Kuva: Tukesin Pasilan toimipaikan tupaantuliaiset HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Rakennamme modernia asiantuntijayhteisöä

Transkriptio

1 Kuva: Tukesin Pasilan toimipaikan tupaantuliaiset HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 Rakennamme modernia asiantuntijayhteisöä

2 2 (17) Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhdessä Henkilöstörakenne Vaihtuvuus Asiantuntevasti Osaaminen Koulutus Kokeillen Uudistaen ja uusiutuen Sairauspoissaolot Työterveyshuolto Virkistystoiminta Henkilöstöpalveluiden kustannukset Kokonaistyövoimakustannukset Palkkaus Työaika Lomarahan vaihto Työhyvinvointi Allekirjoitukset Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne mukailee vuonna 2016 vahvistetun uuden strategian mukaisia arvojamme: Yhdessä asiantuntevasti - rohkeasti kokeillen ja innovatiivisesti uudistaen. Henkilöstötilinpäätöksen sisältöä on täydennetty vastaamaan Valtiokonttorin antaman toimintakertomuksen laatimisohjeen (VK/948/ /2016) suosituksia. Tukesin henkilöstöä koskevien tavoitteiden pohjana on vuonna 2012 vahvistettu henkilöstölinjaus. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Kieku-henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi tietolähteinä on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.

3 3 (17) 2 Yhdessä 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena. Kuluttajapalveluiden valvonta keskitettiin Tukesiin ja sitä varten perustettiin talousarviossa myönnetyn määrärahan nojalla 13 uutta virkaa. Toiminta käynnistettiin vaiheittain täyttämällä ensin kuusi virkaa huhti- tai toukokuusta alkaen, yksi syyskuussa ja viisi virkaa loppuvuodesta niin, että valitut henkilöt aloittivat työn tammikuussa Yhden viran täyttö on vielä kesken. Lahden ja Kuopion toimipisteet lakkautettiin niihin sijoitetun kahden viran tultua avoimeksi. Toinen näistä viroista täytettiin Tampereen toimipaikassa ja toisen tilalle oli jo aikaisemmin perustettu ennakoivasti uusi virka. Uusien virkojen perustamisesta huolimatta henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 7,5 htv (3,2 %). Tämä johtui uusien virkojen porrastetusta täyttämisestä. Tulossopimuksen mukainen henkilötyövuosien enimmäismäärä 268 htv jouduttiin alittamaan myös määrärahan riittävyyden varmistamiseksi. Vuoden lopussa Tukesissa oli avoimena 13 virkaa. Kuusi näistä oli täytetty määräaikaisesti tehtävien hoidon järjestämiseksi, viisi on toistaiseksi täyttämättä ja kahdessa viran täyttö on meneillään. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 270 henkilöä, joista 12 oli virkavapaalla ja 258 työssä. Tukes toteutti organisaatiouudistuksen Uudistuksessa yksi ryhmä (sähkölaitteistot) siirtyi kokonaisuudessaan toiseen yksikköön, yksi uusi ryhmä (ammattilaistuotteet) perustettiin ja neljä ryhmää (kemikaalien rekisteripalvelut, mittauslaitteet ja jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet sekä räjähteet ja painelaitteet) lakkautettiin ja niiden henkilöstö siirtyi toisiin ryhmiin. Uudistuksen tavoitteena oli mm. tehtävien tehokkaampi hoitaminen ja ryhmien koon yhdenmukaistaminen. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus oli 11 %, mikä on jonkin verran alle valtionhallinnon keskitason (13,4 %). Määräaikaisten osuus on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina. Määräaikaisten virkasuhteiden perusteena oli useimmiten virkavapaalla olevan henkilön sijaisuus. Vuoden loppupuolella nimitettiin joitakin henkilöitä määräaikaisiin projektitehtäviin. Sukupuolijakauma pysyi jokseenkin ennallaan. Naisia Tukesin henkilöstöstä on kaksi kolmasosaa ja miehiä yksi kolmasosa. Määräaikaisissa virkasuhteissa miesten osuus kasvoi selvästi. HTV Henkilötyövuodet ,6 246,2 226,5 227,4 218, Huom! Tahti-raportin mukainen htv-määrä on 245,6. Erotus johtuu virheestä Kieku- ja Tahti-järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa. Henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen laskennassa on käytetty Kiekun mukaista todellista henkilötyövuosimäärää 246,2.

4 4 (17) Henkilömäärä vuoden lopussa (ilman virkavapaalla olevia) Yksiköt * Muutos ,% Kemikaalit ,7 Teollisuus ,5 Tuotteet ,8 Finas Tieto ja kehitys ,3 Viestintä ,5 Yhteensä ,5 * Yksiköiden henkilömäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Vuonna 2016 toteutetussa organisaatiouudistuksessa useita henkilöitä siirtyi yksiköiden välillä ja samalla yksiköiden nimiä muutettiin. Toimipaikat Muutos (%) Helsinki ,0 Tampere ,5 Rovaniemi ,5 Lahti, Kuopio, Oulu Yhteensä ,5 Sukupuolet Muutos (%) Naiset ,2 Naiset, % Miehet ,1 Miehet, % Yhteensä ,5 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset naiset miehet Määräaikaiset naiset miehet Yhteensä

5 5 (17) Koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Kokoaikaiset naiset miehet Osa-aikaiset naiset miehet Yhteensä Ikärakenne Tukeslaisten keski-ikä on lähes kaksi vuotta valtionhallinnon keski-ikää (46,3 vuotta) korkeampi. Tähän vaikuttaa eniten se, että Tukesin suurin ikäluokka ovat vuotiaat. Heitä on lähes kolmannes tukeslaisista. Keski-ikää nostaa myös työurien piteneminen: eläkkeelle jäädään aikaisempia vuosia myöhemmin. Vuoden 2016 lopussa Tukesissa työskenteli seitsemän 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Nopeimmin kasvaa kuitenkin vuotiaiden ikäluokka, mikä johtuu pääasiassa uusien rekrytointien lisääntymisestä. Miesten keski-ikä on selvästi naisten keski-ikää korkeampi, mutta ero on uusien taloon tulijoiden ja pitkää työuraa tehneiden miesten eläkkeelle jääntien myötä tasoittumassa.

6 vuotta 6 (17) Keski-ikä kaikki naiset miehet Henkilöstö ikäluokittain (lkm) alle yli Keski-ikä ja ikäjakauma (%) Keski-ikä 49,1 49,1 48,6 Alle 25 v, % v, % v, % v, % v, % v, % 1 3 3

7 7 (17) 2.2 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Vuonna 2016 kokonaispoistuma oli selvästi edellisiä vuosia alempi. Tämä johtui sekä eläkkeelle jääneiden määrän vähenemisestä että vähentyneestä siirtymisestä toisen työnantajan palvelukseen. Eläkkeelle jäi neljä henkilöä. Uusien virkojen täyttämisen vuoksi tulovaihtuvuus nousi huomattavasti, kuten myös virkahakujen määrä. Hakijoita oli noin 47 henkilöä rekrytoitua kohti. Vuoden aikana rekrytoitiin pysyvään palvelussuhteeseen 27 henkilöä Tukesin ulkopuolelta. Sisäistä liikkuvuutta edistettiin useilla määräaikaisilla nimityksillä projektitehtäviin toisessa yksikössä tai ryhmässä. Vaihtuvuus Kokonaispoistuma, % 13,0 14,0 9,3 Lähtövaihtuvuus, % 10,9 9,0 7,7 Eläkkeelle siirtyneet, % 2,1 4,0 1,6 Tulovaihtuvuus, % 10,9 7,2 20,2 Julkiset virkahaut (henkilöitä) 12 (10) 16(17) 24(35) Tiesitkö tämän? Yleisimmät sukunimet Tukesissa ovat Laitinen, Leinonen ja Mattila (kolme kutakin). Naisilla yleisimmät etunimet ovat Johanna, Sanna ja Tiina, miehillä Jaakko ja Heikki.

8 8 (17) 3 Asiantuntevasti 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin tukeslaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Vuoden 2016 lopussa se oli 6,4, eli huomattavasti korkeampi kuin koko valtionhallinnossa (5,3). Koulutustasoindeksi on hieman alempi kuin edellisenä vuonna, mutta sen pudotus on näennäistä. Vuoden 2016 lopussa rekrytoitujen henkilöiden koulutustasotiedot eivät ehtineet joulukuussa Tahti-järjestelmään siirrettyihin tietoihin. Tämän vuoksi tutkintotiedoissa on yhdeksällä henkilöllä koulutusasteena tuntematon, mikä laskee indeksiä. Tutkintotiedot 2016 Koulutusaste tuntematon 4 % Alempi korkeakoulu 16 % Ylempi korkeakoulu 52 % Alin korkea-aste 7 % Keskiaste 7 % Perusaste 0 % Tutkijakoulutus 14 % Lähde: Tahti Koulutustasoindeksi Valtio 2016 Koulutustasoindeksi, kaikki 6,4 6,6 6,4 5,3 Naiset 6,3 6,5 6,3 5,4 Miehet 6,6 6,7 6,4 5,2

9 9 (17) 3.2 Koulutus Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta ja ammatillista koulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Tähän tavoitteeseen ei päästy, mutta koulutuspäivien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen määrä nousi. Vuoden aikana järjestettiin Arjen digitaidot koulutuskokonaisuus, jonka ansiosta IT-koulutuspäivien määrä kasvoi tuntuvasti. Laatuosaamista syvennettiin mm. systeemiajattelun kurssilla. Tukes-päivien yhteinen henkilöstökoulutus järjestettiin yksipäiväisenä ja Tukes-päivien toinen päivä käytettiin yksikkökohtaiseen toiminnan suunnitteluun. Tukes laatii vuosittain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 14 :n mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Koulutus toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2016 koulutustiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2014 ja 2015 raportointiin, koska Tukes otti käyttöön Kieku-järjestelmän alkaen ja koulutustietojen jaottelu muuttui hieman tässä yhteydessä. Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Naiset ja miehet osallistuivat koulutukseen suurin piirtein yhtä paljon. Koulutukseen osallistuneiden määrä oli suurempi kuin vuoden lopun henkilömäärä, koska koulutukseen osallistui myös henkilöitä, joiden palvelussuhde päättyi vuoden aikana. Koulutuksen kattavuus oli siten erittäin hyvä. Lisäksi kahdeksan henkilöä oli vuoden aikana palkallisella virkavapaalla omaehtoisen opiskelun vuoksi, yhteensä 56 päivää. Yksi heistä opiskeli ammattitutkinnon oppisopimuksella. Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* 492, ,5 Kielikoulutus IT-osaaminen Viestintäosaaminen ,5 20 Laatuosaaminen ,5 Muu koulutus** 46 57,5 62,5 Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet Yhteensä 1 336, Koulutuspäivät / htv 5,9 5,8 6,9 * ammatillisen osaamisen kehittäminen, sisältää mm. turvallisuusteknillinen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus

10 10 (17) Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistumisen kattavuus*/** Koulutuspäivät ** Naiset Lkm, % Kaikki Miehet Kaikki Naiset Miehet Naiset Miehet Lkm, Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % %% Kaikki Lkm, % % 85 % 92 % 77 % 73 % 76 % 100 % 100 % 100 % % 343,5 36 % 954,5 100 % 602,5 63 % 346,5 37 % % % % % * Koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä. Vuonna 2016 vuoden lopussa oli naisia 171 ja miehiä 87, yhteensä 258. ** Tukes-päivät eivät tässä tilastossa ole mukana vuosien 2014 ja 2015 koulutuspäivissä. 4 Kokeillen Tukesissa toteutettiin toimitilauudistus, joka vaikutti monin tavoin henkilöstön työskentelytapoihin ja -olosuhteisiin. Helsingin toimipaikassa siirryttiin monitilatoimistoon ja Tampereen toimipaikassa monitilatoimiston suunnitelmat valmistuivat ja remontti alkoi. Tilasuunnittelun lähtökohtana oli tukea yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntymistä, uuden teknologian hyödyntämistä sekä saada aikaan kustannussäästöjä. Tukesin työaikakäytäntöjä kehitettiin ajasta ja paikasta riippumattoman työn suuntaan. Työaikaliukumia pidennettiin, työaikaleimaukset siirtyivät tehtäväksi omalta työasemalta ja etätyökäytäntöjä laajennettiin. Vuoden 2016 lopussa etätyösopimus oli 75 tukeslaisella. Seurannassa sekä esimiehet että henkilöstö pitivät muutoksia onnistuneina ja kokeiluja päätettiin jatkaa. Vuoden lopulla selvitettiin työaikapankin käyttöönottoa ja valmistelutyö jatkuu vuoden 2017 puolella. Kemikaaliyksikössä toteutettiin johtamisen kehittämiseen liittyvä työnkierto, jossa kolme ryhmäpäällikköä ja yksikön yhteisissä tehtävissä toimiva asiantuntija vaihtoivat määräajaksi tehtäviä keskenään. Kieku-henkilöstötietojärjestelmän käyttöönotto alkaen merkitsi uusien menettelytapojen omaksumista palvelussuhdeasioiden hoitamisessa sekä uusien seurantakohteiden käyttöönottoa työajan kohdennuksessa ja raportoinnissa. Vuoden alussa annettiin useita työohjeita ja malleja, joita tarkistettiin käytöstä kertyneiden kokemusten myötä. Kiekun käyttöä käytiin läpi henkilöstölle järjestetyissä avointen ovien neuvontatapahtumissa, ns. Kieku-kipuklinikoilla. Henkilöstöhallinnon asiakirjojen säilytyksessä siirryttiin sähköiseen arkistointiin.

11 11 (17) 5 Uudistaen ja uusiutuen 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Sairauspoissaolopäivien määrään vaikutti neljä pitkäkestoista (yli 60 pv) sairauslomaa, joiden vaikutus keskiarvoon oli 2,8 päivää/htv. Edellisenä vuonna pitkien poissaolojen vaikutus keskiarvoon oli 1,3 pv/htv. Muille kuin näille pitkäaikaisella sairauslomalla olleille kertyi siis sairauspoissaoloja 6 pv/htv vuonna 2015 ja 5,3 pv/htv vuonna Lyhytaikaisten sairaustapausten (1-3 päivää) osuus sairauspoissaoloista nousi ja oli enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Tämä kertoo siitä, että Tukesissa on vähemmän pitkiä sairauslomia kuin yleensä valtiolla. Vuoden lopussa flunssaepidemia aiheutti runsaasti poissaoloja. Poissaolojen jakautumisesta toimipaikoittain ei ole raportointitietoa. Työpäivinä mitattu sairastavuus (6,8 työpäivää/htv) oli edelleen selvästi alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (8,5). Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja jäi alle valtion keskimääräisen tason. Tämän voi nähdä myös myönteisenä merkkinä siitä, että toimintakulttuuri on sellainen että sairaana maltetaan jäädä kotiin. Tukes raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Yli 30 päivää sairauspoissaoloja oli vuoden aikana seitsemällä henkilöllä. Määrä väheni selvästi edellisestä vuodesta (12). Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv (Kieku) 7,9 7,3 8,1 Sairauspäivät/htv ilman yli 60 pv poissaoloja N/A 6,0 5,3 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv (Tahti) 6,1 5,7 6,8 8,5 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv (Kieku) Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % (Tahti) 2,0 1,6 1,9 Valtio Sairaustapausten lkm/htv (Kieku) 2,0 2,0 2,2 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti) Vuosien 2014 ja 2015 luvut ovat Personec-järjestelmästä. Luvut ovat vertailukelpoiset Kieku-järjestelmän kanssa. 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä teemana oli työterveyshuollon tuki Tukesin toimitilauudistuksen valmistelussa, mm. työfysioterapeutti kiersi tarkistamassa ergonomiasäädöt Pasilan uusissa toimitiloissa. Terveystarkastuksissa kartoitettiin etukäteen tarkastusvuorossa olevien terveydentilaa sähköisellä ennakkokyselyllä. Työterveyshuolto kutsui tarkastukseen ne, joilla kyselyn mukaan ilmeni terveysongelmia. Muut kyselyyn vastanneet saivat halutessaan varata tarkastusajan työterveyshuollosta. Menettely vähentää terveystarkastusten lukumäärää, mutta kohdentaa toimintaa eniten tuen tarpeessa oleviin. Terveystarkastusten kokonaismäärä nousi jonkin verran, mihin vaikuttivat myös uusien rekrytointien työhöntulotarkastukset. Sairauksista johtuvien työterveyskäyntien määrä väheni jonkin verran. Tämä näkyi myös siinä, että sairaanhoidon osuus työterveyshuollon kustannuksista väheni ja suurempi osa työterveyshuoltoon käytetyistä varoista voitiin käyttää ennalta ehkäisevään toimintaan.

12 12 (17) Työterveyshuolto Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 4,1 4,1 3,6 Terveystarkastukset, lkm Terveystarkastuksissa käyneet, % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % Lähde: Terveystalon raportti Terveystarkastusten syyt ,7 21,2 24,2 5.3 Virkistystoiminta Tukesin henkilöstön järjestämä Hyvis-toiminta oli edelleen aktiivista. Yksittäisten tapahtumien määrä väheni vuonna 2015 alkaneiden säästötoimien vuoksi. Vuonna 2016 tapahtumien määrä nousi jonkin verran ja toiminta tavoitti kattavasti tukeslaiset. Eniten käytetty etu olivat liikuntaja kulttuurisetelit, joita käyttää noin 80 % tukeslaisista. Hyvis-ryhmä laatii vuosittain toiminnastaan erillisen toimintaraportin.

13 13 (17) 5.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Tosin valtionhallinnon tunnusluvut eivät ole yhtenäisistä Tahti-raportointiohjeista huolimatta täysin vertailukelpoisia virastojen välillä, koska kirjaus- ja raportointikäytännöt vaihtelevat. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Sairauskäyntien määrän väheneminen näkyi kustannusten alenemisena. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Erityisesti koulutukseen käytetty rahamäärä ylittää selvästi valtionhallinnon keskitason. Valtionhallinnon keskimääräinen koulutuskustannus 877 euroa/htv oli poikkeuksellisen pieni (1.171 euroa/htv vuonna 2015), mikä saattaa johtua mm. Kieku-järjestelmään siirtymisestä aiheutuneista raportointieroista. Tukesin tukeman henkilöstöruokailun käyttö väheni hieman. Tuettuja aterioita nautittiin keskimäärin 94 kertaa henkilöä kohden (96 kpl/htv vuonna 2015). Tähän voi vaikuttaa mm. etätöiden määrän lisääntyminen. Ateriatuen suuruus pysyi ennallaan 2,0 eurossa. Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2016 Koulutus, /htv Työterveyshuolto, /htv Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv Henkilöstöruokailu, /htv N/A * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen. 5.5 Kokonaistyövoimakustannukset Valtionhallinnon henkilöstötilinpäätöksessä lasketaan kokonaistyövoimakustannukset, joihin kuuluvat sekä tehdyn työajan palkat että välilliset työvoimakustannukset, kuten loma-ajan tai sairausajan palkat, palkallisen virkavapausajan palkat, sosiaaliturvan kustannukset sekä muut välilliset työvoimakustannukset. Tukesilla työvoimakustannukset nousivat vain 0,9 % vaikka henkilötyövuosimäärä kasvoi 3,2 %. Ero johtuu erityisesti valtion eläkevakuutusmaksun pienenemisestä. Henkilöstöpalveluiden kustannukset kasvoivat 22 % Muutos , % Kokonaistyövoimakustannukset ,9 Palkkasumma ,2 - Tehdyn työajan palkat ,2 - Välillisen työajan palkat ,0 Sosiaaliturva ,4 Muut välilliset työvoimakustannukset ,1 Lähde: Tahti

14 14 (17) 5.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 15,6 miljoonaa euroa. Summasta ei ole vähennetty Kelan maksamia päivärahoja. Palkkamenot kasvoivat noin 2 % edellisestä vuodesta. Palkkoja korotettiin alkaen yleiskorotuksella, joka toteutettiin sekamuotoisesti siten, että korotus oli 0,43 % ja vähintään 13 euroa. Henkilökohtaisia palkanosia tarkistettiin yleiskorotuksia vastaavasti. Lomarahat maksettiin kesäkuussa. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset tulivat voimaan ja ne saatiin maksuun heti toukokuun palkanmaksussa. Tukesin keskipalkan suuruudessa näkyi uusien rekrytointien vaikutus henkilöstörakenteeseen. Erityisesti alimpien vaativuustasojen tehtävissä työskentelevien määrä nousi selvästi. Keskipalkka Muutos , % Tukes, ,07 Naisten keskipalkka, ,02 Miesten keskipalkka, ,54 Aritmeettinen keskiarvo on laskettu joulukuun palkanmaksun mukaan. Keskiarvossa on mukana koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat. Osa-aikaisten palkka on laskettu kokoaikaisen työajan mukaan. Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus. Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin Yhteensä, lkm Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa ja virkavapaalla olevia. 5.7 Työaika Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kerran vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään. Kertymän yläraja nostettiin työaikaohjeen päivityksellä 40 tuntiin. Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Ns. harmaita työtunteja kertyi aikaisempia vuosia enemmän työaikauudistuksista huolimatta. Yhtenä syynä tähän oli se, että mobiilityössä tehty työaika tuli uudistetuilla leimausmenettelyillä kattavammin raportoitua työaikajärjestelmään. Toinen syy on esimies- ja eräissä tukipalvelutehtävissä kertyneiden työaikasaldojen kasvaminen. Kehityksen seurantaa vaikeuttavat leikkausajankohtien muutokset. Saldoleikkausten ajankohtaa myöhennettiin kuukaudella vuonna Vuonna 2016 siirryttiin kerran vuodessa tapahtuvaan tasoitukseen. Tämän vuoksi keskenään vertailukelpoisia ovat vuodet 2014 ja 2016 (puolen vuoden työaikakertymä) sekä 2015 ja 2017 (koko vuoden työaikakertymä):

15 15 (17) Vuonna 2014 työaikasaldojen leikkaus tehtiin Raportoitu saldoylijäämä koskee reilun puolen vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuonna 2015 työaikasaldojen leikkaus tehtiin ja Raportoitu saldoylijäämä koskee vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuonna 2016 työaikasaldojen leikkaus tehtiin Raportoitu saldoylijäämä koskee puolen vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuonna 2017 työaikasaldojen leikkaus tehtiin Raportoitu saldoylijäämä koskee vuoden aikana kertynyttä työaikaa. Vuoteen 2015 verrattuna leikattiin noin 360 työtuntia enemmän ja leikattujen tuntien keskiarvo kasvoi selvästi. Leikkaus kohdistui kuitenkin aikaisempaa suppeampaan joukkoon. Niiden henkilöiden osuus, joilta ei ole leikattu lainkaan työaikatunteja, on jatkuvasti kehittynyt parempaan suuntaan kohti vuonna 2014 saavutettua tasoa. Samalla tämä merkitsee, että työkuormien jakautuminen on yhä epätasaisempaa. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 1:30 3:54 2:38 5:23 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). 5.8 Lomarahan vaihto Vuoden 2016 lomarahasta vaihdettiin 532 päivää pidettäväksi vapaana, edellisenä vuonna vaihdettuja päiviä oli Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBaro-työhyvinvointikyselyllä. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja vuodesta 2014 alkaen vuosittain. Kysely toteutetaan loppuvuodesta loka-marraskuussa. Tukes seuraa eräitä VMBaron indeksiarvoja myös inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittareina ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mittareina. Henkilöstön työtyytyväisyys pysyi aiempien vuosien hyvällä tasolla. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,6. Erityisen tyytyväisiä tukelaiset olivat työnsä sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Vahvuuksiksi nähtiin myös työyhteisön toimintakulttuuri sekä osaaminen, oppiminen ja uudistuminen. Kriittisimmin suhtauduttiin palkkausjärjestelmän toimivuuteen ja palkkaukseen. Vuoden aikana tehty uuden strategian valmistelu ja arvojen jalkauttamistyö näkyivät työnantajakuvan ja arvojen saamana korkeana indeksiarvona. Vastausprosentti oli hyvä, sillä kyselyyn vastasi 215 tukesilaista (83 % koko henkilöstöstä). Myös sanallisia vastauksia annettiin aktiivisesti.

16 16 (17) Osa-alue Indeksi Tukes 2012 Indeksi Tukes 2014 Indeksi Tukes 2015 Indeksi Tukes 2016 Indeksi valtio Johtaminen 3,5 3,4 3,5 3,5 3,4 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3,8 3,8 3,8 4,1 3,9 3 Palkkaus 2,9 2,9 2,8 2,7 2,9 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 3,4 3,1 3,2 3,6 3,5 5 Työyhteisön toimintakulttuuri 3,7 3,8 3,7 3,8 3,8 6 Työ- ja toimintaympäristö 3,7 3,5 3,6 3,6 3,7 7 Vuorovaikutus ja viestintä 3,2 3,2 3,2 3,4 3,4 8 Työnantajakuva ja arvot 3,6 3,3 3,3 3,7 3,7 Yhteensä 3,5 3,4 3,4 3,6 3,5 Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittaristo Ylimmän johdon toimiminen esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Esimiesten onnistuminen työyhteisön töiden organisoinnissa Kehityskeskustelut työn tekemisen ja osaamisen kehittämisen tukena Uskallan tarvittaessa uudistaa merkittävästikin omaa työtäni Tukes 2016 TEM hallinnonala 2016 Valtio ,1 3,0 3,0 3,3 3,2 3,2 3,0 3,0 3,0 3,7 3,5 3,6 Tiedon saanti asioiden valmistelusta ja päätöksistä 3,4 3,3 3,3 Motivoituminen ja innostuminen työssä 3,9 3,7 3,7 VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin 1 Johtaminen Joukkonimi TUKES HA_TEM Valtio 2 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet 3 Palkkaus 4 Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 5 Työyhteisön toimintakulttuuri

17