Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Samankaltaiset tiedostot
HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Karhijärven kalaston nykytila

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Vesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa

Voiko Inarijärven vettä juoda?

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Sanginjoen ekologinen tila

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Joroisten vesienhoito

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät. Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Lestijärven tila (-arvio)

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

SISÄLLYS. N:o Laki

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesien tila ja vesiluvat

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Biologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin

Sisävesien biologinen seuranta murrosiässä mihin suuntaan menee vesikasviseuranta?

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus: Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu

Vesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla

Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n


Inarijärven säännöstelyn vaikutusten seuranta: vuoden 2017 pohjaeläinseurannan tulokset

Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien ekologinen tila ja sen seuranta

VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN SÄÄNNÖSTELTYJEN VESIEN VERTAILUOLOT JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET Kemijärven pohjaeläimistö

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Lapinlahden Savonjärvi

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi

KEINOTEKOISTEN JA VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESIEN VERTAILUTILAN MÄÄRITTÄMINEN. Tavoiteasettelu biologisten aineistojen ja toimenpiteiden avulla

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Vesipolitiikan puitedirektiivi rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Suuren järven pilaantuminen ja toipumiskehitys ekologisen tilan muutokset ja luokituksen relevanssi

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA VESIENSUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN TARVITAANKO VESIKAAVAA? LOPPUPUHEENVUORO PORI Johtava tutkija Raimo Ihme

Transkriptio:

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013

VPD:n edellyttämä tilan arviointi Pintavesimuodostuman tila Ekologinen tila Kemiallinen tila -EU:n prioriteettiaineet Hydrologismorfologiset laatutekijät Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Makrofyytit ja fytobentos -Pohjaeläimistö -Kalasto Fysikaaliskemialliset laatutekijät -Yleiset olosuhteet -Pilaavat aineet

Jukka Aroviita 11.4.2013 Vuoden 2008 luokittelu laaja 3 % suppea 14 % ei arvioitu 53 % vedenlaatu 25 % Luokittelun tasot; % vesimuodostumista asiantuntija -arvio 5 %

Jukka Aroviita 11.4.2013 Tilan luokittelu v. 2013 Päivitetyt kriteerit Vertailuaineistot (perusseuranta) Tutkimustieto, EU interkalibrointi Uusia osatekijöitä (rantavyöhyke) Uusia muuttujia, tarkennettua laskentaa Kattavammat ohjeet ja laskennalliset työkalut Elyille Enemmän biologista seuranta-aineistoa 2006-2012 Enemmän pieniä vesimuodostumia Asiantuntija-arviolla edelleen suuri merkitys Perimmäisenä tavoitteena kattavampi, luotettavampi ja tarkempi arvio ihmistoiminnan vaikutuksista vesiluontoon

Järvi-vm:n ekologinen tila Hy-Mo Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet Kalat Vesikasvit Päällyslevät Litoraali Syvänne + litor. a-klorofylli TTSO TT TT PICM BM Kok-BM PMA PMA PMA PMA Yksm Haitall. sinil. %-o. RI Särkik. BM-o. TPI Indik. l.

Joki-vm:n ekologinen tila Hy-Mo Fys-kem Kasviplankton Vesikasvit ja päällyslevät Pohjaeläimet (kosket) Kalat (kosket, FiFI) Vesikasvit (kehitteillä) Päällyslevät (kosket) TT PMA TT PMA TEPTh Lajilukum Herkkien lajien os. Kestävien lajien os. Särkikalojen tiheys Lohikalapoikasten tiheys

VPD:n edellyttämän tilan luokittelun periaate Ei hyväksyttävä => Kunnostus Hyväksyttävä tila => Suojelu Huono Vältt Tyyd Hyvä Erinomainen Paikkojen lkm Esim. 25.%-piste Vertailupaikat 0 1 Biologinen muuttuja (ELS)

Kaiken takana ovat: vertailupaikat Esimerkki: Järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan arviointijärjestelmän vertailujärvet (N = 52) Kriteerejä: -Pelto + rak. -ala <10 % -Turvetuotanto <0.3 % -Säännöstely <1 m -Ei merkitt. pistkuorm. Aroviita et al. 2013. Controlling natural variation of littoral macroinvertebrate assemblages among boreal lakes for bioassessment. Käsikirjoitus.

VPD:n edellyttämän tilan luokittelun periaate Ei hyväksyttävä => Kunnostus Hyväksyttävä tila => Suojelu Huono Vältt Tyyd Hyvä Erinomainen Paikkojen lkm Esim. 25.%-piste Vertailupaikat (luonnollinen vaihtelu huomioitu hyvin) ELS = 0,65 0 1 Biologinen muuttuja (ELS)

Vertailuolovaihtelun hallinta kaikkein olennaisinta Ei hyväksytt. => Kunnostus Hyväksyttävä tila => Suojelu Huo Väl Tyy Hyv Erinomainen Paikkojen lkm Esim. 25.%-piste Vertailupaikat (kun luonnollinen vaihtelu ei hallinnassa) ELS = 0,65 0 1 Biologinen muuttuja (ELS)

VPD: Tilaa tulee arvioida suhteessa vesimuodostumatyypeille ominaisiksi määriteltyihin biologisiin vertailuoloihin. Lähes kaikki Suomen vertailuolot on määritetty tyypittelyn perusteella. Lajiston vaihtelua latitudigradientilla on useissa tekijöissä yritetty hallita jakamalla tyyppejä vertailuoloja määriteltäessä P- ja E-Suomeen.

VPD: Tilaa tulee arvioida suhteessa vesimuodostumatyypeille ominaisiksi määriteltyihin biologisiin vertailuoloihin. Mutta: lajien esiintymistä määräävät oikeasti useat ympäristötekijät samanaikaisesti jatkuville ympäristögradienteilla. VPD: vertailuolot voidaan määritellä käyttäen ennustavaa mallinnusta. => Toimisiko mallinnus paremmin tilan arvioinnissa?

Kategorisen tyypittely- ja jatkuvamuuttujaisen mallinnuslähestymistavan vertailu (% muutetuista paikoista < erinomaisessa tilassa O/E 0.5 -indeksin perusteella) 75 70 65 60 55 50 45 Tyypittely (VPD) RIVPACS-malli Ei aluejakoa No regionalisation Aluejako Regionalisation Aroviita et al. 2009. Influence of geographical extent on typology- and model-based assessments of taxonomic completeness of river macroinvertebrates. Freshwater biology 54: 1774-1787.

Jukka Aroviita 11.4.2013 Yhteenveto - - arviointijärjestelmän kehitystarpeita Luokittelumenetelmät Vertailuolojen laatu Luonnollisen vaihtelun hallinta Vertailukelpoisuus Seurantamenetelmät Kattavuus ja edustavuus vesimuodostumassa Kattavuus ja edustavuus valtakunnallisesti