KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA

SULKAVAN KUNTA KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus 22.10.2015 Ranta-asemakaava koskee Sulkavan kunnan Hasulan kylän tilaa 2:31 ja Koskutjärven kylän tilaa 1:17. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 1-10 sekä maa- ja metsätalousalueet. Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti... 1 2. Tiivistelmä... 1 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2. Ranta-asemakaava... 1 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 1 3. Lähtökohdat... 2 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.2. Suunnittelutilanne... 5 4. Suunnittelun vaiheet... 6 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset... 6 4.2. Osallistuminen... 6 5. Ranta-asemakaavan kuvaus... 7 5.1. Kaavan rakenne... 7 5.2. Mitoitus... 8 5.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.4. Aluevaraukset... 10 5.5. Kaavan vaikutukset... 11 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 6. Asemakaavan toteuttaminen... 14

Sulkavan kunta 1 Sulkavan kunta Hasulan ja Koskutjärven kylät 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus koskee 22.10.2015 päivättyä ranta-asemakaava karttaa. Ranta-asemakaava koskee Sulkavan kunnan, Hasulan kylän tilaa 2:31 ja Koskutjärven kylän tilaa 1:17. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-10 sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Sulkavan taajaman länsipuolella, n. 15 km:n etäisyydellä taajamasta. Kaava-alue sijaitsee Kyrsyänjärven, Koskutjärven, Kaartolammen, Aluslampien, Valkealammen, Kinkolammen, Saarilammen, Hangatlammen, Iso-Soikon, Pitkä-Soikon ja Pieni-Soikon ranta-alueella. Kaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu on pidetty 10.11.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä 13.3. 13.4.2015. Valmisteluaineistosta jätettiin kolme lausuntoa. Lausuntojen perusteella kaavamääräyksiä ja selostusta tarkenneettiin. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. - pp.kk.vvvv. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.2. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 24 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan pinta-ala on n. 190 ha. 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman.

Sulkavan kunta 2 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Sulkavan kunnassa, Kyrsyänjärven, Koskutjärven, Kaartolammen, Aluslampien, Valkealammen, Kinkolammen, Saarilammen, Hangatlammen, Iso-Soikon, Pitkä-Soikon ja Pieni-Soikon rantaalueella. Kaava-alueen pinta-ala on n. 190 ha ja kaava-alueeseen sisältyy n. 11 km rantaviivaa. Alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. 3.1.2. Luonnonympäristö Alueella on suoritettu luontoinventointi kesän 2011 aikana. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. Inventoinnin yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa: Alueen luonnon- ja maiseman arvot painottuvat pääasiassa maisemallisesti merkittäviin kohteisiin. Alueella sijaitsee muutamia metsälakikohteita ja yksi lajistoltaan monipuolinen joskin pienialainen kohde. Luettelokohteista on alla. - Saarilammen ja Soikkojen alueen harjujakso on maisemallisesti merkittävä. - Kinkolammen laskuoja tulvakorpineen on Metsälain mukainen pienvesi. - Aluslammet rinnesoineen kalliojyrkänteen alla ovat maisemallisesti merkittäviä. - Keskimmäinen Aluslampi on pienialainen ja rannoiltaan pitkälle luonnontilainen. - Niljakanlahden hiekkapoukama ja silokallioniemi ovat maisemallisesti merkittäviä. - Niljakanlahden tervaleppäkorpi on Metsälain mukainen kohde. - Kärkiharjunmäen kalliot ovat maisemallisesti merkittäviä. - Silllanmäensuolta tulevan ojan delta on lajistoltaan monipuolinen. - Koskutjärven kallioniemi on maisemallisesti merkittävä. - Kaartolammen kalliot ovat maisemallisesti merkittäviä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Väätälänmäen ja Kyrsyän kylät. Näille alueille on sijoittunut useita omakoti- ja loma-asuntoja. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee myös leirintäalue Oravanpesät. Itse Suunnittelualueella Kyrsyänjärven rannassa sijaitsee verkkovaja ja Soikko-lampien alueelle on rakennettu retkeilijöitä palvelemaan kaksi kotaa. Muuten tila on rakentamaton ja maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maa-ainestenottoalue sekä kalliolouhimo. Kalliolouhimo on lopettelemassa toimintaansa.

Sulkavan kunta 3 3.1.4. Muinaisjäännökset Alueella on suoritettu muinaisjäännösinventointi kesällä 2011. Tässä yhteydessä löydettiin uusi muinaisjäännöskohde Kyrsyänjärven Niljakanlahdesta. Samassa yhteydessä todettiin, ettei Siltasenlahden länsipuolella ole muinaisjäännöstä. Alueelta tunnetaan kaksi muinaisjäännöstä: - Niljakanlahti (esihistoriallinen asuinpaikka, rännihauta) - Siltasenlahti (kivikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka) 3.1.5. Virkistyskäyttö Suunnittelualueella kulkee pelastuspalvelukoodein varustettu Vihreän Kullan retkeilyreitistö. Reittiä palvelemaan on rakennettu taukopaikka ja kota Saarijärven etelärannalle. Reitti palvelee kesäisin retkeilijöitä ja talvisin alueelle tehdään hiihtolatu. Kyrsyänjärven rannassa Niljakanlahdessa sijaitsee kyläläisten käyttämä hiekkaranta. Alueelle on rakennettu myös verkkovaja. Kyrsyänjärven rannassa sijaitsee useita veneitä Niljakanlahdessa sekä Siltasenlahdessa. 3.1.6. Tekninen huolto Alueella on kattava yksityistieverkosto. Uusille rakennuspaikoille on mahdollista rakentaa tie olemassa olevaa metsäautotien pohjaa myöden. Pitkiä uusia tieyhteyksiä ei ole tarpeellista rakentaa. Yksityistieverkosto yhtyy seututiehen 435 Kallislahti - Sairalanmäki sekä yhdystiehen 15182 Kyrsyä. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee jakelujännitteen (20 kv) sähköjohtolinja. 3.1.7. Maanomistus Kaava-alueen maat omistaa UPM-Kymmene Oyj. Kuva: Kyrsyänjärven rantaa

Sulkavan kunta 4 Kuva: Kyrsyänjärven rantaa Kuva: Iso-Soikon harjujaksoa

Sulkavan kunta 5 Kuva: Koskutjärven rantaa Kuva: Saarilammen kota 3.2. Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Etelä-Savon seutukaava, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu retkeilyreitti sekä lähialueelle melontareitti. Ote maakuntakaavasta on seuraavalla sivulla.

Sulkavan kunta 6 Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu Kyrsyänjärven eteläosassa Kyrsyänjärven ranta-asemakaavaan. Suunnittelualueella ei ole ranta-asemakaavoja. Sulkavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Ranta-asemakaava tullaan laatimaan 1:5000 mittakaavaiselle pohjakartalle. Pohjakartan hyväksyy Pohjois- Savon maanmittaustoimisto. Kuva: Ote maakuntakaavasta 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset Maanomistaja laadituttaa kaavan omistamalleen alueelle. Kaavan laatijana toimii Järvi-Saimaan Palvelut Oy. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat

Sulkavan kunta 7 - Etelä-Savon Ely-keskus - Pohjois-Savon Ely-keskus - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto - Maakuntamuseo - Osakaskunnat - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2. Vireilletulo Kunnanhallitus käsitteli kaavaa pp.kk.vvvv. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus Sulkavan lehdessä. Kaavan nähtävillä olosta tiedotetaan alueen ja lähialueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia ja muita osallisia pp.kk.vvvv päivätyllä kirjeellä. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.2.3. Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä 13.3. 13.4.2015. Valmisteluaineistosta jätettiin kolme lausuntoa. Lausuntojen perusteella kaavamääräyksiä ja selostusta tarkenneettiin. Kaavaehdotus ovat nähtävillä pp.kk. - pp.kk.vvvv. 5. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 5.1.1. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 10.11.2014. Neuvottelussa esillä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. 5.1.2. Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 6. Ranta-asemakaavan kuvaus 6.1. Kaavan rakenne Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 24 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Näistä 16 sijaitsee Kyrsyänjärvellä, 3 Koskutjärvellä ja 5 Saarilammella. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja turvattu tällä tavalla luontokohteiden olemassa olo. Rakennuspaikkoja on siirretty pienimmiltä lammilta suurempien vesistöjen rannalle. Siirtoja on tehty myös Kangassaaresta mantereelle. Näillä toimenpiteillä on saatu pienet vesistön sekä Kangassaari jätettyä kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Samalla myös alueella kulkeva Vihreän Kullan

Sulkavan kunta 8 retkeilyreitistön olemassa olo on turvattu. Reitistön alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu lomarakentamista. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollisuus rakentaa tieyhteys. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen mahdollistaa tieyhteyden rakentamisen siten, ettei jatkossa tarvita rasitteiden perustamista rakennuspaikkojen alueelle. Suunnittelualueella tai aivan sen lähialueella ei ole palveluita. Tarvittavat palvelut haetaan Sulkavan taajamasta. Rakennuspaikkojen sijoittelulla on pystytty jättämään useita pieniä lampia ja Kangassaari kokonaisuudessaan rakentamisen ulkopuolelle ja virkistyskäytön piiriin. Nämä alueet ovat sellaisia, joille jo nykyään suuntautuu selvää virkityskäytön painetta. Alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen lukumäärä on alueelle sopiva, eikä ylimitoitusta tai liian suuria rakennuspaikkatihentymiä pääse syntymään. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu arvokkaat luontokohteet. 6.2. Mitoitus Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu 24 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueella on todellista rantaviivaa 10,8 km ja muunnettua rantaviivaa 6,4 km. Muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti ja samoilla periaatteilla kuin Sulkavan kunnan muissa ranta-asemakaavoissa sekä voimassa olevissa rantayleiskaavoissa. Muuntamismalli on esitetty seuraavalla sivulla. Kantatilat on selvitetty vuoden 1959 tilajaon mukaisesti: - Tila 1:17 on oma kantatilansa. Tilalla on rantaviivaa n. 1,7 km ja muunnettua rantaviivaa n. 1,5 km. Tilan alueella ei ole rantarakentamista. - Tila 2:31 kuuluu samaan kantatilaan tilojen 2:19, 2:25, 2:26, 2:27, 2:28 ja 2:30 kanssa. Kantatilalla (2:11X) on rantaviivaa n. 10 km ja muunnettua rantaviivaa n. 5 km. Kantatilan alueelle on rakennettu 6 loma-asuntoa. Yhteensä kantatilojen alueelle olisi tulossa 30 rakennuspaikkaa. Alueelle olisi tulossa 2,59 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 4,41 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Mitoitus alueella ei nouse kohtuuttoman korkeaksi eikä kaava aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Ranta-asemakaava ei myöskään vaikeuta myöhempää yleiskaavan laatimista alueella. Rakennusoikeus ja niiden siirrot on alueella toteutettu seuraavasti: - Kyrsyänjärven alueella laskennallinen rakennusoikeus on 19 rakennuspaikkaa. Kaavaluonnos huomioiden Kyrsyänjärven kantatilojen alueelle alueelle on osoitettu 21 rakennuspaikkaa. Yksi rakennuspaikka on siirretty Kyrsyänjärvelle Kinkolammelta ja toinen Valkealammelta - Saarijärven alueella laskennallinen rakennusoikeus on 3 rakennuspaikkaa. Alueelle kaavaluonnoksessa on osoitettu 6 rakennuspaikkaa. Yksi rakennuspaikka Koskutjärvelle on siirretty Hangatlammelta ja kaksi Soikkojen alueelta

Sulkavan kunta 9 - Kinkolammen laskennallinen rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka. Tämä rakennuspaikka on siirretty Kyrsyänjärvelle. - Valkealammen rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka. Tämä rakennuspaikka on siirretty Kyrsyänjärvelle. - Hangatlammen rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka. Tämä rakennuspaikka on siirretty Koskutjärvelle. - Soikkojen rakennusoikeus on 2 rakennuspaikkaa. Nämä on siirretty Saarilammelle. - Aluslammen ja Kaartolammen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka. Tämä on siirretty Koskutjärvelle - Koskutjärven laskennallinen rakennusoikeus on 2 rakennuspaikkaa. Tänne on osoitettu 3 rakennuspaikkaa. Yksi rakennuspaikka on siirretty Aluslammelta ja Kaartolammelta. Kantatilojen välillä siirtoja on suoritettu siten, että kantatilalta 1:17 on siirretty 5 rakennuspaikkaa kantatilan 2:11X alueelle 5 rakennuspaikkaa. Kaavatyön yhteydessä on tutkittu myös muiden maanomistajien rakennuspaikkojen teoreettiset siirtomahdollisuudet. Rakennusoikeudet on tutkittu samojen periaatteiden mukaisesti kuin mitä ranta-asemakaavallakin tehtäisiin. Huomioitavaa on, että ainoastaan suunnittelualueelta on olemassa luonto- ja maisema sekä muinaismuistoinventoinnit. Näin ollen muiden kuin suunnittelualueen mitoitus- ja rakennuspaikkojen siirtotarkastelu on lähinnä teoreettinen eikä se sido kuntaa myöhemmin laadittavan yleiskaavan yhteydessä muuta kuin suuntaa antavana. Kaava-alueen tiedot taas ovat kuntaa ja maanomistajaa sitovia. Tämän Kyrsyänjärveä, Kinkolampea, Saarilampea, Aluslampia, Koskutjärveä ja Kaitajärveä koskevan selvityksen perusteella ainoastaan Kyrsyänjärvelle olisi mahdollista siirtää rakennusoikeuksia myös muiden maanomistajien kohdalla. Siirtojen lukumäärä on maksimissaan 5 kappaletta tämän ranta-asemakaavan lisäksi. On myös huomioitava, että siirtoja voidaan tehdä Kyrsyänjärveltä muille järville (esim. saaripaikat Kaitajärvelle mannerrannalle). Tämä osaltaan pienentää Kyrsyänjärveen kohdistuvaa rakentamisen painetta. Nämä siirrot olisivat siis ns. normimitoituksen päälle tulevia. Oletettavaa on, että yleiskaavavaiheessa tehtävät selvitykset tulevat pienentämään laskennallista rakennusoikeutta siten, ettei tuota viittä rakennuspaikan siirtoa Kyrsyänjärvelle ole mahdollista tehdä. Muilla järvillä maanomistajilla ei ole mahdollisuus tehdä siirtoja. Ranta-asemakaavalla siirretään Kyrsyänjärvelle siis kaksi rakennuspaikkaa, Saarilammelle kolme rakennuspaikkaa ja Koskutjärvelle yksi rakennuspaikka pienemmiltä lammilta. Muunnetun rantaviivan muotoutuminen sekä laskennallinen rakennusoikeus on esitetty liiteaineistossa.

Sulkavan kunta 10 6.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla rakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin. Tällä tavalla ryhmittämällä turvataan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja mahdollistetaan virkistyskäytön jatkuminen. Niljakanlahden hiekkaranta on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Retkeilyreististön taukopaikka on osoitettu kaavassa VR merkinnällä. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että arvokkaat luontokohteet eivät ole vaarassa. Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen on turvattu myös kaavamääräyksillä. 6.4. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 190 ha. RA-1 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 25 m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Yli 100 k-m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja alle 100 k-m2 rakennukset vähintään 20 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 25 k-m2 saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristönsuojelumääräysten, talousvesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Suunnittelualueelle on osoitettu 24 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n. 4000 m 2 ja n. 6100 m 2 :n välillä. Lomarakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin siten, että tieyhteyden rakentaminen jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista. Kaavaluonnoksen mukainen toteuttaminen mahdollistaa tien sijoittamisen alueelle siten, ettei tämä häiritse lomarakennusten rakentamista tai rakennuspaikkojen viihtyisyyttä. Jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa 200 k-m 2. M-1 Maa- ja metsätalousalue Rantavyöhykkeen alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Korttelialueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. VR Retkeily ja ulkoilualue Alueelle saa rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita.

Sulkavan kunta 11 Saarilammella sijaitseva Vihreän Kullan retkeilyreitin taukopaikka on osoitettu kaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 50 m 2. Yleisiä määräyksiä Rakennusten rakenteiden ja laitteiden tulee soveltua malliltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään maisemaan. Alueella on säilytettävä riittävä määrä rantapuustoa. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. Tekninen huolto Rakennuspaikkojen jätevedet on käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tähän on hyvät mahdollisuudet rakennuspaikkojen koon puolesta. Uudet tieyhteydet on kaavassa osoitettu ohjeellisina yhteyksinä. Tieyhteydet on osoitettu siten, että tien rakentaminen on mahdollista ja siten, että teitä ei jouduta rakentamaan rakennuspaikkojen halki. Liikennöinti alueelta tulee tapahtumaan seututielle 435 ja yhdystielle 15182. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollista rakentaa kohtuullisin kustannuksin sähköliittymä. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Luonnonympäristö Arvokkaina luontokohteina alueelle on osoitettu seuraavat kohteet: - Saarilammen ja Soikkojen alueen harjujakso (ma). - Kinkolammen laskuoja tulvakorpineen (luo). - Keskimmäinen Aluslampi on pienialainen ja rannoiltaan pitkälle luonnontilainen. (luo) - Niljakanlahden hiekkapoukama, silokallioniemi ja tervaleppäkorpi ovat maisemallisesti merkittäviä sekä Metsälain mukainen kohde. (luo) - Silllanmäensuolta tulevan ojan delta on lajistoltaan monipuolinen. (luo) 6.5. Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6.5.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Kaava ei hajota yhdyskuntarakennetta. 6.5.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Kaavaratkaisu jättää yli puolet rantaviivasta rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin.

Sulkavan kunta 12 Kulkuyhteydet on mahdollista järjestää olemassa olevia tielinjauksia pitkin, eikä pitkiä uusia tielinjoja ole tarpeen rakentaa. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Rakennuspaikat ja tieyhteydet eivät sijaitse rankkasateiden tai myrskyjen kannalta aroilla alueilla. Kaavan toteuttaminen ei lisää tulvien tai rankkasateiden aiheuttamien tuhojen riskejä. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen laajat ja kovat myrskyt voivat aiheuttaa paikallista tuhoa joiden korjaamiseen kuluu tavallista pidempään. Kaavalla ei synny uusia asuinrakennuspaikkoja, joten voimakkaat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueelle. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maa-ainestenottoalue sekä kallionlouhinta-alue. Näille alueille on lähimmiltä lomarakennuspaikoilta matkaa n. 400 m. Etäisyys on sellainen, ettei maa-ainesten otosta tai kallion louhinnasta ole haittaa uudelle loma-asutukselle. Suunnittelualueella sijaitsee jo nykyisellään lomaasutusta tällä etäisyydellä 6.5.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on pystytty osoittamaan arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Nämä molemmat toimet turvaavat näiden kohteiden olemassa olon. Pienet virkistyskäytön kannalta merkittävät lammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Vihreän Kullan retkeilyreitistö on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Myös reitistön taukopaikka on osoitettu kaavassa. Taukopaikan tai reitistön läheisyyteen ei ole osoitettu lomarakentamista. Kaavalla ei ole vaikutuksia Kyrysänjärven läpi kulkevaan melontareittiin. Yli puolet suunnittelualueen rantaviivasta jää yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Tällä mahdollistetaan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja edesautetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella. Kaava mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien käsittelyn ja tarvittavien rakennusten rakentamisen alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei vaaranna pintavesien laatua. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 6.5.2. VAT-vuoksi 6.5.2.1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole arvotettuja maisema-alueita tai muinaisrantoja. Alueella ei myöskään ole mäki- tai vaaraasutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Alueella ei ole myöskään havaittavissa perinteiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä piirteitä. Kaava ei vaaranna rantatyyppien moninaisuutta.

Sulkavan kunta 13 6.5.2.2. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa. 6.5.2.3. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 6.5.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. 6.5.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan myötä luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monipuolisuus ei tule heikkenemään. Arvokkaimmat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu tarvittaessa omilla merkinnöillään kaavassa. 6.5.5. Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi. Kaavamääräykset mahdollistavat vaikutusten pysyvän hyvin pieninä eikä merkittäviä muutoksia kaukomaisemassa tulla havaitsemaan. Alueelle ei pääse syntymään maamerkkejä. Maisemallisesti arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 6.5.6. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiesiintymiä. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelyyn. Jätevesien käsittelylle on hyvät mahdollisuudet kohtuullisen tonttikoon puolesta. Rakennuspaikat on sijoitettu myös siten, että useamman rakennuspaikan keskinäinen jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen on mahdollista. Kaavaratkaisu ei vaaranna pintavesien nykyistä tilaa. 6.5.7. Liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualueella on kattava yksitysitieverkosto. Näiltä teiltä on mahdollista tehdä liittymät rakennuspaikoille. Kaavan toteuttaminen ei lisää merkittävästi liikennettä yksityistieverkostolla. Suunnittelualueen uudet rakennuspaikat eivät tarvitse uusia liittymiä maanteiltä 6.5.8. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. Kaavalla kunnalle ei aiheudu kustannuksia. Tuloja kunta saa kiinteistöveroista sekä välillisiä tuloja uusien lomarakennusten rakentamisesta ja uusista loma-asukkaista näiden ostokäyttäytymisen kautta.

Sulkavan kunta 14 6.5.9. Sosiaaliset vaikutukset Kaavassa on osoitettu Vihreän Kullan retkeilyreitin taukopaikka sekä jätetty kyläläisten käyttämä uimaranta rakentamisen ulkopuolelle. Kaava mahdollistaa kyläläisille ja muille kuntalaisille virkistyskäytön jatkumisen alueella. Kaava ei heikennä virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 7. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Sulkavan kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla 22.10.2014 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri