YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Välittävä vaikuttaja -seminaari Toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutos muistisairaiden hoidossa Jaakko Valvanne 10.4.2014
Kauniita tavoitteita
Muistiohjelman tavoite 2020 Muistioireet tunnistetaan, muistioireiset ihmiset ohjataan tutkimuksiin, diagnosointi tehdään ja asianmukainen lääke- ja muu hoito aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Suomessa on muistisairaille yhtenäiset ja toimivat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut, jotka turvaavat muistisairaiden yhdenvertaisuuden
Kaikkien tehtävä: Ennaltaehkäisy Aivoterveys Kaikkien tehtävä: Muistioireen tunnistaminen Muistioire Muistisairauksien ennaltaehkäisy Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito Liikunta Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus Päävammojen ehkäisy Monipuolinen ruokavalio Diagnoosi Hyvin lievä AT Muistipotilaan (AT) hoitoketju Muistipotilaan (AT) hoitoketju Muistipoliklinikka Diagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Lievä AT Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Keskivaikea AT Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Säännöllisen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk Lääkehoidon tarkistus Oheissairauksien hoito Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut Käytösoireiden hoito Ajoterveys, turvallisuus Kuntoutus ja apuvälinearvio Sosiaalietuuksien päivitys Edunvalvonta Hoitotahto Ohjaus ja neuvonta Omaisten kuuleminen ja tuki Vaikea AT Laitoshoito Yksilöllinen hoitosuunnitelma Kuntoutumista edistävä hoitotyö Kuolema
Entä käytännössä?
Nykyjärjestelmä muistipotilaan ja hänen perheensä näkökulmasta Palvelujärjestelmän monimutkaisuus tulkkia tarvitaan! APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA JALKAHOITO OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit RAVINTO- NEUVONTA HAMMASHOITO ravitsemusterapeutti Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos L TERVEYDEN- LL HOITAJA L VETERAANI- TOIMISTO L L L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA Lähde: Saarenheimo Eloniemi-Sulkava ja Pietilä ym. 2006 Omaishoito yhteistyönä, Vanhustyön keskusliitto, 2006. L L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L KELA: -lääkekorvaukset L - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta
Suomalaiset lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla??? (Vauramo 2014)
Tilaan on sovitettu kolme vuodetta ja vuodelepo on maksimoitu eliminoimalla tuolit (Vauramo 2014)
Yhteensä 18-20 m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 (Vauramo 2014) Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua
Dementiaa sairastavan vanhuksen tila (Vauramo 2014)
Saako vanhuksen sitoa?
Sitomisesta ja liikkumisen rajoittamisesta Sitominen on yleistä vanhusten hoitolaitoksissa ja hoitokäytäntöjen muuttaminen näyttää haasteelliselta. Yleisimmin vanhuksia sidotaan sänkyyn laidoin ja magneettivöin tai geriatrisiin tuoleihin pöytälevyn avulla Liikkumisen rajoittamiseen käytetään myös epäsuoria menetelmiä liikkumisvälineen tai soittokellon poisottaminen vanhuksen pitäminen puutteellisesti pukeutuneena liikkumisen rajoittaminen ainoastaan hoitotoimien vaatimalle tasolle Perusteluina käytetään turvallisuutta, kaatumisten ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta
Tutkimustieto osoittaa, että sitomisella on negatiivisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia seuraamuksia Sitominen lisää vakavien vammojen riskiä ja kuolemanvaaraa Vanhusta ei saa sitoa!
Sitomista voi vähentää - vaikka se on vaikeaa Sitomisen vähentämiseen tähtäävä koulutus ei ole aina tuloksellista Koulutus menee hukkaan, ellei koko henkilökunta ole mukana hoitokäytänteiden muuttamisessa ja osallistu itse aktiivisesti sen suunnitteluun Saksalaisessa vanhainkodissa saatiin sitominen vähenemään* Koko henkilökunnan koulutus ryhmäsessioilla Avainhoitajien lisäkoulutus Tukimateriaali hoitajille, asukkaille ja omisille * Köpke ym. JAMA 2012;307(20):2177-2184
Tyrvään kartanon dementiakodissa eletään asukkaiden ehdoilla Mitään ei tehdä vastoin asukkaan tahtoa Ei rajoiteta asukasta Ei geriatrisia tuoleja Ei kieltosanoja Miten voin olla avuksi? Läsnäolo Vuorovaikutus Ennakointi (oh Irmeli Vähämäki)
Uusia toimintatapoja ja uudenlaista johtamista tarvitaan!
Toiminnan tulisi perustua tutkittuun tietoon
Muistikoordinaattoritoiminta Eloniemi-Sulkava, VTKL, JAGS 2009 rct, N=125, 2/3 keskivaikea-vaikea interventio; omaishoidon koordinaattori, geriatri + vertaisryhmät; liikunnallinen kuntoutus, tietoillat, käytösoireryhmät toimintaperiaatteet: ongelmanratkaisutaitojen ja voimaantumisen tukeminen: asiakaslähtöisyys + autonomian kunnioittaminen, koko perheen tukeminen, ripeä reagointi kriisitilanteisiin, tulkkina toimiminen, voimavaralähtöisyys merkitsevästi vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kontrolliperheet (15588 vs. 23553 ). Laitostuminen, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hoitoryhmä Kontrolliryhmä P=0.0277 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 Aika, kuukautta
Toimintaterapeutin kotikuntoutus parantaa muistisairaiden toimintakykyä Graff et al. BMJ 2006;333:1196: rct, N=135, lievä-keskivaikea dementia, asui kotona omaishoitajan turvin 10 toimintaterapiakäyntiä 5 vk aikana: räätälöityjä kognitiivis-behavioraalisia interventioita = ohjataan potilaita kompensoimaan menetettyjä taitoja sekä omaishoitajia ohjaamaan heitä ja sopeutumaan toimintakyky parani
Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus Kotona tapahtuva, Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen omaishoitajansa tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa hidastaa toiminnanvajeiden etenemistä ei lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia Kuntoutusmuoto vähensi kaatumisia ja oli turvallista Tutkimus tuotti uuden kustannus-vaikuttavan mallin kotona asuvien muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen. Kaisu Pitkälä 2013
Mitä elementtejä vaikuttavassa kuntoutuksessa tarvitaan? Asiakaslähtöisyys / perhelähtöisyys Kuntoutuja määrää tavoitteet koska hän tekee työn Ymmärrys tarpeista, toiveista, tulkkina toimiminen Voimaantumisen tukeminen, kuntoutujan ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen Autonomian tukeminen Voimavaralähtöisyys, optimismi Kokonaisvaltaisuus, koko perheen tukeminen, ympäristön huomioonottaminen Kaisu Pitkälä 2013
Omaishoito yhteistyönä -tukimalli Omaishoidon koordinaattori Geriatri/ lääkäri DEMENTOITUNUT IHMINEN PUOLISOHOITAJA Räätälöidyt tukimuodot Tavoitteelliset vertaisryhmät KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET Koko perheen tukeminen Joustavuus ja ripeä reagointi Erilaisten kulttuurien tunnistaminen ja hyväksyminen: kulttuurinen herkkyys Perheen autonomian kunnioittaminen Perhe-elämän tukeminen Optimismi ja voimavarojen tukeminen Ulla Eloniemi-Sulkava
MielenMuutos muistisairaiden ihmisen hoidossa -tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä muistisairaiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisätä tietoa muistisairaiden ihmisten elämänlaadun tukemiseksi kehittää hoitoon toimintamalli, joka parantaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua ja vähentää käytösoireita
Muistisairaan ihmisen hyvinvointia tukevat tekijät (Eloniemi-Sulkava)
(Eloniemi-Sulkava)
Maisa Toljamo ja Ellina Koponen, 2011
(Toljamo ja Koponen, 2011) Osaamisalueet muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ja hoidossa
Toimintapoja voi muuttaa
Muistityö Vakka-Suomessa
Tarja Uusitalo Muistisairaan palvelukokonaisuus Kehitystyötä on tehty oman työn ohella: 1. hanketyöskentelyn avulla (Seutukunnallinen muistihanke 2009-2012) 2. prosessimallintamisen avulla (Muistiprosessi valmistui 2011) Avaintekijänä sekä kehittämisessä että toiminnassa on seutukunnallinen, moniammatillinen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Jokaisen työtekijän osuus palvelukokonaisuudessa on tärkeä ja minkä tahansa puuttuminen voi rapauttaa hoidon. Jotta kokonaisuus toimisi, tarvitaan toisen työn ymmärtämistä ja arvostamista.
Tarja Uusitalo Seutukunnallinen muistihanke 2009-2012 Hankkeen rahoitti Turun AMK, Varsinais-Suomen Liitto ja kunnat Noin 50 käytännön työntekijää Raportti löytyy Googlettamalla: Muistisairaan palvelupolku (Virjonen/Turun AMK/2012)
Tarja Uusitalo Muistiprosessi 40
Tarja Uusitalo Hyvinvointityö Päihdetyöryhmä Liike on lääke -ryhmä Diabeteksen ja valtimotautien hyvä hoito (prosessityö) 2009 2011 diabetespotilaiden diagnosointi on kaksinkertaistunut Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Muistiasiat terveystarkastuskyselyn osana Koulutus Väestö; lukuisat järjestöt, Muistiviikon tapahtumat Henkilökunta; eri työyhteisöille ja ammattiryhmille, 46 henkilöä suoritti muistihoitajakoulutuksen Lehdistö
Tarja Uusitalo Muistivastaanotolle lähettämisen kynnys matala, lähetteitä useilta ammattiryhmiltä Käytännössä 70-vuotiaista alkaen Ennakoiva tapa toimia, etukäteen hyvissä ajoin ennen vastaanottoa esitietojen kerääminen tiivistelmään kokonaislääkityksen selvittäminen mittarit: CERAD/MMSE, Barthelin indeksi, IADL, CDR, GDS-15, Muistikysely läheiselle pään kuvantaminen ns. muistilabrat + muut tarvittavat labrat muut mahdolliset selvitykset (kuten RR-taso) Asiakaslähtöisyys, potilaan kokemat oireet ja vaivat ovat ensisijaisia, välillä muistiasiat katsotaan siinä sivussa. aina geriatrinen kokonaisarvio Kokonaisuuden hallinta korostuu yksilötasollakin
Tarja Uusitalo 1 kk soitto (lääkityksen siedettävyys) 3 kk muistikoordinaattorin tai kotihoidon muistihoitajan kontakti 6 kk kontrolli lääkärillä Hoitotahto-, edunvalvonta- ja testamenttiasiat Jatkossa vuosittain lääkärillä + lupa ottaa yhteyttä missä ongelmassa tahansa Kotihoidon potilaat kotihoidon lääkärille Muut potilaat keskitetysti muistivastaanotolla Muistikutsujärjestelmä Muistikoordinaattorityö Seurannan toteutuminen turvallisuus ja luottamus
Tarja Uusitalo Hoito- ja palvelusuunnitelma muuttuu hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaksi. Kotona on ainakin tehty paljon kuntouttavaa työtä, tavoitteena on saada tämä työ näkyväksi, suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi. Tämä edellyttää tietoa lähtötilanteesta, potilaan kokonaistilanteen kartoittamista (mittarit). Seutukunnallisessa muistihankkeessa 2009-2012 1) sovittiin käytettävistä mittareista 2) laadittiin lomakepohja hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaa varten Uusi toiminta-ajatus edellyttää koulutusta, sillä mittaaminen on monelle vanhustyön toimijalle vierasta kuntoutus koetaan vieraaksi vaikka on arkipäivää ja koostuu hoidon ja palvelujen kokonaisuudesta Asennekysymys! 44
Tarja Uusitalo Seutukunnallisesti sovittu kliininen mittaristo potilaiden arvioon - myös muiden kuin muistisairaiden Aina asiakassuhteen alkaessa ja kontrollit sovitusti MMSE, Barthelin indeksi, IADL, paino, pituus ja SPPB Tarvittaessa tehtävät mittarit Muistikysely läheiselle, CERAD, CDR, GDS-15, Audit Toistuvasti tehtävät mittarit MNA: vuosittain syntymäkuukauden mukaan RAVA: vuosittain poikkileikkausmittaus + sijoituksia arvioitaessa
Tarja Uusitalo Muistiprosessiin luetteloitu hoitopaikat yhteystietoineen Yksiportaisuus Muistisairaan kohtaaminen Hyvän hoidon kriteeristö Aihealueet vastaavat henkilökunnan tällä hetkellä tärkeimmiksi kokemia hyvän hoidon elementtejä valtakunnalliset linjaukset huomioitu Paras tuntemus käytännön toiminnasta on sen tekijöillä Kaikki mukaan kehitystyöhön! sitoutuminen työhyvinvointi hoidon laatu
Diagnosoitujen potilaiden osuus Tarja Uusitalo 1) Arvioitu muistisairaiden potilaiden määrä väestötietojen ja esiintyvyyden mukaan / Laadukkaat dementiapalvelut opas kunnille/stakes 2008; 65-69-vuotiasta 2.3 % 70-74-vuotiasta 4.2 % 75-79-vuotiaista 8.6 % 80-84-vuotiaista 13 % 85-89-vuotiaista 25.3 % Yli 90-vuotiaista 33.5 % EuroCoDe-tutkimuksen ilmaantumisprosenteilla sama tulos 2) Kelasta selvitetty Alzheimer-lääkkeisiin peruskorvausta saaneiden määrä Näistä laskettu diagnosoitujen potilaiden osuus olettaen, että 85 %:lle muistisairaista on lääkitys aloitettu (Alzheimer 70 % + sekamuodot 15 %) Vuoden 2008 lopussa Uudessakaupungissa 52 % potilaista oli näin arvioiden diagnosoitu, samalla tavalla laskettuna: väestö 31.12.10 31.12.11 31.12.12 Uusikaupunki 15 800 79 % 89 % 91 % Vehmaa 2 400 68 % 72 % 67 % Pyhäranta 2 200 65 % 80 % 84 % Taivassalo 1 700 53 % 65 % 70 % Kustavi 900 60 % 63 % 58 %
Tarja Uusitalo Tehtyjen toimien myötä Uudessakaupungissa.. Iäkkäiden sekä avohoidon että laitoshoidon palvelujen käyttö on vähentynyt merkittävästi 2007 iäkkäiden palvelujen kustannukset olivat noin 3.6 miljoonaa euroa korkeammat verrattuna tilanteeseen, jossa palvelujen rakenne ja käyttö olisi ollut maan keskiarvon mukaista 2011 palvelut olivat vastaavasti laskettuna noin 6.8 miljoonaa euroa alhaisemmat Huomioitava, että tarkasteltu ainoastaan palvelujen käyttöä verrattuna teoreettiseen tilanteeseen (Uudenkaupungin väestö + palvelut maan keskiarvon mukaiset) ei voida puhua suoraan euromääräisestä säästöstä Muistisairaiden palvelujen lisäksi tehty paljon muutakin kehitystyötä sekä terveyspalveluissa että vanhuspalveluissa!
Tarja Uusitalo Virjonen, Kaija Muistin ongelmat Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon
Hankkeita Uusia palveluja kotiin Palvelukokonaisuudet tukevat kotona asumista Sairaalassa asumisesta luovutaan Tupa Turva Kalevan asumishanke Ikäpaalu - hanke Kotona asumista tukeva Hankekokonaisuus (Sitra) Tampereen Pekka Armi Lampi TtM, hankejohtaja (Armi Lampi, hankejohtaja 2014)
TampereSenior OSALLISTAVA ohjelma ARJEN KEHITTÄMINEN haastaa kaikki tamperelaiset ASIAKKAAT/POTILAAT, ja pirkanmaalaiset TYÖNTEKIJÄT luomaan ja kokeilemaan JA uutta, JOHTO jotta vanhat ajatuksemme ja asenteemme kääntyvät kohti tulevaisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 11.4.2014 Armi Lampi TtM, hankejohtaja
OSAKE osallistava asiakastyön kehittäminen KUVAT POISTETTU Kaikilla on kaksi tehtävää Jokaista tarvitaan Pienin askelin Start where you are do what you can
Elina Kylmänen-Kurkela, Maria Rysti OSAKE-työpajat
11.4.2014 Armi Lampi TtM, hankejohtaja Piia Tienhaara, projektipäällikkö
Muistisairaan vanhuksen asukaslähtöisen toimintamallin kehittäminen Havula-talossa Lähtötilanteessa työntekijöiden työtyytyväisyys alhaista puuttui muistisairaan asukkaan hoidon ja kohtaamisen osaamista työhön ei oltu sitouduttu erilaiset toiminnot ohjasivat tiukasti asukkaiden elämää ja hoidon toteutusta päivän toiminnat rakentuivat asukkaiden pesemisen ympärille tilanteeseen oltiin tyytymättömiä => yhteisestä halusta lähdettiin kehittämään asukaslähtöistä toimintamallia. Vastaava osastonhoitaja Arja-Liisa Heikkilä Koukkuniemen vk
Asukkaiden ja henkilöstön tarpeet kehittämisen keskiöön Vastaava osastonhoitaja Arja-Liisa Heikkilä Koukkuniemen vk Hyödynsimme osallistavia innovointimetelmiä Rakensimme mallin yhdessä asukkaiden, henkilöstön ja omaisten kanssa Ydinkehittämiskohteiksi valitsimme muistisairaan yksilöllinen kuntoutus osallistava johtamistapa tilojen ja apuvälineiden kehittäminen
Systemaattinen eteneminen Työpajoissa käsittelimme ennakkoluuloja ja pelkoja sekä muutoksen toiveita ja tavoitteita Työskentelyn myötä konkretisoimme tulevaa muutosta ja yhteistä tavoitetilaa Haaveilimme rajattomasta elämästä, joka on avointa ja läpinäkyvää, ei kiinni minuuttiaikatauluissa Konkreettisia muutoksia toteutimme asukkaiden ja omaisten kanssa Yhden työntekijän työpanos monipuoliseen viriketoimintaan yhdessä asukkaiden kanssa Kaikki ryhmäkodin työntekijät suorittivat Dementiatyön passin Vastaava osastonhoitaja Arja-Liisa Heikkilä Koukkuniemen vk
Uusi toimintamalli Asukas saa yksilöllistä ja juuri hänelle oikeanlaista hoitoa Asukas päättää omasta elämänkulustaan miten hän haluaa itseään hoidettavan ja milloin Vastaava osastonhoitaja Arja-Liisa Heikkilä Koukkuniemen vk Paineisissakin hetkissä mahdollistuvat asukkaan omat valinnat minuuttiaikataulut ovat muisto voin Olemme yhdessä asukkaiden, omaisten ja ystävien kanssa tehneet asuinympäristöstä kodikkaan ja innostavan Kehittämisemme jatkuu
Tavoitteeksi niin hyvä kuin mahdollista!
Hogeweykin kylässä muistisairaat saavat olla ihmisiä Hogeweykissä 152 asukasta 23 kodissa, 6-7 kussakin Kodit on jaettu 7 eri elämäntyyliin, jotta kukin pääsisi asumaan samanhenkisten ihmisten kanssa Suosituimmat tyylit: kaupunkilainen ja kotoisa Hogeweyk muistuttaa viihtyisää pienoiskaupunkia katukyltteineen ja suihkulähteineen 15 000 m² tontilla myös puisto, kampaamokauneushoitola, teatteri, kodikas pubimainen kahvila, pikkuruinen supermarket sekä koju, joka myy kukkia, karamellejä ja jäätelöä. Vuodepotilaita ei ole, eikä häiritsevästi käyttäytyviä (Suomen Kuvalehti 7/2013).
HOGEWEYK - MUISTISAIRAIDEN OMA KAUPUNKIKORTTELI
http://www.youtube.com/watch?v=lwioblywpko
Hoivakoti kuntoon! A-studio etsii ympärivuorokautista hoivakotia tai -osastoa, joka kaipaa arkeensa uusia näkökulmia ja kehittämistä.
Muistiliiton kuntoutusopas Elämää muistisairauden kanssa
Muistisairaiden hoidossa hyvä ei ole kallista
Tarvitaan - asennetta - ammattitaitoa - johtamista