaalassa psykiatrian muutoksiin liittyen. HUS Logistiikka: varasto Tammiharjun sairaalan varastotoiminta on ollut melko vähäistä ja toiminnalliset muutokset eivät tule vaikuttamaan henkilöstötarpeeseen, vaan kaikki 5 työntekijää tulevat jatkamaan entiseen tapaan. Raaseporin uuden osaston avaaminen Tammiharjun tiloihin toi lisää töitä myös varaston henkilöstölle. HUS Logistiikka: kuljetuskeskus Kuljetuskeskuksen toimintaan muutokset vaikuttivat siten, että henkilöstöä vähennettiin Tammiharjun sairaalasta (2 vakanssin verran). Hus-Logistiikassa käynnistettiin heti suunnittelu yhteistyöstä Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa, joka työllisti kaikki Tammiharjusta siirtyvät työntekijät. Yhteistyö mahdollisti työpaikkojen säilymisen. Yhteistyöselvittelyt aloitettiin ennen kesälomia ja syksyllä oli uusi alku. Jatkossa yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa selvitellään. Työpaikat tulevat säilymään ja muutokset tulevat koskemaan työtehtävien muutoksia lähinnä huoltomiesten kohdalla. HUS Desiko Psykiatrian uudistus koski eniten liikelaitoksista HUS Desikon työntekijöitä, koska 62 vakanssimäärä vähennettiin 53:en. Psykiatrian muutoksessa vähennettiin 9 laitoshuoltajan vakanssia. Kolme vakanssia vähennettiin alueelta hieman aikaisemmin synnytystoiminnan loppumisesta johtuen. Ketään ei irtisanottu, henkilöstöä on lähtenyt pois omaehtoisesti. Desiko pyrkii aktivoimaan työnkiertoa Tammiharjusta Länsi-Uudenmaan sairaalan puolelle. Desikon kannalta haasteita on tuonut toimitilojen muutot, sairaanhoitoalue ja liikelaitokset ovat tehneet muutoksia toimitiloihin. Desiko pystyi isoista supistuksista huolimatta pitämään tilanteen vakaana ja sopeuttamaan toimintaansa reaaliajassa, asiakkaan muutosten tahdissa. HUS Servis HUS Servis henkilöstöpalvelujen henkilömääräperusteiset palvelut (mm. henkilöstötietojärjestelmät ja tuki) säätyivät automaattisesti ja viiveettä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen muuttuvan henkilömäärän mukaisesti. Myös suoriteperusteiset palvelut muuttuivat kuukausitasolla todellisen suoritemäärän mukaisesti (mm. ansioerittelyjen lukumäärä) tai tilausperusteisesti (mm. koulutuksiin osallistuminen, työpaikkailmoitusten lukumäärä). Henkilötyöpanokseen pohjautuva veloitus palvelussuhdepalveluissa (henkilöstösihteerien työpanos) on jo sopeutettu ennakoivasti huhtikuun alusta, jolloin Länsi-Uudenmaan henkilötyöperusteista laskutusta on pienennetty 1,6 henkilötyökuukaudesta nyt 1,3 henkilötyökuukauteen. HUS Servisin kohdalla psykiatrian toiminnalliset muutokset eivät toistaiseksi aiheuta merkittäviä muutoksia, vaan osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät työskentelevät toistaiseksi sairaanhoitoalueen palveluksessa. Arkisto on vain hallinnollisesti HUS Servisillä ja sen toiminnan hoitavat sairaanhoitoalueen työntekijät. HUS Ravioli Voimakkaimmin toiminnan supistukset näkyivät HUS Raviolin toiminnassa. Tietyt kustannukset, kuten vuokrat ja kuljetukset, pysyvät samoina asiakasmääristä riippumatta. Asiakasmäärä putosi muutoksista johtuen merkittävästi, toiminta on mahdollista vain Raviolin muiden yksiköiden tukemana. Toiminta oli tappiollista (200 000 tappio 2011) ja henkilöstösupistuksia tehtiin, yhteensä 4 vakanssin verran. Yksi työntekijä siirtyi Lohjalle ja äitiys-, sairas-, vuosilomasijaisia ei

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 17 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 palkattu. Ravioli neuvotteli Raaseporin kaupungin kanssa ateriapalvelusta. Raviolin ylläpitämä ruokasali ja psykiatrian tulosyksikön kanttiinitoiminta on suunniteltu yhdistettävän 2011 2012. 4.2.3 HUS psykiatrian projektin henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset ovat henkilöstöryhmän jäsenten ja heille henkilöstöltä tulleen palautteen mukaan menneet odotettua paremmin. Viestit henkilöstölle ovat olleet yhteneväiset ja linjassa projektin tavoitteiden kanssa. Yhteistoiminta on ryhmässä toiminut hyvin. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnytystoimintaa koskevasta muutoksesta saatiin jonkin verran kokemuksia, joita voitiin hyödyntää. Sinällään valmiita toimintamalleja tai ohjeita ei ole ollut käytettävissä vaan ne on luotu projektin aikana. Jatkossa mahdollisissa vastaavissa tilanteissa on pohdittava olisiko henkilöstöryhmään syytä alusta asti nimetä alueen nimittävä viranomainen, hoitohenkilökuntaan liittyen osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja. Tässä projektissa henkilöstöryhmä kutsui hänet mukaan asiantuntijajäsenenä. Informaationvälityksessä tuli ajoittain nopeasta aikataulusta johtuvia väärinkäsityksiä, joita jouduttiin henkilöstön kanssa käymään läpi. Virallisen informaation lisäksi näin suurissa muutoksissa esiintyy epävirallista tiedonvälitystä, joka tekee tilanteen hallinnan haastavaksi esimiehille. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Henkilöstöryhmän suosituksia: 1. Selkeä yhteinen tavoite ja osatavoitteet 2. Aikataulu koko hankkeelle ja sen osatavoitteille 3. Toimiva projektiorganisaatio ja johdon sitoutuminen kaikilla tasoilla 4. Tarkoituksenmukaiset asiantuntijaryhmät, joiden rooli ja tehtävät on selkeästi määritelty ja aikataulutettu sekä toimivat kokouskäytännöt (esityslista, muistio, kokoukseen valmistautuminen etukäteen, ts. ei tulla kokoukseen tyhjiä käsiä heilutellen ). 5. Asiantuntijaryhmissä luodaan yhdessä turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, koska joudutaan käsittelemään ja päättämään vaikeistakin asioista. 6. Projektijohtajalla tulee olla substanssin tuntemus ja projektiosaamista sekä positiivinen asenne muutokseen. Näillä on merkitystä yllä oleviin asioihin (kohdat 1-5), mutta ryhmä yhdessä tekee työn. 7. Suuressa muutoksessa voi suositella, että projektinjohto tulee muutoksen kohteena olevan yksikön ulkopuolelta, jolloin asiantuntevan otteen lisäksi myös tunteet voidaan käsitellä objektiivisesti ja hallitusti. Oleellista kuitenkin on, että muutoksen kohteena olevan yksikön henkilöstö tekee muutoksen, sitoutuu uuteen tilanteeseen ja juurruttaa sen osaksi jokapäiväistä toimintaa. 8. Koko projektin ja muutosprosessin ajan on tärkeää huolehtia työntekijöiden motivaatiosta, jaksamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon, työsuojelun, esimiesten ja henkilöstön edustajien on yhdessä suunniteltava ja järjestettävä tukitoimenpiteitä tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti toteutettuna. 9. Henkilöstön informointi reaaliajassa ja sujuva yhteistyö median kanssa on keskeistä. 10. Esimiesten tulee olla kriittisinä aikoina henkilöstön tavoitettavissa, mm. lomasuunnittelun porrastaminen. 11. Kouluttaminen ja valmentaminen uusiin tehtäviin, valmiuksien lisääminen muutosten ja tulevien tehtävien hoitamiseen (tiedotus, mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa uutta toimintaa, työnohjaus) 12. HUS-tason ohjeet selkeyttävät ja yhdenmukaistavat käytäntöjä (esim. projektissa HUSrekrytointikielto määräaikaisena tietyissä ammattiryhmissä, täyttölupamenettely, HUS-haku, sairaanhoitoalueen sisäinen haku)

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 18 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 4.3 Talousnäkökulma 4.3.1 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria Tammiharjun sairaalalla on suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys sairaanhoitoalueelle ja Raaseporin kaupungille. Sairaalan sopeuttamisen jälkeen vapautui joukko työntekijöitä sekä muodostui tyhjiä toimitiloja. Tästä muodostuu ylimenovaiheessa haaste kunnille, sairaanhoitoalueelle, HUS psykiatrialle ja kuntayhtymälle. HUS konsernihallinto on ottanut vastuulleen tyhjien toimitilojen vuokran (v. 2011 yht. 195 000 ), mutta ei muita kuluja (esim. osittaisia henkilöstökuluja). Alueen samanaikainen oman erikoissairaanhoidon muutos avohoitopainotteiseksi tuottaa laskelmien mukaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä ainakin osalle LuSa:n kunnista, mm. pitemmällä aikajänteellä myös Raaseporin kaupungille. Liitteessä 9 on kuvattuna LuSa:n kuntien psykiatrian erikoissairaanhoidon kulukehitys mikäli voimavaroja siirretään sairaalasta keskitettyyn avohoitoon. 4.3.2 Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointi Vuonna 2010 on tehty talouslaskelma Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden muutokseen liittyen, jonka mukaan laskennallisena nettohyötynä esitettiin vuositasolla 1 M (esitys alla). Tammiharjun sairaalan n. 35 espoolaisesta potilaasta n. puolet Eediin Kilonkallioon ja puolet Kellokosken sairaalaan. Taloudellinen hyöty tulee siitä, että HUS:n lasku Espoolle pienenee. Tämä hyöty kattaa Espoon kulut Eedin Kilonkalliosta ja osa jää säästöön. Kulujen muutos: Espoon lasku Tammiharjulta pienenee vuositasolla 35 pot x 365 pv x 330 = n. 4,2 M vuodessa Poistuvia kustannuksia 4,2 M / v. Uusia kuluja Espoolle ovat: Kilonkallion veloitukset 16 pot x 365 pv x 126 = n. 740.000 Kellokosken veloitukset 13 pot x 365 pv x 240 = 1,14 M + 4 pot x 365 pv x 320 = 460.000 + 2 pot x 365 pv x 360 = 260.000, YHTEENSÄ n. 1,86 M HYKS avohoidon lisäys 3.600 käyntiä x 180 = 650.000 Uusia kuluja yhteensä: n. 3,2 M / v. Laskennallinen yhteenveto (vuositaso): Poistuvia kuluja 4,2 M Uusia kuluja 3,2 M Nettohyöty 1,0 M Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden tavoiteltu rationointihyöty 1M on saavutettu (tarkemmin kohdassa 4.3.3 ja liitteissä 10-11). 4.3.3 HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset vuonna 2011 HUS psykiatrian projektin aiheuttamat muutokset olivat niin suuria, että talousarvioon 2011 tehtiin muutos. Nämä talousarviomuutokset valmisteltiin huhti-toukokuussa HUS konsernin johdolla.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 19 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Esitykset käsiteltiin sairaanhoitoalueiden lautakuntien kokouksissa; 30.5.2011 HUS hallituksessa ja 15.6.2011 päätös tehtiin HUS valtuustossa. Päätetyt muutokset tulivat voimaan 1.9.2011 alkaen. Psykiatrian muutokset koskivat kolmea HUS:n sairaanhoitoaluetta ja niiden jäsenkuntia. Näiden muutosten taloudellisia vaikutuksia ei ollut mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa suunnitelmien keskeneräisyyden johdosta. Tämän vuoksi tehtiin talousarviomuutos vuodelle 2011 koskien Länsi-Uudenmaan, HYKS:in ja Hyvinkään sairaanhoitoalueita sekä Vantaata, Helsinkiä ja Espoota. Kunnat ovat panostaneet palveluasumisen järjestämiseen vaikeista häiriöistä kärsiville potilaille. Kunnat kotiuttivat potilaitaan aikaisemmassa vaiheessa palveluasumisyksiköihin. Tämän vuoksi talousarviossa pienennettiin Helsingin palvelusuunnitelmaa 876 000 (perustui lupaukseen ettei Helsingin ylitys psykiatristen sairaalapalveluiden ostoissa enää kasva), Espoon kohdalla 795 000 ja Vantaan kohdalla 350 000 verran. Näillä varoilla kunnat ovat ostaneet palveluasumispaikkoja kuntoutujilleen. Psykiatrian muutosten aiheuttamat talousarviomuutokset 2011 on kuvattuina liitteessä 10. Espoon kaupungin lasku Tammiharjun ja Kellokosken sairaaloista on ollut yhteensä 6,0 M vuonna 2008; 6,2 M vuonna 2009 ja 6,1 M vuonna 2010. Syyskuun loppuun mennessä 2011 laskutusta on kertynyt 3,3M ja loppuvuoden arvio on, että koko vuoden osalta jäädään alle 4,5M. Kaupungin omiin ostopalveluihin on siirretty 795,000. Tällöin saadaan vertailukelpoinen luku n. 5,3 M. Voidaan todeta, että Espoon kaupungin säästö tämän potilasryhmän hoidosta tulee olemaan vuonna 2011 n.0,8 M (6,1M - 5,3 M ) verrattuna viime vuoteen. Vantaan kaupungin osalta Kellokosken sairaalan käytön väheneminen on jatkunut suunnitellusti vuonna 2011. Vertailuvuosina laskutus on ollut 6,4M (2008); 6,3 M (2009) ja 5,3 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä 2011 laskutusta on kertynyt 3,0 M ja koko vuoden ennuste on n. 4,0 M. Kun tähän summaan lisätään lisäpanostus avohoitoon (0,5 M ) ja kaupungin omiin asumispalveluihin (0,35 M ), kokonaiskustannus tulee päätymään n. 4,9 M. Johtopäätös on, että Vantaan kaupunki tulee saamaan uudistuksista n. 0,4 M lisähyödyn jo tänä vuonna. Helsingin kaupungin osalta Kellokosken sairaalan käyttö tulee olemaan n. 5,2 M vuonna 2011. Tätä lukua voidaan verrata viime vuoden 5,7 M. Näin ollen, kaupungille syntyy säästöä n. 0,5 M. Tilikauden tulos on tappiollinen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle (2 564 000 ). Psykiatrian muutos on ollut taloudellisesti hyvin haastava sekä sairaanhoitoalueelle että liikelaitoksille. Tuotot ovat laskeneet merkittävästi ja kulupuolta ei ole pystytty heti sopeuttamaan tätä vastaavaksi. Ensi vuoden alkupuolella on tarpeen arvioida alueen psykiatristen toimintojen kustannusrakennetta ja suoritemääriä, jotta varmistutaan siitä, että nämä saadaan tasapainoon pitkällä tähtäimellä. HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset 1-9/2011 on kuvattuna liitteessä 11. 4.3.4 HUS psykiatrian tilaratkaisuja ja suunnitelmia Psykiatrian toimintasuunnitelma painottaa aiempaa enemmän avohoidon kehitystä ja sen mahdollistamia hoitoprosessin muutoksia, jotka jo nykyisellään vähentävät sairaalakapasiteetin tarvetta. Jatkossa tilat on suunniteltava vastaamaan tätä kehitystä. Nyt HUS:n käytössä on mm. isoja, osin huonokuntoisia psykiatrisia sairaalarakennuksia, joita on peruskorjattava tai muunneltava, osasta luovuttava kokonaan. Vastaavasti avohoidon tilatarpeet lisääntyvät. Optimaalisena voidaan pitää vaihtoehtoa, jossa psykiatrian sairaalatoiminta ja avohoito sijoittuvat samaan rakennukseen, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä. Tavoiteltavaa on myös, että psykiatria sijoittuu samaan rakennukseen somatiikan ja paikoin perusterveydenhuollon

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 20 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista eikä ehdotonta. Psykiatrian toimintasuunnitelmassa 2010-2015 on esitetty aiempaa (mm. Seppo Tuomolan selvitys v. 2005 ja Juhani Aerin selvitys v. 2009) merkittävästi maltillisempia ja kustannustehokkaita rakennusinvestointeja. Näistäkin osa on käynyt tarpeettomaksi jo tämän projektin aikana. HYKS Psykiatria Nuorisopsykiatriassa on meneillään laaja uudistus, jossa laitospainotteisuutta vähennetään ja voimavaroja siirretään avohoitoon. Tämä lisää avohoidon tilatarpeita, mutta vastaavasti vapauttaa osastotiloja muuhun käyttöön. Suunnitteilla on Helsingin kaupungin omistaman Kivelän sairaalan vapautuneiden ja vapautuvien tilojen remontointi (1600m2) kahdelle vanhuspsykiatrian osastolle sekä Psykiatriakeskukseen aikuisten ja nuorten yhteinen päihdeyksikkö. Omistajan suunnitelmien vuoksi Kivelän sairaalasta saadaan ensivaiheessa vain yksi (900m2) osasto. Siihen siirretään yksi vanhuspsykiatrian osasto, mikä vapauttaa tilan nuorisopsykiatrian osastolle. Päihdepsykiatrian yksikön suunnittelun osalta voidaan edetä todennäköisesti n. kahden vuoden päästä, jolloin Kivelän toisen osaston tilat (800m2) vapautuvat Helsingin kaupungin käytöstä. Vastaavasti Peijaksen nuoriso- ja lastenpsykiatristen osastojen rakentamisesta, joka oli vielä Psykiatrian suunnitelmassa sekä HUS:n investointiohjelmassa vuosille 2011-2012 (investointikustannuksen arvo 8,96 M ) on luovuttu. Hyvinkään sairaanhoitoalue Kellokosken sairaalassa on meneillään Ohkolan kiinteistön peruskorjaus (investointiohjelma 2010-2013, investoinnin arvo 9.6M ). Tilat peruskorjataan nuorisopsykiatriaan (mm. HUS:n vaikeahoitoisten nuorten ja lasten, VAINU-osasto on huomioitu suunnitelmissa) ja osin kuntoutuspsykiatrian tarpeisiin. Investointiohjelmassa (v.2014 sijalla 4.) on Keskitalon peruskorjausesitys (8.2 M ) kuntoutuspsykiatrian tarpeisiin. Avohoitotoiminnan lisääntyessä otettiin käyttöön uusi avohoidon tila Järvenpää-Mäntsälä-Tuusula keskitetylle nuorisopsykiatrian poliklinikalle Järvenpään Myllytiellä 1.11.2011 alkaen. Lohjan sairaanhoitoalue Paloniemen sairaalasta luopuminen ja Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettavien psykiatristen osastojen ja avohoitotilojen investointi (psykiatrian osuus 14,4 M ) on jo investointiohjelmassa vuosille 2010-2014. Lohjan psykiatria muuttaa uusiin tiloihin 12/2014. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tilasuunnitelmassa huomioidaan lyhyen (1-5v.) ja pitkän aikavälin suunnitelmat (5-10v). Nyt on valittu eri tilavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin ja taloudellisin, jossa aikuispsykiatrian toiminta keskitettiin Tammiharjun sairaalan päärakennukseen. Samaan rakennukseen sijoittuivat myös Raaseporin vanhuspsykiatrian yksiköt. Nuoriso- ja lastenpsykiatria sekä sairaalakoulu jäivät entisille paikoilleen. Pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa työstetään parhaillaan Raaseporin kaupungin kanssa. Siinä LuSan somatiikka ja psykiatria sekä perusterveydenhuolto sijoittuvat kaikki Länsi-Uudenmaan sairaalan alueelle. Tämä on kaikkien kannalta paras vaihtoehto ja sen toteutumista toivotaan mahdollisimman pian. Porvoon sairaanhoitoalue Kevätkummun sairaalan toimitilat ovat huonokuntoiset ja toiminnot hajautuvat eri rakennuksiin. Suunnitelman lähtökohtana on, että kaikki vuodeosastotoiminta (akuutti-, kuntoutusosastot ja psykiatrian päivystys, 40 ss) sijoittuu samaan kiinteistöön, lähelle somatiikkaa. Suunnitelmassa tulee huomioida avohoidon toimintojen sijoittuminen soveltuvien osin Kevätkummun sairaalan yhteyteen. Näitä toimintoja voivat olla esim. kuntoutuspoliklinikka ja toimintaterapia.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 21 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 5 VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN PSYKIATRINEN HOITO HUS ALUEELLA, VAINU-SUUNNITELMA Nuorisopsykiatriassa vaikeahoitoiset nuoret ovat potilaita, joiden mielenterveyden häiriöön kuten käytöshäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin tai rajuun päihteiden käyttöön liittyy vaikeata aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Tällaisia nuoria ei voida hoitaa tavallisilla osastoilla, vaan he vaativat erityistason hyvin resursoidun osastohoidon. Sellaista on toistaiseksi ollut saatavissa vain erityisvaikeahoitoisten nuorten yksiköissä (EVA) Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa ja Tampereella Pitkäniemen sairaalassa, joissa HUS alueelta on jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta sekä kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoito on kallista, jonotusajat pitkiä ja etäisyys pitkittää hoitoja sekä vaikeuttaa nuorten kontakteja omaisiin ja verkostoihin. Johtajaylilääkärin 02.07.2009 asettama työryhmä ehdotti tekemänsä selvityksen pohjalta toiminnallisin ja taloudellisin perustein vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoidon siirtämistä HUS alueelle. (Esitys 19.3.2010, käsitelty HUS Hallituksessa 11.10.2010). Toiminnallisina perusteluina on vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito lähempänä kotiaan, lyhyemmät hoitojaksot, paikkojen väheneminen, edullisemmat hoitopäivämaksut, avohoidon vahvistuminen sekä synergiaedut, jotka liittyvät VAINU osaston sijoittumiseen toisten HUS nuorisopsykiatristen osastojen yhteyteen. Työryhmä esittää Vainu-suunnitelmaa lähinnä kustannusneutraalina esityksenä. Pieni taloudellinen rationointihyöty uuteen toimintaan (VAINU-osasto ja nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen) vaadittavien vakanssien perustamisen jälkeen on 23 159 /vuosi. Kuusipaikkainen vaikeahoitoisten nuorten ja lasten VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen 1.9.2012. VAINU-suunnitelma sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin 1.1.2011 alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista 1.9.2012. HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. VAINU-suunnitelma on esitetty liitteessä 12. 6 YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELUA Projektin tavoitteena oli toteuttaa Psykiatrian toimintasuunnitelman 2010-2015 linjaukset, jossa ensivaiheen konkreettisten toimenpiteiden osalta onnistuttiin. Muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Projektissa on huomioitu uuden terveydenhuoltolain (voimaan 1.5.2011), Mieli-suunnitelman ja uuden HUS strategian linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelma ja sen toimeenpanoprojekti painottivat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä, mikä jatkuu kaikilla sairaanhoitoalueilla. Tämän lisäksi sairaalaosastojen profiili terävöityy, vaikeutuu ja vaatii omaa intensiivistä toiminnallista kehittämistä, mm. pakon käytön vähentämistä (Mieli-suunnitelman tavoitteena 40% vähentäminen nykyisestä). Asiakkaan aseman vahvistaminen palvelujärjestelmässä, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyn painottaminen, lasten ja perheiden huomioiminen, palveluketjujen rakentaminen kuntien kanssa ovat keskeisiä haasteita myös jatkossa. Psykiatrian strategisten linjausten toteuttaminen jatkossa tapahtuu normaalina esimiestyönä talousarvion raameissa ja aikataulussa.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 22 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Projektissa on purettu psykiatrian laitospainotteisuutta, sairaansijoja on vähennetty ja voimavaroja siirretty avohoitoon. Muutoksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja on laajennettu ja monipuolistettu tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetty innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Potilasryhmäkohtaiset rakenteet ja toimintamallit sekä monipuolistunut palveluvalikoima ovat mahdollistaneet potilaiden yksilöllisten tarpeiden entistä paremman huomioimisen. Psykiatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat lyhentyneet. Samalla kuitenkin laitosmuotoinen pitkäaikainen palveluiden käyttö asumispalveluissa on lisääntynyt. Jatkossa onkin huomioitava, että suuri määrä psykiatrisia kuntoutujia on siirtynyt/siirtyy enenevästi asumispalveluihin ja he tarvitsevat erikoissairaanhoidollisen psykiatrisen avohoidon tukea joustavasti. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna on huomioitava, että uusi avohoitopainotteinen toimintamalli ei aina heti tuo säästöä kunnille - toiminnan juurtuminen ja parhaiden yhteistyömuotojen rakentaminen vaativat aikaa. Tärkeää onkin muistaa, ettei säästöpaineissa ensimmäisenä leikata uusimuotoista psykiatrian avohoidon toimintaa. On vältettävä toistamasta 1990-luvun virheitä, jolloin psykiatrisia sairaansijoja vähennettiin merkittävästi, mutta avohoidon voimavarojen lisäämiseen ei panostettu. Sairaalapainotteinen hoitomalli on tuottanut tuloja sairaanhoitoalueelle, joista ei ole helppo luopua talouden yhä kiristyessä. Kokonaistaloudellisesti tämä kehitys oli kuitenkin haitallista. Avohoitopainotteisella mallilla saatetaan, kuntien myönteisestä kulukehityksestä huolimatta, tuottaa sairaanhoitopiireille alkuvaiheessa jopa tappiota. Tämä johtuu usein psykiatrian avohoidon tuotteistuksen ja hinnoittelun jälkeenjääneisyydestä, mikä vaatiikin näiden perustavanlaatuista uudistamista. Tämä on HUS psykiatriassa aloitettu yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien, THL:n ja HUS-tietotekniikan kanssa. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida projektin rationointihyötyjä kokonaisuutena ja eri sairaanhoitoalueiden näkökulmasta. Raportissa on esitetty alustavia lukuja, mutta on huomioitava, että suurin osa uusista toiminnoista käynnistyi vasta 1.9.2011 alkaen. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Se on ollut vaativa erityisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja sen psykiatrian tulosyksikölle. Tammiharjun sairaalan 83 sairaansijan supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä ja 15 vakanssia liikelaitostoiminnasta. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset ovat menneet odotettua paremmin. Yhteistoiminta on sujunut hyvin. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Pulmakohtia projektissa oli melko vähän siitä huolimatta, että potilas- ja henkilöstösiirtoja toteutettiin nopealla aikataululla. Tämän mahdollisti koko henkilöstön joustava, aktiivinen ja luova panos muutosprosessiin. Koska muutoksia tehtiin yli organisaatioiden hallinnollisten rajojen, on se asettanut haasteita päätöksenteossa, esim. koskien vakanssisiirtoja Lusa:sta muualle HUS:iin. Muualle HUS:iin on lisätty 34 vakanssia, joiden varassa aloitettiin uusia toimintoja. Monia yksikköjä on profiloitu uudelleen. Tämä asettaa koulutuksellisia haasteita työntekijöille ja luo paineita esimiestyölle. HUS psykiatriaa uudistettaessa tarvitaan vertailukelpoista tietoa mielenterveyspalveluista ja niiden järjestämisestä, rahoitusmalleista, henkilöstömitoituksesta, hoitokäytännöistä/-ketjuista; tarvitaan kansallista ja kansainvälistä benchmarking-toimintaa. Psykiatrian projektin suunnittelutyössä törmättiin usein realiteettiin, ettei ole olemassa tutkittua tietoa siitä, miten uusia avohoidon toimintoja tulisi järjestää ja resursoida (ns. best case malli). THL ja HUS ovatkin käynnistäneet REFINEMENT-hankkeen, jossa tutkitaan mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hankkeessa kartoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, resurssit ja rahoitusmallit sekä potilaiden hoito- ja kuntoutuspolut. HUS psykiatrian näkökulmasta hanke on

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 23 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 luonnollinen jatko psykiatrian projektille sekä HUS strategian (kohta 8.13) ja psykiatrian toimintasuunnitelman linjauksille. REFINEMENT-hanke on esitelty liitteessä 13. Projektijohtajan loppusanat Esitän lämpimät kiitokseni niille henkilöille ja asiantuntija-/yhteistyöryhmille, joiden kanssa olen voinut tehdä hedelmällistä ja mielenkiintoista yhteistyötä projektin aikana. Tämä on ollut minulle antoisa vuoden opintomatka koko laajaan HUS psykiatrian kenttään ja sen haasteisiin. Projektin aikana sain vahvasti kokea, että psykiatrian ja mielenterveystyön tulevaisuus on paljolti sitä, minkälaiseksi haluamme sen yhdessä rakentaa - potilaidemme ja väestömme parhaaksi. Tulevaisuus ei ole vain sitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tulevaisuus voi olla paljolti myös sitä, minkälaiseksi haluamme sen rakentaa. Myönteiset mielikuvat tulevaisuudesta suuntaavat voimakkaasti omaa toimintaamme. Jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus omaan unelmaan. Kuitenkin vain yhteiset unelmat rakentavat tulevaisuutta tavalla, joka jää historiaan. (Professori Jouko Lönnqvist mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuudesta, 2011) Raija Kontio 18.10.2011 Juhannusjuhlaan valmistautuminen Tammiharjun sairaalassa 2011 Kuva: Therese Björklöf

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 24 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 7 LÄHTEET Ailasmaa R. 2009. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 23/2009. Becker T. & Kilian R. 2006. Psychiatric services for people with severe mental illness across Western Europe: what can be generalized from current knowledge about differences in provision, costs and outcomes of mental health care? Acta Psychiatrica Scandinavia 429, 9-16. Burns T. 2010. The rise and fall of assertive community treatment? International Review of Psychiatry 22(2), 130-137. Harjajärvi M., Pirkola S. & Wahlbeck K. 2006. Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. Stakes. Suomen Kuntaliitto. ACTA Nro 187. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen psykiatrisen terveydenhuollon järjestäminen. Selvitysmiehen raportti 2005, Seppo Tuomola. HUS Psykiatria 2009-2025, selvitysmiehen raportti 10.01.2009, Juhani Aer, Helipress Oy. HUS Psykiatrian toimintasuunnitelma 2010-2015, Grigori Joffe, hyväksytty HUS Hallituksessa 11.10.2010. HUS Strategia vuosille 2012-2016, hyväksytty HUS valtuustossa 19.10.2011. Joffe G., Kontio R. & Wahlbeck K. 2011. HUS-REFINEMENT: Research on financing systems effects on the quality of mental health care. Hospital District of Helsinki and Uusimaa. Research plan 3.9.2011. Mielenterveyspalveluja ohjaavan lainsäädännön toimivuus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/2009. ISBN 978-952-499-107-0 (PDF). Moring J., Martins A., Partanen A., Bergman V., Nordling E. & Nevalainen V. (toim.), Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 6/2011, Juvenes Print, Tampere. OECD. 2008. Mental Health in OECD Countries. The OECD Policy Brief. http://www.oecd.org/dataoecd/6/48/41686440.pdf. Partanen A., Moring J., Nording E. & Bergman V. (toim.). Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16/2010, Yliopistopaino, Helsinki. Pirkola S., Sund R., Sailas E. & Wahlbeck K. 2009. Community mental-health services and suicide rates in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet, Jan 10:373(9658), 99-100 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex), http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2010/20101326 Wahlbeck K. 2011. Performance of Finnish mental health services: registered-based comparative pathway analyses of quality of care, effectiveness, cost-effectiveness and outcomes (MERTTU 2). National Institute for Health and Welfare (THL), Department of Mental Health and Substance Abuse Services. Research plan 3.10.2011. Wahlbeck K. & Pirkola S. 2008. Onko jo aika sulkea psykiatriset sairaalat? Kirjassa: Ashorn U. & Lehto J. (toim.). Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Helsinki, Stakes.

Helsingin ja Uudenmaan Raportti 25 sairaanhoitopiiri 28.11.2011 8 LIITTEET Liite 1: HUS alueen psykiatrian sairaansijat 17.10.2011 Liite 2: Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman visio, tavoitteet ja toimijat Liite 3: Psykiatristen potilaiden lähettäminen asumispalveluun, Espoon malli Liite 4: Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain ja kunnittain / kuukausittain v. 2011 Liite 5: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja Liite 6: Hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa 1.9.2011 alkaen Liite 7: Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset LuSa:n ulkopuolelle 1.9.2010 30.9.2011 Liite 8: Vakanssisiirrot Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta muille sairaanhoitoalueille Liite 9: Psykiatrian tarvekartoitus Hanko, Inkoo, Raasepori Liite 10: HUS Valtuuston pöytäkirja 15.06.2011 9, vuoden 2011 talousarvion muuttaminen Liite 11: HUS Psykiatrian laskutus HYKS-kunnille vuosina 2008-2011 Liite 12: Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito HUS-alueella, VAINU-suunnitelma Liite 13: Tiedote REFINEMENT-hankkeesta

Liite 1 HUS alueen psykiatriset sairaansijat 17.10.2011 HUS alueen psykiatriset sairaansijat 2011 Aikuispsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LuSa Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os4 syöm 12 Os P1 ak a 12 Os P1 ak 20 Os8 ak 18 ak os 15 Os 1 ak s 15 Os 22 kunt 20 Os6 päihd 16 Os P2 ak a 15 Os P2 ak 20 Os9 ak 18 kunt os 15 Os 2 kunt s 19 Os 23 ak 20 Os7 oik 16 Os P3 ak s 15 Os P3 10 Os12 ak 19 Os 4 15 Os8 ruot 12 Os P4 ak s 15 Os1 kunt 16 Os9 ak a 18 Os2kunt 12 Os5 kunt 16 Os3 kunt 21 Os4 kunt 16 Os24 kunt 20 Os10 oik 18 Os20 oik 18 Os30 oik 17 Kalliom oik 4 (2 huom Yhteensä 74 57 50 213 30 49 40 308 513 821 Vanhuspsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os2 18 J vanh 12 Os P4 20 Os 21 neur.psyk.17 0 Os3 vanh 15 0 Os3 18 Os 22 18 Yhteensä 36 12 20 35 0 15 0 118 118 Nuorisopsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os U2 8 Os PN1 8 Os P7 8 Os 15 8 1 os 9 0 0 Os U1 7 Os PN2 8 Os 18 9 Kunttari 5 Miilu 4 Os 17 10 Os B1 10 Os B2 8 Kipinä 8 Os B3 8 Yhteensä 54 20 8 27 9 0 0 0 118 118 Lastenpsykiatria HYKS Hki(1 HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä L16 ak 6 J1 10 P 6 6 0 1 os 6 0 0 L 17 6 L 19 neur psyk 4 A 20 6 A 31 6 A 23 2 Yhteensä 30 10 6 0 6 0 0 0 52 52 Kaikki 194 0 99 0 84 0 275 0 45 0 64 0 40 308 801 1109 Kaikki ilman lastenpsyk (+hus:ssa 175) 749 (1 HYKS Lastenpsykiatria 50 ss + 5 päiväpaikkaa, sisältää Jorvi Peijas (2 Helsinki 308 sisältää aikuis- ja vanhuspsykiatrian tyj Grigori Joffe / tiedottaja Jukka Peltola

Liite 2 Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman visio 2015, tavoitteet ja toimijat

Liite 3 2 (1) 20.12.2010 PSYKIATRISTEN POTILAIDEN LÄHETTÄMINEN ASUMISPALVELUUN, ESPOON MALLI Espoon kaupunki hankkii ympärivuorokautisia psykiatrisia asumispalveluja silloin, kun asiakkaan erikoissairaanhoidon tarve on päättynyt, mutta asiakas on edelleen hoidon ja huolenpidon tarpeessa, eikä selviydy omassa kodissaan avopalveluiden turvin. Espoon kaupunki ostaa psykiatrisille potilaille asumispalveluja usealta eri palveluntuottajalta. Asumisyksikössä asuminen ja palvelut tukevat omatoimisuutta ja takaavat riittävän kuntoutumisen ja huolenpidon. Asumisyksikössä asuva on samojen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä kuin kotona asuva. Asukkaan kotipaikkana säilyy Espoo. Espoon kaupunki ohjaa potilaan avun ja tuen tarpeen perusteella psykiatriseen asumispalveluyksikköön. Tätä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete, jossa on arvioitu potilaan tuen ja hoidon tarve. Lähetteet käsitellään Mielenterveys- ja Päihdepalvelujen yksikössä ja lähettävään tahoon otetaan yhteyttä heti, kun sopiva paikka on löytynyt. TUETTU ASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Aspa Palvelut Oy, Palvelukoti Tikankolo Oy, Pihlajakoti Oy, Palvelukoti Länsituuli Oy Tarve - kuntoutuja tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti tukiasunnossa Asuminen - kuntoutuja asuu palveluntuottajan järjestämässä tukiasunnossa, josta siirrytään itsenäisempään asumiseen sitten, kun kuntoutuminen on edennyt niin, että itsenäisempi asuminen on mahdollista - tukiasuntoasuminen on luonteeltaan tilapäistä - tukiasunnossa asuvan kuntoutujan kuntoutussuunnitelman yhtenä osana on sopivan asunnon hankinta, joka toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kunnan asuntotoimen kanssa Palvelut - tukiasunnossa asumiseen liittyy intensiivinen kuntoutus, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toimimaan normaalielämässä mahdollisimman itsenäisesti sekä luoda yhteys tulevan asuinalueen paikallisiin palveluihin. - kuntoutujaa tuetaan harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen vapaa-ajan toimintaan - häntä ohjataan mahdollisuuksien mukaan siirtymään työelämään tai opiskelemaan - tavoitteena on liittää turvattuun asumiseen toimiva palveluverkosto Henkilöstö - sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja

Liite 3 3 (1) 20.12.2010 PALVELUASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Palvelukoti Tikankolo Oy, Palvelukoti Länsituuli Oy, Kirkkonummen Palvelukoti Solvik Oy, Pihlajakoti Oy Tarve - kuntoutuja tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta mielenterveysongelmansa vuoksi sekä omatoimisuuden ja asumisen tiivistä harjoittelua Asuminen - yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa tai kuntoutusmetodeista riippuen myös tavallista palveluasumista itsenäisessä asunnossa - henkilöstöä on paikalla päivisin - puhelinpäivystys toimii ympärivuorokautisesti Palvelut - toiminnan painopisteenä on monipuolinen kuntoutus ja asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen - kuntoutujalla on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan - kuntoutujaa ohjataan harjoittelemaan sairauden kanssa selviytymistä ja hankkimaan tarvittavia toimintavalmiuksia - harjoittelu kohdistuu itsenäistä asumista tukeviin taitoihin, kuten ruoanlaittoon, siivoukseen ja pyykinpesuun - kuntoutujaa ohjataan tekemään itsenäisesti päätöksiä, hoitamaan raha-asioitaan ja muita asioitaan sekä muutoinkin asioimaan asumispalveluyksikön ulkopuolella Henkilöstö - vastaavalla työntekijällä on väh. AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus - muulla henkilöstöllä on lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto - henkilöstömitoitus on 0,3 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Esperi Care Oy, Espoon diakoniasäätiö Tarve: - vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Asuminen: - yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa - henkilöstöä paikalla ympärivuorokauden Palvelut: - kuntoutujaa avustetaan hänen päivittäisissä toiminnoissaan, kuten henkilökohtaisessa hygieniasta huolehtimisessa, ruokailun järjestämisessä, siivouksessa ja pyykinpesussa sekä lääkärin ohjeiden mukaisessa lääkehoidossa. - kuntoutujaa ohjataan harjoittelemaan itsenäistä päätöksentekoa, raha-asioidensa ja muiden asioidensa hoitoa, mielekästä vapaa-ajan viettoa sekä ihmissuhteiden hoitamista - kuntoutujaa tuetaan vastuulliseen ja toisia huomioivaan elämiseen lähiyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa - lääkäripalvelut ja terveydenhoitopalvelut järjestetään tarvittaessa - varmistetaan asiakkaalle kuuluvien etuuksien saanti Henkilöstö - vastaavalla työntekijällä on väh. AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus - muulla henkilöstöllä on vähintään lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto - henkilöstöstä 1/3 on korkeakoulu- tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita - henkilöstöä on kuntoutujien tarpeen mukaan vähintään 0,4-0,8 työntekijää kuntoutujaa kohti

Liite 4 Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain ja kunnittain / kuukausittain v. 2011 Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain/kuukausittain v. 2011 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu HySHA 3252 2700 3361 3173 3457 2909 2859 3118 3350 3542 3172 Muu HUS 4329 4048 4649 4162 4262 3938 4034 4165 3983 4098 4167 Piirin ulkopuoliset kunnat 126 99 119 119 151 178 145 133 140 255 147 Yhteensä 7707 6847 8129 7454 7870 7025 7038 7416 7473 7895 7485 keskiar vo Kellokosken sairaalan hoitopäivät kunnittain/kuukausittain v. 2011 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Omat kunnat yht. 3252 2700 3361 3173 3457 2909 2859 3118 3350 3542 3172 Kerava 334 275 295 288 297 243 275 348 327 264 295 Vantaa 1226 1160 1322 1125 1084 1026 946 1039 1016 1087 1103 Helsinki 1552 1387 1596 1396 1355 1139 1182 1166 1018 997 1279 Espoo 709 732 872 851 1005 986 1012 947 954 1054 912 Muut* 508 494 564 502 521 544 619 665 668 696 578 3.11.2011 toimistosihteeri Seija Lahti

Liite 5 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja 17.10.2011 Raija Kontio/SL AMMATTINIMIKE vakanssit 1/2011 1/2011 psyk.käyt. suunnitelma 2014 henkilömäärä 2.5.11 eläke 2011-2014 LÄÄKÄRIT ylilääkäri 5 4,5 5 4,5 0 ap.ylilääkäri 2 2 1,5 2 0 erikoislääkäri 1 1 1 1 0 os.lääkäri 2 2 2 2 0 erikoistuva lääkäri 4 4 2 0 0 YHTEENSÄ 14 13,5 12 9,5 0 ERITYISTYÖNTEKIJÄT psykologi 10 7 6 6 2 neuropsykologi 1 1 1 1 1 sosiaalityöntek. 11 6 5 6 3 YHTEENSÄ 22 14 12 13 6 HOITOHENKILÖSTÖ os.ryhm.pääll. 1 1 1 1 0 os.hoitaja 8 7 4 6 1 apulaisos.hoit 7 6 3 4 1 sairaanhoitaja 67 53 48 48 3 mielenterv.hoit. 1) 60 51 19 40 2) 9 perushoitaja 1 1 0 0 0 lääkintävahtim. 2 2 2 1 0 YHTEENSÄ 146 121 77 100 5 SIHTEERIT os.siht+toimhoit. 10 9 10 8 1 YHTEENSÄ 10 9 10 8 1 TOIM.KUNTOUTUS toimintaterap. 4,5 4 4 4 0 askarteluohjaaja 9 7 3 6,65 2 liikuntaterapeutti 3 2 2 2 0 kampaaja 1 1 0 1 1 kanttiinityönt. 1 1 0 1 1 YHTEENSÄ 18,5 15 9 14,65 4 SOMATIIKAN VAKANSSIT fysioterapeutti 0 2 2 2 0 kuntohoitaja 0 1 1 1 0 YHTEENSÄ 0 3 3 3 0 YHTEENSÄ 210,5 175,5 123 148,15 16 1) 1.9.2011 alkaen 7 mielenterveyshoitajaa sijoitettiin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin oman toimensa kanssa. Vastaava vähennys tehtiin sijaisissa / sijaismäärärahoissa. 2) 9 mielenterveyshoitajaa eläköityy vuosina 2011-2013 3) asiantuntijatehtävissä ajalla 1.6.2011-31.5.2013 toimii projektikoordinaattori/osastonhoitaja Vakanssit 1/2011: 210,5 vakanssia, psykiatrialle suunnattu 202 vakanssia, joista psykiatrian käytössä tammikuussa 2011 oli 175,5 ja 26,5 vakanssia säästössä.

Liite 6 Hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa 1.9.2011 alkaen Akuuttipsykiatria (15 ss) Osasto siltatyöryhmä = akuuttipoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Kuntoutuspsykiatria (15 ss) Osasto Kuntoutuspoliklinikka Vanhuspsykiatria vanhuspsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatria (9 ss) Osasto Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka + 1 projektikoordinaattori/oh (2v) Lastenpsykiatria (6 ss) 1 oh + 1 aoh + 17 h = 19 hoitajaa (15 sh + 4 mth) 3 sairaanhoitajaa 2 sairaanhoitajaa 1 oh + 1 aoh + 15 h = 17 hoitajaa (12 sh + 5 mth) 3 hoitajaa (2 sh + 1 mth) 3 sairaanhoitajaa 1 oh + 1 aoh + 14 h = 16 hoitajaa (12 sh + 4 mth) 2 hoitajaa (1 sh + 1 mth) 2 sairaanhoitajaa yht. 17 vakanssia 22.2.2011 tyj Henno Ligi, orp Johanna Onnismaa, projektijohtaja Raija Kontio / SL

Liite 7 Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset LuSa:n ulkopuolelle 1.9.2010-30.9.2011 Henkilömäärä Siirtynyt Osastonhoitajat 1 Folkhälsan 1 Kirkkonummi Sairaanhoitajat 1 HUS, Porvoon sairaanhoitoalue 4 Raasepori 2 Folkhälsan 1 Hanko 1 Kirkkonummen seurakunta 2 Eläke 1 Ahvenanmaa 1 Yhdistys 2 Yksityissektori Mielenterveyshoitajat 1 HUS, Lohjan sairaanhoitoalue 13 Raasepori 4 Eläke 2 Kårkulla (3. sektori) 1 Norja 1 Folkhälsan 1 Ei tietoa Perushoitaja 1 Raasepori Lääkintävahtimestari 1 Eläke Askartelunohjaajat 3 Eläke 1 Kårkulla (3. sektori) 1 HUS, Lohjan sairaanhoitoalue Liikuntaterapeutti 1 Folkhälsan Lääkäri 1 HUS, HYKS sairaanhoitoalue Toimintaterapeutti 1 HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Sihteerit 1 Yhdistys 1 HUS lastenpsyk. ruotsinkielinen poliklinikka Psykologi 1 HUS, HYKS sairaanhoitoalue YHTEENSÄ 53 osastoryhmän päällikkö Johanna Onnismaa / projektijohtaja Raija Kontio

Liite 8 17.10.2011/Raija Kontio & Seija Lahti VAKANSSISIIRROT LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELTA MUILLE SAIRAANHOITOALUEILLE 1.3.2011 alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssit otettu käyttöön 170-1730-2202 Hyks-psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, osastoryhmä 2, osastoryhmän 2 yhteiset 8 sairaanhoitajaa, 1 erikoislääkäri 4 sh 29.8.2011, 3 sh 1.6.2011, 1 sh 9.7.2011, 1 erikoislääkäri 1.6.2011 170-1730-2201 Hyks-psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, osastoryhmä 2, 2 sairaanhoitajaa 1.6.2011 akuuttipsykiatrian osasto P1, Jorvi 170-175011-5236 Hyks-psykiatria, nuorisopsykiatrian klinikka, Peijas, NPSY Peijaksen klinikka 1 sosiaalityöntekijä, 1 erikoislääkäri 1 sos.tt 1.8.2011, 1 erikoislääkäri 11.5.2011 170-175020-5233 Hyks-psykiatria, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä, osastoryhmä 4, NPSY akuuttipkl ja kons. työryhmä,peijas 1 sairaanhoitaja Avoin vakanssimuutos 4 sairaanhoitaja-sissi-vakanssista normaaliksi sairaanhoitajavakanssiksi. Sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharannan päätös 14.4.2011, 43 vakanssimuutos 2 erikoistuva lääkärivakanssia erikoislääkärin vakansseiksi. Hyks-lautakunta 29.3.2011, 23 1.6.2011 alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssi otettu käyttöön 671-6702-1209 HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 2 sairaanhoitajaa 1 sh 1.6.2011, 1 sh 15.8.2011 Psykiatrian kotityöryhmä 671-6702-1222 Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 1 sairaanhoitaja 1 sh 6.6.2011 osasto 5 170-1740-5223 HYKS, Itäinen kuntoutuspkl, Tikkurila *2 sairaanhoitajaa 2 sh 1.8.2011 170-1740-5228 HYKS, Itäinen mielialahäiriöpkl, Tikkurila *1 sairaanhoitaja 1 sh 1.8.2011 170-1740-5214 HYKS, Akuuttipsykiatrian pkl, Peijas *2 sairaanhoitajaa 1 sh 1.6.2011, 1 sh 12.9.2011 *lakkautettu 5 mielenterveyshoitajan vakanssia ja perustettu 5 sairaanhoitajan vakanssia, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén 28.4.2011 68 1.9.2011 alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssi otettu käyttöön 671-6702-1430 HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, Toiminnallinen kuntoutus 1) toimintaterapeutti 1 toimintaterapeutti 1.9.2011 671-6702-1428 HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 2) kuntoutusohjaaja 1 kunt.ohjaaja 5.9.2011 Toiminnallinen kuntoutus 671-6702-1425 Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 3) ohjaaja 1 ohjaaja 12.9.2011 Toiminnallinen kuntoutus 671-6702-1222 Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh 1.10.2011 osasto 5 170-1730-2223 HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, Leppävaaran pkl sairaanhoitaja 1 sh avoin työryhmä 2 170-1730-2225 HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh avoin Espoonkeskuksen pkl, työryhmä 3 170-1730-2221 HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh avoin Espoonkeskuksen pkl, työryhmä 3 170-1730-2220 HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) 2 sairaanhoitajaa 1 sh avoin, 1 sh 1.11.2011 Espoonkeskuksen pkl, työryhmä 2 170-1730-2215 HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, Avohoidon 5) 2 osastonlääkäriä Avoimet klinikka 170-1740-5238 HYKS Psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä, 5) osastonlääkäri Avoin Psykoosiklinikka 1) askartelunohjaajan vakanssi muutettu toimintaterapeutin vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén 15.6.2011 95 2) askartelunohjaajan vakanssi muutettu kuntoutusohjaajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén 15.6.2011 95 3) askartelunohjaajan vakanssi muutettu ohjaajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén 15.6.2011 95 4) 6 mielenterveyshoitajan vakanssia muutettu sairaanhoitajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén 15.6.2011 95 5) perustettu kolme uutta osastonlääkärin virkaa, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 14.6.2011 48

Liite 9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS HANKO Vaihtoehtoinen avohoitokustannus 215 Asukasmäärä 9 700 167 700 Lask. vuodeosastopaikkaa 6 Lask. hpv/v 2 124 Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta 390 160 Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) 828 477 1 825 292 000 1 288 177 Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) 485 823 2007 2008 2009 1-6 2010 teur teur teur teur Hoitopäivät 1 873 1 776 1 495 773 Käynnit 268 222 211 109 Oikeuspsykiatria (muualta) 79 81 65 26 Yhteensä 2 221 2 086 1 774 910 TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT 2007 2008 2009 1-6 2010 kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät 5 125 4 352 3 658 1 977 Käynnit 1 138 880 769 420 Oikeuspsykiatria (muualta) 337 341 204 98 Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 14,0 11,9 10,0 10,9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS INKOO Vaihtoehtoinen avohoitokustannus 215 Asukasmäärä 5 800 0 Lask. vuodeosastopaikkaa 3 Lask. hpv/v 1 270 Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta 390 160 Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) 495 378 0 0 495 378 Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) -47 378 2007 2008 2009 1-6 2010 teur teur teur teur Hoitopäivät 570 569 250 140 Käynnit 265 207 145 102 Oikeuspsykiatria (muualta) 6 3 50 22 Yhteensä 842 786 448 266 TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT 2007 2008 2009 1-6 2010 kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät 1 663 1 573 649 359 Käynnit 1 288 931 667 437 Oikeuspsykiatria (muualta) 74 46 110 92 Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 4,6 4,3 1,8 2,0

Liite 9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS Raasepori Vaihtoehtoinen avohoitokustannus Asukasmäärä 28 800 215 Lask. vuodeosastopaikkaa 17 335 400 Lask. hpv/v 6 307 Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta 390 160 Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) 2 459 808 3 650 584 000 3 379 208 Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) 1 418 792 2007 2008 2009 1-6 2010 teur teur teur teur Hoitopäivät 2 636 2 527 3 355 1 866 Käynnit 1 303 1 250 1 250 662 Oikeuspsykiatria (muualta) 193 230 190 114 Yhteensä 4 133 4 014 4 798 2 644 TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT 2007 2008 2009 1-6 2010 kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät 7 138 6 442 8 605 4 958 Käynnit 6 618 5 848 5 671 2 843 Oikeuspsykiatria (muualta) 898 1 280 552 463 Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 19,6 17,6 23,6 27,4 KOKONAISKUSTANNUKSET KUNNILLE 2007-2010 SEKÄ LASKENNALLINEN KOKONAISKUSTANNUS 2012 Tuhansissa euroissa: Laskennalliset Kokonaiskustannukset kustannukset** 2007 2008 2009 1-6 2010 2012 2012-2009 2012-E2010 Hanko 2221,0 2086,0 1774,0 910,0 1288,2 485,8 531,8 Inkoo 842,0 786,0 448,0 266,0 495,4-47,4 36,6 Raasepori 4133,0 4014,0 4798,0 2644,0 3379,2 1 418,8 1 908,8 Yhteensä 7196,0 6886,0 7020,0 3820,0 5162,8 1 857,2 2 477,2 **Hangon ja Raaseporin osalta siirretään osan potilaista avohoitoon ja/tai tuettuun asumiseen. talouspäällikkö Niklas Grönlund HYKS Psykiatrian tulosyksikkö v. 2010

Liite 10

Liite 10

Liite 10

Liite 10

Liite 11 HUS PSYKIATRIAN LASKUTUS HYKS-KUNNILLE VUOSINA 2008-2011 Luvut ovat tuhansia euroja. 2008 2008 2008 2008 2008 2009 2009 2009 2009 2009 2010 2010 2010 2010 2010 1-9 2011 1-9 2011 1-9 2011 1-9 2011 1-9 2011 KUNTA TammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio Yhteensä Espoo 4 810 1 214 22 481 1 512 30 017 5 044 1 153 23 102 1 988 31 287 4 161 1 895 21 290 1 850 29 196 633 2 634 17 899 1 476 22 642 Kauniainen 59 0 489 0 548 133 0 431 0 564 11 0 641 0 652 3 117 446 0 566 Kirkkonummi 446 158 3 108 0 3 712 469 232 2 709 0 3 410 402 248 2 637 0 3 287 94 176 1 835 0 2 105 Jorvin alue yht 5 315 1 372 26 078 1 512 34 277 5 646 1 385 26 242 1 988 35 261 4 574 2 143 24 568 1 850 33 135 730 2 927 20 180 1 476 25 313 Vantaa 178 6 367 18 146 1 511 26 202 173 6 283 18 936 1 312 26 704 32 5 285 19 386 1 416 26 119 0 3 018 14 272 924 18 214 Kerava 2 1 432 2 886 510 4 830 9 1 477 3 151 519 5 156 8 1 197 3 467 346 5 018 4 915 2 898 168 3 985 Peijaksen alue yht 180 7 799 21 032 2 021 31 032 182 7 760 22 087 1 831 31 860 40 6 482 22 853 1 762 31 137 4 3 933 17 170 1 092 22 199 Helsinki 219 3 537 27 959 7 361 39 076 98 3 684 29 081 7 018 39 881 61 5 731 29 370 7 757 42 919 172 3 945 21 363 5 792 31 272 HYKS-kunnat yhteensä 5 714 12 708 75 069 10 894 104 385 5 926 12 829 77 410 10 837 107 002 4 675 14 356 76 791 11 369 107 191 906 10 805 58 713 8 360 78 784 1. Taulukosta huomaa, että Espoon kaupungin lasku Tammiharjulta ja Kellokoskelta on ollut 6,0 M (2008), 6,2 M (2009) ja 6,1 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna laskutusta on kertynyt 3,3 M ja loppuvuoden arvio on, että koko vuoden osalta jäädään alle 4,5 M. Kun laskuun lisätään kaupungin omiin asumispalveluihin siirrettyjä varoja 0,8 M (795.000 ) saadaan vertailukelpoinen luku n. 5,3 M. Näin ollen voidaan todeta, että Espoon kaupungin säästö tämän potilasryhmän hoidosta tulee jo tänä vuonna olemaan n. 0,8 M (6,1 M - 5,3 M ) verrattuna viime vuoteen. 2. Vantaan kaupungin osalta Kellokosken käytön väheneminen on jatkunut suunnitellusti tänä vuonna. Vertailuvuosina laskutus on ollut 6,4 M (2008), 6,3 M (2009) ja 5,3 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna laskutusta on kertynyt 3,0 M ja koko vuoden ennuste on n. 4,0 M. Tähän summaan lisätään lisäpanostus avohoitoon n. 0,5 M ja lisäpanostus 0,35 M kaupungin omiin asumispalveluihin. Kokonaiskustannus tulee päätymään n. 4,9 M. Johtopäätös on, että Vantaan kaupunki tulee saamaan muutoksista n. 0,4 M lisähyödyn jo tänä vuonna. 3. Helsingin kaupungin osalta Kellokosken käyttö tulee olemaan n. 5,2 M tänä vuonna. Tätä lukua voidaan verrata viime vuoden 5,7 M. Näin ollen kaupungille syntyy säästöä n. 0,5 M. 4. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoaluiden psykiatristen toimintojen laskutus koska summat ovat niin pienet, ettei niillä ole vaikutuksia tähän. Esimerkiksi Espoon kaupungin yhteenlaskettu kustannus näistä toiminnoista on vain 18.000 tänä vuonna. Lähde 2011: HusTotal Lähde 2008-2010: JOTI Päivitetty 14.10.2011, Niklas Grönlund

Liite 12 Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella sekä HYKS ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden (HySHA) nuorisopsykiatrian uudelleenjärjestelyt Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito HUS-alueella VAINU - suunnitelma Vaikeahoitoisten 19.3.2010 nuorten ja lasten psykiatrinen hoito Päivitys: 17.10.2011 HUS-alueella VAINU - suunnitelma Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen 19.3.2010 hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella Päivitys: sekä 17.10.2011 HYKS ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden (HySHA) nuorisopsykiatrian uudelleenjärjestelyt Työryhmä: Työryhmä: 2011 Grigori Joffe tulosyksikön johtaja, HYKS-psykiatria, työryhmän puheenjohtaja (v.2009-2010) Asko Saari Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Mauri Marttunen professori, Helsingin yliopisto, yksikön päällikkö THL Nina Lindberg klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri, HYKS-psykiatria, nuorisopsykiatria Pekka Närhi ylilääkäri, HYKS-psykiatria/Peijas, nuorisopsykiatria Leena Repokari tulosyksikön ylilääkäri, johtaja, Klinikkaryhmän HYKS-psykiatria, työryhmän johtaja, HYKS puheenjohtaja Naisten (v.2009-2010) ja lastentautien tulosyksikkö Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Kari Lappi professori, ylilääkäri, Helsingin HYKS yliopisto, Lastenpsykiatria, yksikön päällikkö THL tehostetun avohoidon ja osastohoidon klinikka klinikkaryhmän (25.3.2011 johtaja, alkaen) ylilääkäri, HYKS-psykiatria, nuorisopsykiatria Kirsi Kettunen ylilääkäri, vastuualuejohtaja, HYKS-psykiatria/Peijas, ylilääkäri, nuorisopsykiatria HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, nuorisopsykiatria Marjo Kollanen ylilääkäri, osastoryhmän Klinikkaryhmän johtaja, päällikkö, HYKS Naisten ylihoitaja, lastentautien HySHA, tulosyksikkö psykiatrian tulosyksikkö, ylilääkäri, HYKS Lastenpsykiatria, tehostetun avohoidon ja osastohoidon nuorisopsykiatria klinikka (25.3.2011 alkaen) Risto Vataja tulosyksikön johtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö Raija Kontio nuorisopsykiatria psykiatrian projektijohtaja, HUS konsernihallinto; tulosyksikön varajohtaja HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän puheenjohtaja (v.2011) Seija Lahti nuorisopsykiatria toimistosihteeri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän sihteeri (v. 2011) Grigori Joffe Asko Saari Mauri Marttunen Nina Lindberg Pekka Närhi Leena Repokari Kari Lappi Kirsi Kettunen vastuualuejohtaja, ylilääkäri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, Marjo Kollanen osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, Risto Vataja tulosyksikön johtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö Raija Kontio psykiatrian projektijohtaja, HUS konsernihallinto; tulosyksikön varajohtaja HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän puheenjohtaja (v.2011) Seija Lahti toimistosihteeri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän sihteeri (v. 2011)

Liite 12 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 2 Taustaa... 2 3 Nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen HUS:n sairaanhoitoalueilla... 3 4 Kuinka monta sairaansijaa HUS alue tarvitsee vaikeahoitoisille nuorilleen ja lapsilleen?... 4 4.1 13 17-vuotiaiden erityisvaikeahoitoisten nuorten hoitopolku... 4 4.2 VAINU-hoitoketjukuvaus lastenpsykiatrian osalta... 5 5 Diagnostinen arvio, vaarallisuus/vaikeahoitoisuus arviot... 5 6 HUS Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten (VAINU) osaston perustehtävä... 6 7 VAINU osaston järjestäminen Ohkolan kiinteistöön... 7 8 VAINU osaston henkilöstö... 8 8.1 Hyvinkään ja Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon muutokset osana VAINU -suunnitelmaa... 10 9 Hoitopäivät ja hoitopäivähinta... 10 10 VAINU osaston perustamiseen liittyvät hyödyt... 10

Liite 12 1 TIIVISTELMÄ Nuorisopsykiatriassa vaikeahoitoiset nuoret ovat potilaita, joiden mielenterveyden häiriöön kuten käytöshäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin tai rajuun päihteiden käyttöön liittyy vaikeata aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Tällaisia nuoria ei voida hoitaa tavallisilla osastoilla, vaan he vaativat erityistason hyvin resursoidun osastohoidon. Sellaista on toistaiseksi ollut saatavissa vain erityisvaikeahoitoisten nuorten yksiköissä (EVA) Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa ja Tampereella Pitkäniemen sairaalassa, joissa HUS alueelta on jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta sekä kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoito on kallista, jonotusajat pitkiä ja etäisyys pitkittää hoitoja sekä vaikeuttaa nuorten kontakteja omaisiin ja verkostoihin. Johtajaylilääkärin 02.07.2009 asettama työryhmä ehdottaa tekemänsä selvityksen pohjalta toiminnallisin ja taloudellisin perustein vaikeahoitoisten nuorten hoidon siirtämistä HUS alueelle. (Esitys 19.3.2010 käsitelty HUS Hallituksessa 11.10.2010). Toiminnallisina perusteluina on vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito lähempänä kotiaan, lyhyemmät hoitojaksot, paikkojen väheneminen, edullisemmat hoitopäivämaksut, avohoidon vahvistuminen sekä synergiaedut, jotka liittyvät VAINU osaston sijoittumiseen toisten HUS nuorisopsykiatristen osastojen yhteyteen. Työryhmä esittää Vainu-suunnitelmaa lähinnä kustannusneutraalina esityksenä. Pieni taloudellinen rationointihyöty uuteen toimintaan (VAINU-osasto ja nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen) vaadittavien vakanssien perustamisen jälkeen on 23 159 /vuosi. Kuusipaikkainen vaikeahoitoisten nuorten ja lasten VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen 1.9.2012. VAINU-suunnitelmaan sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin 1.1.2011 alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista 1.9.2012. HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. 1

Liite 12 2 TAUSTAA Lasten- ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy kohonnut väkivaltaisen käyttäytymisen riski joko nuorta itseään tai muita kohtaan ovat erityisesti käytöshäiriöt, neuropsykiatriset ongelmat (ADHD, autismi), päihdehäiriöt, psykoosit ja vakava masennus. Väkivaltaisuus tai itsetuhoisuus vaatii usein interventioita yhtä aikaa terveydenhuollon, lastensuojelun, rikosoikeuden ja nuorisopsykiatrian alueella. Raja lapsuusiän suuntaan on liukuva, ja myös alle 10 13 vuotiailla lapsilla saattaa olla ylläkuvatulla tavalla vaikeahoitoisia psykiatrisia oireita. Nuoruusiässä tyypillisesti alkavien seksuaalisten kohdehäiriöiden eli parafilioiden vaikein muoto on pedofilia. Pedofiliaan syyllistyneen nuoren tutkiminen ja hoito perinteisellä nuorisopsykiatrisella osastolla on erittäin haasteellista. Vakavin toiseen henkilöön kohdistuva väkivallan muoto on henkirikos tai sen yritys. Suomessa nuoruusikäiset syyllistyvät vuosittain noin 6-9 henkirikokseen. Osana rikosoikeudellista selvittelyä valtaosalle nuorista tehdään mielentilatutkimus, joka vaatii sekä nuorisopsykiatrista että oikeuspsykiatrista erityisosaamista. Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa aggressiivista käyttäytymistä voidaan hillitä sekä modernin, kehittyneen psykofarmakologian että erilaisten psykososiaalisten kuntoutusmuotojen (mm. aggressiohallintaryhmät) kautta. Tämä vaatii kuitenkin erityisosaamista, jota perinteisillä nuorisopsykiatrisilla osastoilla ei ole. Sosiaalitoimen lastensuojelun tukena esim. huostaanottopäätöksissä tarvitaan toisinaan nuoren väkivaltariskin arviointia nuorisopsykiatrisella osastolla. Vaikeahoitoisten nuorten hoitamiseksi perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuonna 2003 Tampereen Pitkäniemen sairaalaan sekä vuonna 2004 Kuopion Niuvanniemen sairaalaan erityisvaikeahoitoisten nuorten 12 paikkaiset (EVA) yksiköt, eli yhteensä 24 sairaansijaa koko Suomea varten. HUS alueen ostamilla paikoilla on em. yksiköissä jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta (taulukko 1.). Taulukko 1. Nuorisopsykiatrian palveluostot Tampereen ja Kuopion EVA yksiköistä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1-8/ 2011 yhteensä, 408 485 549 011 676 707 1 263 706 1 356 000 1 405 000 1 309 000 695 000 Hoitopäivät 628 832 1 010 1 858 1 904 1940 1718 834 Taulukko 2. Lastenpsykiatrian palveluostot Tampereen ja Kuopion EVA yksiköistä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1-8/ 2011 yhteensä, 0 0 0 76 000 235 000 506 000 415 000 315 000 Hoitopäivät 0 0 0 107 304 611 505 393 Nuorisopsykiatristen palvelujen lisäksi Tampereella ja Kuopiossa on vaikeahoitoisten nuorten osastoilla ollut hoidossa keskimäärin kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoidot ovat tavallisesti keskimäärin vuoden pituisia. Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito HUS - alueen ulkopuolella on kallista, ja yhteensä vaikeahoitoisille nuorille ja lapsille ostettiin vuonna 2010 vaikeahoitoisten yksiköistä HUS alueen ulkopuolelta sairaalapalveluita 1,7 M :lla. Hoidot pitkittyvät etäisyyden vuoksi ja perheen sekä verkostojen mukaan ottaminen hoitoon on vaikeata. 2

Liite 12 Tavallisilla nuorisopsykiatrisilla osastoilla on lisäksi HUS -alueella hoidossa vaikeahoitoisia nuoria, joiden hoito selvästi kärsii tarkoitukseen paremmin soveltuvan osaston puuttumisesta. HUS- nuorisopsykiatrian sisällä on esitetty tarve oman vaikeahoitoisten nuorten osaston tarpeesta vuonna 2006. HUS- Psykiatrian selvitysmies Juhani Aer esittää raportissaan (10.1.2009) vaikeahoitoisille nuorille omaa osastoa Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrisen yksikön yhteyteen. Johtajaylilääkäri Juha Tuominen on päätöksellään ( 45) asettanut 2.7.2009 työryhmän (G. Joffe pj., Asko Saari, Mauri Marttunen, Nina Lindgren, Pekka Närhi, Kirsi Kettunen, Marjo Kollanen, Risto Vataja, Raija Kontio) suunnittelemaan vaikeahoitoisten nuorten psykiatrista hoitoa HUS alueella. Lisäksi mukaan kutsuttiin lastenpsykiatrian klinikkaryhmän johtaja Leena Repokari. Työryhmä suositteli yksimielisesti VAINU osaston perustamista Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön, jonka peruskorjauksen investointisuunnitelmassa vuosille 2009-11 VAINU suunnitelma on myös huomioitu. Työryhmä on käynnistänyt uudelleen työskentelynsä v. 2011 Psykiatrian projektiin liittyen. HUS Hallituksessa 11.10.2010 käsiteltyä VAINU-esitystä (laadittu 19.3.2010) on päivitetty ja työstetty eteenpäin. Työryhmä jatkoi entisellä kokoonpanolla, lastenpsykiatrian edustajana 25.3.2011 alkaen ylilääkäri Kari Lappi. 3 NUORISOPSYKIATRISEN SAIRAALAHOIDON JÄRJESTÄMINEN HUS:N SAIRAANHOITOALUEILLA Aikaisemmin HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian vastuualueella oli neljällä vuodeosastolla 35 sairaansijaa. Osastot sijaitsevat Ohkolan sairaalakiinteistössä. Vuonna 2009 osastot olivat profiloituneet niin, että yksi osastoista toimi vastaanotto-osastona, kaksi tutkimus- ja hoito-osastoina ja yksi kuntoutusosastona. Muutos tapahtui 1.1.2011 alkaen, jolloin 27 sairaansijaa, 3 osastoa (vastaanotto-osasto, tutkimusja hoito-osasto sekä kuntoutusosasto). Hyksin sairaanhoitoalueella Peijaksen klinikalla on 8 sairaansijaa yhdellä nuorisopsykiatrisella osastolla, joka sijaitsee Klondyke-kiinteistössä Keravalla. Osasto on syrjäisyytensä vuoksi haavoittuva, eikä siellä voida hoitaa vaikeahoitoisia nuoria. Tästä syystä osaston toiminta on loppumassa vuoden 2011 lopussa. Samalla on luovuttu Peijaksen lisärakennusinvestoinnista (kust.arvio 9 M ). Peijaksen nuorisopsykiatrian osastolta vapautuvat henkilöstöresurssit käytetään avohoidon tehostamiseen ja osittain myös muiden Hyks-alueen vuodeosastojen akuuttivalmiuksien parantamiseen. Päivitettyjen laskelmien perusteella Hyks-alueen muissa sairaaloissa on tarvittava määrä hoitopaikkoja Peijaksen alueen nuorisopsykiatristen potilaiden akuuttihoitoon. Kuntouttavan sairaalahoidon osalta Kellokoskelle suuntautuu tässä vaiheessa edelleen 2-3 sairaansijan tarve. Jatkossa Kellokoskelle Hyks-alueelta suuntautuva kuntouttavien osastopaikkojen tarve liittyy menossa olevaan Hyks-alueen nuorisopsykiatrian kuntoutusyksiköiden suunnitteluun. Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueilla ei ole omia nuorisopsykiatrisia osastohoitopaikkoja. Osastohoitoa tarvitsevat Porvoon sairaanhoitoalueen nuoret ohjataan hoitoon ensisijaisesti Kellokosken sairaalaan, ruotsinkieliset Tammiharjun sairaalaan Lohjan sairaanhoitoalueen nuoret ohjataan ensisijaisesti Tammiharjun sairaalaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen nuoret hoidetaan Tammiharjun sairaalassa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on ollut alueen väestöpohjaan nähden runsaasti sairaalapaikkoja. Siksi Kellokosken sairaalassa on voitu hoitaa muidenkin HUS kuntien kuten Vantaan, Keravan, Lohjan ja Porvoon alueen nuoria vuositasolla noin yhden osastollisen verran. Tämän vuoksi muutos on tehty jo 1.1.2011 alkaen, jossa 2 osastoa fuusioitiin yhdeksi osastoksi. 3

Liite 12 4 KUINKA MONTA SAIRAANSIJAA HUS ALUE TARVITSEE VAIKEAHOITOISILLE NUORILLEEN JA LAPSILLEEN? HUS alueen vaikeahoitoisia nuoria on viime vuosina ollut keskimäärin kuusi jatkuvasti hoidossa EVA yksiköissä HUS alueen ulkopuolella. Lisäksi alle 13-vuotiaita (lastenpsykiatrisia) potilaita on ollut hoidossa kahden sairaansijan verran, jolloin tämänhetkinen tarve olisi n. 8 sairaansijaa. Nuorisoikäisten asukkaiden määrä Helsingissä on vähenemässä, mutta kehyskunnissa nousemassa. Toisaalta HUS nuorisopsykiatrian kehittyessä myös tavallisilla nuorisopsykiatrisilla tutkimus- ja hoito -osastoilla kyetään hoitamaan aikaisempaa vaikeampihoitoisia potilaita. Nuorten sijoittuminen lähemmäs kotikuntaansa mahdollistaa sairaalahoitojaksojen lyhenemisen. Potilaat siirretään tavalliselle nuorisopsykiatriselle osastolle tai muuhun jatkohoitopaikkaan heti, kun vaikeahoitoisuus päättyy. Näin ollen HUS tarvitsisi alueelleen kuusi sairaansijaa takaamaan sen, että käytännössä kaikki alueen vaikeahoitoiset nuoret sekä alle 13 vuotiaat lapset voitaisiin hoitaa omassa sairaanhoitopiirissä. VAINU osaston aloittaessa toimintansa ei HUS:n ulkopuolisiin EVA yksikköihin enää ohjata potilaita lukuun ottamatta joitakin harvinaisia tilanteita, jolloin maksusitoumuksen myöntää HUS:n sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian tai lastenpsykiatrian ylilääkäri (kliininen päätös) ja sairaanhoitoalueen tulosyksikön johtaja (hallinnollinen päätös)*. 4.1 13 17-vuotiaiden erityisvaikeahoitoisten nuorten hoitopolku Erityisvaikeahoitoisten nuorten Vainu-yksikkö palvelee koko HUS-aluetta. Potilaan tarve siirtyä erityisyksikön palvelujen piiriin arvioidaan potilaan oman sairaanhoitoalueen suljetulla osastolla tai jos kyseisellä sairaanhoitoalueella ei ole omia nuorisopsykiatrisia osastoja (Porvoon sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue), siellä mistä kyseinen palvelu ostetaan (Porvoon sairaanhoitoalue- Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto, Lohjan sairaanhoitoalue- Tammiharjun nuorisopsykiatrian osasto). Potilas tarvitse siirtyäkseen joko kyseisen sairaanhoitoalueen ylilääkärin tai prosessista vastaavan senioritason lääkärin puollon. Potilaan sairauskertomuksen väliarvio toimii kirjallisena lähetteenä. Yksikköön siirtymisen yhteydessä ja hoidon aikana nuoren oman sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian työntekijät, perhe sekä tarvittaessa nuoren asuinalueen sosiaalitoimen lastensuojelu tekevät aktiivista yhteistyötä potilaan ja yksikön henkilökunnan kanssa ja ovat mukana hoitosuunnitelman rakentamisessa ja sen toteutumisen seurannassa sekä jatkosuunnitelmien rakentamisessa. Potilas uloskirjoitetaan erityisyksiköstä, kun hänen vointinsa sallii hoidon normaalisti resursoidulla suljetulla osastolla. Potilas voi harjoitella asteittain siirtymistä VAINU-yksiköstä ns. tavalliselle suljetulle osastolle. Tällöin voidaan käytännössä arvioida salliiko potilaan psyykkinen vointi hoidon kyseisellä osastolla ja havaitaan, mitkä tekijät saattavat estää kyseisellä hetkellä siirtymisen. Harjoittelussa potilaan tukena on henkilökuntaa VAINU-yksiköstä. HUS:n ulkopuolisista erityisvaikeiden nuorten valtakunnallisista yksiköistä ostetaan hoitojaksoja ainoastaan erityistilanteissa*. HUS-alueen nuorisopsykiatrian ylilääkärit ja prosessista vastaavat seniorilääkärit arvioivat yhteistyötä ja prosessien toimivuutta puolivuosittain yhteisessä kokouksessa, jonka kutsuu kokoon Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri. 4

Liite 12 4.2 VAINU-hoitoketjukuvaus lastenpsykiatrian osalta Lastenpsykiatriassa on vuosien varrella ollut satunnaista tarvetta erittäin väkivaltaisten lasten (8-12v.) erityishoitoon, jossa tarvitaan normaalia lastenpsykiatrista osastoa parempaa resursointia ja osaamista näiden ongelmien hoitamiseen. Osalla näistä lapsista on ollut hoitojaksoja Hyks:n nuorisopsykiatrian osastoilla, osa on tarvinnut maksusitoumuksen Tampereen ja Niuvanniemen EVA-osastolle. Parin viime vuoden aikana Hyks:n nuoriso-osastojen käyttö ollut satunnaista ja liittynyt usein akuuttitilanteisiin. Tampereella ja Kuopiossa on ollut hoidossa 1-2 lasta samanaikaisesti. EVA-hoidot ovat olleet pitkiä. Suurin osa näistä lapsista on ohjattu sinne omilta osastoilta, osa lastenkodeista Hyks lastenpsykiatrian akuuttiosaston kautta. Lastenpsykiatriassa vaikeahoitoisia lapsia on toistaiseksi ollut sen verran vähän, että jonkin yksikön varustaminen leposidevälinein ja henkilökuntaresurssin kasvattaminen on katsottu niin kalliiksi, että on selvitty maksusitoumuksin halvemmalla. HUS:n VAINU-osaston tarve arvioidaan omalla osastolla, lähinnä akuuttiosasto L16:lla. Joskus erittäin vaikeissa tapauksissa lapsi saattaa joutua akuutisti nuorison akuuttiosastolle, jossa havaittu se, ettei jatkohoito onnistu omilla osastoilla, vaan tarvitaan VAINU-osaston apua. VAINU-osaston mahdollistama HUS:n sisäinen tiiviimpi yhteistyö lähettävän osaston ja erityisosaston välillä vaikuttaa myös omien osastojen käytäntöihin tehostaen kykyä toimia näiden lasten kanssa. Nykytilanteessa EVA-osastojen ja Hyks:n välinen etäisyys ja löyhä yhteistyö on pidentänyt hoitoaikoja ja näiden lasten hoito sitä kautta on ulkoistettu niihin erikoistuviin osastoihin. 5 DIAGNOSTINEN ARVIO, VAARALLISUUS/VAIKEAHOITOISUUS ARVIOT lähettävä osasto pyrkii tekemään seuraavat perustutkimukset ennen lähetteen laatimista: peruslaboratoriokokeet mukaan luettuna kromosomitutkimus, aivojen MRI/ CT, alustava diagnostiikka, SAVRY (Strukturoitu nuoruusikäisen väkivaltariskin arviointimenetelmä), START (Short Term Assessment of Risk and Treatability- arvioidaan psykiatrisen potilaan lyhyen aikavälin väkivaltariskiä), BVC (osastoväkivaltariskin arviointi), selvä dokumentaatio vaikeahoitoisuudesta: eristysten määrä, kiinnipitojen määrä, itsetuhoiset teot, itsetuhoiset uhkaukset tilanteet ja päivämäärät, vähintään yksi dokumentoitu hoitokokeilu lääkkein Jos mahdollista psykologin tutkimukset. VAINU: koromosomitutkimus ja laboratoriokokeet, jos ei ole saatu lähettävällä osastolla, aivojen MRI/CT, jos ei ole saatu lähettävällä osastolla, psykologin / neuropsykologin tutkimukset, SAVRY, START, BVC, PCL-YV (nuoruusikäisten psykopaattiset piirteet), Kiddie-Sads, Euro-ADAD (päihteet), BDI-21(masennus), BAI (ahdistuneisuus), SIPS (psykoosioireet), MDQ (bipolaarioireet), ADES (dissosiaatio-oireet), tavallisimmat lääkehaittavaikutusten tutkimuslomakkeet (täytetään jokaisesta automaattisesti- ei vasta oireiden ilmaannuttua) kiinnipitojen/eristysten tilastollinen seuranta 24h/vrk (kuten EVA ja analysointi) mahdollisuus Hyks:n neuropsykiatrian pkl:n konsultaatioon, Hyks lastenpsykiatrian neuropsykiatrian osaamiskeskus (autismi, Asperger, ADHD, laaja-alaiset kehityshäiriöt) pediatrin/sisätautilääkärin ja lastenneurologin/neurologin konsultaatiot 5

Liite 12 Hoidon erityispiirteitä: VAINU:ssa osataan farmakologia: klotsapiini, litium, valproaatti hoitotyön ote kognitiivis-behavioraalinen ja toiminnallinen perhetyössä voidaan käyttää paloja MDFT (multidimensional family therapy)- työskentelytavasta ART (aggression replacement therapy)-ryhmät 6 HUS VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN (VAINU) OSASTON PERUSTEHTÄVÄ Tutkimus- ja hoitomenetelmät, hoitoideologia, koulutuksen suunnittelu henkilökunnalle VAINU -osaston perustehtävä on tutkia ja hoitaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vaikeahoitoisia nuoria ja lapsia. Perustehtävä painottuu tutkimukseen ja mahdollisimman intensiiviseen ja lyhytaikaiseen hoitoon vaikeahoitoisten nuorten osastolla niin, että keskimääräinen hoitoaika on 6kk. Nuoren/lapsen jakso VAINU osastolla alkaa 8 viikon tutkimusjaksolla. Tutkimusjakso on tarpeenmukainen, yksilöllinen sekä perhe- ja verkostokeskeinen. Tutkimusjaksolla käytetään nuorilla ja lapsilla tutkitusti luotettaviksi arvioituja strukturoituja haastattelu- ja arviointimenetelmiä. Lähettävässä yksikössä tehtyjen tutkimusten lisäksi tehdään jokaiselle nuorelle/lapselle mm. oirediagnostiikka haastattelu Kiddie-Sads-PL (kouluikäisten lasten ja nuorten haastattelu affektiivisista häiriöistä ja skitsofreniasta; ajankohtainen ja elämänikäinen oireilu) sekä päihteidenkäytön haastattelu EuroADAD. Neuropsykiatristen häiriöiden seulomiseen käytetään tähän tarkoitukseen soveltuvia nuorelle itselleen, vanhemmille ja hoitohenkilökunnalle tarkoitettuja kyselyjä. Kuukausittain toistettavat arvioinnit ovat START (Short Term Assessment of Risk and Treatibility, arvio lyhyen aikavälin väkivaltariskistä), BPRS (Brief Psychiatric Rating Scale), BDI (masennusoireet; nuoren oma arvio), BAI (ahdistuneisuusoireet; nuoren oma arvio), SSI (nuoren oman työntekijän tekemä itsetuhoisuuden arviointi) ja toimintakyvyn arviointi C-GAS. Biologisten tutkimusten (tarpeenmukaiset laboratoriokokeet mukaan lukien kromosomitutkimukset; MK/CT kuvaus sekä eeg tutkimus) lisäksi tehdään kullekin nuorelle psykologin sekä tarvittaessa neuropsykologin tutkimus ja konsultoidaan tarvittaessa tilanteen niin vaatiessa pediatria/sisätautilääkäriä tai lastenneurologia/neurologia. Nuoruusiän kehityksen arviointi on keskeistä: kehityksen iänmukaisuuden/epävarmuuden tai poikkeavuuden arviointi on osa nuorisopsykiatrista arviota. Tutkimusjakson perhetapaamisissa käytetään Hyvinkään sairaanhoitoalueella kehitettyä perhehaastattelulomaketta nuoren/lapsen taustatietojen keräämiseen. Tutkimusjaksoon kuuluu ensimmäinen verkostotapaaminen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa (kasvatuksellinen tuki; harrastetoiminta; tukihenkilöt ja perheet; tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteet). Nuori osallistuu Kalliomaan sairaalakoulun opetukseen heti voinnin salliessa (peruskoulu) koulussa tehdään koulunkäyntikyvyn arvio ja mietitään nuoren oppilaitos osastojakson jälkeen. Tutkimusjaksolla järjestetään 4 viikon kohdalla väliarviointi, johon osallistuvat nuori, vanhemmat, verkosto ja lähettävän yksikön työntekijät. Tutkimusjakson päätteeksi järjestettävä hoitoneuvottelu voidaan järjestää myös lähettävässä yksikössä. Hoitoneuvottelussa vastataan kysymyksiin: 1. MITÄ HOIDETAAN? 2. HOIDON TAVOITE? 6

Liite 12 Hoitojakso kestää 8 viikon tutkimusjakson jälkeen korkeintaan 4 kuukautta niin, että VAINU osaston keskimääräinen hoitoaika on 6 kuukautta. Keskeisiä hoitotyön menetelmiä ovat kognitiivinen ja toiminnallinen hoitotyön ote; ryhmämuotoiset terapiat lapsille/nuorille ART(aggression replacement therapy); sosiaalisten taitojen, toiminnalliset ja luovat ryhmät; elämyspedagogiikka) ja perhetyössä käytettävät palat MDFT (multidimensionaalinen perheterapia) menetelmästä. Hoidossa keskeisellä sijalla on lasten ja nuorten psykofarmakologian osaaminen, ja esim. klotsapiini- ja litium lääkitysten hallittu käyttö. Lääkehaittavaikutuksia seurataan VAINU osastolla strukturoidusti jokaisen lapsen/nuoren kohdalla. Koska usealla tutkimus- ja hoitojaksolla olevalla nuorella erityisenä hankaluutena on aggression hallinta, käytetään VAINU osastolla rajoitusten lainmukaisen seurannan lisäksi aggression hoidollisen hallinnan menetelmää. Tämä tarkoittaa aggressiotilanteiden kirjallista evaluointia ja tiedon hyödyntämistä koko työryhmän kanssa niin, että pyrkimyksenä on (lapsen) tai nuoren käyttäytymisen ymmärtäminen; aggressiotilanteiden jälkipuinti sekä nuoren että hoitoryhmän kanssa sekä hoitotyön kehittäminen niin, että aggression ennaltaehkäisy mahdollistuu. Hoitotyöntekijöiden ammatillisuudelle erityisen haasteen asettavat vaativan potilasaineiston lisäksi lyhyet intensiiviset hoitoajat, perhe- ja verkostokeskeisyys ja yhteistyö lähettävien tahojen kanssa. Nuorisopsykiatrisen osaston yhteisöllisyyden ja omahoitajapari/hoitoryhmätyöskentelyn ohella on pidettävä mielessä, että lapsen tai nuoren hoito jatkuu lähettävällä osastolla. Lapset ja nuoret tulee saattaen vaihtaa VAINU osastolta lähettävälle osastolle, ja nuorelle voidaan tarjota harjoittelujaksoja lähettävällä osastolla s.e VAINU osaston henkilökunta osallistuu harjoitteluun, mikä edellyttää osaston henkilökunnalta liikkuvuutta, joustavuutta ja yhteistyötaitoja. VAINU osaston hoitoideologiana on tarjota intensiivisiä ja strukturoituja tutkimus- ja hoitojaksoja turvallisessa ja hoidollisessa ympäristössä, joiden päätteeksi nuori (lapsi) voi palata lähettävään yksikköön. Kotiosaston, nuoren perheen ja verkoston kanssa tehdään aktiivisen yhteistyön lisäksi hoidollista työtä. Koulutus henkilöstölle: - kognitiivisen työotteen koulutus - strukturoitujen haastattelu- ja arviointimenetelmien koulutus - aggression hoidollisen hallinnan koulutus (teoria + harjoittelu ennen osaston aukeamista; käytäntö osaston auettua) - nuorten ryhmämuotoisten hoitojen koulutus (ART) - perhetyön koulutus (intensiivinen, dialoginen, vanhempien ohjaus; MDFT) - lapsuus/nuoruusiän käytöshäiriö, päihdehäiriö; itsetuhoisuus ja mielialahäiriöt lapsuus/nuoruusiässä; lapsuusiässä ja nuoruusiässä puhkeava skitsofrenia; neuropsykiatriset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: tutkimus ja hoito 7 VAINU OSASTON JÄRJESTÄMINEN OHKOLAN KIINTEISTÖÖN Kellokosken sairaalan Ohkolan kiinteistöön perustettava VAINU -osasto on tarkoitettu HUS- alueen 13 17 -vuotiaille vaikeahoitoisille nuorille. Tarvittaessa hoitoa voidaan tarjota myös poikkeuksellisen vaikeasti oireileville alle 13 -vuotiaille lastenpsykiatrisille potilaille. Osaston erityistarpeet on huomioitu Ohkolan kiinteistön peruskorjaussuunnitelmassa vuosille 2009 2011 (vaihe I). VAINU-osasto suunnitellaan Ohkolan 2. kerrokseen (kuva 1.) Tilasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, rakenteiden kestävyyteen ja siihen miten tiloista kuljetaan ulkoilemaan turvallisesti ja eettiset näkökohdat huomioiden. VAINU osasto sijoittuu Ohkolan sairaalakiinteistön toiseen kerrokseen (bruttoala 683,4 m 2, hyötyala 444,7 m 2 ): Samaan kerrokseen sijoittuvat osaston tarvitsemat koulu-, toimintaterapia- ja toimistotilat. Osasto tukeutuu toiminnallisesti, synergiahyötyjen tavoittamiseksi vahvimmin yläpuolellaan olevaan nuorisopsykiatriseen osastoon. 7

Liite 12 Ohkolan investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 9,4 M, (vaihe I 6 M ja vaihe II 3.4 M ). VAINU-osaston (puolikkaan kerroksen remontointi, 6 ss) osuudeksi hankkeessa on arvioitu 1 M. Ohkolan remontointi valmistuu VAINU osaston osalta kesällä 2012, jolloin toiminta voi alkaa uusissa tiloissa 1.9.2012. Kuva 1. Kellokosken sairaalan Ohkolan kiinteistön tuleva tilanne 5.krs Psykoosit- vastuualue (osasto 1) Psykoosit- vastuualue (osasto 1) 4.krs Nuorisopsykiatrinen osasto os. 15 Toimistotilaa 3.krs Nuorisopsykiatrinen osasto os. 17 Nuorisopsykiatrinen osasto os. 18 2. krs VAINU -osasto Koulu, toimintaterapia, toimistotilaa 1.krs Koulu Koulu Kellari 8 VAINU OSASTON HENKILÖSTÖ Kansainvälisten suositusten sekä Tampereen ja Niuvanniemen EVA yksiköiden kokemusten perusteella intensiivinen, toiminnallinen ja turvallinen hoito edellyttää, että osasto on vahvasti resursoitu (hoitohenkilöstön suhdeluku: kolme hoitajaa yhtä sairaansijaa kohti). Osaston koko on samoista syistä rajattu kuusipaikkaiseksi. Vainu-osastolle esitetään uusina vakansseina: 8 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa, 2 lääkintävahtimestaria, 1 osastonsihteeri, 1 sosiaalityöntekijä, 1 psykologi ja 1 toimintaterapeutti (yhteensä 18 vakanssia) (taulukko 4.). Henkilöstö on verrannollinen muihin valtakunnan EVA yksikköihin, kun otetaan huomioon hoitopaikkojen lukumäärä (taulukko 5.). 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan, 2 sairaanhoitajan, 3 mielenterveyshoitajan, 1 nuorisoohjaajan ja lääkärin työpanosta vapautuu Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatriasta ja nämä resurssit siirretään VAINU osastolle. 1 osastonlääkärivakanssi muutetaan osastonylilääkärin vakanssiksi. Uusien vakanssien kustannukset ovat 562 654 /vuosi, kokonaishenkilöstökustannukset ovat 1 102 296 /vuosi. 8

Liite 12 Taulukko 4. VAINU osaston henkilöstö (yhteensä 27 vakanssia) Selitys Osastonhoitaja 1 Vakanssi siirtyy Kellokoskelta Apulaisosastonhoitaja 1 Vakanssi siirtyy Kellokoskelta Sairaanhoitaja 10 2 vakanssia siirtyy Kellokoskelta, 8 perustetaan uutena Mielenterveyshoitaja 7 3 vakanssia siirtyy Kellokoskelta, 4 perustetaan uutena Nuoriso-ohjaaja 1 Siirtyy Kellokoskelta Psykologi 1 Perustettava vakanssi Toimintaterapeutti 1 Perustettava vakanssi Sosiaalityöntekijä 1 Perustettavia vakansseja Osastonylilääkäri 1 Vakanssimuutos osastonlääkäristä Lääkintävahtimestari 2 Perustettavia vakansseja Osastonsihteeri 1 Perustettavia vakansseja YHTEENSÄ 27 Taulukko 5. VAINU-osaston sekä Tampereen ja Niuvanniemen EVA-osastojen henkilökuntarakenteen vertailu Kellokoski Uutena Tampere Kuopio VAINU valmiina EVA EVA 6 ss 12 ss 12 ss 1 Osastonhoitaja 1 1 1 1 Apulaisosastonhoitaja 1 1 1 2 8 Sairaanhoitaja 10 23 12 3 4 Mielenterveyshoitaja 7 10 24 1 Nuoriso-ohjaaja 1 1-1 Psykologi 1 1 1 1 Toimintaterapeutti 1 1 1 1 Sosiaalityöntekijä 1 1 1 *1 Osastonylilääkäri 1 - - Osastonlääkäri 2 2 2 Lääkintävahtimestari 2 - - 1 Osastonsihteeri 1 1 1 9 18 27 42 44 1.3.2011 osastonlääkärin vakanssi muutetaan osastonylilääkärin vakanssiksi 9

Liite 12 8.1 Hyvinkään ja Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon muutokset osana VAINU - suunnitelmaa Sairaalapaikkojen vähentäminen VAINU osaston tieltä edellyttää sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon oleellista vahvistamista, jotta sairaalapaikat riittäisivät. Tämä toteutetaan siirtämällä yhden osaston hoitohenkilökunnan vakanssit avohoitoon seuraavalla tavalla: 5 sairaanhoitajaa sekä yksi mielenterveyshoitaja sijoittuvat uuteen liikkuvaan kriisityöryhmään, yksi sairaanhoitaja Hyvinkään nuorisopkl:lle, yksi sairaanhoitaja JMT pkl:lle sekä yksi sairaanhoitaja JMT poliklinikan yhteydessä toimivaan päiväkuntoutusyksikköön. Tehty 1.1.2011. 1 oh, 1aoh, 2 sairaanhoitajaa, 3 mielenterveyshoitajaa, 1 nuoriso-ohjaaja VAINUUN 1.9.2012. V. 2011 5 vakanssia säästössä ja 3 käytössä nuorisopsykiatriassa. Kaksi sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri ja neuropsykologi perustetaan uusina HYKS nuorisopsykiatriaan, vakanssit käyttöön 1.9.2012. 9 HOITOPÄIVÄT JA HOITOPÄIVÄHINTA Kellokosken sairaalan tavanomaisen nuorisopsykiatrisen osastohoidon hoitopäivähinta on 590, Tammiharjun hinta 690, HYKS, nuorisopsykiatria 625, HYKS, lastenpsykiatria 810. VAINUosaston hoitopäivähinta tulee olemaan 790 euroa. Hinnat ovat halvemmat kuin Tampereen EVA:ssa (830 ) ja Kuopion EVA:ssa (898, v. 2012 +2%). Osasto tuottaa vuosittain noin 2000 hoitopäivää. (Liite 1). 10 VAINU OSASTON PERUSTAMISEEN LIITTYVÄT HYÖDYT Hoitoketjun hallinta on yleensä tehokkaampaa, kun hoito toteutuu omalla sairaanhoitoalueella. On odotettavissa, että läheisyys lyhentää sairaalahoitojaksoja ja nopeuttaa jatkohoidon järjestämistä. Nuorten ja lasten yhteys omaisiin ja verkostoihin helpottuu, millä voi olla suuri merkitys potilaille, mutta myös hoidon onnistumisen kannalta. EVA yksikköjen odotusajat ovat usein pitkät, eikä hoitotakuu aina toteudu vaikeahoitoisten potilaiden kohdalla. Todennäköisesti hoitotakuussa pysyminen olisi varmempaa, jos hoitopaikat järjestyisivät HUS alueelta. Kuusipaikkainen VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen 1.9.2012. VAINU-suunnitelmaan sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin 1.1.2011 alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista 1.9.2012. HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. VAINU -osasto on ainutlaatuinen koulutuspaikka, joka korostaa Kellokosken sairaalan roolia koulutussairaalana ja ylläpitää alueellista tietotaitoa vaikeahoitoisten nuorten hoidossa. Sekä koulutus- että tutkimusasioissa VAINU-osasto tulee olemaan tiiviin yliopistollisen yhteistyön kohde. 10

Liite 12 Kirjallisuus: Ebeling ym.: Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004; 120: 33-42. Kaltiala-Heino ym.. Nuorten mielenterveyden häiriöt ja väkivaltainen käyttäytyminen. Suomen Lääkärilehti 2008; 49: 4321-4329. Kaltiala-Heino ym.: Nuorten väkivaltaisuuden riskin arviointi. Suomen Lääkärilehti 2011; 8: 643-650. Kaltiala-Heino ym: Vaativien kiihtymystilanteiden evaluointi ja aggressionhallinnan parantaminen psykiatrisella osastolla. Suomen Lääkärilehti 2004; 42: 4017 4021 Marttunen ym.: Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Duodecim 2004; 120: 43-9 11

Liite 12 HYVINKÄÄN SHA 3.10.2011 VAINU V. 2010 kulut osastoilla yhteensä Eur per ss Toimintakulut 5 133 180 146 662 Kausi: 2010-12 Henkilöstökulut 2 921 249 83 464 Erittelykoodiryhmä: VASTUUYKSIKÖN TIEDOT (1+2+3+4+5+8+9+6+7) Palvelujen ostot 589 539 16 844 Aineet tarvikkeet ja tavarat 59 996 1 714 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut ja poistot 286 964 8 199 Osuus ty:n ja sha:n yhteisistä 1 275 433 36 441 1.9. alk Organisaatio: 1242 OSASTO 15, KELLOKOSKI, 1243 OSASTO 17, KELLOKOSKI, 1248 OSASTO 18, KELLOKOSKI Kumppani: Projekti: 1 Kumulatiivinen Vainun kulut 6 ss Eur TA2012 TA2013 lisäys toteuma Toimintakulut (+poistot) 1 582 996 527 665 1 055 331 T3 TOIMINTATUOTOT 5 133 180 Henkilöstökulut 1 102 296 367 432 734 864 T30 Myyntituotot 5 116 013 Palvelujen ostot 101 064 33 688 67 376 T32 Maksutuotot 17 080 Aineet tarvikkeet ja tavarat 10 284 3 428 6 856 T33 Tuet ja avustukset 86 Avustukset 0 0 0 T34 Muut toimintatuotot 0 Muut toimintakulut ja poistot 100 706 33 569 67 137 T4 TOIMINTAKULUT 3 849 477 Investointi (poistot 20v.) 50 000 16 667 33 333 T41 Henkilöstökulut 2 921 249 Osuus yhteisistä 218 646 72 882 145 764 T43 Palvelujen ostot 589 539 T45 Aineet tarvikkeet ja tavarat 59 996 Kulut yhteensä 1 582 996 527 665 1 055 331 T47 Avustukset 0 T48 Muut toimintakulut 278 694 Hpv lkm Hpv lkm TT6 TOIMINTAKATE 1 283 703 Vainu 6 ss. 2000 670 1 330 T7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET 8 270 T71 Poistot ja arvonalentumiset 8 270 Hinta Hinta TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ 3 857 747 Vainu 6 ss. 790 790 TOIMINTAKATE POISTOJEN JÄLKEEN 1 275 433 Tulot 1 580 000 529 300 1 050 700 T6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 T8 SATUNNAISET ERÄT 0 Säästö HUS:n ostoissa (EVA+Niuva 2010) -1 724 000-574 667 T9 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN 0 Lyhyempi hoitoaika VAINU-osastolla -216 000-72 000 MUUTOKSET T91 Varausten ja rahastojen muutokset 0 TT9 TILIKAUDEN TULOS 1 275 433 VAINU kustannusvaikutus yhteensä -360 000-117 367 TT7 VUOSIKATE 1 283 703 HYKS Nuorisopsyk avohoito (5 vakanssia) 336 841 112 280 HUS-Total, Tuloslaskelma-vertailu vuosibudjettiin (BIG0008) Hinta eur HUS kustannusvaikutukset yhteensä -23 159-5 086 VAINU 790 Nuorisopsyk osastot 590 Erotus -200 INVESTOINTIKULUT 1 000 000 Hoitoaika 6 kk lyhyempi per potilas/säästö -36 000 20 V. Säästö 6 potilaalta yhteensä -216 000

Liite 12 HUS keskipalkat 31.5.2011 1.9. alk /v/vakanssi Uudet hlö Uudet eur Muualta siirtyvät Yhteensä eur/v TA2012 Osastonhoitaja 42 053 0 1 42 053 42 053 14 018 Apulaisosastonhoitaja 36 788 0 1 36 788 36 788 12 263 Sairaanhoitaja 32 168 8 257 345 2 64 336 321 681 107 227 Nuoriso-ohjaaja 28 964 0 1 28 964 28 964 9 655 Mielenterveyshoitaja 27 913 4 111 653 3 83 740 195 392 65 131 Psykologi 41 005 1 41 005 0 41 005 13 668 Toimintaterapeutti 31 704 1 31 704 0 31 704 10 568 Sosiaalityöntekijä 36 970 1 36 970 0 36 970 12 323 Osastonlääkäri 66 770 0 0 0 0 Osastonylilääkäri 84 987 0 1 84 987 84 987 28 329 Lääkintävahtimestari 28 097 2 56 194 0 56 194 18 731 Osastonsihteeri 27 784 1 27 784 0 27 784 9 261 18 562 654 9 340 868 903 521 301 174 +sotut 22% 198 775 66 258 hlöstökulut 1 102 296 367 432

Liite 12 Hyks Nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen Muutoksen vaikutus henkilöstöön HUS keskipalkat 31.5.11 Henkilöstö /v/vakanssi uudet henkilöt uudet eur/vuosi vuosi 2012 (alk. 1.9.2012) vuosi 2013 osastonylilääkäri 84 987 1 84 987 28 329 84 987 erikoislääkäri 65 282 1 65 282 21 761 65 282 neuropsykologi 42 642 1 42 642 14 214 42 642 sairaanhoitaja (2 kpl) 32 168 2 64 336 21 445 64 336 Yhteensä 5 257 247 85 749 257 247 Sotut 22 % 56 594 18 865 56 594 Palkka+sotut 313 841 104 614 313 841 Muutoksen vaikutus toimintakuluihin Kululaji vuosi 2012 vuosi 2013 Henkilöstökulut 104 614 313 841 Aineet ja tarvikkeet 1 000 3 000 Palvelujen ostot uutta 3 333 10 000 Tilavuokrat 3 333 10 000 Yhteensä 112 280 336 841 Muutoksen vaikutus suoritemäärin ja toimintatuottoihin Henkilöstö Tuote Hinta 2011 Lkm Tuotot yht. Lkm 2012 Eur 2012 osastonylilääkäri NPSY muu 200 300 60 000 100 20 000 käynti erikoislääkäri NPSY muu 200 500 100 000 170 34 000 käynti neuropsykologi NPSY muu 200 300 60 000 100 20 000 käynti sairaanhoitaja (2 kpl) NPSY muu 200 800 160 000 270 54 000 käynti Yhteensä 1 900 380 000 640 128 000 17.10.2011 Suunnittelupäällikkö Petri Moisio, HySa

Liite 13 18.10.2011 Tiedote Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyönä toteutettavasta REFINEMENT-hankkeesta Mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutus palvelujen laatuun EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelman osarahoittama REFINEMENT-hanke (REsearch on FINancial systems Effects on the quality of MENTal health care) tutkii mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hanke pyrkii tunnistamaan taloudellisia kannustimia jotka tukevat mielenterveyspalvelujen laatua. EU-hankkeeseen osallistuvat Englanti, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Romania, Suomi ja Viro. Kohderyhmän määrittely Yli 18-vuotiaat henkilöt joilla on erikoissairaanhoidossa (sairaanhoitopiirin tai kuntien tuottamassa palvelussa) diagnosoitu mielenterveyden häiriö (eli diagnoosiryhmää F pois lukien F0= dementiat, F7= kehitysvammaisuus, ja F8-F9 lastenpsykiatria). Mielenterveyspalveluiden määrittely Hanke käsittää mielenterveyspalvelujen koko kirjon, sisältäen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluina toteuttavat mielenterveyspalvelut, mukaan lukien päihdepalvelut. Myös somaattisen terveydenhuollon käyttö, mukaan lukien perusterveydenhuolto, kuuluu tutkimuksen piiriin. Mukaan ei kuitenkaan oteta kehitysvammapalveluita, eikä alle 18-vuotiaiden tai iäkkäiden erityispalveluja. Työterveyshuollon käyttö jouduttaneen tiedon saatavuusongelmien takia jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusalue Tutkimus toteutetaan yhteistyössä HUS Psykiatrian ja THL:n peruspalveluhankkeen kanssa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kouvolassa. Osana HUS Psykiatrian kehittämistyötä tutkimusalue pyritään laajentamaan koko HUS-piiriä käsittäväksi. Näin kaikilla HUS-piirin kunnilla on mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Toteutus Tutkimusalueilla kartoitetaan mielenterveyspalvelut ja rahoitusmallit hanketta varten kehitetyllä mittarilla (joka perustuu DESDE-LTC-mittariin). Mittari sisältää myös henkilöstömitoituksen. Mielenterveyspalveluiden kartoituksesta vastaa HUS-piirissä sijaitsevien palveluiden osalta HUS Psykiatria. Tätä työtä tekee 31.10.2011 alkaen hankekoordinaattori Marjut Vastamäki. Kuntalaisten hoito/kuntoutuspolut kartoitetaan rekisteritiedoista (THL:n Hilmo, kuntien rekisterit, HUS:n tiedot). Lasketaan kunkin yksilöllisen polun kustannukset. Rekisteripoiminnoista ja tietokannan muodostamisesta vastaa THL.

Liite 13 Tuloksellisuuden arvioimiseksi toteutetaan yksilötasolla linkkaus kuolemansyyrekisteriin ja eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin. Linkkauksesta vastaa THL. Hankealueella sijaitsevat yksiköt voidaan kerätyn tiedon avulla vertailla toisiinsa. Hankkeessa toteutetaan myös kansainvälinen benchmarking osallistujamaiden alueiden välillä. Hoidon laatu määritetään soveltuvin laatukriteerein. Hankehallinto Hankkeelle on perustettu operatiivinen hankeryhmä (tutkimusryhmä) THL Mielenterveys- ja päihdepalveluosaston ja HUS Psykiatrian edustajista (THL: Kristian Wahlbeck/hankejohtaja, Jutta Järvelin, Jan Klavus, Unto Häkkinen; HUS: Grigori Joffe/hankejohtaja, Raija Kontio, Sami Pirkola, Petri Näätänen, Niklas Grönlund, Eila Sailas, Risto Vataja). Ryhmä on avoin ja uusia tutkijoita otetaan mielellään mukaan. Lisäksi hankkeelle nimetään laajempi sidosryhmiä edustava ohjausryhmä loppuvuoden aikana. HUS Psykiatriassa hankkeen yhdyshenkilönä toimii Raija Kontio ja THL:n mielenterveys- ja päihdepalveluosastolla Kristian Wahlbeck. HUS:in sairaanhoitoalueet ja kunnat voivat ilmoittaa halukkuutensa hankkeeseen Raija Kontiolle syksyn aikana. Aikataulu Sairaanhoitoalueita ja kuntia informoidaan sekä tutkimusluvat varmistetaan syksyn 2011 aikana. Tietokanta rakennetaan 2011-2012. Analyysit toteutetaan vuonna 2013. Tavoitteena on mallintaa yhteys rahoitusmallien ja hoidon laadun/tuloksellisuuden välillä. Lisätietoja hankkeesta antavat: Kristian Wahlbeck Raija Kontio Tutkimusprofessori, LT Psykiatrian projektijohtaja, TtT THL HUS Konsernihallinto puh. 0400 659101 puh. 040 7682627 kristian.wahlbeck@thl.fi raija.kontio@hus.fi