Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten työssä jatkaminen tai työllistyminen on konkreettinen tapa pidentää työuria. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian ( Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020) mukaan kaikilla työikäisillä ja osittainkin työkykyisilläkin on oltava mahdollisuus osallistua omien voimiensa mukaan työelämään. Ja niiden henkilöiden, joiden työ- ja toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut, työelämään osallistumista tuetaan.
Tukea työssä jatkamiseen Julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiseksi tarvitaan työurien pidentämistä. Keskimäärin kaksi vuotta pidempi työura merkitsee n. 5 miljardin vähempää tarvetta korottaa veroja ja leikata julkisia menoja. Sata komitea ( 2009 ) Kuntoutuksen kehittäminen työurien pidentämisen edellytysten parantamiseksi. Työelämäryhmän loppuraportti ( 2010) Työhyvinvointiryhmän raportti, STM ( 2011) Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen raportti, STM( 2011) Työttömien työkyvyn arviointi ja terveyspalvelut- raportti, TEM 2011 Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla raportti ( Lehto ) STM 2011 Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuksen linjaukset ( 2012 ) Osatyökykyiset työssä ohjelma 2012-2015 Lakimuutokset : Sv- laki, terveydenhuoltolaki ja tth-lain muutos
Osatyökykyisuus ja työelämän näkökulma Työllisyyden lisääminen vaatii myös osatyökykyisten työnteon lisääntymistä. Osatyökyvyttömyyseläkkellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa sekä työuran katkoksia vähentävästi että täysiaikaiselle eläkkeelle siirtymistä myöhentävästi. Osatyökykyisenä työskentely on lisääntynyt ja erityisesti naisten ja 60 v täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt ( Mikko Kautto, ETK) Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista - kolme neljästä on 55 v täyttäneitä - Kaksi kolmesta on naisia ( julkisella sektorilla neljä viidestä ) Osittaisen ja monimuotoisen työhön osallistumisen tulee muodostua hyväksyttäväksi ja kunnialliseksi tavaksi tehdä työtä Työelämän kehittämisessä on tärkeää edistää joustavuutta ja sallivuutta työjärjestelyissä ja työyhteisöissä
TEMPO hankeen kehittämistyö Tukea työkykyä ja työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Palveluohjautumisen kehittäminen tuomalla työkykykoordinaattorityö osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua. Työkykykoordinaattori on työelämän, kuntoutuksen, palvelujärjestelmän ja asiakastyön ammattilainen, jonka tehtävän on selvittää asiakkaan tilannetta ja auttaa häntä tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan sekä auttaa asiakasta löytämään oma paikkansa työelämässä. Työkykykoordinaattorit työskentelevät kuntoutujien, osatyökykyisten, työttömien sekä työelämään pyrkivien ja siihen tukea tarvitsevien asiakkaiden parissa ja heidän työnpaikkansa voi olla esimerkiksi työterveyshuollossa, HR-palveluissa, sosiaalipalveluissa, työllisyyspalveluissa, perusterveydenhuollossa tai TE-palveluissa. Kehittämällä lyhytkestoisia avomuotoisia kuntoutuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä tarjoamalla psykologisen pääoman valmennusta nuorille ja tutkimalla niiden vaikuttavuutta.
Hallituksen Kärkihanke ( Tiedote 3.9.2015 ) Osatyökykyisille tie työelämään Ministeri Mäntylä : Tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille - Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan laajentamalla työkykykoordinaattoritoiminta koko maahan - Kannustinloukkuja puretaan - Parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä