HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan työyhteisön rakentaminen yhdessä Tulevaisuuteen suuntautuva osaamisen kehittäminen ydintehtävissä
2 (12) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 5 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes... 7 3.1 Osaaminen... 7 3.2 Koulutus... 7 4 Hyvinvoiva Tukes... 8 4.1 Sairauspoissaolot... 8 4.2 Työterveyshuolto... 9 4.3 Virkistystoiminta... 9 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset...10 4.5 Työaika...10 4.6 Palkkaus...10 4.7 Työhyvinvointi...11 1 Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne noudattaa Tukesin strategian ja vuonna 2012 vahvistetun henkilöstölinjauksen mukaista jaottelua: Vaikuttava ja palveleva Tukes - Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes - Hyvinvoiva Tukes. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Personec -henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.
3 (12) 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi edelleen. Kasvu johtui pääasiassa toimintamenomäärärahan puitteissa perustetuista uusista viroista. Vuoden 2014 talousarviossa myönnettiin kemikaalilain muutoksen toimeenpanoon lisäresursseja, joiden rekrytointi aloitettiin jo vuoden 2013 puolella. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 250 henkilöä, joista 12 oli virkavapaalla ja 238 työssä. Vuonna 2013 Tukes perusti 12 uutta virkaa. Näistä yksi perustui kemikaalilain muutokseen, viisi resurssien kohdennukseen toimintamenomäärärahan puitteissa, kaksi tulevan eläkkeelle jäännin ennakoimiseen, yksi määräaikaisessa virkasuhteessa hoidetun tehtävän vakinaistamiseen ja kolme perustettiin työsuhteessa hoidettujen tehtävien muuttamiseksi virkasuhteisiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö muutti ylijohtajan virkanimikkeen pääjohtajaksi 1.12.2013 alkaen Tukesista annetun lain muutoksen perusteella. Vuonna 2011 toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä naisten osuus henkilöstöstä kasvoi ja on pysynyt suunnilleen ennallaan siitä lähtien. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus on tarkastelujaksolla ollut laskeva, mutta se oli edelleen hieman valtionhallinnon keskitasoa suurempi (Tukes 15 %, valtionhallinto 14 %). HTV 250 200 Henkilötyövuodet 2009-2013 199 218,5 226,5 150 100 50 113 123 0 2009 2010 Henkilömäärä vuoden lopussa Yksiköt Muutos 2012 2012, % Tuote- ja laitteistovalvonta 56 57 58 1,8 Laitos- ja kaivosvalvonta 55 55 59 7,3 Kemikaalituotevalvonta 73 80 83 3,8 Tuki- ja kehityspalvelut 34 36 38 5,6 Yhteensä 218 228 238 4,4
4 (12) Toimipaikat Muutos 2012 2013, % Helsinki 146 143 153 7,0 Tampere 65 73 72-1,4 Rovaniemi 4 9 10 11,1 Lahti, Kuopio, Oulu 3 3 3 0 Yhteensä 218 228 238 4,4 Sukupuolet Muutos 2012 2013, % Naiset 138 146 152 4,8 Naiset, % 63 64 64 Miehet 80 82 86 3,6 Miehet, % 37 36 36 Yhteensä 218 228 238 4,4 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset 173 79 190 83 202 85 naiset 103 60 114 60 123 61 miehet 70 40 76 40 79 39 Määräaikaiset 45 21 38 17 36 15 naiset 36 80 32 84 29 81 miehet 9 20 6 16 7 19 Yhteensä 218 228 238
5 (12) 2.2 Ikärakenne 50 Keski-ikä 2011-2013 v u o t t a 49 48 47 47,7 47,6 47,7 46 Henkilöstö ikäluokittain (lkm) 80 70 83 77 67 66 72 60 40 26 33 37 49 42 46 20 0 5 4 4 1 0 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 2 Tukesilaisten keski-ikä on hieman yli valtionhallinnon keski-iän (46,1 vuotta). Keski-ikä on tarkastelujaksolla pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Nuorten, alle 35-vuotiaiden henkilöiden osuus on ollut tasaisessa kasvussa. Myös 55 vuotta täyttäneiden osuus nousi. Vuoden 2013 lopussa Tukesissa työskenteli kaksi 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. 2.3 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään, minkä vuoksi vuoden 2011 vaihtuvuusluvut ovat suhteessa muita vuosia suuremmat, koska henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2011 alussa. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita.
6 (12) Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Vuonna 2013 kokonaispoistuma pysyi entisellä tasolla, mutta lähtövaihtuvuus kasvoi. Osa siitä johtui Euroopan kemikaalivirastossa työskennelleiden virkamiesten määräaikaisten virkavapauksien päättymisestä. Heistä kuusi jäi ECHA:n palvelukseen ja irtisanoutui virastaan Tukesissa. Eläkkeelle ei jäänyt yhtään tukeslaista. Tulovaihtuvuus aleni hieman. Yhtenä syynä tähän oli määräaikaisten projektitehtävien väheneminen. Julkisesti haettavina olleiden tehtävien määrä oli aikaisempaa suurempi (28 hakua, joissa haettiin yhteensä 32 henkilöä), mutta useasti virkaan nimitettiin Tukesissa jo työskentelevä henkilö, jolloin nimitys ei vaikuttanut tulovaihtuvuuteen. Kokonaispoistuma, % 17,8 12,4 11,8 Lähtövaihtuvuus, % 10,1 8,3 11,8 Eläkkeelle siirtyneet, % 4,6 3,7 0,0 Tulovaihtuvuus, % 101,0 19,3 12,3 Julkiset virkahaut (henkilöitä) 15 (19) 22 (24) 28 (32) Kokonaispoistuma = vuoden aikana päättyneet virka- ja työsuhteet, kun pois lasketaan alle 3 kk pituiset virkasuhteet (tasan 3 kk lasketaan mukaan) ja harjoittelijat (myös yli 3 kk olleet harjoittelijat lasketaan pois). Lukumäärä jaetaan edellisen vuoden 31.12. henkilömäärällä. Lähtövaihtuvuus = kuten edellä, mutta ilman eläkkeelle jääneitä tai kuolleita
7 (12) 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin myös tukesilaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Tukesin koulutustasoindeksi on ollut vähittäisessä kasvussa. Vuoden 2013 lopussa se oli Tukesissa 6,3 (6,0 vuonna 2010) ja koko valtionhallinnossa 5,2. Tutkintotiedot 2013 Alempi korkeakoulu 16 % Alin korkeaaste 7 % Ylempi korkeakoulu 50 % Perusaste 2 % Keskiaste 13 % Tutkijakoulutus 12 % 3.2 Koulutus Tukes toteutti henkilöstökoulutusta vuonna 2012 vahvistettuun osaamisen kehittämisen linjauksen mukaisesti. Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Koulutuspäivien määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna ja painopiste siirtyi ammattikoulutuksen ja viestintäosaamisen päin. Koulutuspäivien määrä oli tarkastelujaksolla suurimmillaan vuonna 2011, jolloin toteutettiin runsaasti organisaatiomuutoksen liittyvää koulutusta, ja sen jälkeen määrä on tasoittunut noin 7 päivään henkilötyövuotta kohden. Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Lähes jokainen tukeslainen kävi vuoden aikana ainakin kerran jossakin koulutustilaisuudessa. Miesten osuus koulutuspäivistä kasvoi edelleen ja ylitti hieman miesten osuuden Tukesin henkilöstöstä. Miehet siis osallistuivat keskimäärin hieman pitempiin tai useampiin koulutustilaisuuksiin kuin naiset. Koulutuksen kustannuksia tarkastellaan kohdassa 4.4.
8 (12) Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* 537,5 463 498 Kielikoulutus 407 524 498 IT-osaaminen 454,5 185 99 Viestintäosaaminen 96 31 106 Laatuosaaminen 19 3 4 Muu koulutus** 310 41 118 Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet 344 297 360 Yhteensä 2168 1544 1683 Koulutuspäivät / htv 10,9 7,1 7,4 * turvallisuustekninen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus Koulutukseen osallistuneet ja osallistumisen kattavuus* Koulutuspäivät (Tukes-päivät poisluettuina) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % 123 88 66 84 151 100 71 87 149 98 84 98 1220 67 604 33 808 65 439 35 811 61 512 39 * koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä 4 Hyvinvoiva Tukes 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä laski selvästi edellisistä vuosista. Työpäivinä mitattu sairastavuus (5,3 työpäivää/htv) oli huomattavasti alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (9,0). Sairaustapausten lukumäärä väheni hieman ja poissaolot olivat aikaisempaa lyhyempiä. Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) nousi selvästi ja oli huomattavasti yli valtionhallinnon keskitason. Tukesin Helsingin toimipaikassa oli edelleen esillä sisäilmaan yhdistetty oireilu. Oireita kokeville tehtiin erilaisia etätyöjärjestelyjä. Tukes otti käyttöön sairauspoissaolojen seurannan mallin ja raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon.
9 (12) Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv 8,2 8,0 6,7 Valtio 2013 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,7 6,0 5,3 9,0 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv 1,4 1,6 1,5 Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % 76 82 83 76 Sairaustapausten lkm/htv 1,7 1,8 1,6 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 43,1 39,5 45 39 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 3,1 4,0 3,9 Terveystarkastukset, lkm 75 101 103 Terveystarkastuksissa käyneet, % 27 36 38 Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % 26,7 29,3 27,0 4.3 Virkistystoiminta
10 (12) 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Työterveyshuollon henkilötyövuotta kohden lasketut kustannukset ovat tarkastelujaksolla laskeneet. Tätä voi selittää htv-määrän kasvulla, koska ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset jakautuvat suuremmalle henkilömäärälle. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2013 Koulutus, /htv 1 610 2 787 1 764 1 208 Työterveyshuolto, /htv (netto) 571 559 518 438 Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen**, /htv 473 458 551 437 Henkilöstöruokailu, /htv 340 319 314 N/A 4.5 Työaika *Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kahdesti vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään eli 30 tuntiin. Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Työajan hallintaan kiinnitettiin huomiota myös vuoden tulos- ja kehityskeskusteluissa ja sisäisessä viestinnässä. Ns. harmaiden työtuntien määrä onkin selvästi vähentynyt tarkastelujaksolla. Samoin on vähentynyt niitä tehneiden henkilöiden osuus: tunteja leikattiin joka neljänneltä. Yli puolet saldoleikkauksista oli alle yhden työpäivän suuruisia. Tukes raportoi vuosien 2012 ja 2013 saldoylijäämistä ja toimenpiteistään työajan hallitsemiseksi aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle vuoden 2014 alussa. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä 234 157 112 Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 8:44 5:20 3:36 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % 31 28 24 32 55 55 Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). 4.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 13,8 miljoonaa euroa. Palkkoja korotettiin 1,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,5 %:n suuruisella virastoerällä 1.4.2013 lukien. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset maksettiin elokuun palkanmaksussa takautuvasti 1.6.2013 lukien. Tukesin palkkausjärjestelmän kehitystyö jatkui. Työryhmän ehdotus vaativuuden arviointitekijöiden uudistamiseksi tuotiin johtoryhmän käsiteltäväksi vuoden lopussa.
11 (12) Keskipalkka Muutos 2012-13, % Tukes, 3 872 3 910 4 069 3,9 Naisten keskipalkka, 3 684 3 702 3882 4,6 Miesten keskipalkka, 4 172 4 291 4406 2,6 Aritmeettinen keskiarvo joulukuun palkanmaksun mukaan (koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat). Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin 102-105 20 35 38 106-109 69 133 141 110-113 22 42 40 Yhteensä, lkm 111 210 219 Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % 85 94 94 Vaativuusluokkiin arvioidut tehtävät Tahti-raportin mukaan. Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa. 4.7 Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBarotyöhyvinvointikyselyllä. Kysely päätettiin tehdä kahden vuoden välein. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2012 ja toimenpiteiden väliarviointi tehtiin 2013. Koko valtionhallinnon tasolla työtyytyväisyyden indeksiarvot nousivat hieman edellisvuotisesta ja kokonaistyötyytyväisyys oli nyt samalla tasolla kuin Tukesissa vuonna 2012 saatu indeksiarvo. Tukes seuraa eräitä VM Baron indeksiarvoja myös inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittareina ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mittareina. Osa-alue Indeksiarvo Tukes 2012 Indeksiarvo valtio 2012 Indeksiarvo valtio 2013 1 Johtaminen 3,5 3,4 3,5 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,7 3,8 3 Palkkaus 2,9 2,9 3,0 4 Kehittymisen tuki 3,4 3,2 3,2 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,7 3,8 6 Työolot 3,7 3,6 3,6 7 Tiedon kulku 3,2 3,1 3,2 8 Työnantajakuva 3,6 3,3 3,4 Yhteensä (kokonaistyytyväisyys) 3,5 3,4 3,5
12 (12) Henkilöstötilinpäätös on käsitelty Tukesin johtoryhmässä 12.5.2014 ja YT-toimikunnassa 4.4.2014 ja vahvistetaan Helsingissä 13.6.2014 Seppo Ahvenainen pääjohtaja Juha Karjalainen johtaja