Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen. Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki
|
|
- Krista Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesipuitedirektiivi yhteistyötä ja maatalouden ympäristötukea kalatutkimukseen Jukka Ruuhijärvi RKTL:n tutkimusseminaari Helsinki
2 RKTL:n tehtävät ja toiminta uudessa vesienhoidossa Lain ja asetuksen määräykset Kuinka työ on aloitettu? Jokien ja järvien ekologinen luokittelu Menetelmien kehittäminen Seuranta Luokittelun käytännön toteutus ja tulokset Osuus uudistetussa vesienhoidossa Kehittämistarpeita ja näkymiä
3 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 11 Vesien tilan arviointi Vesienhoitolain 8 :n mukaisesti alueellinen ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pintaja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta alueelliselle ympäristökeskukselle.
4 Vesistöjen luokittelu ja hoito EU:n vesipuitedirektiivi VPD 2000 Vesienhoitolaki (2004) ja asetus (2006) Ekologinen luokittelu Kalat (vain joissa ja järvissä), pohjaeläimet, vesikasvit, levät ja kasviplankton luokitteluperusteina Veden laatu ja kemiallinen tila sekä kuormitus ja vesirakentaminen otetaan myös huomioon Luokittelun perusteella toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat Tyydyttävään tai sitä heikompaan tilaan luokitellut vesistöt otetaan toimenpideohjelmaan, jossa määritellään toimet niiden tilan parantamiseksi Vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä tavoitteena
5 Vesien luokittelun, hoidon ja kunnostuksen toteutus Vesienhoitoalueet suunnitteluyksiköinä Käytännön työ alueellisissa ympäristökeskuksissa, kalojen osalta TE-keskukset ja RKTL osallistuvat Yhteistyöryhmissä osallistetaan sidosryhmät Luokittelu on toimenpideohjelman kohteiden valintaperuste Vesiensuojelun keskeiset kysymykset-asiakirja (vesienhoitoalue) määrittelee ongelmat Toimenpideohjelmassa (alueellinen ympäristökeskus) esitetään sopivia keinoja vesien tilan parantamiseen TPO ja muut valmisteluasiakirjat ovat puoli vuotta kuultavina Vesienhoitosuunnitelma (vesienhoitoalue) on yhteenvetävä lainvoimainen asiakirja Vaikutuksia seurataan seuraavan vesienhoitokauden (6 vuotta) luokittelulla
6 Ekologinen laatusuhde
7 Seurantaohjelmat RKTL:n tehtävä perusseuranta ja hajakuormituksen toiminnallinen seuranta Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmat periaatteessa sisältävät kaiken seurannan, niin perusseurannan kuin toiminnallisenkin Valtakunnallinen seurantaohjelma Tärkeitä vesistöjä, pitkään seurattuja Taustalla aiemmat seurantaohjelmat Näytteiden keruu yleensä tiheämpää kuin muualla Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelma Noin 50 yleensä pienehköä järveä ja 50 jokea Ympäristöhallinto uudistaa seurantaohjelmiaan tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti
8 Kalaston seurantaohjelma Noin 200 järveä ja 200 jokea
9 Ositettuun satunnaisotantaan perustuva verkkokoekalastus Yhteispohjoismainen/ -eurooppalainen menetelmä, EU/CENstandardi EN 14757: eri solmuväliä sisältävä yleiskatsausverkko Heinä-elokuu, illasta aamuun (n. 12 h) Pyyntiponnistus suhteessa järven pintaalaan ja syvyyteen Syvyysvyöhykkeet (pinta-, välivesi- ja pohjaverkot) Pyyntipaikkojen arvonta 1.5m 2.5m Verkkokoekalastuksen standardimenetelmä NORDIC -yleiskatsausverkko TL <3 m Syvyysvyöhykkeet 30m 33m Ositettu satunnaisotanta TL 3-10 m <3 m 3-10 m m TL >20 m TL m TL TL >20 m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat TL
10 Pyyntiponnistus Verkkojen määrä suhteutetaan järven pinta-alaan ja syvyyteen: isoille ja syville järville suurempi pyyntiponnistus Riittävän suuri verkkojen määrä on tärkein koekalastustuloksen luotettavuuteen vaikuttava tekijä (työmäärä / NORDIC-verkko on suhteellisen pieni) Työmäärä: vähäkalaiset järvet -> kokenut työpari, 15 verkkoa / päivä runsaskalaisimmat järvet -> kokenut työryhmä (4 hlöä), 10 / päivä Ohjeelliset verkkomäärät järven pinta-alan ja syvyysvyöhykkeiden (I-IV) määrän mukaan ha I II III IV < >
11 Verkkokoekalastuksen käytäntöä
12 Ekologinen luokittelu verkkokoekalastusten perusteella Tavoite: kalakannan biomassan, tiheyden, rakenteen ja lajiston (karkea) arviointi kalaperusteisen luokittelun tekemiseksi EQR 4 arvoon otetaan mukaan kalaluokittelun tärkeimmät muuttujat: - Kokonaisbiomassa (g/verkkoyö) - Kokonaisyksilömäärä (lkm/verkkoyö) - Särkikalojen biomassaosuus (% kokonaisverkkosaaliista) - Indikaattorilajit (herkkien lajien esiintyminen kaiken saatavilla olevan tiedon perusteella, usein vain verkkotieto) EQR LAATUTEKIJÄ Lajikoostumus Runsaussuhteet Ikärakenne MITTARI Lajimäärä Indikaattorilajit Biomassa Yksilömäärä Lajistosuhteiden tasaisuus Särkikalojen osuus EQR EKOLOGINEN TILA KALASTON PERUSTEELLA ARVIOITUNA Ahvenkalojen (>15 cm) osuus Herkkien lajien nuoruusvaiheet
13 Järvityypit SUOMEN JÄRVET 11 kpl Keskisyvyys <3m Tunturijärvet (PoLa) n=2 - Väriluku <30 Väriluku Väriluku >90 Luontaisesti rehevät ja kalkkijärvet (RrRk) n=1 MVh Mh MRh Reittivedet (Lv) n=2 n=6 n=6 n=6 210 järviallasta, R: 105, I:105 Keskisyvyys >3m Väriluku <30 Väriluku Väriluku >90 <40 km² Vh >40 km² SVh <5 km² Ph 5-40 km² Kh >40 km² Sh n=25 n=11 n=18 n=6 n=1 n=21 Rh
14 Muun kalayhteisötiedon käyttö järvien tilan arvioinnissa Saaliskirjanpito, kalastuskyselyt Istutus- ja tutkimustiedot apuna kalakantojen luontaisuuden määrittelyssä Rantavyöhykkeen sähkökoekalastus säännöstelyhaittojen arvioinnissa
15 Vertailuarvojen (VA) määrittäminen kalamuuttujille 1. Tyyppikohtaiset vertailuarvot - kustakin järvi- tai jokityypistä pyritään löytämään vertailukohteita riittävästi - lasketaan vertailukohteiden havainnoista kullekin kalayhteisömittarille keskiluku (esim. mediaani) - asetetaan keskiluku tyyppikohtaiseksi vertailuarvoksi ko. mittarille 2. Kalamuuttujia selittävien ympäristötekijöiden hyödyntäminen - mallinnus - tyyppikohtaiset vertailuaineistot vähissä t. tyypittely ei kalayhteisöjen kannalta käyttökelpoista - mallinnuksessa voi hyödyntää kaikkien tyyppien vertailuaineistoa - esim. lajilukumäärä (pinta-ala, latitudi ja altitudi) 3. Asiantuntija-arvio - aineistoa vertailuarvojen laskemiseen t. mallintamiseen ei saatavilla - esim. indikaattorilajien esiintyminen
16 Kalaston seuranta - Joet -Keskitytään koskihabitaattiin, kosket jokien avainhabitaatteja jotka kuvastavat koko joen tilaa -Menetelmänä sähkökalastus, CENstandardoitu (Water quality-sampling Fish with Electricity, SFS-EN 14011). -VPD: tä varten kolmen poistopyynnin kalastus ilman sulkuverkkoja -Ajankohta on elo, syys,- lokakuu, ei alle 5 asteen vedessä
17 Valitut muuttujat ja niiden riippuvuus arvioidun ihmistoiminnan kanssa Indeksiin valittiin viisi kriteerit täyttävää muuttujaa: 0+-ikäisten lohikalojen tiheys, särkikalojen tiheys, herkkien lajien osuus, toleranttien lajien osuus ja lajilukumäärä.
18 Ekologinen luokittelu, joet Koska arvio ihmistoiminnasta on pitkälti subjektiivinen muuttuja, kukin muuttuja pisteytettiin välille 0-1 käyttämällä kertymäfunktiota ja tätä parhaiten vastaavaa funktiota (Mebane ym. 2003) Mebane et al. 2003: An index of biological integrity (IBI) for Pasific Northwest rivers. Trans. Am. Fish. Soc. 132:
19 Luokittelun edellytykset Ensimmäinen luokittelu perustuu useimpien vesimuodostumien osalta suppeaan havaintoaineistoon ja sitä on syytä tarkentaa kun aineistot karttuvat. Luokittelun tasot: 0) Ei luokittelua 1) Vedenlaatuluokitus 2) Alustava, suppeaan aineistoon perustuva luokittelu 3) Laajoihin aineistoihin perustuva tarkennettu luokittelu 4) Luokittelu muiden vesimuodostumien tietojen perusteella
20 0) Ei luokittelua Ei luokittelua vesimuodostumat, joissa aineisto puuttuu tai riittämätön, esim. vain yksittäisiä havaintoja Kalat ei aiheuta toimenpiteitä
21 1) Vedenlaatuluokitus Luokittelun kuvaus luokitteluun on käytettävissä riittävä aineisto fysikaaliskemiallisten tekijöiden havaintoja järvissä käytetään lisäksi a- klorofyllituloksia aina kun aineistoa on saatavissa paine- ja herkkyystietoa tarvitaan Kalat luokittelun tukena voidaan käyttää sellaista kalasto-tietoa, joka ei täytä laskennallisen luokittelun vaatimuksia esimerkiksi historiallinen tieto, koekalastukset, saalistilastot, kalastustiedustelut yms
22 2) Alustava, suppeaan aineistoon perustuva luokittelu Luokittelun kuvaus käytettävissä niukasti (esim. vain yhdeltä vuodelta) luokittelumuuttujien havaintoja ja niukasti luokittelun laatutekijöitä järvet: a-klorofylli, fys.kem.vedenlaatu sekä tietoja muusta biologiasta, esim. kalastosta joet: fys.kem.laatu ja tietoa joko kaloista, pohjaeläimistä tai piilevistä Kalat kalat voi olla a-klorofyllin ohella ainoa biologinen laatutekijä jos laskennallinen kalaluokittelu on tehty jos muitakin laatutekijöitä on luokiteltu, voidaan tukena käyttää myös kalastotietoa, joka ei täytä laskennallisen luokittelun vaatimuksia
23 3) Laajoihin aineistoihin perustuva tarkennettu luokittelu Luokittelun kuvaus käytettävissä useiden laatutekijöiden ajallisesti ja paikallisesti edustavaa aineistoa joet: vedenlaatu+2 biol. laatutekijää järvet:vedenlaatu+3 biol. laatutekijää paineet ja vaikutukset oltava tiedossa Kalat käytetään luokittelun vaatimukset täyttävästä aineistosta laskettuja kalastoperusteisen ekologisen tilan luokittelun tuloksia yhden vuoden aineisto voi riittää vesimuodostuman luokitteluun, jos aineistoa on kattavasti kaikista biologisista tekijöistä (+muut tiedot)
24 Kalastoluokittelu vesienhoitoalueittain VHA1 VHA2 VHA3 VHA4 VHA5-7 Yhteensä Joet Järvet
25 Kalastoluokittelu RKTL:n, TE-keskusten, AYK:n ja korkeakoulujen koekalastukset Konsulttien hoitamat velvoitetarkkailut Kalastusalueiden koekalastukset Tallennettu Herttaan maaliskuun puolivälissä, muutamia lisätty sen jälkeen Joet 232 vesimuodostumaa tallennettuna FIFIindeksin arvot lisätietoihin vähin erin: koealojen määrät kalastusvuodet koskien nimiä indeksiarvoineen tai indeksin vaihteluväli ei muuttujien arvoja Järvet 203 järveä/järven osaa EQR4 pisteytysmenetelmällä muuttujien arvot lisätietoihin: Koekalastusvuosia Tietoa menetelmistä Suuntaa antavia luokituksia Kalatietoa arvioiden tueksi
26 Luokkajakauma kalaaineistossa Joet, n=232 Järvet, n=203 8 % 2 % 30 % 11 % 4 % E 34 % H 31 % 21 % T V Hu 29 % 30 %
27 Jokien kalaluokitus VHAttain V Hu T E H VHA5 VHA4 VHA3 VHA2 VHA1 VHA7 VHA E H T V Hu
28 Järvien kalaluokitus VHAttain E E H T V Hu 0 VHA1 VHA2 VHA3 VHA4 VH A5-7 Hu T
29 Hertan vesimuodostumat
30 Vesimuodostuma? Luokitteluyksikkö Järvi (yli 50 ha) tai joki (valuma-alue yli ha) Pienempiä vesistöjä erikoistapauksissa (esim. Natura, EU-uimaranta) Jaetaan useampaan vesimuodostumaan, kun tyyppi tai ekologinen tila muuttuu Suuret järvet ja joet useimmiten jaettu
31 Vesimuodostuman luokittelu
32 Biologiset tekijät
33 HyMo-arviointi
34 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat
35 HyMo-arviointi, joet
36 Luokittelukartat vesienhoitoalueittain Yhdistelmä ekologisesta luokittelusta ja asiantuntijaarvioista Tulossa nettisivuille lähiaikoina Tiedotus Toimenpideohjelmiin, kuulutetaan ja yhteistyöryhmien käsittelyyn SYKE tarkistaa ja harmonisoi par aikaa
37
38
39
40 Tavoitetilaa ei uskota saavutettavan vuoteen 2015 mennessä läheskään kaikissa vesistöissä Erityisistä syistä siihen voi saada lisäaikaa yhden (6 v.) tai kaksi (12 v.) vesienhoitokautta
41 Kokemuksia luokittelusta Kalatietoa runsaasti muuhun biologiseen luokittelutietoon verrattuna Kelvollista tietoa ekologiseen luokitteluun on kaikkiaan hyvin niukasti Kalaluokittelujärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin ja tuottaa järkeenkäypiä tuloksia Muiden biologisten tekijöiden osalta ohjeet ovat muuttuneet useaan otteeseen ja valmistuivat vasta joulukuussa 2007 Kalatieto otettu kiitollisina vastaan ympäristökeskuksissa Vesimuodostumajako ja sen muutokset tuottavat ongelmia luokittelutiedon käytössä Hertan luokittelutyökalut valmistuneet vasta työn kuluessa TE-keskuksista ja AYK:sta saatu käyttöön erityisesti käyttökelpoista jokikalatietoa Järvien osalta muut kuin RKTL:n omat tai sen teettämät koekalastukset ovat harvoin olleet luokitteluun kelpoisia (väärät verkot tai pyyntiaika, liian pieni otanta) Alueellista yhteistyötä on saatu aikaan, aktiivisuudessa on tietysti eroja alueitten välillä
42 Miten tästä eteenpäin? Luokittelua korjataan ja täydennetään kuulemisen jälkeen 2009 Kalaluokittelun kehittäminen joet: indeksin päivittäminen menossa järvet: luokkarajojen päivittäminen talvella Interkalibrointi EU-maiden kesken VEMU:n toimintaa ja käyttöä toivottavasti kehitetään käyttökokemusten perusteella Koekalastusrekisteri valmistuu 2009, tiedon hallinta ja saatavuus paranee Seuranta Ohjelmia tarkistetaan, luokittelun ja sen kehittämisen tarpeet hyvä arvioida samalla Alueellisen seurannan järjestäminen, hyviä mahdollisuuksia kerätä luokittelutietoa Velvoitetarkkailujen ohjaaminen tuottamaan luokitteluun kelpaavaa tietoa
43 Kuinka RKTL hoitaa leiviskänsä? Tehtävä selväpiirteinen, mutta toteutusvaihtoehtoja on useita Seurannan ja luokittelun töihin osallistui v RKTL:n vakituista ja 19 tilapäistä työntekijää Yhteistyö ja työnjako TE-keskusten ja ympäristökeskusten kanssa saattaa muuttua aluehallintouudistuksen myötä Hoidetaanko omana työnä vai ostaen tai ulkoistaen? Toimipaikkaverkosto antaa hyvät edellytykset, seurantatieto arvokasta myös tutkimukselle Entäpä resurssit, jos maatalouden ympäristötukea ei saadakaan?
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotVesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen
Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotLLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)
5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotTAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotPuulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotVesienhoitolain mukainen seurantaohjelma
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta... 2 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne... 3 3. Pintavesien seuranta...
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 398 Teppo Vehanen Tapio Sutela Henna Korhonen Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet Helsinki 2006 Julkaisija
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotVoiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella
Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotPurojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys
Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys Kari-Matti Vuori & Mika Visuri Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9. 2006, Koli SISÄLTÖ TILAA MITTAAVAT
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotPieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
Lisätiedot