Vesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla
|
|
- Katriina Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Vesienhoitolain mukaiset pinta- ja pohjavesien ohjelmat Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla Lapin ympäristökeskus 2009 SISÄLTÖ 1. Tausta Vesienhoitoalueiden ohjelmien rakenne Pintavedet Yleistä Perus Toiminnallinen Tutkinnallinen Haitalliset aineet Hydrologinen Pohjavedet Yleistä Pohjavesialueiden ryhmittely Määrällisen tilan Kemiallisen tilan Vesienhoitoalueiden seurannan kehittämistarpeet Liitteet Tausta
2 2 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että seurannan avulla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantaohjelmissa on oltava riittävästi paikkoja, jotta pinta- ja pohjavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista. Kullekin vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitoalueen (VHA) ohjelma, jonka tulisi edustaa kattavasti erityyppisiä pinta- ja pohjavesimuodostumia. Lapin alueella sijaitsee kolme vesienhoitoaluetta: Kemijoen vesienhoitoalue (VHA 5), Tornionjoen vesienhoitoalue (VHA 6) ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalue (VHA 7). Kullekin vesienhoitoalueelle on laadittu ohjelma yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Lapin TE-keskuksen kanssa. Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueet ovat ns. kansainvälisiä vesienhoitoalueita. Näillä alueilla ohjelmat pyritään jatkossa laatimaan yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. VPD:n toteutusaikataulujen eroista johtuen seurantoja on tällä hetkellä tarkasteltu lähinnä kansallisella tasolla, mutta rajavesien vesienhoitoa kehitetään yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Mainittujen vesienhoitoalueiden lisäksi Lapin alueeseen kuuluu myös pohjoisimpia latvavesiä Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueesta (VHA 4), mutta tämän vesienhoitoalueen seurannasta päävastuun kantavat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset. Vesienhoitoalueiden ohjelmat pohjautuvat pääosin ympäristöhallinnon ohjelmiin ja velvoitetarkkailun havaintopaikkoihin, joilta on pitkäaikaisia ja luotettavia aikasarjoja. Uutta vesienhoitoalueiden ohjelmissa on biologisen seurannan osuuden korostuminen. Uudessa vesien ekologisen tilan luokittelussa eliölajisto ja eliöyhteisöjen rakenne (vesikasvit, kasviplankton, pohjaeläimet, kalat) ovat tärkeässä roolissa. Seurantaohjelman tavoitteena on saada vesistön tilasta monipuolisempi kuva kuin minkä aiempi, veden laatuun keskittynyt antoi. Ensimmäiset vesienhoitoalueen ohjelmat laadittiin loppuvuodesta 2006, ja niitä muokattiin ympäristöministeriön linjausten mukaisesti alkuvuodesta Yhteistyöryhmälle ensimmäiset VHA-ohjelmat esiteltiin keväällä Resurssien vähäisyyden vuoksi ohjelmissa keskityttiin pinta-alaltaan ja vesitilavuudeltaan kaikkein merkittävimpiin kohteisiin. Seurantaohjelmien kattavuutta pyrittiin parantamaan täydentämällä ohjelmia vuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana. Täydennetyt ohjelmat esiteltiin yhteistyöryhmälle toukokuussa 2009 järjestetyssä kokouksessa. Vesistöjen runsaan määrän vuoksi Lapin alueella täydennetyt vesienhoitoalueiden pintaveden ohjelmat eivät ole riittäviä vesienhoitolaissa edelletyn yhtenäisen ja monipuolisen kokonaiskuvan saamiseksi vesistöjen tilasta. Puutteena on edelleen pienempien vesistötyyppien heikko edustavuus ohjelmassa. Resurssisyistä a on jouduttu painottamaan pinta-alaltaan ja vesitilavuudeltaan merkittäviin kohteisiin. Seurantapaikat löytyvät myös ympäristötiedon hallintajärjestelmästä (Hertta), joka on käytettävissä ympäristöhallinnon www-sivuilla: (vaatii rekisteröitymisen). Pintavesien tila: Hertta > Pintavesien tila > VHS Seuranta Hydrologiset havainnot: Hertta > Vesivarat > Hydrologiset havainnot Pohjavedet: Hertta > Pohjavedet > Seuranta-asemat 2. Vesienhoitoalueiden ohjelmien rakenne Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ohjelma koostuu perusseurannasta, toiminnallisesta seurannasta sekä tutkinnallisesta seurannasta (kuva 1). Perusseurannan tavoitteena on antaa tietoa luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmistoiminnan (esim. happamoituminen ja ilmastonmuutos) pitkäaikaismuutoksista sekä antaa yleiskuva vesienhoitoalueen vesistöjen tilasta. Perus on pääosin valtion viranomaisten suorittamaa a. Toiminnallinen keskittyy vesistöä kuormittavan tai muuttavan toiminnan (esim. teollisuus, asumajätevedet, säännöstely) vaikutusten an.
3 VHA an liitettävä osa VHA -seurannan ulkopuolelle jäävä osa seurannoista 3 Toiminnallinen perustuu pääosin toi- minnanharjoittajien tekemiin velvoitetarkkailuihin sekä viranomaisten toteuttamaan hajakuormituksen an. Tutkinnallista a toteutetaan erityistapauksissa, esimerkiksi ympäristöonnettomuuksien yhteydessä tai alueen vesien tilan heiketessä voimakkaasti tuntemattomasta syystä. Tutkinnallinen on luonteeltaan edellisiä lyhytaikaisempaa ja intensiivisempää. Valtakunnallinen Alueellinen Toiminnanharjoittajien tarkkailut Vertailuolosuhteet Perus Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus Hajakuormitus Toiminnallinen Pistekuormitus Rakenteelliset muutokset Tutkinnallinen Ekologisen tilan selvitykset Vahinko- ja häiriötilanteet Erityisalueiden Suojelualuerekisterin kohteet Uimavedet* Vedenoton * Kunnat vastaavat seurannoista Kuva 1. Seurantaohjelman osa-alueet. Perus- ja toiminnalliseen an valittujen paikkojen tulee olla edustavia ja pysyvyydeltään pitkäaikaisia. Kaikkea valtakunnallista tai alueellista a ei siis sisällytetä VHAohjelmaan, mutta kaikkia soveltuvia tietoja käytetään hyödyksi vaikutusten arviointeja tehtäessä ja vesistöjen tilaa luokiteltaessa. Lisäksi alueelliset ympäristökeskukset selvittävät edelleen alueellaan havaittuja ongelmia vesien tilassa ja laadussa. 3. Pintavedet 3.1 Yleistä Vesienhoitolaki edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantaohjelmissa on pyritty resurssien puitteissa ottamaan huomioon erilaisten pintavesityyppien esiintyminen alueella ja alueellinen kattavuus (liitteet 1, 3 ja 5). Paikkojen valinnassa on pyritty huomioimaan myös erityiset alueet kuten Natura 2000 suojelualuerekisteriin kuuluvat kohteet. Käytännössä seurantoihin osoitettujen resurssien vähäisyys on pakottanut keskittämään seurannat etupäässä suuremmille ja alueellisesti merkittävimmille pintavesityypeille.
4 4 Seurantaohjelma on laadittu yhdistämällä soveltuvin osin viranomaisten järjestämä ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailu. Kalaston seurannan tarpeet Lapin ympäristökeskus on suunnitellut yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Lapin TE-keskuksen kanssa. Seurantaohjelmissa esitetään paikat, seurattavat laatutekijät ja tiheydet. Seurantatiheydet ja ajoitus on pyritty valitsemaan siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. 3.2 Perus Perus on säännöllistä pintavesien tilan a, joka antaa tietoa luonnonolojen ja laajaalaisen ihmisen toiminnan vaikutusten pitkäaikaismuutoksista. Lisäksi perusa tehdään ihmisen toiminnasta tehdyn vaikutusarvioinnin todentamiseksi ja ohjelmien suunnittelemiseksi. Perusan sisältyy eri järvi- ja jokityyppejä edustavia mahdollisimman luonnontilaisia kohteita, joiden tietoa käytetään vertailutilana ekologisen tilan luokittelussa. Lisäksi perusverkkoon sisältyy vesienhoitoalueella merkittäviä suuria järviä ja jokia. Perus kohdistuu biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin. Näitä tekijöitä seurataan kullakin kuusivuotisella vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Perus voidaan harventaa joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella järjestettäväksi, mikäli aiemman -aineiston perusteella tiedetään asianomaisen pintaveden tilan olevan vähintään hyvä ja tilan arvioidaan säilyvän hyvänä tai paranevan. Biologisia muuttujia pyritään seuraamaan mahdollisimman kattavasti resurssien asettamissa rajoissa. Järvissä seurattavia biologisia tekijöitä ovat kasviplankton, piilevät, pohjaeläimet, vesikasvit ja kalat. Osa havaintopaikoista on niin sanottuja intensiivipaikkoja, joissa fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ja osaa biologisista laatutekijöistä seurataan vuosittain, mutta suurimmalla osalla havaintopaikoista a toteutetaan määrävuosin joka kolmas tai kuudes vuosi. Lähellä luonnontilaa olevissa vertailuvesistöissä joidenkin biologisten tekijöiden kuten vesikasvillisuuden ja kalaston a toteutetaan harvemmin, 12 vuoden välein. Perusan tulevilta järvihavaintopaikoilla seurataan biologisten muuttujien lisäksi perinteisiä fysikaalis-kemiallisia vedenlaatumuuttuja pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa. Jokien koskipaikoilla seurataan pohjaeläimiä, piileviä ja kaloja. Seurannat toistetaan vähintään kuuden vuoden välein. Jokien fysikaalis-kemiallista veden laatua seurataan vähintään neljä kertaa vuodessa ja tehtävät määritykset ovat pääosin samat kuin järvillä. Perusan ja toiminnalliseen an sekä perus- ja toiminnalliseen an kuuluvien havaintopaikkojen määrät vesienhoitoalueittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Pintavesien paikkojen määrä sekä paikkojen jakautuminen perus- ja toiminnalliseen an Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueilla. Kemijoen vesienhoitoalue (VHA 5) Havaintopaikkoja Perus Toiminnallinen P T P & T Yhteensä Joet Järvet Rannikkovedet Yhteensä
5 Tornionjoen vesienhoitoalue (VHA 6) Havaintopaikkoja 5 Perus Toiminnallinen P T P & T Yhteensä Joet Järvet Rannikko Yhteensä Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalue (VHA 7) Havaintopaikkoja Perus Toiminnallinen P T P & T Yhteensä Joet Järvet Yhteensä Rannikkovesien perusverkostoon on valittu valtakunnalliseen an kuuluvat intensiiviasemat sekä osa valtakunnallisista kartoitusasemista. Rannikkovesissä seurataan vesikemian lisäksi lähinnä pohjaeläimistöä ja kasviplanktonin koostumusta. Kalat eivät kuuluu rannikkovesiä luokittelevien tekijöiden joukkoon. Perämeren alueelle ei ole vielä kehitetty sinne soveltuvaa vesikasvillisuuden menetelmää, minkä vuoksi ko. puuttuu vielä alueen havaintopaikoilta. 3.3 Toiminnallinen Pintavesien toiminnallinen kohdistuu vesimuodostumiin, joissa hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa tai vesialueen tila uhkaa heikentyä. Toiminnallisen seurannan avulla pyritään saamaan selville toimenpideohjelman vaikutukset. Toiminnallinen on koottu lähinnä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista sekä viranomaisten toteuttamasta maa- ja metsätalouden vaikutusten hankkeeseen kuuluvista havaintopaikoista. Toiminnallisessa seurannassa käytetään samoja menetelmiä ja muuttujia kuin perusseurannassa, jotta ekologisen tilan luokittelu olisi mahdollista tyyppikohtaisten vertailuolosuhteiden pohjalta (perusseurannan referenssipaikat). Toiminnallisessa seurannassa riittää kuitenkin vesistöä muuttavan toiminnan vaikutuksia parhaiten kuvaavien biologisten muuttujien. Toiminnalliseen an sisältyy myös vaikutusten arvioimiseksi tarpeellisia fysikaalis-kemiallisia ja hydrologismorfologisia muuttujia. Toiminnallisen seurannan velvoitetarkkailuihin kuuluvilla kohteilla noudatetaan voimassa olevien velvoitetarkkailusuunnitelmien näytteenottoaikatauluja, ja muiltakin osin toimitaan voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. 3.4 Tutkinnallinen Tutkinnallista a tehdään toimenpideohjelman laatimista varten silloin, kun syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai saavuttamatta jääminen johtuu äkillisestä syystä (ympäristövahingot). Vesienhoitoalueiden ohjelmiin ei ole toistaiseksi ehdotettu tutkinnallista a. 3.5 Haitalliset aineet
6 6 Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista ai- neista annetussa asetuksessa (1022/2006) säädetään näitä aineita koskevista tarkkailuista. Tarkkailupaikat ja -tiheydet määrätään ympäristölupaan liittyvissä tarkkailumääräyksissä. Näistä lupavelvollisten toiminnanharjoittajien tarkkailuista sisällytetään vesienhoitoalueen ohjelmaan sellaisia, joissa kertyy luokittelussa käyttökelpoista tietoa, eli tarkkailtaville aineille on vahvistettu ympäristönlaatunormit. Näin toteutetaan vesienhoitolain velvoitteita sekä perusseurannan, toiminnallisen seurannan että tutkinnallisen seurannan osalta. Tämän lisäksi ympäristöhallinto toteuttaa viranomaisna torjunta-aineiden pitoisuuksia kartoittavaa perusa, jotta voidaan toimenpideohjelman keinoin estää muusta kuin luvanvaraisesta toiminnasta johtuva ympäristönlaatunormin ylittyminen. Lapin alueella haitallisten aineiden pitoisuuksien tarve on onneksi nykyisellään vähäinen. 3.6 Hydrologinen Vesienhoitoalueiden pintavesissä suoritetaan valtakunnallista ja jatkuvaa vedenkorkeuden ja virtaaman a. Tämän lisäksi vesienhoitoalueilla toteutetaan muutakin kansallista ja alueellista hydrologista a sekä säännösteltyjen vesistöjen velvoitetarkkailuja. Seurannan lisäksi jokaiselle vesistöalueelle on laadittu vesistömalli, josta voidaan arvioida vesimäärää alueilla, joilta ei ole saatavissa havaintoja. Nykyinen havaintoverkko ja mallinnus täyttää myös Vesienhoitoasetuksen vaatimukset hydrologisesta seurannasta. 4. Pohjavedet 4.1 Yleistä Pohjavesien ohjelmaan kuuluu pohjaveden määrällisen tilan ja kemiallisen tilan a. Määrällisen tilan seurannassa seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja otettua vesimäärää. Kemiallisen tilan on sekä laadun perusa että toiminnallista a. Vesienhoitolaki edellyttää, että ohjelmassa on riittävästi paikkoja, jotta pohjaveden pinnankorkeus, laatu sekä niiden luontainen tai ihmistoiminnan niihin aiheuttama vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Vesienhoitolain edellyttämä pohjavesien perustuu olemassa oleviin seurantoihin ja koostuu yleensä valtakunnallisten pohjavesiasemien ohjelmasta, valittujen vesihuoltolaitosten raakavesiseurannoista ja toiminnanharjoittajien lupamääräyksiin perustuvista tarkkailuista. Perusseurannan tavoitteena on saada kattava yleiskuva pohjaveden laadusta ja tunnistaa mahdolliset ihmistoiminnan vaikutukset. Toiminnallisen seurannan tarkoitus on tunnistaa ihmistoiminnasta johtuvat merkitykselliset pilaavien aineiden pitoisuudet ja pysyvät nousevat muutossuunnat. Toiminnalliseen an sisältyy myös likaantuneiden tai pilaantuneiden pohjavesien. 4.2 Pohjavesialueiden ryhmittely
7 7 Suomessa pohjavedet on jaettu 9:ään ryhmään. Ryhmittely on tehty hydrogeologisin perustein, eivätkä rajaukset noudata vesienhoitoalueiden rajoja. Suuremmilla ryhmillä pyrittiin yksinkertaistamaan seurannan toteuttamista. Kustakin pohjavesimuodostumaryhmästä on valittu edustavat paikat vesienhoitoalueen ohjelmaan. 4.3 Määrällisen tilan Pohjaveden määrällistä tilaa seurataan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeutta. Pohjaveden määrällistä tilaa seurataan pohjavedenottamoilla, joilla on vesilain mukainen vedenottolupa. Vesilain mukaan yli 250 kuutiometriä päivässä pohjavettä ottavilla laitoksilla tulee olla vedenottolupa. Pienemmilläkin ottamoilla tarkkaillaan yleensä pohjaveden pintaa. Määrällisen seurannan havaintopaikat on valittu siten, että olisi mahdollisimman kattava (liitteet 2, 4 ja 6). Pohjaveden määrällistä tilaa seurataan Lapissa 30:lla paikalla. Määrällistä a tulee tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa. 4.4 Kemiallisen tilan Pohjaveden kemiallisen tilan seurannalla pyritään saamaan kokonaiskuva pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitsemaan ihmistoiminnasta aiheutuvat muutossuunnat. Seuranta painottuu tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Pohjavesien kemiallisen tilan on jaettu perusan ja toiminnalliseen an. Seurantaa tehdään tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden luonnollisen tilan selvittämiseen käytetään ympäristöhallinnon pisteitä. Vedenhankintakäytössä olevien pohjavesimuodostumien laatua voidaan seurata vedenottamoiden raakavesiseurannan kautta. Vedenottamot ja lähteet ovat sopivia näytteenottopaikkoja, koska ne keräävät tai purkavat vettä laajalta alueelta ja siten edustavat pohjavesialueen tai ryhmän keskimääräistä tilaa. Perusan sisällytetään myös pohjavesialueita, joilla sijaitsee pohjaveden laadulle mahdollisesti riskiä aiheuttavia toimintoja. Lapin vesienhoitoalueilla kemiallisen tilan perusan on sisällytetty 43 pistettä (liitteet 2, 4 ja 6). Toiminnalliseen an sisällytetään puolestaan ne pohjavesialueet, joilla on jo todettu pilaantumista. Näillä alueilla pilaavien aineiden pitoisuudet ylittävät kansallisesti asetetut raja-arvot tai pohjavesidirektiivissä määritettyjen tarkasteluiden perusteella ne eivät täytä pohjaveden hyvän tilan määritelmää. Toiminnallista a vaativia kohteita ei ole todettu Lapin alueella. 5. Vesienhoitoalueiden seurannan kehittämistarpeet Vesistöjen runsaan määrän vuoksi täydennetyt vesienhoitoalueiden pintavesien ohjelmat eivät ole riittäviä vesienhoitolaissa edelletyn yhtenäisen ja monipuolisen kokonaiskuvan saamiseksi vesistön tilasta. Puutteena on erityisesti pienempien vesistötyyppien heikko edustavuus ohjelmassa. Resurssisyistä a on jouduttu painottamaan pinta-alaltaan ja vesitilavuudeltaan merkittäviin kohteisiin. Seurantojen kehittämistarve on selkeässä ristiriidassa valtionhallinnon tuottavuusohjelman kanssa, minkä johdosta seurannan voimavaroja joudutaan karsimaan 10 % vuoteen 2011 mennessä. Nykyisillä resursseilla Lapin ympäristökeskus ei pysty toteuttamaan kaikkia täydennetyn ohjelman biologisia määrityksiä, vaan biologisten määritysten hankkiminen ostopalveluina vaatisi vuosittain lisärahoitusta yhteensä noin euroa. Nykyinen pohjavesien perus ei anna riittävän kattavaa kuvaa pohjavesien laadusta ja määrästä. Tämän vuoksi a tulisi lisätä. Olemassa olevaan verkkoon on liitetty ainoastaan joitakin suurimpien vesihuoltolaitosten raakavesiseurantoja. Seuranta tulee jatkossakin perustumaan paljolti vedenottajien suorittamaan an siten, että kaikki vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet saataisiin vedenottajien suorittaman raakaveden seurannan piiriin. Näiden seu-
8 8 rantojen lisäksi on kuntien myöntämissä ympä- ristöluvissa sekä maa-ainestenottoluvissa velvoitettu toiminnanharjoittajia seuraamaan pohjavesiä. Kaikkia näitä tietoja pyritään hyödyntämään kattavasti ohjelman täydentämisessä. Ympäristöhallinnon suorittaman pohjavesien seurannan lisääminen tulevassa resurssitilanteessa ei ole mahdollista. Erityisesti moreenimuodostumissa sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjavesiasemilla tapahtuvaa laaduna harvennetaan ja resurssia siirretään muille pohjavesialueille. Täydennettyyn pintavesien ohjelmaan on pyritty resurssien puitteissa ottamaan mukaan vesiluonnon kannalta merkittäviä Natura 2000 kohteita, mutta tarvetta biodiversiteettiseurannan ja VHA-seurannan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi on edelleen. Esimerkiksi luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kalkkijärvien, rehevien lintujärvien sekä uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä omaavien virtavesien kartoitus ja vaatisi lisäpanostusta. Biologisia menetelmiä tulee edelleen kehittää siten, että ne kuvaavat entistä monipuolisemmin vesistöjen ekologista tilaa (esim. järvien rantavyöhyke). Erityisesti vesimuodostumien morfologisten ominaisuuksien ja hydro-morfologisen muuttuneisuuden vaatii kehittelyä ja resursseja. Erityisesti Kemijoen vesienhoitoalueen säännösteltyjen järvien ja muokattujen jokien tilasta on nykyisellään olemassa erittäin vähän tietoa. Näille muokatuille ja säännöstellyille vesille tulee kehittää menetelmiä, jotka kuvaavat paremmin hydrologis-morfologisten muutosten vaikutuksia. Rannikkovesien seurannan osalta Perämeren alueelle ei ole vielä kehitetty alueelle soveltuvaa vesikasvillisuuden menetelmää. Alueelle soveltuvan menetelmän kehittäminen yhteistyössä Ruotsalaisten, Suomen ympäristökeskuksen, aluekeskusten ja Metsähallituksen kesken olisi ensiarvoisen tärkeää, koska Perämeren alueelle on suunnitteilla useita isoja hankkeita, jotka toteutuessaan voivat muuttaa merkittävästi alueen vesiluontoa. Tällöin vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan vertailu- ja tietoa mahdollisimman luonnontilaisilta vertailualueilta. Haitallisten aineiden seurannan osalta tarvetta lisää haitallisten aineiden tytärdirektiivi, ns. EQS-direktiivi, joka asettaa velvoitteita aineille myös sedimentissä ja eliöstössä. Lähes kaikki direktiivin sisältämät aineet ovat vaarallisia prioriteettiaineita, jotka ovat Suomessakin relevantteja (erityisesti Hg ja TBT, myös HCB, HCH, PBDE ja PAH-yhdisteet). Näiden lisäksi uusina tarkasteltavina aineina direktiivin liitteessä mainitaan mm. PCB, dioksiinit ja PFOS. Koska useimmat näistä aineista on jo kielletty, oleellista on varmistaa, etteivät pitoisuudet sedimentissä (ja/tai eliöstössä) nouse merkittävästi. Tämä tulee osoittaa mittauksilla riittävän monilla kohteilla ja kaikilla vesienhoitoalueilla jo nyt ensimmäisellä kaudella. Toiminnalliseen an sisältyvien vesistöjen velvoitetarkkailujen ja kalataloustarkkailujen ohjelmia tulee edelleen kehittää vesienhoitolain ja vesienhoitoasetuksen mukaisiksi. 6. Liitteet Liite 1. Kemijoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 2. Kemijoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 3. Torniojoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 4. Torniojoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 5. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 6. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat.
9 Liite 1. Kemijoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat. 9
10 Liite 2. Kemijoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat. 10
11 Liite 3. Torniojoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat. 11
12 12 Liite 4. Torniojoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat. Liite 5. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen pintavesien ohjelman havaintopaikat.
13 13 Liite 6. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen pohjavesien ohjelman havaintopaikat.
14 14
Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta... 2 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne... 3 3. Pintavesien seuranta...
LisätiedotTAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu
Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Merja Antikainen, Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Talousvesikoulutus 28.9.2017 Tampere 18.9.2017 Vesienhoitosuunnittelulla vedet hyvää tilaan tietämys vesien
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotPieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien
LisätiedotSeurannassa käytettävät menetelmät, noudatettavat standardit ja laadunvarmistus
8 Vesien seuranta 8.1 Järvien ja jokien tilan seuranta Vesienhoitoalueen seurantaohjelman periaatteet Vesienhoitolaki edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
Lisätiedot8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta
8 Vesien seuranta 8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta Vesienhoitoalueen seurantaohjelman periaatteet Vesienhoitolaki edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva
LisätiedotVoiko Inarijärven vettä juoda?
Voiko Inarijärven vettä juoda? Annukka Puro-Tahvanainen Inarijärvi-seminaari 10.-11.6.2009 1 Esityksen aiheet Inarijärven tilan seuranta Veden laatu ja hydrologia Biologiset muuttujat ja ympäristömyrkyt
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVesienhoitoalueen seuranta
Ympäristöministeriön raportteja 20 2006 Vesienhoitoalueen seuranta Seurannan periaatteet ja esimerkkejä seurantaohjelman laatimiseen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 20 2006 Vesienhoitoalueen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Lisätiedot8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta
8 Vesien seuranta 8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta Vesienhoitoalueen seurantaohjelman periaatteet Vesienhoitolaki edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotPäivitetty joulukuu Vesienhoito uudistuu
Päivitetty joulukuu 2005 Vesienhoito uudistuu Kuva Tuukka Pahtamaa Tavoitteena vesien hyvä tila Vesienhoidolle ja suojelulle on tulossa yhtenäiset tavoitteet EU:n jäsenmaissa. Vesienhoidon tavoite on vaativa:
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotHE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1037 1040 SISÄLLYS N:o Sivu 1037 Laki Kanadan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron
LisätiedotPintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät. Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä
2870 N:o 1040 Liite 1 Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä
LisätiedotVesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä
Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
LisätiedotPurojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys
Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys Kari-Matti Vuori & Mika Visuri Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9. 2006, Koli SISÄLTÖ TILAA MITTAAVAT
LisätiedotMaakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta
Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotPohjavedet vesienhoitosuunnitelmissa
Pohjavedet vesienhoitosuunnitelmissa Juhani Gustafsson Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö juhani.gustafsson@ymparisto.fi Maailman vesipäivän seminaari, 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki Vesipuitedirektiivi
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotVesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo Seppo Hellsten Jari Ilmonen Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Sisältö Aiemman ohjeistuksen läpikäyntiä
LisätiedotTORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE
TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS SUOMEN PUOLEISEN ALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet
Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotPohjavedenottamoiden velvoitetarkkailu. Esityksen sisältö. -nykytila ja kehitystarpeet
Pohjavedenottamoiden velvoitetarkkailu -nykytila ja kehitystarpeet Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 15.-16.5.2019 Esityksen
LisätiedotTaustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista
28.4.2017 Pohjavedenottamoiden riskienhallinnan tehostaminen pohjavesiyhteistarkkailuilla Kivimäki, A.-L., Lahti, K., Loikkanen, H., Pönni, J., Ahonen, J., Backman, B., Kaipainen, T. & Luoma, S. Valtakunnalliset
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotPohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset
Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotOULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004
OULUJOEN IIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artikla edellyttää, että kullakin vesienhoitoalueella
LisätiedotMaankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus
Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella Maailman vesipäivän seminaari 2009 Ulla-Maija Liski Hämeen ympäristökeskus Ulla-maija.liski@ymparisto.fi Alueellinen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ja maa-
LisätiedotVedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet
Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017
Lisätiedot1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja edustajien vaihdokset
MUISTIO 18.6.2009 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Paikka Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Aika 7.5.2009 Läsnä Leena Gunnar (pj) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotKEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004
KEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan edellyttämä alustava selvitys
LisätiedotPohjaveden suojelu Pohjois- Savossa
Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa Ajankohtaista 2019 9.4.2019 Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu Luokittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä ja siihen liittyvään asetukseen Työ aloitettu
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.
VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet
LisätiedotMuuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n
Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotJakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,
Jakeluasemat pohjavesialueella Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari, 21.11.2017 Taustaa Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotPohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke
Pohjavesiyhteistarkkailujen kehittäminen Anna-Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 11.10.2016 Raaseporin kaupungintalo 1 Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista
Lisätiedot2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotSusanna Rinta. EU:n vesipuitedirektiivin soveltaminen Suomen oloissa: Tapaustarkasteluna Säkylän Pyhäjärvi
Susanna Rinta EU:n vesipuitedirektiivin soveltaminen Suomen oloissa: Tapaustarkasteluna Säkylän Pyhäjärvi Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Selvityksiä nro 35 Helsinki 2005 EU:N VESIPUITEDIREKTIIVIN
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
Lisätiedot