VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN SÄÄNNÖSTELTYJEN VESIEN VERTAILUOLOT JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET Kemijärven pohjaeläimistö
|
|
- Sami Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 käsikirjoitus Liite 5 VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN SÄÄNNÖSTELTYJEN VESIEN VERTAILUOLOT JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET Kemijärven pohjaeläimistö Jukka Aroviita Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Aineistot Vertailuaineistot Ekologisen tilan arviointi Kemijärven ekologinen tila Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus Toimenpiteiden vaikutukset )Vedenkorkeuden nosto helmikuun alussa 0,3 metrillä ) Kevään alimpien vedenkorkeuksien nosto 1 metrillä ) Kesäaikaisen säännöstelyalarajan lasku 0,5 metrillä ) Kaisanlahden pohjapato N ,35 m ja 5) Narkiperän pohjapato N , ) -11) Muut toimenpiteet Kokonaisarvio toimenpiteistä Arvion muun ihmistoiminnan vaikutuksesta Paras (mahdollinen) saavutettavissa oleva ekologinen tila Kirjallisuus...9 Taulukot ja kuvat...10
2 1. AINEISTOT Tässä tapaustutkimuksessa käytetyt pohjaeläinaineistot ja ekologisen tilan arviointimenetelmät olivat samaoja kuin CENOREG-hankkeen tarkasteluissa (). Työssä tarkasteltiin kahden rantavyöhykkeen habitaatin, ylemmän (kivikko, 0,4 m syvyys, potkuhaavinta) ja syvemmän rannan (pehmeä pohja, n. 2 m syvyys, Ekman-noudin) pohjaeläimistön tilaa. Kemijärven pohjaeläinnäytteet kerättiin Ruopsanniemen, Soppelan ja Ritasalmen tutkimuslinjoilta (Kuva 1). Soppelan linja edustaa hiekkarantaa ja Ritasalmen ja Ruopsanniemen linjat ovat moreenirantoja. Linjat olivat samoja kuin aikaisemmassa Tikkasen (1987) tutkimuksessa. Linjoista Ritasalmi sijaitsee Hietaselällä Kivisalmen padottavan luonnonkynnyksen takana, kun taas Soppela ja Ruopsanniemi sijaitsevat täyden säännöstelyn alueella. 2. VERTAILUAINEISTOT Vertailuaineistoina käytettiin CENOREG hankkeessa kerättyjä pohjaeläinaineistoja muutamilla kirjallisuudesta kerätyillä aineistoilla täydennettynä. Ylemmän rannan vertailujärviä (n = 6) olivat Änättijärvi, Lentua, Jormasjärvi, Kellojärvi, Lammasjärvi ja Kuohatti. Syvemmän rannan vertailujärvet (n = 11) olivat Änättijärvi, Lentua, Jormasjärvi, Kellojärvi, Lammasjärvi, Kuittijärvi (RUS), Konnevesi, Pihlajavesi, Pyhäselkä, Onkamo ja Karjalan Pyhäjärvi. Vertailujärvien pienestä määrästä johtuen ei tyyppikohtaisia vertailuoloja muodostettu, vaan vertailujärviä tarkasteltiin yhtenä tyyppinä. Järvityypittelyehdotuksen mukaan järvet kuuluisivat tyyppeihin 5, 7 ja EKOLOGISEN TILAN ARVIOINTI Ekologisen tilan arvioinnissa pyrittiin mittaamaan VPD:n ohjeellisia luokittelutekijöitä molemmissa habitaateissa seuraavasti (sulkeissa tarkasteltu muuttuja) molemmissa habitaateissa: taksonikoostumus (vertailujärville ominaiset [p 0,4] lajit), runsausssuhteet (PMA-indeksi, Novak & Bode 1992), tärkeiden taksonomisten ryhmien esiintyminen (vertailujärville ominaiset [p 0,4] ryhmät) muutosherkkien ja epäherkkien taksonien suhde (EPT/Muut) ja monimuotoisuus (taksonilukumäärä). Muuttujien EQR-arvot (= havaittu arvo / vertailujärvien keskiarvo) yhteismitallistettiin lineaarisella uudelleenskaalauksella niin, että erinomaisen ja hyvän tilan raja määrättiin vertailujärvien 10. % -pisteeseen ja tämä kiinnitettiin arvoon EQR = 0,8 (ks. tarkemmin Hämäläinen ym. 2005). Näin ollen tasavälisellä luokituksella E/H-raja sai arvon EQR = 0,8, H/T-raja EQR = 0,6 jne. Yhteismitallistetuista muuttujien EQR-arvoista laskettiin keskiarvo (EQR ka ) kokonaisvaltaisen ekologisen tilan arviota varten. Myös EQR ka yhteismitallistettiin. Kokonaisvaltainen tila-arvio laskettiin 1) ylemmälle rannalle, 2) syvemmälle rannalle ja 3) rantavyöhykkeelle molempien habitaattien keskiarvona Kemijärven ekologinen tila Lähes kaikkien pohjaeläinmuuttujien arvot olivat Kemijärvellä, molemmissa habitaateissa, alle vertailujärvien vaihtelun (Taulukko 1). Alhaisimmat muuttujien arvot saivat muutosherkkien ja epäherkkien taksonien suhdetta kuvaava EPT/Muut suhde, runsaussuhteita kuvaava PMA-indeksi (kivikko) ja taksonikoostumusta kuvaava vertailujärville ominaisten taksonien esiintyminen. Kemijärveltä puuttui yhteensä 18 (kivikko) ja 10 (pehmeä pohja) vertailujärville ominaista taksonia, joista useimmat olivat päivänkorentoja, koskikorentoja tai vesiperhosia (EPT) (Taulukko 2). Vertailujärville ominaisten taksonomisten ryhmien esiintyminen oli säännösteltyjen järvien erottelukyvyltään karkein tarkastelluista muuttujista eikä Kemijärvi poikennut sen perusteella vertailuolovaihtelusta. Kokonaisvaltainen ekologisen tilan arvio oli molemmille habitaateille tyydyttävä ja rantavyöhykkeen ekologisen tilan arvio näin ollen myös tyydyttävä (EQR = 0,5). Heikoimman lenkin
3 periaatetta sovellettaessa tila on välttävä johtuen syvemmän rannan alhaisesta EPT/Muut suhteesta. Taulukko 1. Kemijärven ja vertailujärvien (ka 10.% piste (min-maks)) rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ekologinen tila kahdella rantavyöhykkeen habitaatilla. Ekologinen tila on arvioitu viiden muuttujan perusteella, joista on ilmoitettu alkuperäiset arvot, EQR-arvot (havaittu arvo / vertailujärvien ka). Vaihtoehtoisina kunkin habitaatin kokokonaisvaltaisina tila-arvioina on niiden viiden muuttujan EQR-arvojen keskiarvo, mediaani ja alhaisin arvo (One-out, all-out). Kemijärvi Luokittelutekijä Muuttuja Kivikko Pehmeä pohja Vertailujärvet Kivikko (n=6) Pehmeä pohja (n=11) Alkuperäiset arvot Taksonikoost. Vert. omin. taks ,2 29 (27 33) 11,5 10 (8 14) Runsaussuht. PMA 1 0,30 0,55 0,69 0,56 (0,55 0,79) 0,71 0,59 (0,58 0,83) Tärkeät ryhmät Vert. omin. ryhm ,3 11,5 (11 15) 8,0 7 (7 9) Herkät / epäh. EPT/Muut 7/14 = 0,50 2/8 = 0,25 1,09 0,92 (0,89 1,43) 0,74 0,60 (0,27 1,00) Monimuot. Taks. lkm ,7 31,5 (29 42) 18,6 14 (14 32) EQR-arvot 2 Taksonikoost. Vert. omin. taks. 0,44 0,48 1,02 (0,74 1,17) 1,01 (0,64 1,35) Runsaussuht. PMA 1 0,44 0,74 1,00 (0,79 1,14) 1,00 (0,78 1,22) Tärkeät ryhmät Vert. omin. ryhm. 0,85 0,69 1,00 (0,77 1,18) 1,00 (0,80 1,20) Herkät / epäh. EPT/Muut 0,43 0,33 1,00 (0,78 1,39) 1,00 (0,36 1,36) Monimuot. Taks. lkm 0,53 0,57 1,01 (0,74 1,30) 1,00 (0,80 1,58) Keskiarvo 0,48 0,50 1,03 (0,73 1,23) 1,01 (0,77 1,27) Mediaani 0,39 0,52 1,09 (0,71 1,32) 1,04 (0,72 1,34) One-out, all-out 0,43 0,33 0,81 (0,74 0,92) 0,79 (0,36 0,93) 1) Ei sisällytetty surviaissääsken (Chironomidae) toukkia. 2) Uudelleenskaalatut arvot (ks. teksti). Taulukko 2. Kemijärveltä kokonaan puuttuvat, mutta vähintään 40 % vertailujärvissä esiintyneet taksonit kahdella rantavyöhykkeen habitaatilla. Esiintymis-% Ryhmä Taksoni Kivikko Pehmeä pohja Kovakuor. Oulimnius tuberculatus 100 Päivänkor. EPT Leptophlebia spp Vesiperh. EPT Athripsodes cinereus 100 Vesiperh. EPT Polycentropus flavomac. 100 Päivänkor. EPT Caenis horaria 100 Päivänkor. EPT Centroptilum luteolum 83 Vesiperh. EPT Hydroptila spp. 83 Vesiperh. EPT Cyrnus trimaculatus 83 Päivänkor. EPT Ephemera vulgata Vesiperh. EPT Cyrnus flavidus Päivänkor. EPT Heptagenia dalecarlica 67 Luteet Corixidae 67 Koskikor. EPT Nemoura spp. 67 Vesiperh. EPT Lepidostoma hirtum 67
4 Vesiperh. EPT Tinodes waeneri 67 Vesiperh. EPT Molanna angustata 64 Harvasukasm. Stylaria lacustris 55 Kotilot Gyraulus spp. 55 Kovakuor. Limnius volckmari 50 Päivänkor. EPT Cloeon dipterum 50 Kaislakor. Sialis sordida 50 Vesiperh. EPT Mystacides azurea 50 Kaislakor. Sialis morio 45 Vesiperh. EPT Oecetis ochracea 45 Vesiperh. EPT Molanna submarginalis 45 Yht. lkm Vedenkorkeuden säännöstelyn vaikutus Rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ekologisen tilan arviolla oli selvä yhteys vedenkorkeuden säännöstelyyn (CENOREG-hanke, Kuvat 2 ja 3). Pääsääntöisesti rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ekologinen tila oli alle hyvän säännöstellyissä järvissä, joiden talvialema on yli 3-4 m. Pohjaeläinmuuttujien suhde säännöstelyn voimakkuuteen (talvialenema) oli pikemminkin porrasmainen kuin lineaarinen. Ainoastaan herkkien ja epäherkkien taksonien suhdetta kuvaavan EPT/Muut muuttujan suhde talvialenemaan vaikutti lineaariselta. Lievemmin (talvialenema < 2 m) säännösteltyjen järvien pohjaeläinperustainen rantavyöhykkeen ekologinen tila oli kuitenkin keskimäärin parempi verrattuna voimakkaammin (> 2 m) säännösteltyihin järviin. Voimakkaammin säännösteltyjen järvien joukossa olikin vähemmän vaihtelua kuin lievemmin säännösteltyjen, eikä talvialeneman kasvu kolmesta seitsemään metriin enää aiheuttanut niiden joukossa merkittävää ekologisen tilan alenemista. Herkimmin tarkastelluista muuttujista reagoi taksonikoostumusta kuvaava vertailujärville ominaiset taksonit ja karkeimmin vertailujärville ominaiset taksonomiset ryhmät. Pohjaeläinmuuttujien vasteen voimakkuus vedenkorkeuden säännöstelyn voimakkuuteen vaihteli muuttujien välillä. Esimerkiksi kivikkorantojen taksonikoostumusmuuttujan EQR-arvot olivat alle hyvän tilan rajan (EQR = 0,6) jo alle kahden metrin talvialeneman järvissä, kun taas runsaussuhteiden mukaan alle kahden metrin talvialeneman järvet eivät vielä pääsääntöisesti poikenneet vertailujärvien vaihtelusta (Kuva 2). Säännösteltyjen järvien tila-arvioissa oli keskimäärin vain vähän eroa habitaattien välillä. Lievemmin säännösteltyjen järvien tila oli hieman parempi syvemmän rannan pehmeillä pohjilla kuin ylemmän rannan kivikossa vertailujärville ominaisten taksonien (taksonikoostumus) ja taksonilukumäärän (monimuotoisuus) perusteella, kun taas kivikkorantojen tila oli hieman parempi PMA:n EPT/Muut -suhteen perusteella arvioituna (Kuvat 2 ja 3). Voimakkaammin säännösteltyjen järvien tila-arviot olivat hieman korkeammat syvemmässä rannassa PMA:n perusteella ja kivikossa vertailujärville ominaisten taksonien (tärkeiden taksonomisten ryhmien esiintyminen) perusteella. Syvemmän rannan (~ 2 m syvyys) tilaan saattaa säännöstelyn voimakkuudella olla ratkaiseva vaikutus sen mukaan, onko talvialenema yli vai alle 2 m, eli onko näytteenottopaikka ollut kuivilla/jäässä vai vedenpinnan alapuolella kevättalvella.
5 4. TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET Tarkastelussa oli yhteensä 11 kpl Kemijärven ekologisen tilan parantamistoimenpidettä (Taulukko 3). Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa keskityttiin toimenpiteisiin 1-5, joiden vaikutuksia voitiin yrittää arvioida kvantitatiivisesti ja joilla myös lähinnä voisi epäillä olevan yhteyttä pohjaeläimistön tilaan. Toimenpiteiden (6-11) vaikutusten arviointi oli käytössä olevien aineistojen perusteella vaikeaa ja niiden käsittely jäi vähemmälle. Alla on kuvattu tarkastelut ja arviot toimenpiteiden vaikutuksista pohjaeläimistön tilaan. Taulukko 3. Tarkasteltavat ekologisen tilan parantamistoimenpiteet. Nro Tarkasteltava toimenpide 1 Vedenkorkeuden nosto helmikuun alussa 0,3 metrillä 2 Kevään alimpien vedenkorkeuksien nosto 1 metrillä 3 Kesäaikaisen säännöstelyalarajan lasku 0,5 metrillä 4 Kaisanlahden pohjapato N ,35 m 5 Narkiperän pohjapato N ,35 m 6 Sedimentin pöyhintä (hapetus) 7 Kemijärveen laskevien jokien kunnostaminen (arvioidaan vain kalaston osalta) 8 Tulvaniittyjen ja kosteikkojen perustaminen 9 Muut toimenpiteet valuma-alueella 10 Rantojen suojaaminen biologisin menetelmin 11 Rantojen suojaaminen suistein )Vedenkorkeuden nosto helmikuun alussa 0,3 metrillä Pohjamateriaalin jäätyminen tai kuiville jääminen (ks. Palomäki & Koskenniemi 1993) lienee suurin yksittäinen haittatekijä säännösteltyjen järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistölle. Ranta-alueen jäätymissyvyyden määrää alkutalvella toteutettu vedenpinnan lasku, eikä myöhemmin keväällä tapahtuva vedenpinnan lasku enää niinkään lisää pohjan jäätymistä (jään paksuus, lumen määrä ja etäisyys rannasta kasvavat) (Alasaarela ym. 1989). Tosin vedenpinnan laskiessa jää painautuu pohjaa vasten ja myös tällä voi olla heikentäviä vaikutuksia pohjaeläimistön elinolosuhteisiin. Helmikuun alun vedenkorkeuksien nostolla pyrittäisiin siihen, että tuottavan vyöhyke pysyisi enenevissä määrin vedenpinnan alapuolella, jolloin vyöhykkeen jäätymättömyys/kuivumattomuus voisi parantaa etenkin syvemmän rannan pohjaeläimistön elinolosuhteita. Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksissä on määritelty tuottavan vyöhykkeen syvyydeksi noin 2 m. Vuosijaksolla vesi on 6.2. yltänyt tuottavaan vyöhykkeeseen kahtena vuotena. Jos vesi olisi ollut 30 cm korkeammalla tuona ajanjaksona, olisi se yltänyt neljänä vuotena tuottavan vyöhykkeen alarajalle sekä kolmena vuotena hieman ylemmäs (n cm), mutta muina vuosina se olisi jäänyt tuottavan vyöhykkeen alapuolelle. 0,3 metrin helmikuisella vedenkorkeuden nostolla tuottava vyöhyke pysyisi siis pääsääntöisesti (5 vuotta 22:sta vuosista ) edelleen vedenpinnan alapuolella. Näin ollen hyvin suurin osa rantavyöhykkeestä jäisi kuiville edelleen lähes joka vuosi. Talvialenemalla ja alkutalven vedenpinnan alenemalla on keskenään voimakas yhteys ja pohjaeläimistön vasteet sekä alkutalven alenemaan (Kuvat 4 ja 5) että talvialenemaan (Kuvat 2 ja 3) ovatkin hyvin samankaltaisia. Estimaatti Kemijärven pohjaeläimistön keskiarvo-eqr:stä 1.8 metrin alkutalven alenemalla on kivikkorannoille 0,572 ja pehmeälle pohjalle 0,526. Näin estimoituna alkutalven aleneman pieneneminen 30 cm:llä saattaisi siis hieman parantaa Kemijärven tilaa nykyisestä (ks. Taulukko 1), mutta tilaluokka pysyisi edelleen tyydyttävänä.
6 4.2. 2) Kevään alimpien vedenkorkeuksien nosto 1 metrillä Jos alimpia vedenkorkeuksia nostettaisiin yhdellä metrillä, Kemijärven talvialenema pienenisi 6,75 m:stä 5,75 m:iin. CENOREG-tutkimuksen aineiston perusteella jo lievemmin (talvialenema < 2 m) säännösteltyjen järvien pohjaeläimistö näyttäisi eroavan vertailujärvien eläimistöstä ja ekologinen tila oli pääsääntöisesti alle hyvän tilan rajan viimeistään järvissä, joiden talvialenema oli yli 3-4 m (Kuvat 2 ja 3). Esimerkiksi aineiston toiseksi säännöstellyimmän järven (Vuokkijärvi, talvialenema 4,71 m) ja Kemijärven (6,75 m) pohjaeläimistömuuttujien EQR-arvot olivat samaa suuruusluokkaa (keskiarvo-eqr:ien vaihtelu 0,43 0,54), vaikka säännöstelyvoimakkuudessa näillä järvillä onkin eroa kaksi metriä (Kuvat 2 ja 3). Estimaatti Kemijärven pohjaeläimistön keskiarvo-eqr:stä 5,75 metrin talvialenemalla on kivikkorannoille 0,511 ja pehmeälle pohjalle 0,501. Kemijärven kevättalvinen vedenpinnan nosto yhdellä metrillä siis tuskin parantaisi pohjaeläimistön tilaa mitenkään havaittavissa määrin ja tilaluokka pysyisi tyydyttävänä ) Kesäaikaisen säännöstelyalarajan lasku 0,5 metrillä Kevättalvinen rannan jäätyminen/kuiville joutuminen lienee pohjaeläimistölle ratkaisevin tekijä ja kesäaikaisen vedenkorkeuden vaihtelun lisääntyminen tuskin kohentaisi Kemijärven pohjaeläimistön tilaa ) Kaisanlahden pohjapato N ,35 m ja 5) Narkiperän pohjapato N ,35 Tässä tarkasteltiin samanaikaisesti sekä Kaisanlahden että Narkiperän pohjapadon korottamisen vaikutuksia. Kaisanlahden nykyinen pohjapato on tasolla N43+145,50 m ja sen teoreettinen vedenkorkeusvaihtelu on 3,5 m. Uudessa tilanteessa (N ,35 m) teoreettinen vedenkorkeusvaihtelu olisi 1,65 m. Myös Narkiperän pohjapadon korotus johtaisi teoreettisen vedenkorkeusvaihtelun laskemiseen 1,65 m:iin. Kaisanlahden tai Narkiperän rantavyöhykeen pohjaeläimistön nykytilaa estimoitiin CENOREGprojektin havaintoaineiston avulla ekologisen tilan ja säännöstelyn voimakkuuden välisestä regressiosta (Kuvat 2 ja 3). Kaisanlahden tai Narkiperän pohjaeläimistön tilasta ei ole havaintoaineistoa ja toteutettu tarkastelu sisältää monia epävarmuustekijöitä. Tarkastelussa ei ole otettu mitenkään huomioon mm. pohjapadosta mahdollisesti aiheutuvia pohjaeläimistön tilaa heikentäviä olosuhteita esim. mahdollisen vedenlaadun heikkenemisen muodossa. Estimaatit lahtien nykytilalle (keskiarvo-eqr, talvialenema 3,5 m) olivat kivikkorannalle 0,606 ja pehmeälle pohjalle 0,600, eli sekä Kaisanlahden että Narkiperän pohjapadon takaisten alueiden pohjaeläimistön tila saattaa olla hieman muuta Kemijärveä parempi. Uuden tilanteen (talvialenema 1,65 m) lahtien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön estimoitu ekologinen tila parani jo huomattavasti, jolloin estimaatit (keskiarvo-eqr) olivat kivikkorannalle 0,716 ja pehmeälle pohjalle 0,674, eli lahtien ekologinen tila sijoittuisi luokkaan hyvä. Kaisanlahden pinta-ala (8,8 km 2 ) on 3,8 % Kemijärven pinta-alasta, jolloin pinta-alaan suhteutettuna Kemijärven tila parantuisi seuraavasti: *Kemijärven nykytila Estimaatti tilasta, kun Kaisanlahden talvialenema 1,65 m Kivikko: EQR ka = 0,48 EQR ka(est.) = 0,962 * 0,48 + 0,038 * 0,716 = 0,46 + 0,03 = 0,49 Pehmeä pohja: EQR ka = 0,50 EQR ka(est.) = 0,962 * 0,50 + 0,038 * 0,674 = 0,48 + 0,03 = 0,51. Narkiperän pinta-ala (3,0 km 2 ) on 1,3 % Kemijärven pinta-alasta, jolloin pinta-alaan suhteutettuna Kemijärven tila parantuisi vastaavasti: *Kemijärven nykytila Estimaatti tilasta, kun Narkiperän talvialenema 1,65 m Kivikko: EQR ka = 0,48 EQR ka(est.) = 0,987 * 0,48 + 0,013 * 0,716 = 0,47 + 0,01 = 0,48 Pehmeä pohja: EQR ka = 0,50 EQR ka(est.) = 0,987 * 0,50 + 0,013 * 0,674 = 0,50 + 0,01 = 0,50.
7 Kaisanlahden ja Narkiperän pohjapatojen korottamisella voisi olla paikallisesti pohjaeläimistön ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Kemijärven suureen pinta-alaan suhteutettuna olisivat molempien lahtien yhteenlasketut vaikutukset koko Kemijärven pohjaeläimistön tilaan (Taulukko 4) kuitenkin edelleenkin minimaaliset. Taulukko 4. Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan (EQR ka ) estimointi Kaisanlahden ja Narkiperän pohjapatojen korotuksiin liityen. Osuus A:sta Kivikko Pehmeä pohja Nykytila Kemijärvi EQR 0,480 0,501 Uusi tila (lahtien talvialenema 1,65 m) Muu Kemijärvi EQR 0,480 0,501 Kaisanlahti EQR 0,716 0,674 Narkiperä EQR 0,716 0,674 "Osuus uudesta tilasta" Muu Kemijärvi 0,949 0,455 0,476 Kaisanlahti 0,038 0,027 0,026 Narkiperä 0,013 0,009 0,009 Kemijärvi EQR 0,492 0, ) -11) Muut toimenpiteet Koska pohjamateriaalin jäätyminen tai kuiville jääminen lienee suurin yksittäinen rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan vaikuttava tekijä, ei toimenpiteillä 6-11 liene merkittäviä vaikutuksia Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan. Sedimentin pöyhintä (6) saattaisi edesauttaa lähinnä syvänteiden pohjaeläimistön tilaa, jos happiongelmia on esiintynyt. Kemijärveen laskevien jokien kunnostamista (7) tarkasteltiin vain kalaston osalta. Vedenkorkeuden vaihtelun suuruudesta johtuen myöskään tulvaniittyjen ja kosteikkojen perustamisella (8), muilla toimenpiteillä valuma-alueella (9), rantojen suojaamisella biologisin menetelmin (10) tai suistein (11) ei luultavasti olisi havaittavia vaikutuksia Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan. Kemijärven tapauksessa vedenkorkeuden säännöstely näyttää olevan hyvin merkittävä rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaa alentava tekijä ja esim. kiintoaineskuorman vähentäminen tuskin yksistään pohjaeläinten tilaa kohentaisi. 5. KOKONAISARVIO TOIMENPITEISTÄ Toimenpiteiden vaikutusten kokonaisarvio laskettiin tilaa eniten nostaneen toimenpiteen (vedenkorkeuden nosto helmikuun alussa 0,3 m) ja pohjapatojen korotusten vaikutusten niiden pinta-alaan suhteutettuna summana: EQR ka(est.) = Muun Kemijärven osuus pinta-alasta * EQR ka(est.) Toimenpiteen 1 jälkeen + pohjapatoalueiden osuus Kemijärven pinta-alasta * EQR ka(est.) Toimenpiteiden 4 ja 5 jälkeen, eli Kivikko-EQR ka(est.) = 0,949 * 0, ,051 * 0,716 = 0,579 Sublitoraali-EQR ka(est.) = 0,949 * 0, ,051 * 0,674 = 0,534.
8 Toimenpiteiden vaikutukset jäivät suhteellisen alhaisiksi, eivätkä mitkään Kemijärven rantavyöhykkeen tilan estimaatit kohonneet tyydyttävää paremmaksi (EQR > 0,6) (Taulukko 5). Kivikkorantojen tilan estimaatit olivat 17 % korkeampia suhteessa nykytilaan, kun taas pehmeiden pohjien estimaatti oli 6 % nykytilaa korkeampi. Toimenpiteet saattavat siis parantaa tilaa suhteessa enemmän kivikkorannoilla kuin syvemmässä rantavyöhykkeessä. Kokonaisuudessaan toimenpiteillä saattaisi olla lähinnä paikallisia (pohjapadot) positiivisia vaikutuksia Kemijärven ekologiseen tilaan. Koko Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tila olisi estimaattien perusteella toimenpiteiden jälkeen kuitenkin hyvin lähellä nykytilaa. Tässä tarkastelussa ei arvioitu samanaikaisesti toimenpiteiden 1 ja 2 kokonaisvaikutusta. Toimenpiteiden vaikutusten kokonaisarviot tulisi kuitenkin jatkossa pyrkiä laskemaan vähintään niin, että kaikkien toimenpiteiden vaikutukset pystyttäisiin ottamaan samanaikaisesti malliin mukaan. Lisäksi vaikutusarvioiden tulkinnassa tulisi huomioida, että toimenpiteiden yhteisvaikutukset saattavat ainakin teoriassa olla jopa toimenpiteiden laskennallista summaa suurempia. Taulukko 5. Koko Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan (EQR ka ) estimaatit toimenpiteittäin sekä kaikkien (Toimenpiteet 1, 4 ja 5) ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Kivikko Pehmeä pohja Nykytila 0,480 0,501 Toimenpide 1 0,572 0,526 Toimenpide 2 0,511 0,501 Toimenpide Toimenpide 4 0,489 0,507 Toimenpide 5 0,483 0,502 Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Kokonaisarvio 0,579 0, ARVION MUUN IHMISTOIMINNAN VAIKUTUKSESTA Nykyisen tutkimustiedon perusteella Kemijärven pohjaeläimistön tilaan vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin vedenkorkeuden säännöstely. Säännöstelyn voimakkuus (talvialenema) oli tärkein yksittäinen tekijä, joka selitti pohjaeläinmuuttujien vaihtelua. Muiden ihmistoiminnasta johtuvien tekijöiden vaikutus rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan lienee marginaalinen, vaikkakin sitä on nykyisten aineistojen perusteella vaikea arvioida. Esimerkiksi vuonna 1965 valmistuneella selluloosatehtaalla ja Kemijärven kaupungin pistekuormituksella on voinut, etenkin aikoinaan, olla haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle, mutta niiden vaikutukset lienevät nykyisin vähäisiä puhdistamoiden kehittymisen myötä. Maa- ja metsätalouden hajakuormituksen merkitys on nykyisin kasvanut suuremmaksi. 7. PARAS (MAHDOLLINEN) SAAVUTETTAVISSA OLEVA EKOLOGINEN TILA Ehdotetut toimenpiteet eivät tarkastelujen perusteella parantaneet koko Kemijärven rantavyöhykeen pohjaelämistön tilaa merkittävästi. Ainoastaan paikallisia ekologisen tilan parannuksia voisi olla odotettavissa pohjapatojen korotusten avulla. Paras (mahdollinen) saavutettavissa oleva Kemijärven ekologinen tila olisi näin ollen nykytila, joskin korotettujen pohjapatojen (Kaisanlahti, Narkiperä) takana saatettaisiin päästä yleisessä ekologisessa luokituksessa (ks. Taulukko 1) luokkaan hyvä.
9 8. KIRJALLISUUS Alasaarela, E., Hellsten, S., Huusko, A. & Tikkanen, P Ekologiset näkökohdat joidenkin Pohjois-Suomen järvien säännöstelyssä. Osa 5. Säännöstelykäytäntö ja ekologiset vaikutukset. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tiedotteita 989: Hämäläinen, H., Koskenniemi, E., Aroviita, J., Kotanen, J., Bonde, A., Vehanen, T., Sutela, T., Suomen jokien tyypittely ja biologisiin laatutekijöihin (pohjaeläimet, kalasto) perustuva ekologinen luokittelu. Raporttiluonnos s. Novak, M.A. & Bode, R.W Percent Model Affinity - A New Measure of Macroinvertebrate Community Composition. Journal of the North American Benthological Society, 11, Palomäki, R. & Koskenniemi, E Effects of bottom freezing on macrozoobenthos in the regulated Lake Pyhäjärvi. Archiv fur Hydrobiologie 128:
10 TAULUKOT JA KUVAT Taulukko 1. Kemijärven ja vertailujärvien (ka 10.% piste (min-maks)) rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ekologinen tila kahdella rantavyöhykkeen habitaatilla. Ekologinen tila on arvioitu viiden muuttujan perusteella, joista on ilmoitettu alkuperäiset arvot, EQR-arvot (havaittu arvo / vertailujärvien ka). Vaihtoehtoisina kunkin habitaatin kokokonaisvaltaisina tila-arvioina on niiden viiden muuttujan EQR-arvojen keskiarvo, mediaani ja alhaisin arvo (One-out, all-out). Kemijärvi Luokittelutekijä Muuttuja Kivikko Pehmeä pohja Vertailujärvet Kivikko (n=6) Pehmeä pohja (n=11) Alkuperäiset arvot Taksonikoost. Vert. omin. taks ,2 29 (27 33) 11,5 10 (8 14) Runsaussuht. PMA 1 0,30 0,55 0,69 0,56 (0,55 0,79) 0,71 0,59 (0,58 0,83) Tärkeät ryhmät Vert. omin. ryhm ,3 11,5 (11 15) 8,0 7 (7 9) Herkät / epäh. EPT/Muut 7/14 = 0,50 2/8 = 0,25 1,09 0,92 (0,89 1,43) 0,74 0,60 (0,27 1,00) Monimuot. Taks. lkm ,7 31,5 (29 42) 18,6 14 (14 32) EQR-arvot 2 Taksonikoost. Vert. omin. taks. 0,44 0,48 1,02 (0,74 1,17) 1,01 (0,64 1,35) Runsaussuht. PMA 1 0,44 0,74 1,00 (0,79 1,14) 1,00 (0,78 1,22) Tärkeät ryhmät Vert. omin. ryhm. 0,85 0,69 1,00 (0,77 1,18) 1,00 (0,80 1,20) Herkät / epäh. EPT/Muut 0,43 0,33 1,00 (0,78 1,39) 1,00 (0,36 1,36) Monimuot. Taks. lkm 0,53 0,57 1,01 (0,74 1,30) 1,00 (0,80 1,58) Keskiarvo 0,48 0,50 1,03 (0,73 1,23) 1,01 (0,77 1,27) Mediaani 0,39 0,52 1,09 (0,71 1,32) 1,04 (0,72 1,34) One-out, all-out 0,43 0,33 0,81 (0,74 0,92) 0,79 (0,36 0,93) 1) Ei sisällytetty surviaissääsken (Chironomidae) toukkia. 2) Uudelleenskaalatut arvot (ks. teksti).
11 Taulukko 2. Kemijärveltä kokonaan puuttuvat, mutta vähintään 40 % vertailujärvissä esiintyneet taksonit kahdella rantavyöhykkeen habitaatilla. Esiintymis-% Ryhmä Taksoni Kivikko Pehmeä pohja Kovakuor. Oulimnius tuberculatus 100 Päivänkor. EPT Leptophlebia spp Vesiperh. EPT Athripsodes cinereus 100 Vesiperh. EPT Polycentropus flavomac. 100 Päivänkor. EPT Caenis horaria 100 Päivänkor. EPT Centroptilum luteolum 83 Vesiperh. EPT Hydroptila spp. 83 Vesiperh. EPT Cyrnus trimaculatus 83 Päivänkor. EPT Ephemera vulgata Vesiperh. EPT Cyrnus flavidus Päivänkor. EPT Heptagenia dalecarlica 67 Luteet Corixidae 67 Koskikor. EPT Nemoura spp. 67 Vesiperh. EPT Lepidostoma hirtum 67 Vesiperh. EPT Tinodes waeneri 67 Vesiperh. EPT Molanna angustata 64 Harvasukasm. Stylaria lacustris 55 Kotilot Gyraulus spp. 55 Kovakuor. Limnius volckmari 50 Päivänkor. EPT Cloeon dipterum 50 Kaislakor. Sialis sordida 50 Vesiperh. EPT Mystacides azurea 50 Kaislakor. Sialis morio 45 Vesiperh. EPT Oecetis ochracea 45 Vesiperh. EPT Molanna submarginalis 45 Yht. lkm 18 10
12 Taulukko 3. Tarkasteltavat ekologisen tilan parantamistoimenpiteet. Nro Tarkasteltava toimenpide 1 Vedenkorkeuden nosto helmikuun alussa 0,3 metrillä 2 Kevään alimpien vedenkorkeuksien nosto 1 metrillä 3 Kesäaikaisen säännöstelyalarajan lasku 0,5 metrillä 4 Kaisanlahden pohjapato N ,35 m 5 Narkiperän pohjapato N ,35 m 6 Sedimentin pöyhintä (hapetus) 7 Kemijärveen laskevien jokien kunnostaminen (arvioidaan vain kalaston osalta) 8 Tulvaniittyjen ja kosteikkojen perustaminen 9 Muut toimenpiteet valuma-alueella 10 Rantojen suojaaminen biologisin menetelmin 11 Rantojen suojaaminen suistein Taulukko 4. Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan estimointi Kaisanlahden ja Narkiperän pohjapatojen korotuksiin liityen. Osuus A:sta Kivikko Nykytila Kemijärvi EQR 0,480 0,501 Pehmeä pohja Uusi tila (lahtien talvialenema 1,65 m) Muu Kemijärvi EQR 0,480 0,501 Kaisanlahti EQR 0,716 0,674 Narkiperä EQR 0,716 0,674 "Osuus uudesta tilasta" Muu Kemijärvi 0,949 0,455 0,476 Kaisanlahti 0,038 0,027 0,026 Narkiperä 0,013 0,009 0,009 Kemijärvi EQR 0,492 0,510 Taulukko 5. Kemijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan (EQR ka ) estimaatit kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Kivikko Pehmeä pohja Nykytila Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide Toimenpide
13 Kuva 1. Kemijärven tutkimuslinjojen sijainti lokakuussa 2002.
14 Koost. [40%] Runsauss. [PMA] Ryhmäk. [ryh.40%] Herkät/epäh. [EPT/Muut] Monimuot. [taks.lkm] Keskiarvo Mediaani One-out, all out EQR 1.75 (Ouluj.) Vertailujärvi Säännöstelty LOESS-sovitus H/T raja = 0, Talvialenema (m) Kuva 2. Tutkimusjärvien ylemmän rantavyöhykkeen (kivikko, 0,4 m syvyys) ekologinen tila (EQR) suhteessa vedenkorkeuden säännöstelyn voimakkuuteen (talvialenema, m) viiden muuttujan EQRarvon, niiden keskiavon, mediaanin ja alhaisimman arvon (One-out, all-out) perusteella. Muuttujat ovat: vertailujärville ominaiset taksonit (Koost. [40%]), prosenttisen mallinkaltaisuus (Runsauss. [PMA]), vertailujärville ominaiset taksonomiset ryhmät (Ryhmäk. [ryh. 40%]), EPT- ja muiden taksonien välinen suhde (Herkät/epäh. [EPT/Muut]) ja taksonilukumäärä (Monimuot. [taks.lkm]). Aineistoon on sovitettu LOESS-regressio (evaluation = 25, span = 0.85). Vaakatason oranssi katkoviiva on hyvän ja tyydyttävän ekologisen luokan rajalla (EQR = 0,6).
15 Koost. [40%] Runsauss. [PMA] Ryhmäk. [ryh.40%] EQR Herkät/epäh. [EPT/Muut] 1.58 (Ka Pyhäj.) Monimuot. [taks.lkm] Vertailujärvi Säännöstelty LOESS-sovitus H/T raja = 0, Keskiarvo Mediaani One-out, all out Talvialenema (m) Kuva 3. Kuten Kuva 2, mutta syvemmän rannan (pehmeä pohja, n. 2 m syvyys) aineistolla.
16 Koost. [40%] Runsauss. [PMA] Ryhmäk. [ryh.40%] EQR Herkät/epäh. [EPT/Muut] 1.75 (Ouluj.) Monimuot. [taks.lkm] Vertailujärvi Säännöstelty LOESS-sovitus H/T raja = 0,6 Keskiarvo Mediaani Alenema alkutalvesta (m) Kuva 4. Kuten Kuva 2, mutta säännöstelyä kuvaa alenema alkutalvesta (m). One-out, all out
17 Koost. [40%] Runsauss. [PMA] Ryhmäk. [ryh.40%] EQR Herkät/epäh. [EPT/Muut] Monimuot. [taks.lkm] Vertailujärvi Säännöstelty LOESS-sovitus H/T raja = 0,6 Keskiarvo Mediaani One-out, all out Alenema alkutalvesta (m) Kuva 5. Kuten Kuva 2 ja 4, mutta säännöstelyä kuvaa alenema alkutalvesta (m) ja vasteena on syvemmän rannan (pehmeä pohja, n. 2 m syvyys) pohjaeläimistö.
Koitereen ekologinen tila rantavyöhykkeen pohjaeläimistön perusteella
Koitereen ekologinen tila rantavyöhykkeen pohjaeläimistön perusteella Jukka Aroviita & Heikki Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto Raportti, 6.6.2005 Osoite: Limnologian ja kalatalouden osasto, Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotISO-PYHÄNTÄJÄRVEN EKOLOGINEN TILA RANTAVYÖHYKKEEN POHJAELÄIMISTÖN PERUSTEELLA
ISO-PYHÄNTÄJÄREN EKOLOGINEN TILA RANTAYÖHYKKEEN POHJAELÄIMISTÖN PERUSTEELLA Jukka Aroviita ja Heikki Hämäläinen Limnologian ja kalatalouden osasto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSäännöstelyn kehittämisen vaikutukset Inarijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön: vuoden 2008 seurannan tulokset
Säännöstelyn kehittämisen vaikutukset Inarijärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön: vuoden 2008 seurannan tulokset Raportti 3.9.2010 Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskus Vesikeskus, Sisävesiyksikkö Technopolis,
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISEN
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET RANTAVYÖHYKKEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA TUOTTOKYKYYN -VUOSIEN 1998 JA 2003 POHJAELÄINSEURANNAN TULOKSET Jukka Aroviita ja Heikki Hämäläinen Limnologian ja
LisätiedotInarijärven säännöstelyn vaikutusten seuranta: vuoden 2017 pohjaeläinseurannan tulokset
Inarijärven säännöstelyn vaikutusten seuranta: vuoden 2017 pohjaeläinseurannan tulokset 22.3.2018 Heikki Mykrä & Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Johdanto Inarijärvi on monien muiden maamme
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotSäännösteltyjen järvien ekologisen tilan arviointi
SUOMEN YMPÄRISTÖ 41 2008 Säännösteltyjen järvien ekologisen tilan arviointi LUONNON- VARAT Antton Keto, Tapio Sutela, Jukka Aroviita, Anne Tarvainen, Heikki Hämäläinen, Seppo Hellsten, Teppo Vehanen ja
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Tanja Dubrovin, Juha Aaltonen (SYKE) & J-P Kämäräinen (LAPELY) Muu projektiryhmä: LAPELY:
LisätiedotInarijärven tilaa koskevat tarkastelut
Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut 2016-2017 Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY Jukka Aroviita, Minna Kuoppala, Juha Riihimäki, Seppo Hellsten, Mika Marttunen SYKE Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015
LisätiedotKevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset
Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset Seppo Hellsten Vesistökunnostusverkoston IX vuosiseminaari Mikkeli 3.-5.6. 2019 Sisältö Järvisäännöstelyn ekologiset
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS Vesa Saarikari 11.04.2018 Nro 276-18-2132 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. POHJAELÄINTARKKAILU....1 Tarkkailualue.... Aineisto ja menetelmät....3 Tulokset ja tarkastelu... 4.3.1. Syvänteet...
LisätiedotOhje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotPamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018
Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19 Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotPintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät. Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä
2870 N:o 1040 Liite 1 Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät 1. Biologiset tekijät Erinomainen tila (1) Hyvä tila (1) Tyydyttävä tila (1) Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotMITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?
MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018 Vesa Saarikari 27.03.2019 Nro 276-19-1960 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2018) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotSäännöstelyn ja rehevöitymisen vaikutus järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan
Pro gradu -tutkielma Säännöstelyn ja rehevöitymisen vaikutus järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilaan Tommi Heino Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 8.5.2017
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±
[ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite
LisätiedotUudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi
Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä
Alusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä 2011 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 39/2012 Kimmo T. Tolonen
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen
Kala- ja vesijulkaisuja nro 169 Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2014 1 Johdanto... 3 2 Vesistöalueen
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotEURAJOEN POHJAELÄIN- JA POHJASEDIMENTTITUTKIMUS VUOSINA 2009 JA 2012
EURAJOEN POHJAELÄIN- JA POHJASEDIMENTTITUTKIMUS VUOSINA 2009 JA 2012 Vesa Saarikari Sari Koivunen 9.1.2013 Nro 16-13-86 2 (10) EURAJOEN POHJAELÄIN- JA SEDIMENTTITUTKIMUS 2009 JA 2012 Sisällys 1. JOHDANTO...
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotYmpäristöpäällikkö Jukka Kotola
Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö PL 87 68600 PIETARSAARI Asia: ESITYS PARHAAKSI POHJALAISEKSI VESISTÖTEOKSI Esitän Parhaaksi Pohjalaiseksi vesistöteoksi Kuortaneen Porraslammella toimivan
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia
Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotSyvänteiden pohjaeläimet järvien ekologisen tilan luokittelussa
Alueelliset ympäristöjulkaisut 395 Kimmo T. Tolonen, Heikki Hämäläinen & Heidi Vuoristo Syvänteiden pohjaeläimet järvien ekologisen tilan luokittelussa... POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS POHJOIS-KARJALAN
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotVesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu
Vesivoimatuotanto ja VPD Suomen toimeenpanon tarkastelu RKTL kalantutkimuspäivät 17.-18. marraskuuta 2009 Jukka Muotka, Fortum Voimakkaasti muutetun joen osa Suomen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotVesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen
Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotSyvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa
Pro gradu tutkielma Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa Anna Väisänen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kalabiologia ja kalatalous
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
LisätiedotInarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia
Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotKeinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnitelmassa
SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 2006 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnitelmassa YMPÄRISTÖN- SUOJELU SUOMEN YMPÄRISTÖ 8 2006 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnitelmassa
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotKitkajärvien tila ja sen kehitys
Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotAlusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn
Alusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 48/2013 Kimmo T. Tolonen 1.
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotMuuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n
Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
Lisätiedot16/2012 KULUMUS. YKSITOISTA UUTTA PÄIVÄNKOREN- TOLAJIA (Ephemeroptera) ETELÄ- KARJALAN ELIÖMAAKUNNALLE EINO SAVOLAINEN
16/2012 KULUMUS EINO SAVOLAINEN YKSITOISTA UUTTA PÄIVÄNKOREN- TOLAJIA (Ephemeroptera) ETELÄ- KARJALAN ELIÖMAAKUNNALLE Kuopion luonnontieteellisen museon sarja Julkaisija: Kuopion luonnontieteellinen museo
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1037 1040 SISÄLLYS N:o Sivu 1037 Laki Kanadan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä
S u o m e n y m p ä r i s t ö 667 LUONTO JA LUONNONVARAT Antton Keto ja Mika Marttunen (toim.) Vesipolitiikan puitedirektiivi rakennetuissa ja säännöstellyissä vesistöissä Yhteenveto vuosien 2000 2002
Lisätiedot