Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Puhumaan oppii vain puhumalla.

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Arviointikäsitys Kielipuntarin taustalla

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon Eveliina Bovellan 1

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Oppimisen tukena koulussa ja kotona

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Lataa Lääketieteen termit 1-2. Lataa

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Supervoimat käyttöön Supersankari-gallerian avulla VETÄJÄT NINA MAUNU JA TIINA HOSKARI JYVÄSKYLÄ OSAAVA VERME ELONKORJUU -SEMINAARI

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Luetaan yhdessä -opettajan opas

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista:

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Lukivaikeudet haasteena

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

3. luokan kielivalinta

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

Toimimalla tavoitteisiin

Kehittävä vuoropuhelu Palvelussuhdepäällikkö Merja Ylipaavalniemi

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

digitalisaation mahdollisuudet

Työkaluja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettamiseen S2-lehtori Katja Hakala Ammattiopisto Livia

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Hyvä johtaminen ja tämän päivän työverkostotaidot Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

Funktionaalinen rakenteiden opetus

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Muodolliset kieliopit

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

KULJETUSYRITYKSEN JOHTAJAN KEHITTYMINEN

Varhainen leikki ja sen arviointi

Transkriptio:

Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016

Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa

Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa Sanaston kasvn parametrit Sanan osaaminen Sanaston oppimisen keinoja

OPI YKSI SANA, SAAT KYMMENEN ILMAISEKSI. perssanat yhdyssanat johdokset rajat liikkvia: nainen? tietää? maailma? kkasi englantilainen vs. monenlainen?

Sanaston kehitysvaiheita Alkvaiheessa mistissa fonologiset yhteydet Edistyneillä oppijoilla ja äidinkielisillä semanttiset yhteydet Kehitysklk: käsittämätön äänimassa jokin ttt ilmas, joka yhdistyy tilanteeseen yhdistyy merkitykseen jakat sanoihin sama sana toisessa ilmaksessa sanalle merkitys sama sana toisessa modossa sama sana toisessa merkityksessä jne. Tärkeä vaihe: Kyky poimia pheesta si sana ja kysyä merkitystä Sanojen rakenteen tnnistaminen omaehtoinen sananmodosts Toiston rooli keskeinen, josks voi oppia myös kerralla.

KÄMMENMALLI

Sanaston oss toisen kielen oppimisessa Oppijoille kieli on sanoja sanakirja taskssa, ei kielioppi Sanastoon laajasti sisältyvät myös sanaliitot, sanonnat, metaforat jne. Sanat vs. rakenne onko kaikki sanoja ja niiden vaatimia konstrktioita? Sanat ja rakenne erillään (perinteinen kielioppi, UG) Kaikki kielioppi sanoissa (Lewis) Käyttöpohjaiset näkemykset kielestä

Käyttöpohjaisia näkemyksiä kielenoppimisesta ja sanaston rooli niissä Frekvenssi lähtökohtana (esim. Nick Ellis) Keskeinen lähtökohta sanaston arvioinnissa (frekvenssivyöhykkeet) Kaaos-kompleksissteoria (Diane Larsen-Freeman) ja DST (esim. Verspoor et al.) Toistaiseksi hyödynnetty enemmän kieliopin kehityksen ttkimisessa Konstrktiot lähtökohtana: Kieli on konstrktioita, jotka sallivat tietyt tai tietynlaiset sanat (konstrktiokielioppi) Eskildsen, Kajander, Mstonen, Reiman, Seilonen

KIELITAIDON (ja sanaston) KASVUN DIMENSIOT

Sanaston sjvs Liittyy kaikkien kielitaidon osa-aleiden sjvteen Frekvenssin rooli Sanojen verkosto mielessä: Sanat listoina? Sanat kollokaatioiden osina? Sanat semanttisissa verkoissa? Sanat konstrktioiden osina? Eri kielten sanat: yhdessä vai erikseen?

Sanaston tarkks Sjvden ja tarkkden raja häilyvä Alkvaiheessa virheet rakenteellisia tai fonologisten hahmojen sekaantmisen aihettamia, myöhemmin sein sanavalintaan liityviä Tarkkden eri asteet: Alkvaiheessa keskitason käsitteet tärkeimmät Tarkks kasvaa jatkvasti (vrt. sanan osaaminen) Phekmppaneiden arvaskyvyssä himia eroja > kohtalainen tarkks tarpeen Ääntämiseen homiota alssa Toiston merkitys strategiana

Sanaston kompleksiss Tavoitetaso vaihtelee, kollaisen opittava paljon laajempi sanasto kin kotiäidin Sanasto eriytyy melko varhain (1000 sanaa kaikille, 3000:n jälkeen eriytyminen jo homattavaa) Sanasto ei ole staattinen varasto Kompleksiss on rakenteellista Sanan pits, rakenne ja yhteydet mihin sanoihin Kompleksiss on sisällöllistäharvinaiss/yleisyys, spesifisyys, abstraktis Diversiteetti (Scott Jarvis)

Sanaston abstraktiss Onko abstraktis erillinen parametri vai osa kompleksistta? Voidaanko serata abstraktiden kehitystä? Kolttamaton oppija: abstraktis vaikeaa Sana Lase Verbi Sijamoto Laseenjäsen Kielioppi Kielikäsitys

SANAN OSAAMINEN merkitys merkitykset moto - taivts ääntäminen kirjoittaminen paradigmaattiset kytkökset syntagmaattiset kytkökset frekvenssi tyyli yhteydet mihin sanoihin

SANAN OPPIMINEN oppimisstrategiat oppimistyylit mistin rooli: mieleen painaminen mielestä palattaminen sana yksin sana käyttöyhteydessään kollokaatiot

Sanaston oppimisen keinoja Sanaston hankkiminen Sanakirjat (elävä, paperinen, digitaalinen), thesars Kännykkäkääntäjät Esineet, kvat, eleet Sanaston mistaminen Toisto, toisto, toisto Käyttö Mielikvat

TEHTÄVÄ Onko sanojen monipolinen johtamismahdolliss hyöty vai haitta somen oppijan kannalta? Miksi? Miten kannattaa opettaa johtamista? Lähde johtamisen opettamiseen: Lepäsmaa Lieko Silfverberg 1996: Miten sanoja johdetaan? Somen kielen johto-oppia. Helsinki: Finn Lectra Lähde sanaston oppimisesta someksi: Honko, Mari 2013: Alakolikäisten leksikaalinen tieto ja taito: toisen skpolven somi ja S1-verrokit. Tampereen yliopisto.