hankepäällikkö, neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro p )

Transkriptio

1 Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on noin henkilöä ja vuosittain työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin henkilöä. Osatyökykyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä. Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa etsitään ratkaisuja muun muassa näihin ongelmiin. OTE-kärkihanke tavoittelee muutosta osatyökykyisten asemassa työmarkkinoilla. Osatyökykyisten asemaa vahvistetaan siten, että he joko pysyvät työelämässä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Tämä lisää osatyökykyisten yhdenvertaisuutta ja elämänlaatua sekä vähentää valtion kustannuksia. työn tarjonta lisääntyy käytössä hyviksi todettuja keinoja osatyökykyisten työssä pitämiseksi osatyökykyisten työllistämiskynnys laskee ennakkoluulot osatyökykyisiä kohtaan vähenevät palkkatyöhön pääsy helpottuu tarjolla tukea työllistymiseen, työhön paluuseen ja työssä pysymiseen toimeentulo paranee yhdenvertaisuus, osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät palvelujärjestelmä toimii tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti eri tahojen välinen yhteistyö toimii tuloksellisesti ja resursseja säästäen työelämän ulkopuolelle jäämisestä johtuvat kustannukset vähenevät eriarvoisuus vähenee hankepäällikkö, neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro p )

2 Sosiaali- ja terveysministeriössä toteutettiin Osatyökykyiset työssä (Osku) -ohjelma vuosina Ohjelmassa tuotettiin toimivia ja käytännössä testattuja toimintamalleja osatyökykyisten työssä jatkamisen ja työllistymisen tueksi. Erityisesti Oskuohjelman 12 pilottiorganisaatiota rakensivat rohkeasti uusia tapoja toimia ja löysivät onnistuneita ratkaisuja osatyökykyisten aseman parantamiseksi työelämässä. Pilottityöpaikat kokeilivat mm. työkykykoordinaattorimallia. Osku-ohjelman laaja tutkimusosio tuotti monipuolista tietoa uusista toimintamalleista ja osatyökykyisten tueksi tehdyistä ratkaisuista työpaikoilla. Ohjelman aikana saatiin tärkeää tietoa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista estävistä ja edistävistä tekijöistä sekä toimintamallien ja ratkaisujen taloudellisista vaikutuksista. Tähän linkittyivät myös palvelujärjestelmän toimivuuden ja tuloksellisuuden tarkastelu. Osku-ohjelmassa tuotetut toimintamallit ja esimerkit ovat hyödyllisiä kaikille osatyökykyisten työllistymisen kentällä toimiville ammattilaisille. Ohjelmassa tehtyjen kokeilujen, pilottien, tutkimuksen ja laajan kehittämistyön tulokset on koottu suosituksiksi, joita levitetään OTE-kärkihankkeen aikana. OTE-kärkihankkeen projektin yksi tavoitteena on saada Osku-ohjelman suositukset toteutettua osana käytännön työtä niin työpaikoilla kuin TE-toimistoissa ja näin edistää osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä erityisesti avoimille työmarkkinoille. Lisäksi projektissa tuotetaan tarinamuotoista digitaalista materiaalia asiantuntijoiden työn tueksi. Tarinat toimivat sekä tiedotus- että oppimateriaalina joko yksittäin tai erilaisina yhdistelminä. Tarinat käsittelevät osatyökykyisten polkua työelämään, työpaikan ratkaisuja ja keinovalikoiman hyödyntämistä. projektipäällikkö Raija Tiainen, sähköposti: puh:

3 Projektin tavoitteena on, että palvelujärjestelmässä tapahtuu muutos, jonka tuloksena osatyökykyinen henkilö saa tarvitsemansa avun nopeasti ja riittävänä. Osatyökykyinen henkilö työllistyy tai pystyy jatkamaan työssään. yhteistyöverkostoja. Tämän tavoitteen toteutumiseksi OTE - kärkihankkeen aikana levitetään työkykykoordinaattorikoulutus alueellisesti kattavasti ja mahdollisimman moneen organisaatioon. Koulutus tarjoaa palvelujärjestelmässä toimiville ammattilaisille mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan sekä rakentaa uudenlaisia Työkykykoordinaattori räätälöi osatyökykyisen henkilön tarpeita vastaavan kokonaisuuden käytettävissä olevista keinoista, etuuksista ja palveluista yhdessä hänen kanssaan. Työkykykoordinaattori toimii kopin ottajana ja henkilökohtaisena tukena osatyökykyisen henkilön työllistymisen ja työssä jatkamisen mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin keskittyen. Työkykykoordinaattorikoulutuksen laajuus on 10 opintopistettä. Koulutus on sisällöltään monipuolinen kehittämis- ja tutkimusprosessi, joka tarjoaa muutoksen välineitä. Koulutus antaa tiedot, taidot ja välineet oman työn kehittämiseen ja uudenlaisen yhteistyön tekemiseen. Koulutus on suunnattu osatyökykyisten palveluissa toimiville ammattilaisille, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen, TE-palveluiden, koulutuksen, henkilöstöhallinnon, Kelan, työterveyshuollon ja oppilaitosten asiantuntijoille. Koulutukseen osallistuminen on maksutonta. Lisäksi järjestetään infotilaisuuksia ja seminaareja esimiehille ja työnantajille. Palvelujärjestelmään projekti tuo lisäosaamista ja tehokkuutta. Kun osatyökykyinen henkilö saa tarvitsemansa palvelun säästyy resursseja niin työnantajan, osatyökykyisen kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Osatyökykyisten henkilöiden ammattitaito ja osaaminen saadaan käyttöön. projektipäällikkö Raija Tiainen, sähköposti: raija.tiainen@stm.fi, puh:

4 Yrittäjyys on vammaiselle ja osatyökykyiselle yksi työllistymisvaihtoehto. Edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle tulee olla olemassa työkyvyn mahdollisista rajoitteista huolimatta. Osatyökykyisillä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole riittävästi tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista ja taloudellisista tuista. Toisaalta TE-toimistoilla ja muilla yrityspalvelujen tarjoajilla ei ole riittävästi tietoutta vammaisten yrittäjyyden erityispiirteistä. Projektin 3 tavoitteena on tunnistaa vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä estäviä ja edistäviä tekijöitä. Projektissa toteutettiin selvitys Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki. Vammaisten yrittäjien määrästä ja määrän kasvupotentiaalista tarvitaan kuitenkin yhä lisää tietoa. Selvitysten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan konkreettiset toimenpiteet, joilla vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä voidaan lisätä ja yrittäjyyden esteitä poistaa. Projektin tuloksena työllisten määrä on kasvanut, työkyvyttömyysmenot ovat vähentyneet ja työttömyyden sekä työstä poissaolojen kustannukset ovat vähentyneet. erityisasiantuntija Patrik Tötterman, sähköposti: patrik.totterman@tem.fi, puh:

5 Projektin tavoitteena on uudistaa osatyökykyisten tarvitsemien palveluiden toimintamalleja ja - kulttuuria siten, että ne tukevat nykyistä paremmin osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta. Samalla selkiytetään lainsäädäntöä ja eri toimijoiden vastuunjakoa. Projektilla valmistaudutaan vuoteen 2019, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. kokeiluissa rakennettavia toimintamalleja on kolme: Projektissa järjestetään alueellisia kokeiluja, joissa otetaan käyttöön hyviä toimintamalleja. Alueellisissa 1) Työtoiminnasta töihin 2) Opinnoista töihin 3) Osallisuutta tukeva toiminta Projektin tuloksena osatyökykyiset henkilöt pääsevät tarpeensa mukaisiin palveluihin nykyistä tehokkaammin, yhä useampi osatyökykyinen henkilö etenee työllistymispolullaan: pääsee työ- tai virkasuhteiseen työhön tai tarpeen mukaisesti koulutukseen, työllistymistä edistäviin palveluihin tai työ- ja toimintakykyä edistävään kuntoutukseen. Työtoiminnan järjestämisen sijaan työsuhteiseen työhön kykeneviä osatyökykyisiä henkilöitä tuetaan työllistymään avoimille työmarkkinoille. sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen, sähköposti: eveliina.poyhonen@stm.fi, puh:

6 Projektin tavoitteena on luoda tutkimuksen kautta kokonaiskuva osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä. Projektin ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan tutkimushanke. Tutkimuksella selvitetään työnantajien näkemyksiä osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksista ja esteistä. Tutkimuksen valmistuttua tuloksista ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista keskustellaan järjestöjen (ml. vammais- ja potilasjärjestöt) kanssa. Keskustelun ja tutkimuksen suositusten pohjalta toteutetaan toimenpiteet. Lisäksi jaetaan työnantajille tietoa ja esimerkkejä toimivista ratkaisuista ja malleista mm. alueellisten koulutusten muodossa. Projektin tuloksena yhä useampi osatyökykyinen henkilö työllistyy ja yhä useampi yritys rekrytoi osatyökykyisen henkilön. erityisasiantuntija Patrik Tötterman, sähköposti: puh:

7 Vuoden 2016 lopussa julkaistiin verkkopalvelu, joka sisältää ajantasaista tietoa osatyökykyisyyteen liittyvistä palveluista ja etuuksista, keinojen vaikuttavuudesta sekä tutkimuksesta ja ajantasaisesta lainsäädännöstä. Tarkoituksena on saada verkkopalvelulle mahdollisimman paljon käyttäjiä. Verkkopalvelusta halutaan rakentaa helppokäyttöinen ja toimiva ja siksi sitä testataan yhdessä sidosryhmien kanssa kärkihankkeen aikana. Verkkopalvelusta kerätään palautetta ja sitä kehitetään jatkuvasti. Verkkopalvelun kohderyhmänä ovat mm. osatyökykyiset itse, työkykykoordinaattorit sekä kaikki ammattilaiset ja työnantajat, jotka tarvitsevat tietoa osatyökykyisyyteen ja osatyökykyisten työllistymisestä. Työnantajan ja osatyökykyisen kannalta projektin tulokset näkyvät siten, että aina ajantasainen tieto on helposti saatavilla yhdestä paikasta osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Näin tiedon hankinnan kustannukset vähenevät merkittävästi. Yhteiskunnan kannalta tämä lisää palvelujärjestelmän tehokasta käyttöä ja osatyökykyisten määrää työelämässä. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta tietyoelamaan.fi. Sivuston kehittämistyö jatkuu koko kärkihankkeen ajan. Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro, sähköposti: puh: Projektipäällikkö Raija Tiainen, sähköposti: puh:

8 Projektin tavoitteena on luoda saumaton, asiakaslähtöinen, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen työkyvyn tuen palveluketju hoitoon ja kuntoutukseen. Toimintamalli kattaa sekä työssä olevat, työhön palaavat, että töihin pyrkivät osatyökykyiset. Toimintamalli luodaan yhteistyössä asiantuntijalaitosten kanssa. Toimintamallissa kuvataan ohjaamisen ja työkyvyn tuen toimenpiteet keskeisten toimijatahojen osalta (sosiaalihuolto, terveydenhuolto, kuntoutus, työ- ja elinkeinopalvelu, työterveyshuolto, Kela, koulutustahot sekä työpaikat). Nämä tahot ovat niitä toimijoita, joiden tehtävänä on tunnistaa osatyökykyisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työkyvyn tuen tarpeet ohjata tarpeenmukaisiin palveluihin käynnistää hoito ja kuntoutus sekä työkyvyn tukitoimenpiteet selvittää taloudellisen ja muun tuen tarpeet ja mahdollisuudet. Toimintamallia kehitetään alueellisissa kokeiluissa. Kokeilut tukevat sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa. Alueellisissa kokeiluissa työkyvyn tuen palveluketjut vakiinnutetaan sekä nivotaan olemassa oleviin jo toimiviin hoito- ja kuntoutuspolkuihin. Yksittäisten ja satunnaisten palveluiden sijaan etsitään toimenpiteitä ja palveluja moniammatillisesti. Työkyvyn tuen toimijoiden kesken rakennetaan yhteistyökäytännöt. Työpaikkoja tuetaan työn mukauttamiseen liittyvien ratkaisujen tekemiseen. Projektin tuloksena alueilla ovat vakiintuneet työkyvyn tuen palveluketjut sekä toimivat yhteistyökäytännöt. Työelämässä tai työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset pääsevät nopeasti ja joustavasti tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen sekä varhaisen työkyvyn tuen toimenpiteet käynnistyvät oikeaaikaisesti. Lisäksi osatyökykyiset pysyvät työssä ja työllistyvät nykyistä paremmin ja työkyvyn tukemisessa moniammatillinen yhteistyö on sujuvaa. ylitarkastaja Ritva Partinen, sähköposti: puh:

9 Projektin tavoitteena on vähentää työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja. Selvitystyötä tehdään kolmikantaisessa työryhmässä, jonka määräaika päättyy vuoden 2017 kesäkuun lopussa. Työryhmässä selvitetään yhtenä vaihtoehtona ns. lineaarista mallia. Lineaarinen malli tarkoittaa työansion ja eläkkeen yhteensovittamisen tapaa, jossa työansio pienentää maksussa olevaa eläkettä portaattomasti. Työryhmän työn päätyttyä aloitetaan hallituksen esityksen valmistelu ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Lakimuutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2020, jolloin tulorekisteristä saadaan tarvittavat ansiotiedot. Projektin tuloksena työtulon lisäys kasvattaa kokonaistulon määrää, eikä johda kannustinloukkuihin. Tulokset vaikuttavat siten, että työnantajien näkökulmasta työvoimaa on aiempaa enemmän ja joustavammin tarjolla. Työntekijän näkökulmasta poistuu esteitä tehdä työtä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Yhteiskunnan näkökulmasta työtulon kokonaismäärä lisääntyy. neuvotteleva virkamies Pirjo Moilanen, sähköposti: puh: