Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Transkriptio

1 Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät 2013 Kuva: Ari Westermark Kuva: Jukka Ruuhijärvi

2 Vesienhoito ja kalat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi v Suomen lainsäädäntöön vesienhoitolailla ja asetuksilla Tavoitteena vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä Ekologisen tilan luokittelussa biologiset tekijät, ml. kalat Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne, joet Niukasti kalastotietoa saatavilla, erit. järvistä seurantaohjelmat vuodesta 2007 alkaen Seurannan ja luokittelun menetelmien kehittäminen Seuranta-aineistojen karttumisesta käyttökelpoista tietoa kalavesien hoitoon, kunnostuksiin, tutkimukseen. Koekalastusrekisteri osana YH:n Hertta-ympäristötietojärjestelmää

3 Kalastoseurannat Kolme seurannan lajia Perusseuranta pääosin kalataloushallinnon vastuulla: vertailuaineistot, luonnonolojen pitkäaikaismuutokset, laaja-alaiset ihmisen aiheuttamat muutokset Toiminnallinen seuranta toiminnanharjoittajien vastuulla: mahdollisuus, että ympäristötavoitteiden saavuttaminen epävarmaa, toimenpideohjelmien vaikutusten seuranta Tutkinnallinen seuranta ELY-keskukset ja RKTL suunnittelevat seurantaohjelman kalaston osalta Perusseuranta 6 vuoden välein Toiminnallinen seuranta 3 vuoden välein Vesienhoitoalueet hyväksyvät

4 Jokien kalastoseuranta sähkökoekalastuksella (CENstandardi SFS-EN 14011, 2003) Sähkökoekalastus soveltuu mataliin (< 1 m) vesiin, toteutus joen koon, sopivien koskien ja tiedon tarpeen mukaan CEN standardi käytössä > 20 Euroopan maassa Vesienhoito: yksi kalastuskerta isommalta pinta-alalta Kalojen määrä, lajikoostumus, runsaussuhteet, populaatioiden ikä- ja kokojakaumat Aineisto: noin 2500 kalastusta 430:ssä vesimuodostumassa Käytetään kalastotiedon hankintaan kalavesien hoidon, jokikunnostusten ja tutkimuksen tarpeisiin

5 Järvien kalastoseuranta NORDIC yleiskatsausverkoilla (CEN-standardi SFS-EN 14757, 2005) Verkkokoekalastus syvyysvyöhykkeittäin ositetulla satunnaisotannalla (12 tunnin verkotus,heinä-elokuussa) Indeksitietoa yleisimmistä pyydystettävistä lajeista Aineisto: n. 500 järveä, 1996 Käytettävyys kunnostustarve: kokonaissaalis, särkikalojen osuus kalavesien hoito: petokalasaalis ja kokojakauma, särkikala % tutkimuskäyttö: saalis vs. ympäristötekijät, kalanäytteet 1.5m 2.5m TL <3 m Syvyysvyöhykkeet TL 3-10 m <3 m 3-10 m m TL >20 m TL 30m 33m m TL TL >20 m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat TL

6 Joet luokittelu FiFi-indeksillä FiFi-indeksi tunnistaa veden laadun ja uomanrakenteen muutosten sekä virtaaman lyhytaikaissäädön vaikutuksia Viisi muuttujaa, joiden arvot saadaan standardin mukaisella sähkökoekalastuksella 0+-ikäisten lohikalojen tiheys särkikalojen tiheys herkkien lajien osuus kestävien lajien osuus lajilukumäärä Päivitetty toista luokittelukierrosta varten (Vehanen ym. 2010, FME 17: ). Indeksin laskenta uudistettu Interkalibrointi valmistunut Kuvat: Ville Vähä

7 Maa- ja metsätalouden kuormittamien jokien (n=22) ekolginen tila kalaston perusteella määritettynä sekä FiFi-arvojen ja valuma-alueen peltoprosentin välinen suhde. Metsätalouden kuormittamat joet merkitty sinisellä. 100 % n = 15 n = 22 1,0 80 % 60 % 40 % 20 % FiFi-indeksin arvo 0,8 0,6 0,4 0,2 0 % Vertailu MaaMet 0, Valuma-alueen peltoprosentti

8 Järvet luokittelu ELS4-indeksillä ELS4 (EQR4) tunnistaa järvien rehevöitymisen kalayhteisövaikutuksia Neljä muuttujaa, joiden arvot saadaan standardin mukaisella verkkokoekalastuksella BPUE: biomassayksikkösaalis, g/verkko/yö NPUE: lukumääräyksikkösaalis, kpl/verkko/yö Särkikalojen osuus: % biomassayksikkösaaliista Indikaattorilajit: ympäristömuutoksille herkkien lajien esiintyminen Vertailuarvojen ja luokkarajojen päivitys 2010 < 10 ha vertailujärvet poistettiin, samoin aikanaan happamoituneet järvet, mistä jonkin kalalajin tiedetään hävinneen happamoitumisen vuoksi Tilalle mahdollisimman luonnontilaisia vertailupaikkoja (myös muiden biologisten ym. tekijöiden) Interkalibrointi valmistui Olin ym. 2013, Hydrobiologia (painossa) Kuvat: Jukka Ruuhijärvi

9 EQR4 erottelee vertailu-ja kuormitetut järvet, sekä tunnistaa rehevöitymispaineen 100 % Vertailujärvet (n=136) Kuormitetut (n=246) ELS y = ln(x) R² = 0.333, P < Kokonaisfosfori (µg / l)

10 Säännösteltyjen järvien ekologisen tilan luokittelu rantavyöhykkeen kalaston perusteella Lähtökohta Säännöstely vaikuttaa voimakkaimmin rantavyöhykkeen kalastoon ELS4-indeksi ei tunnista säännöstelyn vaikutuksia kalastoon Muuttujat Kokonaistiheys Herkkien lajien biomassaosuus Herkkien lajien poikas- ja nuoruusvaiheiden esiintyminen Aineisto 14 säännösteltyä ja 9 vertailujärveä Sähkökalastuskoeala 100 m 2 Yksi kalastuskerta / koeala Noin 20 koealaa / järvi Kalastuksia kaikentyyppisillä rannoilla 11 kalalajia; 3-9/järvi Julkaisu Sutela et al. 2011, Hydrobiologia 675: 55-64

11

12 Herkkien lajien poikas- ja nuoruusvaiheet (Säännösteltyjen järvien ekologisen tilan arviointi CENOREG) 1,6 1,4 1,2 1 ELS 0,8 0,6 0,4 0,2 Vertailujärvet Säännöstelyjärvet Talvialenema (m)

13 Kolme herkän kalalajin tiheys happamuudeltaan erilaisissa joissa (Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen CATERMASS) Kalatiheys (yks./100 m2) taimen harjus kivisimppu 0 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 ph

14 Kolmen kestävän kalalajin tiheyksiä happamuudeltaan erilaisissa joissa Kalatiheys (yks./100 m2) ahven hauki kiiski ,5 5 5,5 6 6,5 7 ph

15 Happamuuden ja FiFi kalaindeksin välinen suhde pienissä alunamaiden virtavesissä FiFI kalaindeksi 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 ph

16 Verkkokoekalastuksen biomassayksikkösaaliita eri asteisesti rehevöityneissä järvissä (HOKA-hanke; Olin ym. 2002) 1,5 1,2 TP: µg /l 0,9 0,6 0,3 0,0 Särki Salakka Pasuri Lahna Muut särkik. Hauki Kuore Coreg. sp. Ahven Kuha Kiiski Muut lajit 1,8 1,5 TP: >50 µg /l 1,2 0,9 0,6 0,3 0,0 Särki Salakka Pasuri Lahna Muut särkik. Hauki Kuore Coreg. sp. Ahven Kuha Kiiski Muut lajit

17 NORDIC-verkon särkikalasaaliin (g/verkko/yö) ja nuottasaaliin (kg/veto) välinen suhde hoitokalastustutkimuksen (HOKA) kohdejärvissä (malli ja 95 %:n luottamusvälit; Olin 2005) 3000 Nuottasaalis (kg / veto) Särkikalojen verkkosaalis (g / verkkoyö)

18 Petokalojen saalisosuudet verkkokoekalastuksessa Vesijärven Kajaanja Enonselällä painoina (%) ja yksilömäärinä (%) vuosina (Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu , Ruuhijärvi ym. 2010) Paino % Lkm % Kajaanselkä Enonselkä Kajaanselkä Enonselkä

19 Yhteenveto Kalastoon perustuva vesien tilan arviointi on kansalaisille helposti ymmärrettävä - lohikalojen poikaset koskessa viittaavat hyvään tilaan! Verkkokoekalastuksen särkikalasaaliista voi arvioida järvien hoitokalastuksen tarvetta ja saalistavoitetta Petokalaosuus kertoo kalastuksen vaikutuksista, ohjaustarpeesta sekä kunnostuksen vaikutuksista Kuhanpoikasten esiintymistä voi tarkkailla loppukesän Nordicverkotuksilla ja kuhan pituusjakaumista voi saada karkean arvion kuhan kasvunopeudesta Eurooppalaiset standardit tarjoavat mielenkiintoisia vertailu- ja tutkimusmahdollisuuksia ja laajat aineistot yhteiseen käyttöön Kalastoseurantaa hankala joukkoistaa, mutta yhteisöt voivat olla avuksi hankkimalla rahoitusta ja osallistumalla talkoisiin (verkotukset) Vertailukelpoisin menetelmin tuotettu seurantatieto sopii moneen tarkoitukseen!