Sisältö 4/2008 Uutisia Kiinteistöliitosta... 4 Kiinteistöalan Kustannus Oy panostaa verkkokauppaan... 4 Nimityksiä Kiinteistöliitto Uudellamaalla... 4 Heli Launto-Koho Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksen neuvontalakimieheksi... 4 Noora Laine SVAn lakimieheksi... 4 Kati Alatalo SVAn tiedottajaksi ja järjestösihteeriksi... 5 Nimityksiä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä... 5 Asuinrakennuksen ja tontin verokannat samoiksi - ei kytkentää ansioihin eikä eläkkeisiin... 5 Kiinteistöyhdistyksillä ei yhteistyötä Asunto ja kiinteistö -lehden kanssa... 5 Yli 630 uutta jäsenyhtiötä Kiinteistöliittoon tammi-kesäkuussa... 6 Ajankohtaista... 6 Katsaus asumiseen 2/2008 ilmestynyt... 6 VTT:n johdolla kehitetään rakennusten energiatehokkuuden arviointia... 6 Uusia energiatodistuksen antajan pätevyyksiä KIINKOsta... 7 Helena Säteri ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtajaksi... 7 ISA:n hallintoon uusia nimiä... 7 Yksityistalouksien vesivahingot ovat lisääntyneet... 8 Vaikuttaminen... 8 Kiinteistöliitolta lausuntoja kiinteistörahastolain muutoksesta... 8 Lakiasiat... 8 Luonnos uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi on valmistunut... 8 Laki rakennusperinnön suojelemisesta lausuntokierrokselle... 9 Holhoustoimen edunvalvontapalvelut kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin... 9 Oikeustapaukset...10 KKO: Asunnon ostajien oli korvattava kunnostustöistään johtuva asunnon arvonalennus... 10 Kouvolan HO: Vuokran velkominen... 11 KKO:2008:73 Aiheuttiko metsänkäytön rajoitus kiinteistön omistajalle merkityksellistä haittaa?... 12 Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu vuokranantajan velvollisuudesta palauttaa vuokravakuus 13 Tutkimus ja kehitys...14 Uudisrakentamisessa toteutetaan entistä yksilöllisempiä ratkaisuja... 14 Kilpailuvirasto: Rakennusalan kilpailu - pienten purojen ongelma... 14 Markkina ja suhdanteet...15 Rakennusalan kustannuspaineiden ennakoidaan hellittävän... 15 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,1 prosenttia... 15 Kiinteistöjen ylläpitomenot nousivat roimasti... 16 Väestönsuojista aiheutuu eniten tarpeettomia rakennuskustannuksia... 16 Talous ja verot...17 2
Päätökset kiinteistöverotuksesta postitettu elokuun ensimmäisellä viikolla... 17 Jäsentaloille alennusta KuluNetin vuosimaksusta... 17 Suomeen uusi asuntotontteihin sijoittava kiinteistörahasto... 17 Julkaisut ja tapahtumat...18 Näin toimii asunto-osakeyhtiö -opas ilmestynyt... 18 Putkiremontti Asukkaan selviytymisopas ilmestynyt... 18 Kiinteistöalan koulutusta - hakuaika käynnissä... 18 3
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöalan Kustannus Oy panostaa verkkokauppaan Kiinteistöalan Kustannus Oy on panostaa voimakkaasti tuotteittensa myyntiin verkossa. Yhtiön verkkokaupasta tehdään yhä houkuttelevampi ja asiakkaita helposti palveleva vaihtoehto. Yhtiö sulki oman kirjamyymälänsä Helsingin Annankatu 24:ssä syyskuun puoli välissä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Paavo Saarelainen perustelee tehtyä päätöstä jo pitkään jatkuneella ja voimistuvalla trendillä, joka on vienyt ammattikirjallisuuden myynnin yhä enemmän verkkokauppaan. - Strateginen valintamme on, että parannamme asiakaspalveluamme kehittämällä verkkokauppaamme entistä monipuolisemmaksi ja vaivattomammaksi. Tämä on perusteltua jo siksi, että yksi Helsingin keskustassa sijaitseva myymälä ei nykyaikana pysty palvelemaan laajaa asiakaskuntaamme tarpeeksi kattavasti. - Kirjojen ja lomakkeiden kysyntä on siirtynyt entistä selvemmin verkkoon. Siksi on perusteltua kehittää tätä aukioloajoista ja paikasta riippumatonta palvelumuotoa ottamaan asiakkaiden tarpeet huomioon yhä paremmin, Saarelainen sanoo. Saarelaisen mukaan Kiinteistöalan Kustannus Oy käy neuvotteluja yhteistyökumppaneittensa kanssa pienempien myyntipisteiden avaamisesta niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Ajatus on se, että myyntipisteet sijaitsevat siellä, missä alan tuotteista kiinnostuneet eniten liikkuvat. Saarelaisen mukaan tähän kuuluu luonnollisesti myös vahva näkyvyys kiinteistöalan tapahtumissa. Kokonaan käsikauppa ei lopu myöskään Helsingin keskustassa. Annankadulla asioimaan tottuneita palvellaan jatkossa Kiinteistöalan Kustannus Oy:n Annankadun toimitiloissa ja myyntivarastossa osoitteessa Kalevankatu 12. Nimityksiä Kiinteistöliitto Uudellamaalla Marika Sipilästä ruotsinkielisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Ekonomi Marika Sipilä on valittu Finlands (ent. Helsingfors) Svenska Fastighetsföreningin toiminnanjohtajaksi. Hänet on myös nimitetty Kiinteistöliitto Uusimaan asiakkuuspäälliköksi. Sipilä on aiemmin toiminut alue- ja markkinapäällikkönä sekä viimeiset puolitoista vuotta määräaikaisena toiminnanjohtajana. Margit Ahlskogista talousassistentti Kiinteistöliitto Uusimaan talous- ja jäsensihteerinä reilut neljä vuotta toiminut Margit Ahlskog on nimitetty talousassistentiksi. Ritva Erbismannista jäsensihteeri Kiinteistöliitto Uusimaan sihteerinä tänä vuonna aloittanut Ritva Erbismann on nimitetty jäsensihteeriksi. Heli Launto-Koho Varsinais- Suomen Kiinteistöyhdistyksen neuvontalakimieheksi Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksessä on 1.8 aloittanut neuvontalakimiehenä 30-vuotias OTK Heli Launto-Koho. Heli siirtyi yhdistykseen Jätelaitosyhdistyksen ympäristölakimiehen tehtävistä. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. Suomen Kuntaliitossa. Neuvontalakimiehen tehtävä on yhdistyksessä täysin uusi. Lakineuvonnan tarve jäsenistön keskuudessa kasvaa koko ajan, ja tämän nimityksen tavoitteena on tuoda lakimiespalvelut maakuntaan lähelle jäseniä. Heli työskentelee läheisessä yhteydessä Suomen Kiinteistöliiton lakimiesten kanssa. Noora Laine SVAn lakimieheksi Suomen Vuokranantajat SVA ry:n palveluksessa on 18.8.2008 aloittanut lakimies Nora Laine. Aikaisemmin Laine on toiminut palvelupäällikkönä ja asiantuntijana vakuutusyhtiössä sekä valtionhallinnossa ylempänä virkamiehenä. Laineen tehtäviin kuuluu mm. vuokranantajajäsenien neuvonta, kouluttaminen, toimeksiantojen 4
hoitaminen sekä edunvalvonta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Lakimiehen tehtävää aiemmin hoitaneen Sanna Kronströmin työsuhde Suomen Vuokranantajiin on päättynyt heinäkuun lopussa hänen siirtyessään Espoon Kaupungille hankintalakimieheksi. Kati Alatalo SVAn tiedottajaksi ja järjestösihteeriksi Aiemmin Suomen Kiinteistöliiton palveluksessa assistenttina toiminut Kati Alatalo siirtyi 8.9.2008 alkaen Suomen Vuokranantajien järjestösihteeriksi ja tiedottajaksi. Alatalon tehtäviin kuuluvat jatkossa myös yhdistyksen jäsenhankinnan edistäminen sekä markkinointi. Nimityksiä KTI Kiinteistötieto Oy:ssä DI Satu Haaparanta on nimitetty liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi. DI Liisa Sundbäck on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi vastuualueenaan kiinteistö- ja toimitilajohtaminen. Asuinrakennuksen ja tontin verokannat samoiksi - ei kytkentää ansioihin eikä eläkkeisiin Kiinteistöliiton mielestä kohtuuttomilta kiinteistöveroilta vältytään yksinkertaisella lainmuutoksella, kun rakennetun asuintontin verokanta muutetaan vastaamaan vakituisesta asuinrakennuksesta määrättävää veroa. Näin valtion kunnille päättämä tontin kiinteistövero olisi enintään 0,50 prosenttia verotusarvosta. Siten tontin nykyisestä kiinteistöveroprosentin alarajasta tulisi veroprosentin yläraja. Samalla tulisi luopua kiinteistöveron kunnille pakollisesta vähimmäismäärästä (0,22 prosenttia), jolloin kunta voisi valita halutessaan myös tätä alemman asumisen verorasituksen. Kiinteistöliitto tyrmää vaatimukset muuttaa kiinteistövero ansio- ja eläketuloista riippuvaiseksi. Oikeudenmukaisin ratkaisu on muuttaa rakennetun asuintontin verokanta vastaamaan asuinrakennuksesta määrättävää veroa. Rakennusten, erityisesti tonttien verotusarvojen nousu ja kiinteistöveron roimat korotukset ovat kiristäneet kiinteistöverorasituksen kohtuuttomaksi. Viimeisen viiden vuoden aikana verorasitus on kasvanut yli 30 prosentilla. Kiinteistöliiton mielestä ei ole mitään mieltä yrittää määrittää kiinteistöveroa yli miljoonalle pientalotontille omistajan tulojen mukaan. Kenen tulojen perusteella määrättäisiin esimerkiksi asunto-osakeyhtiön kiinteistövero, kysyy Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Asuintonttien verokannan yhdenmukaistaminen vakituisten rakennusten veron kanssa 0,29 prosenttiin merkitsisi kunnille vajaan 100 miljoonan euron eli 10 prosentin vähennystä kiinteistöveron tuottoon. Tämä korvaisi kiinteistöverotuksen kohtuuttoman kiristymisen. Kiinteistöverorasituksen kasvu yhdessä arvonlisä-, energia- ja jäteverojen sekä kunnallisten maksujen kanssa vie Kiinteistöliiton mukaan jo nyt yli puolet taloyhtiöiden vastikkeista. Kiinteistöliiton esittämä asuinkiinteistöjen verokevennys merkitsisi noin puolen prosentin lovea kuntien verotuloihin. Se olisi kompensoitavissa sillä, että tulevat kunnanvaltuutetut nostaisivat vuoden 2010 kunnallisveroprosenttia keskimäärin 0,1 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveroprosentin korotus koskisi samalla tavalla kaikkia kunnallisverotettavia, mutta ei tulottomia niin kuin kiinteistöveron korotus. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 5511295 ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila puh. 050 5986388. Kiinteistöyhdistyksillä ei yhteistyötä Asunto ja kiinteistö - lehden kanssa Osa Kiinteistöviesti-lehden ilmoittajista on saanut yhteydenottoja Media Potentia -yrityksestä, joka julkaisee Asunto ja kiinteistö -lehteä. Epäselväksi on jäänyt lehden mahdollinen yhteys Kiinteistöliiton alueyhdistyksiin. Kiinteistöliitolla ei ole yhteistyötä Asunto ja kiinteistö -lehden kanssa. Kiinteistöyhdistysten jäsenlehdet ovat edelleen Suomen Kiinteistölehti ja Kiinteistöviesti. Muun nimisillä lehdillä ei ole vastaavaa yhteyttä Kiinteistöliiton yhdistyksiin eikä niiden levikki kata liiton jäsenistöä vastaavassa laajuudessa. Kiinteistöyhdistysten lehden nimi ei ole muuttunut eikä tule jatkossakaan muuttumaan. 5
Yli 630 uutta jäsenyhtiötä Kiinteistöliittoon tammikesäkuussa Suomen Kiinteistöliittoon on vuoden 2008 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liittynyt yhteensä 637 uutta jäsenyhtiötä. Vuonna 2007 uusia jäsenyhtiöitä liittyi yhteensä 992, mikä oli ennätysmäärä uusia liittyneitä jäseniä yhden vuoden aikana. Uusia jäsentaloja voi alkuvuoden tietojen perusteella tulla Kiinteistöliittoon mukaan tänä vuonna jopa edellistä ennätysvuotta enemmän. Kiinteistöliiton palveluille on taloyhtiöissä tarvetta ja palvelut koetaan ilmeisen hyödyllisiksi, koska jäsenmäärän kasvu on ennätysmäistä. Uusista jäsenistä pääosa on asunto-osakeyhtiöitä, joita on liittynyt kiinteistöyhdistysten jäseniksi 594 eli miltei kuusi sataa taloyhtiötä tuli mukaan Kiinteistöliittoyhteisön palvelujen piiriin. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöitä on liittynyt 22, vuokrataloyhteisöjä 5 sekä muita kiinteistönomistajia 16. Tammi-kesäkuun aikana liittyneiden uusien jäsenten määrä osoittaa, että Kiinteistöliiton ja kiinteistöyhdistysten jäsenyys koetaan taloyhtiöissä hyödylliseksi. Jäsenmäärän kasvu on ollut erityisen hyvää Uudenmaan, Keski-Suomen, Oulun läänin, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon yhdistysten alueilla. Myös Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois- Karjalassa on uusia taloja tullut mukaan runsaasti. Alueelliseen yhteistyöhön ryhtyneissä yhdistyksissä jäsenmäärän kasvu on ollut merkittävää, joka näkyy niin Etelä-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen kuin Itä-Suomen alueilla. Tiedot perustuvat Kiinteistöliittoon kuuluvien alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenrekisteritietoihin. Luvut eivät sisällä Kiinteistöliittoon toimialajärjestönä kuuluvan Suomen Vuokranantajat ry:n jäseniä. AJANKOHTAISTA Katsaus asumiseen 2/2008 ilmestynyt Katsauksessa pohditaan muun muassa, mikä on kuntien rooli vuokra-asuntojen omistajana. Katsaus antaa myös tietoa Euroopan asuntomarkkinoista, normitalkoista ja lähiöohjelmasta. Asumisen katsaus 2/2008 on ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen julkaisu. Katsaus antaa tietoja asuntomarkkinoista, valtion tukemasta tuotannosta sekä muusta asuntotuotannosta. Katsaus raportoi myös valmistuneista asumisen tutkimushankkeista sekä ministeriön ja ARA:n ajankohtaisista asioista. VTT:n johdolla kehitetään rakennusten energiatehokkuuden arviointia Etäluennassa olevien energiankulutusmittareiden määrä lisääntyy koko ajan. Myös tarpeet hyödyntää kulutusmittaustietoja kasvavat. Yhteisten kulutusmittausten saatavuutta, sisältöä ja tiedonsiirtorajapintoja koskevien minimivaatimusten puuttuminen voi VTT:n selvityksen mukaan haitata merkittävästi energiatehokkuuden arviointia ja parantamista. VTT:n, Tekesin ja yritysten yhteisrahoitteisessa hankkeessa kehitetään parhaillaan rakennusten sähköisen energiamerkinnän ja monitoroinnin avointa internet-pohjaista palvelualustaa. Tavoitteena on saada rakennuksiin ja niiden käyttöön liittyvät tiedot - mm. energian mittaustiedot - nykyistä joustavammin erilaisten energiatehokkuuspalvelujen, kuten rakennusautomaation, sekä myös uuden liiketoiminnan käyttöön. Yhteisten kulutusmittausten saatavuutta, sisältöä ja tiedonsiirtorajapintoja koskevien minimivaatimusten puuttuminen voi tulla asiakkaille ja yhteiskunnalle kalliiksi, koska jo olemassa olevien etäluettavien kulutusmittareiden nopea korvaaminen ei ole halpaa. Mittareiden käyttöiän tulisi olla vähintään kymmenen vuotta. Suomessa sähkön kulutusmittareista yli 20 % on jo etäluennassa, ja niitä asennetaan kovalla vauhdilla lisää. Uusien mittarien puuttuvat ominaisuudet ja epäyhtenäiset rajapinnat saattavat oleellisesti huonontaa mittaustietojen saatavuutta. Lisäksi määrittelyjen epäyhtenäisyys ja standardoinnin puute lisäävät toteutuskustannuksia, koska mittakaavaedut menetetään ja kilpailuttaminen vaikeutuu. Tämä voi estää mittaustietoja hyödyntävien palvelujen kehittymistä. Lisätietoja ecertification-hankkeesta: www.vtt.fi/proj/ecertification/ 6
Uusia energiatodistuksen antajan pätevyyksiä KIINKOsta Kiinteistöalan Koulutussäätiön hallitus on hyväksytyn kokeen perusteella myöntänyt 27.8.2008 erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyden 47 uudelle tutkinnonsuorittajalle. Maalis-kesäkuun aikana kokeeseen on osallistunut 237 tutkinnonsuorittajaa, joista noin kaksi kolmasosaa (149) on saanut pätevyyden. Energiatodistuksen antajan pätevyys edellyttää peruskoulutuksen (vähintään alan tekn/ins/amk) lisäksi energiatodistuslain ja -asetuksen hallintaa ja sekä kykyä laatia rakennuksen tarkastuksen pohjalta erillinen energiatodistus, josta ilmenee kannattavat energiankäytön tehostamistoimenpiteet. Energiatehokkuusluvun laskentakaavojen ymmärtäminen ja virheetön soveltaminen on osoittautunut koetilanteessa haastavaksi. Erillisen energiatodistuksen laatiminen (ETE) - koulutukseen on vapaita paikkoja vielä Helsingissä 15.10.2008, Oulussa 23.9.2008 ja Kuopiossa 21.10.2008 käynnistyviin koulutuksiin. Rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvittavan todistuksen laatii pääsuunnittelija, joille KIINKO järjestää Energiatodistuksen laatiminen pääsuunnittelijalle (ETP) -koulutuksen 20.10.2008 alkaen. Laskennalliseen menetelmään valmistava ETPkoulutus soveltuu myös 1-6 asunnon rakennuksille laadittavien vapaaehtoisten energiatodistusten laatijoille. Pätevöityneet energiatodistuksen antajat (PETA) eli pätevyyden omaavat henkilöt löytyvät KIINKOn sivuilta. Osaavia tekijöitä voi hakea henkilön nimen lisäksi myös kaupungin nimellä, jolloin löytyy halutun kaupungin pätevöityneet energiatodistuksen antajat. Helena Säteri ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ylijohtajaksi Valtioneuvosto on nimittänyt rakennusneuvos, diplomi-insinööri Helena Säterin ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan 1.8.2008 lukien. Ylijohtaja toimii ministeriön rakennetun ympäristön osaston päällikkönä. Ympäristöministeriön organisaatio muuttuu 1.8.2008. Uusi rakennetun ympäristön osasto aloittaa tuolloin toimintansa. Osasto muodostetaan nykyisistä alueidenkäytön osastosta ja asunto- ja rakennusosastosta. Osastoon on koottu ministeriön asumiseen, maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tehtävät. Helena Säteri (52) on toiminut vuodesta 2002 lukien rakennusneuvoksena ja asunto- ja rakennus-osaston rakentamisen tulosalueen päällikkönä. Tätä ennen hän on ollut toimitusjohtajana LVI-Tietokeskus ry:ssä ja LVI- Keskusliitto ry:ssä vuosina 1997-2002. Aikaisemmin vuosina 1984-1997 Helena Säteri toimi ympäristöministeriössä erikoissuunnittelijan, ylitarkastajan ja yli-insinöörin tehtävissä. Vuosina 1980-1996 hän toimi Pohjoismaisen rakentamismääräyskomitean (NKB) pääsihteerinä. Ylijohtajan virkaa haki 14 henkilöä. ISA:n hallintoon uusia nimiä Isännöitsijöiden auktorisointiyhdistys ISAn uudet luottamushenkilöt on valittu. ISAn hallituksen puheenjohtajaksi on valittu toimitusjohtaja Jari Porthén ja varapuheenjohtajaksi johtaja Paavo Marttila. Hallituksen muut jäsenet ovat vanhempi lakimies Tiina Hallberg, toimitusjohtaja Tero Heikkilä, toimitusjohtaja Harri Hiltunen ja toimitusjohtaja Ilkka Saarinen. Hallituksen varajäseniksi on valittu toiminnanjohtaja Kai Haarma, viestintä- ja koulutuspäällikkö Marjut Joensuu, toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, lakimies Mia Pujals ja järjestöpäällikkö Timo Tossavainen. Auktorisointitoimikunta ISAn auktorisointitoimikunnan puheenjohtajana toimii varatuomari Pekka Arjasmaa ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja, varatuomari Keijo Kaivanto. Toimikunnan jäsenet: ovat isännöitsijä Antti Aittasalmi ISA, ylitarkastaja, oikeustiet. kandidaatti Osmo Haltia, kauppatiet. maisteri Hannu Siniharju ja toiminnanjohtaja Kai Haarma. Toimikunnan jäsenistä Arjasmaa ja Haarma edustavat isännöintipalvelujen ostajia, Aittasalmi palvelujen tuottajia ja muut ovat asiantuntijajäseniä. ISA on osaamisen tunnus Taloyhtiöille ja niiden osakkeenomistajille on tärkeää, että isännöinti on luotettavissa ja osaavissa käsissä. Osaavan isännöitsijän ja isännöitsijätoimiston tunnuksena on kohta parinkymmenen vuoden ajan käytetty ISA-tunnusta. ISA-tunnus on auktorisoinnin merkki. Isännöitsijöitä auktorisoi Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry, joka samalla valvoo heidän toimintaansa. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry:n taustajärjestöt ovat taloyhtiöitä edustava Suomen Kiinteistöliitto ry ja isännöitsijöitä ja isännöintitoimistoja edustava Suomen Isännöintiliitto ry. 7
Yhdistys ylläpitää hyvää isännöintitapaa koskevia ohjeita sekä erikseen isännöitsijöiden ja isännöitsijätoimistojen auktorisointiedellytyksiä. Yksityistalouksien vesivahingot ovat lisääntyneet Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna vuotovahingoista yli 100 miljoonaa euroa. Yksityistalouksien vuotovahinkojen korvaussumma nousi 68,4 miljoonaan euroon, kertovat Finanssialan keskusliiton ennakkotiedot. Yksityisten vesivahingot ovat noususuunnassa. Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat koti- ja huvilavakuutuksista 11 479 vuotovahinkoa. Vakuutusalan asiantuntijan mukaan yksityiset ja asunto-osakeyhtiöt usein viivyttelevät lvilaitteiden ja putkistojen kunnossapidossa ja käyttävät vakuutusta huoltosopimuksena. VAIKUTTAMINEN Kiinteistöliitolta lausuntoja kiinteistörahastolain muutoksesta Kiinteistöliitto on antanut valtiovarainministeriölle lausunnon esityksestä kiinteistörahastolain muuttamiseksi. Kiinteistörahastolain muutos olisi tärkeä päänavaus REIT-mallin aikaansaamiseksi Suomeen. Lisäksi Kiinteistöliitto on antanut valtiovarainministeriölle lausunnon eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien yhtiöiden veronhuojennuksesta. Kiinteistöliitto pitää myönteisenä toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan sekä uusien vuokraasuntojen rakentamista että olemassa olevan vuokra-asuntokannan säilymistä vuokraasuntokäytössä. Mikäli vuokra-asuntoihin sijoittavia kiinteistörahastoja tulee markkinoille, monipuolistavat ne sijoittajien mahdollisuuksia sijoittaa varojaan asuntomarkkinoille ja alentavat sijoituskynnystä. Verovapaus on tulossa koskemaan vuokraasuntoihin sijoittavia osakeyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja. Asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien yhtiöiden veronhuojennusten edellytykseksi valtiovarainministeriö on ehdottamassa useita yhtiöiden toimintaan liittyviä rajoituksia ja määräyksiä. Vastaavanlaisia rajoituksia ja määräyksiä on myös muiden maiden kiinteistörahastojen verotusta koskevassa verolainsäädännössä ja muussa lainsäädännössä. Uuden sijoitusmuodon kiinnostavuuden kannalta on tärkeää, että nämä rajoitukset ja määräykset eivät vaaranna yhtiöiden kilpailukykyä suhteessa muiden maiden vastaaviin sijoitusmahdollisuuksiin. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050-5511295. Molemmat lausunnot ovat kokonaisuudessaan Kiinteistöliiton nettisivuilla. LAKIASIAT Luonnos uudeksi asuntoosakeyhtiölaiksi on valmistunut Oikeusministeriön luonnos uudeksi asuntoosakeyhtiölaiksi on valmistunut. Luonnos perustuu asunto-osakeyhtiölakityöryhmän toukokuussa 2006 antamaan mietintöön ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen. Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi on tarkoitus antaa syksyllä 2008. Uuden asunto-osakeyhtiölain arvioitu voimaantuloajankohta on vuoden 2010 alussa. Merkittävimmät muutokset nykyiseen lakiin ovat mm. vastikeperusteisesta kustannusten jaosta poikkeamismahdollisuudet. Hissin rakentamista koskevan päätöksen yhteydessä voitaisiin yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä kustannukset jakaa huoneistolle tulevan hyödyn perusteella esimerkiksi huoneiston sijaintikerroksen perusteella. Vastaavasti yhtiövastiketta voitaisiin yhtiökokouksen yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä päättää alentaa sellaisen osakkeenomistajan kohdalla, jonka huoneiston yhtiöjärjestyksen mukaisesta käyttötarkoituksesta johtuu, ettei muussa käyttötarkoituksessa olevien huoneistojen osalla toteutettava uudistus tuota ko. huoneistolle etua edes arvonnousun muodossa. Lakiin kirjattaisiin lisäksi nimenomaisesti osakkeenomistajan hyvittämistä koskeva päätöksentekomenettely, silloin kun yhtiö säästää kustannuksissa osakkaan toimesta jo suoritetun toimenpiteen johdosta. Yhtiön ja osakkeenomistajan välinen korjaus- ja kunnossapitovastuunjako säilyisi pääsääntöisesti ennallaan lukuun ottamatta muutamia tarkennuksia. Pääperiaatteena olisi, että osakkeenomistaja vastaisi huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja yhtiö vastaisi kunnossapidosta muilta osin. Yhtiö 8
vastaisi lisäksi huoneiston perusjärjestelmistä, kuten lämmitys ja ilmanvaihto. Lakiin kirjattaisiin lisäksi nimenomaan, että myös osakkeenomistajan muutostyöt siirtyisivät yhtiön vastuulle nimenomaisen muutostyön ja vastuun hyväksymistä koskevan toimenpiteen jälkeen. Lisäksi sekä kunnossapitotoimien että muutostöiden menettelyllisiä säännöksiä selkeytetään. Hallitukselle tulisi velvollisuus varsinaisessa yhtiökokouksessa esittää selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajanjaksolle. Tilintarkastuksen ohella maallikkotarkastus säilyy asunto-osakeyhtiöissä toiminnantarkastuksen muodossa. Nykyisestä maallikkotarkastuksesta poiketen toiminnantarkastuksessa ei kuitenkaan ole kysymys tilintarkastuslain tarkoittamasta tilintarkastuksesta. Asunto-osakeyhtiölakiin tulisivat kattavat säännökset yhtiön, yhtiön johdon ja osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Vahingonkorvausvastuun perusteet säilyisivät pääsääntöisesti ennallaan. Lisäksi yhtiön hallintoa selvennetään ja helpotetaan, lunastuslausekkeisiin ja menettelyihin liittyvät epäselvyyden pyritään poistamaan, yhtiörakenteen muuttamista helpotetaan mm. sallimalla yhtiön jakautuminen, yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten moittimista koskevia säännöksiä tarkastetaan osakeyhtiölakia vastaavalla tavalla. Luonnos hallituksen esitykseksi sekä yhteenveto kokonaisuudistuksesta on luettavissa oikeusministeriön www-sivuilla Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto ry, päälakimies Anu Kärkkäinen 050-3376699. Laki rakennusperinnön suojelemisesta lausuntokierrokselle Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta laiksi rakennusperinnön suojelemisesta. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus selkiyttää rakennusperinnön omistajalle suoritettavan korvauksen perusteita ja suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoituksia. Samalla pyritään saattamaan rakennusperinnön säilyttämisestä annetut säännökset ajan tasalle ja vastaamaan paremmin kansainvälisiä sopimuksia. Lausuntokierros päättyy 30.9.2008. Lakiehdotuksen on valmistellut rakennussuojelun kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä. Jos rakennukselle annetuista suojelumääräyksistä aiheutuu omistajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa, hän on oikeutettu saamaan siitä korvausta valtion varoista. Vastaava säännös on myös nykyisessä rakennussuojelulaissa. Tämän lisäksi ehdotetaan, että myös suojeluasian ratkaisemisen ajaksi annettavasta harkinnanvaraisesta vaarantamiskiellosta voisi saada korvausta, jos kiellosta aiheutuu merkittävää haittaa tai vahinkoa. Myös valtion erityisasemaa rakennussuojeluasioissa esitetään poistettavaksi. Ehdotus pyrkii määrittelemään arvoja, joilla rakennuksen suojelutarvetta arvioidaan, kuten harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus ja alkuperäisyys. Niinikään ehdotuksessa tarkennetaan kiinteän sisustuksen käsitettä. Ehdotuksen mukaan asemakaavoitetuilla alueilla rakennusperintöä suojellaan edelleen pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Rakennussuojelulakiin ehdotetaan kuitenkin tarkennuksia sen arvioimiseksi, kumpaa lakia sovelletaan. Holhoustoimen edunvalvontapalvelut kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden tuottaminen siirtyy kunnilta valtiolle vuoden 2009 alusta. Uudistus on osa meneillään olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Jatkossa oikeusaputoimistot vastaavat edunvalvontapalveluiden järjestämisestä ja tuottavat myös niiden palvelut. Nykyisin edunvalvontapalveluiden järjestämisestä vastaavat maistraatit ja kunnat huolehtivat palveluiden tuottamisesta alueellaan. Valtio maksaa kunnille tästä korvausta. Muutoksen seurauksena päätoimisesti tai lähes päätoimisesti edunvalvonnan tehtävissä toimivat kuntien työntekijät siirtyvät vastaaviin tehtäviin oikeusaputoimistoissa. Yleisten edunvalvojien asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät sairautensa vuoksi kykene itse valvomaan omaa etuaan ja tarvitsevat siksi edunvalvojaa hoitamaan taloudellisia ja tarvittaessa myös henkilökohtaisia asioitaan. Syynä tähän voivat olla esimerkiksi vanhuuden dementia, mielenterveysongelmat tai kehitysvammaisuus. Kaikkiaan edunvalvonnassa oli vuoden 2008 alussa noin 48 000 täysi-ikäistä. Noin 60 prosentilla heistä edunvalvonnan hoiti yleinen edunvalvoja, 40 prosentilla edunvalvojana toimi joku yksityinen henkilö, joka on yleensä lähiomainen. 9
Edunvalvonnan asiakasmäärä on noussut keskimäärin 2 000:lla vuosittain. Väestön ikääntyessä määrän oletetaan edelleen nousevan. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, päälakimies Anu Kärkkäinen puh. (09) 166 761 OIKEUSTAPAUKSET KKO: Asunnon ostajien oli korvattava kunnostustöistään johtuva asunnon arvonalennus KKO:2008:64 Asunto-osakkeiden ostajien oli korvattava osakkeiden lunastajalle huoneiston arvonalennus, joka oli aiheutunut heidän lunastusaikana aloittamistaan kunnostustöistä. A ja B olivat 23.1.2003 ostaneet asunto-osakkeet, jotka oikeuttivat kolmen huoneen ja keittiön suuruisen asuinhuoneiston hallintaan. Omistusoikeus ja huoneiston hallintaoikeus siirtyivät ostajille kaupantekohetkellä. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevan lunastuslausekkeen mukaan osakkeenomistajalla oli 14 päivän aikana oikeus lunastaa osakkeet. A ja B aloittivat heti kaupanteon jälkeen kunnostustyöt huoneistossa mm. purkamalla keittiön ja makuuhuoneen välisen seinän ja osan parkettilattiasta sekä poistaneet tapetteja, jalkalistoja, eteisen kaapiston sekä keittiön ja makuuhuoneen ovet. C teki 3.2.2003 osakkeita koskevan lunastusvaatimuksen, minkä jälkeen A ja B lopettivat työt huoneistossa. C vaati sittemmin A:n ja B:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle huoneistossa tehdyistä purkutöistä aiheutuneet vahingot. Korkein oikeus pysytti ratkaisullaan hovioikeuden tuomion, jolla C:n korvausvaatimus oli hyväksytty, kuitenkin oikaisten hovioikeuden tuomiota korvauksen oikeudellisen luonteen osalta katsoen, että kysymyksessä on arvonalennusta koskeva korvaus eikä vahingonkorvaus. KKO:n perusteluissa todetaan lähemmin seuraavaa: 1. A ja B ovat muutoksenhakemuksessaan vaatineet C:n kanteen hylkäämistä katsoen, etteivät he ole korvausvelvollisia, koska heillä on ollut asunto-osakeyhtiölain 13 :n 2 momentin ja 77 :n nojalla oikeus tehdä muutostöitä ostamassaan huoneistossa. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, miten on oikeudellisesti arvioitava sitä, että asunto-osakkeiden ostajat ovat ennen asunto-osakeyhtiölain 11 :n 1 momentissa tarkoitetun lunastusvaatimuksen esittämistä tehneet ostamassaan huoneistossa kunnostustöitä ja voiko ostajien menettelystä aiheutua kanteessa tarkoitettu korvausvelvollisuus, kun huoneisto lunastuksen johdosta sittemmin luovutetaan lunastajalle. 2. Ostajan oikeudet ja velvollisuudet suhteessa yhtiöön ovat lunastusaikana asunto-osakeyhtiölain 13 :n 2 momentista ilmenevällä tavalla rajoitetut. Sillä, jolle osake on siirtynyt, on muun ohessa oikeus hallita huoneistoa, ja häneen sovelletaan osakkeenomistajaa koskevia yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiövastikkeen maksamisesta. Säännöksen tarkoituksena on määrittää ostajan oikeudet sinä aikana, kun on vielä epävarmaa, käytetäänkö lunastusoikeutta ja kenestä lopulta tulee osakkeenomistaja. Säännöstä on siksi sovellettava myös lunastusvaatimuksen esittämistä edeltävään aikaan. Asunto-osakeyhtiölain 77 :ssä puolestaan todetaan, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Mainitut säännökset koskevat ostajan ja osakkeenomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa yhtiöön eikä niitä voida soveltaa ensiostajan ja lunastajan väliseen oikeussuhteeseen. 3. Asunto-osakeyhtiölaissa tai muuallakaan lainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten vastuu huoneiston kunnostamisen tai parantamisen kustannuksista jakautuu asunto-osakkeiden ostajan ja lunastajan kesken. Tätä ostajan ja lunastajan välistä oikeussuhdetta koskevat kysymykset on siten ratkaistava niiden yleisten esine- ja lunastusoikeudellisten periaatteiden ja näkökohtien pohjalta, jotka koskevat omaisuuden palauttamista oikealle omistajalleen tai sille, jolla muutoin on siihen parempi oikeus. Nämä periaatteet käyvät ilmi muun muassa maakaaren 3 luvun 3 ja 4 :stä, jotka koskevat ostajan ja kiinteistön oikean omistajan välisiä korvausvelvoitteita, sekä kunnan etuosto-oikeutta koskevan etuostolain 15 :stä. 4. Yhtenä lähtökohtana on, että ostajan on palautettava omaisuus mahdollisuuksien mukaan siinä kunnossa, jossa hän on sen saanut hallintaansa. Jos omaisuuden arvo on alentunut ostajan toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, hän on velvollinen korvaamaan arvon alentumisen, joskin korvausta voidaan kohtuullistaa. Toisaalta väistyvällä ostajalla on eräissä tilanteissa oikeus saada korvausta omaisuuteen panemistaan kustannuksista. Yleisten periaatteiden mukaan ostajalla on aina oikeus saada kohtuullinen korvaus sellaisista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet omaisuuden kunnossapidon kannalta välttämättömistä korjauksista. Muiden kustannusten korvaaminen edellyttää, että korjaukset tai parannukset ovat lisänneet omaisuuden arvoa ja että ostaja on ollut vilpittömässä mielessä. Korvausta koskeva kannanotto sisältyy myös asuntoosakeyhtiölain esitöihin, joissa todetaan (HE 216/1990 vp s. 24), että lunastaja saatetaan vel- 10
voittaa suorituksiin ostajalle aiheutuneista välttämättömistä menoista, jotka tulevat lunastuksen johdosta lunastajan hyväksi. 5. Asunto-osakkeiden lunastuksessa ostaja on edellä esitetyn mukaisesti velvollinen korvaamaan sellaisen arvon alenemisen, joka on johtunut hänen huoneistossa tekemistään toimenpiteistä. Koska ostajan jo kauppaa tehdessään pitää tietää, että yhtiöjärjestyksen mukaisena lunastusaikana on vielä epävarmaa, tuleeko hänestä asuntoosakkeiden lopullinen omistaja, hänellä ei ole oikeutta saada korvausta muista kuin huoneiston kunnossapidon kannalta välttämättömistä menoista. 6. A:n ja B:n aloittamat mutta keskeneräisiksi jääneet kunnostustyöt ovat alentaneet lunastetun asuinhuoneiston arvoa. Arvonalennuksen määrä lasketaan sen mukaan, kuinka paljon huoneiston arvo on kaupantekohetkellä poikennut sen käyvästä arvosta, kun se on luovutettu lunastajalle. Huoneiston käypään arvoon ovat vaikuttaneet paitsi kunnostustöiden loppuunsaattamisesta aiheutuvat kustannukset myös se, että A:n ja B:n toimet, kuten huonokuntoisten pintojen poistaminen, ovat osaltaan nostaneet huoneiston arvoa. Huoneistossa tehdyt kunnostustyöt eivät ole osaksikaan olleet sellaisia ylläpitotoimia, jotka tulisivat välttämättöminä menoina korvattaviksi. Tällaisia menoja ei ole edes väitetty olleen. 7. Kannetta on ajettu vahingonkorvauskanteena ja alemmat oikeudet ovat velvoittaneet A:n ja B:n korvaamaan C:lle aiheuttamansa vahingon. Edellä kohdissa 4-6 lausumaansa viitaten korkein oikeus kuitenkin katsoo, että asiallisesti kanteessa on kysymys huoneiston arvon alenemista koskevasta korvausvaatimuksesta asuntoosakeyhtiölain 11 :ssä tarkoitetussa lunastamistilanteessa ja että tällaista vaatimusta on arvioitava yleisten esine- ja lunastusoikeudellisten periaatteiden eikä vahingonkorvauslain säännösten pohjalta. Kun hovioikeus on perustanut C:lle maksettavaksi tuomitun korvauksen määrää koskevan arvionsa niihin kustannuksiin, jotka ovat olleet tarpeen huoneiston saattamiseksi kaupantekohetken mukaiseen kuntoon, ja ottanut vähennyksenä huomioon myös A:n ja B:n aloittamien kunnostustöiden vaikutuksen huoneiston arvoon ja kun nämä samat seikat on otettava huomioon myös heidän esine- ja lunastusoikeudellisten periaatteiden mukaista korvausvelvollisuuttaan arvioitaessa, korkein oikeus oikaisee hovioikeuden tuomiota ainoastaan korvauksen oikeudellisen luonteen osalta katsoen, että kysymyksessä on arvonalennusta koskeva korvaus eikä vahingonkorvaus. Muilta osin korkein oikeus katsoo, ettei A:n ja B:n muutoksenhakemus anna aihetta muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Kouvolan HO: Vuokran velkominen Kouvolan hovioikeuden ratkaisu 15.11.2007, S 07/571. Ratkaisu ei ole lainvoimainen. Vuokranantaja velkoi vuokrasopimuksen purettuaan vuokralaiselta maksamatta jäänyttä vuokraa. Tapauksessa oli muun ohella kyse siitä, tuliko vuokraa vuokralaisen vaatimuksesta alentaa. Vuokranantaja oli purkanut omakotitalon vuokrasopimuksen toistuvien vuokranmaksun laiminlyöntien vuoksi. Purun jälkeen hän velkoi kyseisiä vuokria vuokralaiselta. Vuokralainen kiisti vaatimukset vedoten vuokranantajan ja vuokralaisen väliseen sopimukseen vuokranalentamisesta kohteen huonon kunnon vuoksi. Kohde oli vuokrattu siinä kunnossa kuin se on. Käräjäoikeus, jonka tuomiota hovioikeus ei muuttanut, hylkäsi vuokralaisen vuokranalennusta koskevan vaatimuksen, koska vuokralainen ei ensinnäkään ollut näyttänyt, että vuokran alentamisesta olisi sovittu. Toiseksi vuokran alentamiseen ei myöskään ollut perusteita, koska oli jäänyt näyttämättä, että sovittu vuokra olisi olennaisesti ylittänyt käyvän vuokratason. Perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: Huoneenvuokralain mukaan vuokraa voidaan kohtuusperusteisesti sovitella, jos vuokra ilman hyväksyttävää syytä poikkeaa normaalitasosta (AsHVL 29 ja 30 ). Vuokraa voidaan alentaa myös vuokranantajan laiminlyötyä velvollisuutensa pitää huoneisto kunnossa (AsHVL 23 ). Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Eri vuokranalentamisperusteet on tärkeää erottaa toisistaan, sillä niitä koskevat säännökset ovat olennaisesti erilaiset. AsHVL 29 :n mukaista kohtuusperusteista vuokran sovittelua tulee ensinnäkin vaatia vuokrasuhteen kestäessä tuomioistuimessa nostetulla kanteella. Vuokra-arvoltaan vastaaviin kohteisiin nähden korkea vuokra ei siis ole sellainen peruste, jolla vuokralainen voisi vuokrasuhteen päättymisen jälkeen vaatia maksuvelvollisuutensa alentamista. Sen sijaan vuokran alentamista asunnon puutteellisen kunnon perusteella voidaan vaatia vuokrasuhteen päätyttyäkin. Toinen merkittävä ero on, että kohtuusperusteisessa sovittelussa (AsHVL 29 ja 30 ) vuokratasoa verrataan vallitsevaan vuokratasoon eikä siihen, mitä osapuolet ovat sopineet. Vaikka osapuolten tarkoituksena olisi siis alun perinkin ollut 11
sopia huoneiston yleistä vuokratasoa olennaisesti korkeammasta vuokrasta, voi tuomioistuin muuttaa vuokran määrää ellei hyväksyttävää syytä poikkeamiselle ole. Sen sijaan huoneisto kunto on sopimuksenvarainen asia. Siten myös vuokralaisen oikeus saada vuokra alennetuksi AsHVL 23 :n perusteella riippuu vuokrasopimuksesta. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vuokralainen ei ollut nostanut vuokrasuhteen aikana kannetta vuokran alentamiseksi. Vuokran kohtuullistaminen AsHVL 30 :n perusteella ei siten tullut kysymykseen. AsHVL 29 :n soveltamista pohdittaessa tuli taas ottaa huomioon, että talo oli vuokrattu siinä kunnossa kuin se on. Puutteet, joihin vuokralainen vetosi, olivat olleet olemassa jo vuokrasopimusta solmittaessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että AsHVL 20 :n mukaan "sellaisena kuin se on" - ehto ei kuitenkaan estä vuokralaista täysin tekemästä vaatimuksia huoneiston kunnon perusteella. Jos huoneiston puutteet eivät ole sopimusta tehtäessä tavallista huolellisuutta käyttäen havaittavissa tai odotettavissa, on oikeus vaatia vuokran alentamista, jos asunto ei ole sellaisessa kunnossa, jota vuokralainen voi kohtuudella vaatia. KKO:2008:73 Aiheuttiko metsänkäytön rajoitus kiinteistön omistajalle merkityksellistä haittaa? Tapauksessa oli kysymys siitä, aiheutuiko luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetystä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta johtuvasta metsänkäytön rajoituksesta kiinteistön omistajalle luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentissa tarkoitettua merkityksellistä haittaa. X ja Y olivat tehneet tilaansa koskevan metsänkäyttöilmoituksen suorittaakseen noin 6,3 hehtaarin alueella uudistushakkuun. Uudenmaan ympäristökeskus rajasi luonnonsuojelulain 72 a :n nojalla hakkuun ulkopuolelle noin hehtaarin suuruisen alueen, joka käsitti liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikat ja tärkeät kulkuyhteydet. Päätöksen perusteluina oli, että suunnitellulla hakkuualueella oli tehty liito-oravahavaintoja ja että luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen oli kielletty. Kun hakkuun estymisestä johtuvan haitan korvaamisesta ei ollut sovittu ympäristökeskuksen kanssa, X ja Y vaativat maanmittaustoimistoon jättämällään hakemuksella valtion velvoittamista korvaamaan luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentin nojalla korvausta hakkuun estymisestä johtuvasta haitasta. Luonnonsuojelulain 53 :n 3 momentin mukaisessa lunastustoimituksessa toimitusmiehet totesivat metsänkäytön rajoituksen olevan voimassa viisi vuotta ympäristökeskuksen päätöksestä lukien ja päättivät, että rajoituksesta ei määrätä suoritettavaksi korvausta. Maaoikeus kumosi toimitusmiesten päätöksen ja palautti asian toimituskäsittelyyn haittakorvauksen määräämistä varten. Korkein oikeus pysytti maaoikeuden päätöksen ja totesi hakkuukiellosta koituvan merkityksellistä haittaa mm. metsätaloudellisesti hakkuutulon menetyksenä. KKO perusteli yleisellä tasolla valtion korvausvastuuta mm. seuraavasti: - Luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentin mukaan, jos 49 :n 1 momentissa säädetystä kiellosta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus. Pykälän 4 momentin mukaan jos 49 :n 1 momentissa säädetystä kiellosta aiheutuvan merkityksellisen haitan pysyvyyttä ei voida luotettavasti ennalta arvioida, voidaan korvaus määrätä lajista riippuen enintään kymmeneksi vuodeksi. Tämän jälkeen korvaus tulee määrätä pysyvästä haitasta, jos on todennäköistä, että lisääntymis- tai levähdyspaikka on pysyvä. - Valtion korvausvastuun perusteiden osalta KKO totesi, että luonnonsuojelulain mukaisista suojelupäätöksistä aiheutuvien haittojen korvattavuudelle on lain 53 :n 1 momentissa asetettu yleinen korvauskynnys, jonka mukaan taloudellisen menetyksen tulee olla merkityksellinen oikeuttaakseen korvaukseen valtiolta. Laissa ei ole mainittu perusteita, joiden mukaan korvausvastuun edellytykset yksittäistapauksessa arvioitaisiin. Korvausvastuun syntymistä valtiolle erilaisista rakentamis- ja muista maankäytön rajoituksista johtuvista taloudellisista menetyksistä on useissa laeissa rajoitettu määräämällä korvausvelvollisuuden edellytykseksi esimerkiksi kohtuullista taikka tavanomaista hyötyä tuottavan omaisuuden käyttömahdollisuuden estyminen, huomattavan haitan syntyminen tai merkittävän haitan aiheutuminen (muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki 101, maa-aineslaki 8, rakennussuojelulaki 11, muinaismuistolaki 7 ja maantielaki 71 ). Toimituskäytännössä on tällaisten korvauskynnysten ylittymistä arvioitu eri perustein, kuten haitan rahamääräinen suuruus tai haitta-alueen koko (absoluuttiset haitat) taikka haitan prosentuaalinen osuus maaomaisuuden arvosta tai haitta-alueen prosentuaalinen osuus maaomaisuuden alasta (suhteelliset haitat). 12
- Luonnonsuojelulain 53 :n 3 momentin mukaan korvausta määrättäessä on noudatettava, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (lunastuslaki) säädetään. Viittaussäännöksen voidaan perustellusti tulkita tarkoittavan yhtäältä lunastuslain menettelyä koskevien säännösten noudattamista ja toisaalta lain korvausperusteiden soveltamista määrättäessä korvausta luonnonsuojelullisin perustein. Kuitenkaan luonnonsuojelulain 53 :n 1 momentin mukainen haitankorvaus ei rajoitu vain lunastuslain mukaisiin haitankorvauksiin, vaan korvaus käsittää maankäytön rajoituksesta sinänsä aiheutuvat taloudelliset menetykset maanomistajalle. - Luonnonsuojelulain (1096/1996) säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 79/1996 vp s. 47) ehdotettiin valtion korvausvastuun rajoittamiseksi korvauskynnyksen asettamista merkityksellisen haitan tasolle. Ehdotuksen tueksi viitattiin eräiden maankäyttöä sääntelevien lakien korvaussäännöksiin, joissa oli omaksuttu huomattavan haitan taikka vähäistä suuremman haitan käsitteet korvauskynnyksen määrittämiselle. Merkityksellisen haitan käsitteen katsottiin tarkoittavan vähäistä haittaa suurempaa, mutta huomattavaa haittaa pienempää haittaa. Haittaa tulisi tarkastella suhteessa siihen maanomistukseen, joka asianomaisella alueella on. Siten koko kiinteistöä koskevasta rajoituksesta aiheutuisi paljon herkemmin merkityksellistä haittaa kuin jos rajoitus kohdistuisi vain johonkin osaan ehkä hyvinkin laajasta kiinteistöstä. Valtion korvausvastuu tuli koskemaan ainoastaan laissa säännellystä luontotyyppien muuttamiskiellosta (29 ) ja erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan muuttamiskiellosta (47 ) aiheutuvia haittoja. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu vuokranantajan velvollisuudesta palauttaa vuokravakuus Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu 1.8.2008, 3866/83/07 Asiassa oli riitaa vuokra-asunnossa aiheutuneista vahingoista ja vuokranantajan velvollisuudesta palauttaa vuokravakuus. Lautakunta päätti ratkaisussaan suosittaa vakuuden palauttamista vuokralaisille, koska vuokranantajan selvitykset asunnon vahingoista olivat riittämättömiä eivätkä näin ollen oikeuttaneet asetetun vakuussumman pidättämiseen. Joistakin vahingoista oli jäänyt toteen näyttämättä, että ne olisivat syntyneet vuokrasuhteen kestäessä ja muita vahinkoja oli pidettävä asunnon normaalin kulumisen aiheuttamina. Edelleen lautakunta totesi, että vuokranantajan olisi tullut antaa selvitys siitä, mihin toimiin on vakuuden käyttänyt. Vuokralaiset olivat tehneet huhtikuussa 2007 asunnon omistajan kanssa vuokrasopimuksen asunnosta. Vuokran suuruus oli 1 138,32 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi vuokralaiset asettivat yhteensä 2 219,85 euron vuokravakuuden. Poismuuton yhteydessä elokuussa 2007 vuokranantaja pidättyi palauttamasta vuokravakuutta asunnossa aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen vedoten. Vuokranantaja perusteli vakuuden pidättämistä eteisen patterin suojuksen sekä eteisen ja keittiön ovenkahvojen huonolla kunnolla, wc:n oven paikatulla vanerilevyllä, seinien porausjäljillä, olohuoneen viereisten ovien maalipinnan rapistumisella sekä huonolla saranoinnilla. Lautakunnan ratkaisussa todetaan, että arvioitaessa vuokralaisen vastuuta asunnon kuluneisuudesta pidetään lähtökohtana sitä, että vuokralainen ei vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Lisäksi jos kohde on ollut asuinkäytössä jo aiemmin eikä siellä ole vuokrasuhteen alkaessa järjestetty asiakirjoin dokumentoitua katselmusta, jossa huoneiston kunto ja mahdolliset puutteet olisi todettu, ei kaikkia vuokrasuhteen päättyessä olevia tämän ylittäviä korjaustarpeita voi pitää pelkästään viimeisten asukkaiden aiheuttamina. Edelleen lautakunta toteaa, että vahinkoon vetoavan vuokranantajan kuuluu kyetä näyttämään toteen väitteensä huoneiston poikkeuksellisesta kulumisesta. Pelkästään vuokranantajan oman ilmoituksen varaan jäävät havainnot eivät lähtökohtaisesti riitä näytöksi tästä. Lautakunta piti esitettyä eteisen patterikotelon viilutuksen irtoamista edellä kuvatun kaltaisena normaalina kulumisena ottaen huomioon koteloon käytetyn materiaalin laatu. Ovien maalipinnan rapistuminen on ilmeisesti aiheutunut niiden pitkäaikaisesta ullakkosäilytyksestä, joka on alkanut ennen vuokrasuhteen syntyä. Näin ollen niitä ei voida pitää vuokralaisten aiheuttamina vahinkoina. Vaurioiksi on nimetty myös seinien porausjäljet. Lautakunta pitää sinällään tavanomaiseen asumiseen kuuluvana ja hyväksyttävänä, että asumisen aikana seinä- sekä mahdollisesti myös kattopinnoille tehdään kiinnityksiä esimerkiksi tauluille, julisteille, peileille, verhotangoille tai huonekasveille. Vuokralainen ei ole vastuussa tällaisista toimista syntyneiden reikien paikkaamisesta ja maalaamisesta eivätkä valituksen liitekuvat osoita, että huoneiston seiniin olisi tullut tällaisia jälkiä tavanomaista enempää. 13
Vuokranantaja ei ole kyennyt näyttämään toteen, että vessan oven vanerilevypaikkaus olisi suoritettu vuokrasuhteen kestäessä. Näin ollen tätäkään korjausta ei voi perustellusti pidättää vuokravakuudesta. Vuokrasuhteen aikana vuokralaiset asensivat asuntoon ullakossa säilytettyjä, asuntoon kuuluvia ovia. Tehtäessä asunnon vuokrasopimus useamman vuokralaisen kanssa on oletettavaa, että tiloja halutaan rajata omaan käyttöön. Vuokralaiset ovat itse suorittaneet saranointityöt. Valitukseen liitetyt valokuvat eivät lautakunnan mielestä osoittaneet tässä tapauksessa huolimattomuutta tai oven karmien vaurioitumista. TUTKIMUS JA KEHITYS Uudisrakentamisessa toteutetaan entistä yksilöllisempiä ratkaisuja Asuntojen laatutaso on selvästi noussut viimeisen viidentoista vuoden aikana: asunnot ovat entistä turvallisempia, toimivampia ja viihtyisämpiä. Myös asukkaiden toiveet otetaan asuntojen suunnittelussa entistä paremmin huomioon. Tiedot ilmenevät Asuntotuotannon laatumuutokset 1990-2005 -tutkimuksesta, joka julkaistiin kesäkuun alussa. VTT:n tekemä tutkimus on osa ympäristöministeriön koordinoimaa ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa. Pääpaino toimivuuden ja viihtyisyyden parantamisessa Asuntojen laatua ovat nostaneet erityisesti asukkaiden viihtyisyyttä edistävät ja asuntojen toiminnallisuutta parantavat ratkaisut, esimerkiksi parvekkeet tai asuntosaunat. Turvallisuuteen, terveellisyyteen tai ympäristöominaisuuksiin liittyvät laatumuutokset perustuvat pääasiassa viranomaisohjaukseen, ja niiden kustannuksia lisäävä vaikutus on tutkimuksen mukaan melko vähäinen. Asuntojen teknisen laadun nousu ja muut ominaisuuksien muutokset ovat VTT:n mukaan lisänneet rakennuskustannuksia vuosina 1990-2005 vähintään 25 prosenttia. Suurimmat kustannusten nousut johtuvat julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalivalinnoista, autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Ylläpitokustannuksia ovat pienentäneet rakennusten lämpötalouden parantaminen, energiatehokkaat kodinkoneet, vähän vettä kuluttavat saniteettikalusteet ja kosteuden kestävyyttä parantaneet rakenteet, muun muassa märkätilojen vedeneristys. Ylläpitokustannuksia puolestaan ovat kasvattaneet sähköllä toimivat uudet varusteet: hissit, autojen lämmityspaikat, mukavuutta lisäävä lattialämmitys, lämmön talteenottolaite tai esimerkiksi ulko-ovien sähkölukot. Laatu- ja kustannustietoisuuden kuljettava käsi kädessä Tutkimusraportissa VTT listaa myös asuntorakentamisen haasteita ja suosituksia: Laatua ja kustannuksia on tarkasteltava rinnakkain rakennuksen koko elinkaaren ajan. Erityisesti on lisättävä tietoa erilaisten valintojen vaikutuksesta elinkaaren ja käytön aikaisiin kustannuksiin. Suunnitteluratkaisuissa on otettava aiempaa enemmän huomioon asumisen kustannukset. Asuntorakentamista on kehitettävä kokonaisuutena - ei yksittäinen tavoite kerrallaan, kuten tähän saakka. Tärkeimpiä haasteita on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Asuntorakentamisessa on varauduttava ilmastonmuutokseen suosimalla matalaenergia- ja passiivienergiarakentamista sekä ottamalla rakennusten sijoittelussa ja rakenteissa huomioon sään ääri-ilmiöt. Kilpailuvirasto: Rakennusalan kilpailu - pienten purojen ongelma Kilpailuviraston selvityksen mukaan rakennusalan kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät haasteet ovat monitahoinen yhdistelmä useita osaongelmia. Selvityksessä puhutaan "pienten purojen ongelmasta". Tällä tarkoitetaan sitä, että alan markkinoiden toimivuuteen liittyvät ongelmat muodostuvat suuresta joukosta yksittäisiä ongelmia, joista mikään ei ole yksinään erityisen dramaattinen. Selvityksen aikana ei ole tullut esille karkeita kartelliepäilyjä eikä myöskään muita selkeästi kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Selvitys osoitti, etteivät yksittäiset toimenpiteet, kuten kilpailunrajoituskieltojen valvonta, sellaisenaan riitä takaamaan markkinoiden toimivuutta. Vastuu rakentamisen, asuntojen sekä asumi- 14
sen hinnasta ja laadusta kuuluu kaikille alan toimijoille ja päättäjille. Selvityksessä on nostettu esiin viisi keihäänkärkiteemaa yksityiskohtaisempaan tarkasteluun, jonka kautta virasto voisi kiinnittää huomiota rakennusalan kilpailuun liittyviin ongelmiin. Pääteemoina olivat esillä maapolitiikan ja maamarkkinoiden toimivuuden ongelmat, rakennusalan julkisen sääntelyn ja ohjauksen runsaus sekä rakennustuoteteollisuuden kilpailun edistäminen ylikansallisen standardisoinnin kautta. Lisäksi huomiota kiinnitettiin erityisesti asuntotarjonnan lisäämisen mahdollisuuksiin omakoti- ja pientalorakentamisessa sekä kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa uudentyyppisten markkinaehtoisten ratkaisujen kautta. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisen yhteydessä esillä olivat muun muassa uudet markkinaehtoiset ratkaisumallit sekä näihin liittyen epäsuorien kiinteistösijoitusten kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Suurten rakennusliikkeiden yhden tärkeän vastavoiman eli yksityisen omakotirakentamisen ja pientaloteollisuuden toimintamahdollisuuksien turvaamisen kannalta keskeisimmät teemat taas kiertyvät takaisin muun muassa maapolitiikkaan ja sääntelyyn. Selvityksessä on kiinnitetty yleisellä tasolla huomiota myös eräisiin markkinatoimijoiden markkinakäyttäytymisen piirteisiin kuten rakennustuoteteollisuudelle ominaisiin hinnoittelu- ja alennusjärjestelmiin, joihin saattaa liittyä markkinoiden toimivuuden kannalta haasteellisia piirteitä. Monet kilpailun edistämisen keinoista ovat olleet esillä viimeisen parin vuoden aikaisessa asuntopoliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi maapolitiikassa on asuntopoliittisen ohjelman yhteydessä tai muutoin tehty monia myönteisiä avauksia rakennusmaan tarjonnan lisäämiseksi. Ympäristöministeriössä on käynnistetty sääntelykehyksen arviointiin liittyvät normitalkoot, joiden ainakin Kilpailuvirasto toivoo johtavan yksittäistoimenpiteitä perustavampaan muutokseen. Euroopan komission toukokuussa 2008 tekemä esitys rakennustuotedirektiivin uudistamiseksi vauhdittanee ylikansallisiin standardeihin siirtymistä ja tältä osin välttämättömiä muutoksia kansallisessa määräysrakenteessa, jolloin tuotteet pääsevät liikkumaan vapaammin rajojen yli ja kilpailu lisääntyy. Markkinoille uutta dynamiikkaa luovien kiinteistösijoitusten kahdenkertaisen verotuksen ongelman poistava REIT-malli on tiettävästi tulossa käyttöön vuoden 2009 alusta, joskin sen rajaukseen liittyy edelleen myös markkinoiden toimivuuden näkökulmasta avoimia kysymyksiä. Alan markkinoiden toimivuuden ydinongelma on kuitenkin se, että tällaiset sinänsä kannatettavat avauksetkaan eivät välttämättä hyödytä tavallista asunnonostajaa alalla, jolla monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta tavanomainen suoritekilpailu ei toimi normaalisti. MARKKINA JA SUHDANTEET Rakennusalan kustannuspaineiden ennakoidaan hellittävän Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen lisääntyy kuluvana vuonna kasvun taittumisesta huolimatta vielä 2-3 prosenttia, mutta vähenee ensi vuonna ainakin 3 prosenttia. Tuotannollinen rakennustoiminta on vielä lähikuukaudet erittäin vilkasta, mutta on kääntymässä korkealta tasoltaan jyrkkään laskuun. Uusia asuntoja aloitetaan molempina vuosina alle 30 000. Maa- ja vesirakentaminen jatkuu varsin vilkkaana, joskin sen kasvu hidastuu vuonna 2009. Pudotus on tuntuvinta toimitilarakentamisessa. Rakennusliikkeiden mukaan moni aiesopimus on kesällä jäänyt odottamaan investointipäätöstä. Ammattitaitoisesta työvoimasta on niukkuutta etenkin etelän kasvukeskuksissa. Rakennusalan kustannuspaineiden ennakoidaan vähitellen hellittävän. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 9,1 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 9,1 prosenttia vuoden 2008 toisella neljänneksellä vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat lämpökustannukset 20,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti erityisesti kevyen polttoöljyn hinnan nousu 56 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,5 prosenttia ja muut kustannukset 7,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on 15
nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä. Katsaus kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen sivuilla. Kiinteistöjen ylläpitomenot nousivat roimasti Kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat vuoden toisella neljänneksellä 9,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten kallistuivat lämpökustannukset, joissa nousu oli 20,5 prosenttia. Lämpökustannusten hintaa nosti erityisesti kevyen polttoöljyn kallistuminen 56 prosentilla. Työkustannukset nousivat 5,1 prosenttia, kunnossapitokustannukset 5,5 prosenttia ja muut kustannukset 7,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä, jonka perusvuosi on nyt vaihdettu. Nykyinen indeksi on 2005=100. Uudistuksessa on päivitetty sekä talotyyppien sisäinen kustannusjakauma että talotyyppien keskinäiset painot kokonaisindeksissä Väestönsuojista aiheutuu eniten tarpeettomia rakennuskustannuksia Väestösuojien rakentamista koskevat vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja nostavat siten tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia varsinkin pienissä kohteissa. Tätä mieltä on selvä enemmistö asuntorakentamisen asiantuntijoista, jotka vastasivat ympäristöministeriön käynnistämien rakentamisen normitalkoiden yhteydessä tehtyyn kyselyyn. Ensimmäisessä vaiheessa, keväällä 2008, kuultiin alan toimijoita, muun muassa kuntien rakennusvalvontaviranomaisia, rakennuttajia ja alan etujärjestöjä. Omatoimirakentajien ja -remontoijien sekä kuluttajien näkemyksiä kerätään syksyllä 2008. Alustavien tietojen mukaan turhia kustannuksia aiheuttavat paitsi väestönsuojien rakentamisvelvoite myös kaavavalituksiin kuluva aika, museoviranomaisten toiminta esimerkiksi rakennuslupaasioissa sekä kylpyhuoneiden mitoitusta koskevat vaatimukset. Kyselyssä esiin nousivat lisäksi asiakirjavaatimusten erot kunnissa ja rakennuslupavalitusmenettely sekä energiaselvitystä ja -todistusta koskevat vaatimukset. Suurinta osaa määräyksistä ei pidetty rakennuskustannuksia turhaan kohottavina. "Kyselyyn vastattiin ilahduttavan aktiivisesti ja saimme hyödyllistä palautetta. Tarkoitus on tarttua esille nostettuihin ongelmiin ja hakea niihin ratkaisuja. Eniten arvostelua herättäneet määräykset ja niiden kustannukset punnitaan tarkasti", kommentoi tuloksia asuntoministeri Jan Vapaavuori. Rakentamisen normitalkoilla turhat kustannukset kuriin Rakentamisen normitalkoot -hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä kaava- tai rakentamismääräykset nostavat tarpeettomasti asuntojen rakennuskustannuksia. Normitalkoilla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymää asuntopoliittista toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä kasvukeskusten asuntotuotantoa ja edistää kohtuuhintaista asumista. Eniten turhia rakennuskustannuksia aiheuttavat määräykset normitalkoiden ammattilaiskyselyn mukaan Uudisrakentaminen 1. Väestönsuojia koskevat vaatimukset 2. Kaavavalitusmenettely 3. Museoviranomaisten toiminta esim. rakennuslupa-asioissa 4. Energiaselvitystä ja -todistusta koskevat vaatimukset 5. Kylpyhuoneen mitoitusta koskevat vaatimukset 6. Rakennuslupavalitusmenettely Korjausrakentaminen 1. Rakennuslupavalitusmenettely 2. Asiakirjavaatimusten erot kunnissa 3. Museoviranomaisten toiminta esim. rakennuslupa-asioissa 4. Energiaselvitystä ja -todistusta koskevat vaatimukset 5. Rakennusoikeiden tulkinta 6. Rakennusluvan käsittely Normitalkoot-sivusto avattu Hankkeen etenemistä voi seurata juuri avatulla Rakentamisen normitalkoot -sivustolla http://www.normitalkoot.fi/ 16
Sivustolla on julkaistu myös ammattilaiskyselyn tuloksista kootut raportit. Kuluttajakysely avataan sivustolla syyskuussa. sen eräpäivän jälkeen muutosta voi hakea verotuksen oikaisulautakunnalta. Kirjallinen oikaisuvaatimus osoitetaan oikaisulautakunnalle ja se toimitetaan verotoimistoon. TALOUS JA VEROT Päätökset kiinteistöverotuksesta postitettu elokuun ensimmäisellä viikolla Valtaosa kiinteistön omistajista on saanut päätöksen vuoden 2008 kiinteistöverotuksesta viikolla 32. Vuoden 2008 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2007 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2008 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 15.9. ja 3.11.2008. Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Rakennusten ja rakennelmien vuoden 2007 jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin on tehty rakennuskustannusindeksin nousua vastaava korotus. Jälleenhankinta-arvot ovat tämän vuoksi nousseet n. 6 prosenttia. Ikäalennusten johdosta rakennusten verotusarvojen nousu on kuitenkin voinut jäädä tätä pienemmäksi. Myös tonttien verotusarvoihin on tullut muutoksia. Vaikka aluehintaa ei ole nostettu vuonna 2007, tontin verotusarvo on voinut nousta aikaisempina vuosina tehtyjen tarkistusten perusteella, jos verotusarvo ei vielä ole ollut tavoitearvossaan (73,5 % aluehinnasta). Pääsääntöisesti tavoitearvoa alempia verotusarvoja on ollut niissä kunnissa, joissa otettiin käyttöön uudet tonttihintakartat ja aluehinnat vuosina 2005 ja 2006. Aluehintoja korotettiin vuonna 2005 mm. Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Turun seudulla sekä Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Kirkkonummella. Vuonna 2006 aluehintoja korotettiin pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristökunnissa sekä Lappeenrannan ympäristökunnissa sekä eräissä muissa kunnissa mm. Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Rovaniemellä ja Salossa. Virheiden korjauspyynnöt ja muutoksenhaku Jos verotuksessa on tapahtunut virhe, korjauspyyntö on hyvä tehdä välittömästi ja viimeistään elokuun puoliväliin mennessä. Tällöin uuden korjatun verotuspäätöksen ehtii saada ennen ensimmäistä eräpäivää. Selvissä virheissä korjauspyynnön voi tehdä puhelimitse asuinkunnan tai kiinteistön sijaintikunnan verotoimistoon. Ensimmäi- Jäsentaloille alennusta KuluNetin vuosimaksusta Tiedättekö paljonko kiinteistönne kuluttaa energiaa ja vettä? Onko kulutus kohtalainen, korkea vai matala? Entä miten on energiatodistuksen laita? Lähes kolmannes taloyhtiöiden hoitovastikkeista käytetään energiaan ja veteen. Kulutusseurantaan on olemassa kehittynyt työkalu, Suomen Talokeskuksen tarjoama KuluNet- palvelu, joka sopii lähes kaikkiin kiinteistöihin. Kiinteistöyhdistysten jäsenille tarjotaan 10 % jatkuva alennus KuluNetin vuosimaksusta, joka on normaalisti 280 e (Alv 0 %). Lisäksi tulee kertaluonteinen perustamiskustannus 100 e (Alv 0 %) Jo nyt KuluNet sisältää kaikki kulutusseurannassa tarvittavat ominaisuudet sekä markkinoiden kattavimman raportoinnin. Syksyn kuluessa KuluNetpalveluun lisätään myös käyttäjille maksuton energiatodistuksen laadinta- ja tulostustyökalu. Tarjous on tarkoitettu uusille asiakkaille. Kysy lisää tai tilaa palvelu seuraavilta henkilöiltä: Matti Hellgrèn, puh: 09-725 15626, sähköposti: matti.hellgren@suomentalokeskus.fi Carita Vuorenmaa, puh: 09-725 15542, sähköposti: carita.vuorenmaa@suomentalokeskus.fi www.suomentalokeskus.fi Suomeen uusi asuntotontteihin sijoittava kiinteistörahasto Suomeen on perustettu uusi, kasvukeskusten asuntotontteihin sijoittava 200 miljoonan euron kiinteistörahasto Suomen Osatontti Ky. Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy (Hypo) hallinnoivat uutta ainutlaatuista asuinkiinteistörahastoa, joka sijoittaa varansa kasvukeskuksiin rakennettavien uusien asuntojen tontteihin. Sijoittajina rahastossa on pitkäaikaisiin sijoituksiin erikoistuneita eläkeyhteisöjä. Rahaston vastuunalaisena yhtiömiehenä on Hypo Fund Management I Oy sekä äänettöminä yhtiömiehinä (=sijoittajina) Suomen Hypoteekkiyhdis- 17
tys ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Apteekkien Eläkekassa, Merimieseläkekassa, Valion Eläkekassa ja VR Eläkesäätiö. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Näin toimii asunto-osakeyhtiö - opas ilmestynyt Taloyhtiön isännöintivuoro osui kohdalle? Hallituspaikka kiinnostaa? Mitä nämä tehtävät pitävät sisällään ja millaista osaamista ne vaativat? "Näin toimii asunto-osakeyhtiö" on opas asuntoosakeyhtiöiden sivutoimisille isännöitsijöille, hallituksen jäsenille ja osakkaille. Kirja antaa selkeän kuvan siitä, mitä yhtiön asioiden hoitaminen todellisuudessa vaatii ja mitä isännöitsijältä ja hallitukselta edellytetään. Kirjaan on kerätty tiiviisti ja mahdollisimman kattavasti kaikki asuntoosakeyhtiön hallintoon kuuluvat tehtävät. Lukija saattaa yllättyä, miten paljon taloyhtiön vastuullinen pyörittäminen vaatii. Toisaalta kirja toimii muistilistana, jonka avulla on helppo tarkistaa kohta kohdalta, onko kaikki tarpeellinen tullut otetuksi huomioon. Kirjan tarkoitus on myös osoittaa, miten tarpeellista suunnitelmallinen hallitustyöskentely on ja miten tärkeää on, että asunto-omaisuudesta huolehtivat henkilöt, jotka ovat tehtävästään kiinnostuneita, kykeneviä sen hoitamiseen ja halukkaita kehittämään osaamistaan edelleen. Hyvin hoidetussa kiinteistössä on ilo asua! Lisätietoja kirjasta: http://www.kiinkust.fi/kirjakauppa/default.aspx?product=308 Kirjan ovat kirjoittaneet kiinteistöalan asiantuntijat VTM, ITS, LKV, AKA Helena Viiala ja VT Roy Rantanen. He ovat myös kehittäneet asuntoosakeyhtiön isännöintiin internet-palvelun, joka toimii osoitteessa www.asoy.info. Helena Viiala, Roy Rantanen: Näin toimii asuntoosakeyhtiö - Käytännön opas asuntoosakeyhtiöiden isännöintiin, hallituksen jäsenille ja osakkaille. 2008, A5, nid., 108 s., isbn 978-951- 685-204-4, tuotenro 246. Hinta 25 euroa. Tiedustelut ja tilaukset: Kiinteistöalan Kustannus Oy www.kiinkust.fi, puh. (09) 1667 6531, vaihde (09) 1667 6500 Putkiremontti Asukkaan selviytymisopas ilmestynyt Kerrostalossa on päätetty tehdä putkiremontti. Tuttu tilanne? Rakennuskantamme uudistuessa kerrostalojen putkistoja joudutaan väkisinkin uusimaan. Putkiremontit ovat raskaita korjaustöitä, jotka vaativat joustavuutta osakkailta, asukkailta ja remontin tekijöiltä. Putkiremontti - Asukkaan selviytymisopas selvittää perinteisen putkiremontin työvaiheet ja niiden vaikutukset asukkaiden elämään sekä remonttiin osallistuvien henkilöiden työnkuvat. Opas auttaa asukkaita ymmärtämään ja sietämään remontin rasittavia, mutta välttämättömiä vaiheita. Opas toimii mainiosti viestinnän välineenä urakoitsijoille, isännöitsijöille ja taloyhtiön hallituksille. Kun kirjan jakaa jokaiselle asukkaalle, ei asioita tarvitse remontin aikana selittää jokaiselle erikseen, vaan osan viestinnästä voi hoitaa kirjan avulla. Samalla ehkäisee monta ylimääräistä vaivaa, epäluuloa ja kiistaa. Kirjan kirjoittaja, rakennusmestari Ilari Siekkinen toimii työpäällikkönä ja rakennusosaston vetäjänä tamperelaisessa Näsin Vesijohtoliike Oy:ssä. Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisema teos on A5-kokoinen 60-sivuinen nidottu opas, jonka myyntihinta on 15 euroa. Kiinteistöliiton jäsenyhtiöt saavat 10 % jäsenalennusta tilatessaan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemia kirjoja. Jäsenalennus koskee vain normaalihintaisia tuotteita. Kiinteistöalan Kustannus Oy on kokonaan Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö, joka julkaisee alan kirjallisuutta, lehtiä ja lomakkeita. Tiedustelut ja tilaukset: Kiinteistöalan Kustannus Oy www.kiinkust.fi, puh. (09) 1667 6531, vaihde (09) 1667 6500 Kiinteistöalan koulutusta - hakuaika käynnissä Tutkintokoulutusten hakuaika käynnissä: Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto I (KPT I) 25.8.-12.12.2008 Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto (KED) 26.8.-14.11.2008 18
Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 27.8.2008-24.4.2009 Kiinteistösihteerin koulutus ja tutkinto (KISI) 27.8.-12.12.2008 Vuokravälittäjän tutkinto (VuT) 3.9.-14.11.2008 Teknisen isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS- TEK) 3.9.-12.12.2008 Perintätoimen tutkinto (PTT) 8.9.-12.12.2008 Kiinteistötyönjohtajan koulutus ja tutkinto (KTJ) 9.9.-12.12.2008 Kiinteistö- ja projektipäällikön ohjelma ja tutkinto (FMA) 10.9.2008-23.4.2009 Palkanlaskennan tutkinto (PAK) 10.9.-12.12.2008 Kiinteistöpalvelujen organisointi ja ostaminen (KOROS) 17.9.-12.12.2008 Isännöinnin ammattitutkintokoulutus 22.9.2008-31.8.2009 Kiinteistöpalvelujen ja -palveluorganisaation johtamisen koulutus ja tutkinto (KIJO) 23.9.2008-11.3.2009 Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto (REALIA1) 23.9.2008-1.12.2010 Lisätietoja näistä ja muista koulutuksista: www.kiinko.fi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö 19