Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Kasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa Maiju Pesonen

Data quality points. ICAR, Berlin,

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Limousin. Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

ELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period

METAANIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN NAUDANLIHANTUOTANNOSSA RESIDUAALISEN SYÖNNIN JALOSTUSVALINNAN AVULLA

Ruokintakoe

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Kaura lehmien ruokinnassa

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET

Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki Maiju Pesonen

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Tutkija Maiju Pesonen MTT

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Angus. Esityksen kulku Angus rotupäivä Kuopio Maiju Pesonen

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti Juva Maiju Pesonen

MaitoManagement 2020

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

KS-Tuontisonnit Faban kumppani

Capacity Utilization

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Aperehuruokinnan periaatteet

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Roduista ja rotujen eroista

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

I. Principles of Pointer Year Analysis

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski Maiju Pesonen

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Gap-filling methods for CH 4 data

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki Maiju Pesonen

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta

VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Hyödyllinen puna-apila

Sampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta.

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Emolehmätuotantomuodot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Transkriptio:

Ne)osyön/ (residuaalinen syön/) ja sen mi)aus Iso- Britanialaisessa Stabiliser- rotukarjassa Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Mikä on Stabiliser? Emolehmätuotantoon muodoste)u yhdistelmärotu, jossa on pyri)y saamaan paras mahdollinen yhdistelmä emo- ja teurasominaisuuksia Muodoste)u seuraavista roduista: ü Punainen angus ü Simmental ü Gelbvieh ü Hereford Eniten lukumääräänsä lisäävä rotu Isossa- Britanniassa ü Vuodesta 1998 0 > 40000 eläimeen 1

Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Miksi mita)a rehuhyötysuhde)a? Emolehmätuotantoon perustuvassa naudanlihantuotannossa 60-70 % rehun kulutuksesta kuluu emolehmien ruokintaan Rehuhyötysuhteen vaihtelu eläinten (yksilöiden) välillä voi olla 30-50/eläin samalla ruokinnalla ( 1 = 1,26 e) Molemmissa tuotantovaiheissa voidaan saavu)aa merki)äviä säätöjä Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Miksi NFE = ne)osyön//residuaalinen syön/? ü 60-70 % rehujen kulutuksesta muodostuu emolehmien ruokinnista ü Emolehmätuotannossa 60-90 % ravintoaineista kuluu emolehmien ylläpitoon, ei eläinten kasvuun ü Emolehmätuotannossa rehuhyötysuhteen mi)aamisen tulisi kohdistua sekä ylläpitoajan e)ä kasvun ravintoaineiden mahdollisimman hyvään hyödynnykseen ü Ne)osyön/ mahdollistaa tämän perinteinen rehumuuntosuhde ei (syön/, kg ka/kasvu) (rehuhyötysuhteen perusteella tehdyt eläinvalinnat kasva)aa eläinten aikuiskokoa tämä ei ole tavoiteltavaa) 2

Ne)osyön/ mitä se on? Ne)osyön/ biologinen mi)ausmenetelmä rehun käytön hyötysuhteesta, joka soveltuu erityisen hyvin käyte)äväksi emolehmätuotannossa (tunnetaan myös RFI = residuaalinen syön/) ü Ne)osyönnissä lasketaan eläimen syön/ perustuen: ü Eläimen kokoon (metabolinen elopaino) ü Eläimen kasvuun (päiväkasvu) ü Rasvapitoisuuteen (pintarasvan paksuus ultraäänimi)auksella) (lisäksi härillä teurasprosenc) ü Ne)osyön/ on rehuhyötysuhteen mi)ausmenetelmä, jolla voidaan laskea ne)o (se, mitä jää jäljelle, kun vähennykset on tehty) eli todellinen syönnin ero: ü Riippuma)a eläimen koosta (kg), kasvusta (kg/pv) tai rasvaisuusasteesta (mm) Woldin Tilan Ne)osyön/ Hanke Ne)osyön/ mitataan nuorilta siitossonnikokelailta ja loppukasvate)avilta häriltä Kahdeksan viikon ajan jaksolla Tarkkaan mi)aukseen tarvitaan kolme merkitsevää mi)auskohde)a: ü Kuiva- aineen syön/ ü Päiväkasvu ü Rasvapitoisuus ü sekä härillä teurasprosenc 3

Woldin Tilan Ne)osyön/ Hanke Wold Farm NFE project Kahdeksan eläinryhmää on mita)u 8 full batches through the system ü Siitossonnit (Breeding Ø 395 bulls) nuorta Stabiliser 395 siitossonnia young Stabiliser (10-13 kk) breeding bulls Ø 39 Beef Shorthorn- sonnia (10-13 months old) (& 39 Beef Shorthorns) ü Loppukasvatus härät (Finishing steers) 197 Stabiliser steers (15-19 months old) Ø 197 Stabiliser härkää (15-19 kk) Preliminary genetic parameters determined for 592 animals using a sire model (Heritability of NFE 30% - similar to milk yield) Alustavat geneecset tunnusluvut on määrite)y 592 eläimelle käy)äen siitossonnimallia Ne)osyönnin periytyvyys on 30 % - sama kuin maitotuotoksen 7 Ne)osyön/- graafinen esitys NFE graphic presentation Ne)osyön/ esitetään usein graafises/: NFE often depicted Net Feed Efficiency (kg/day) graphically:- NFE (kg/d) 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00-0.50-1.00-1.50-2.00 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 Bull Low Matala NFE ne(osyön- - GREEN vihreä - paras kolmannes top third (nega-iviset (-ve NFE ne(osyön-tulokset values desirable) ovat toivo(avia Keskimääräinen ne(osyön- - sininen - keskiarvotulos Mid NFE BLUE average Korkea ne(osyön- - punainen - eivät onnistuneet testauksessa niin hyvin High NFE RED did less well on-test 8 4 4

27/11/14 Wold Farm NFE project results Batch 8 Woldin /lan ne)osyön/ hankkeen tuloksia ryhmä 8 NFE results 78 Stabiliser bulls Ne)osyön/ tulokset 78 stabiliser sonnia Wold Farm NFE project results Batch 8 NFE results 78 Stabiliser bulls 9 NFE results 8 th batch of bulls 9 NB: @ feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Ne)osyön/tuloksia Low NFE Ryhmän Average 8 sonneista High NFE NFE results 8 th batch of bulls Mean LW (kg) 545 570 547 Rehukustannus 155/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla DLWG (kg/d) NB: @ feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Woldin 1.69 /lalla 1.68 1.73 Low NFE Average High NFE Fat depth (mm) 5.2 5.7 5.3 Mean LW (kg) 545 570 547 DMI (kg/d) Matala 10.5 Keskimääräinen 11.4 12.3 Korkea ne(osyön- DLWG (kg/d) ne(osyön- 1.69 1.68 1.73 Keskimääräinen FCR (DMI:LWG) 545 6.4 7.0 570 7.3 547 Fat depth (mm) 5.2 5.7 5.3 elopaino, kg NFE (kg/d) -0.77-0.10 +0.86 Kasvu, DMI kg/pv (kg/d) 10.51,69 11.4 1,68 12.3 1,73 Rasvanpaksuus, Cost deviation mm 5,2 5,7 5,3 FCR (DMI:LWG) 6.4 7.0 7.3 Syön-, kg ka/pv 10,5 11,4 12,3 10 from average - 12 0 + 12 10 Rehumuuntosuhde, NFE (kg/d) -0.776,4-0.10 7,0 +0.86 7,3 (kg ka/kasvu) Cost deviation Ne(osyön-, kg/pv - 0,77-0,10 +0,86 10 Kustannus from average 10 ero - 12-12 0 0 + 12 + 12 keskimääräiseen 5 5 5

Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Merki)ävimmät löydökset ryhmän 8 sonneista: ü Samankokoisten, samalla päiväkasvulla kasvaneiden ja samassa Wold rasvaisuusasteessa Farm NFE project olleiden results eläinten Matalan ne)osyönnin eläimillä Ø Söivät 16 % vähemmän Key findings for Batch 8 bulls:- Ø Niiden rehumuuntosuhde oli 13 % parempi Ø For Rehukustannus same size animals, oli 24 same matalampi DLWG, same 12 fat viikon depth:- ajanjaksolla verra)una low korkean NFE beef ne)osyönnin cattle eläimiin eat 16 % less feed Eläinten dieec oli 50:50 karkearehu:väkirehu had 13 % better FCR Karkearehuna oli vehnäkokoviljasäilörehu cost 24 less to feed over a 12 week period compared to high NFE beef cattle Diet was 50:50 on a forage:concentrate basis with WCW as the basal forage 11 11 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Esimerkki ryhmä 6 Wold Farm NFE project results Example Batch 6 NFE results 80 Stabiliser steers Ne)osyön/tulokset 80 Stabiliser härkää 12 12 6 6

Ne)osyön/tuloksia Ryhmä (80 Stabiliser härkää) NFE results Batch (80 Stabiliser steers) Matala ne(osyön- Keskimääräinen Korkea ne(osyön- Keskimääräinen Fat depth (mm) 6.8 585 7.2 594 6.8 585 elopaino, kg DMI (kg/d) Kasvu, kg/pv 12.1 1,82 13.2 1,87 13.7 1,80 Rasvanpaksuus, FCR (DMI:LWG) mm 6.7 6,8 7.1 7,2 7.7 6,8 Syön-, NFE kg ka/pv (kg/d) -0.79 12,1-0.04 13,2 +0.83 13,7 Rehumuuntosuhde, 6,7 7,1 7,7 (kg ka/kasvu) Cost deviation Ne(osyön-, from average kg/pv - 15-0,79 0-0,04 + 7 13 +0,83 Kustannus ero keskimääräiseen Rehukustannus 165/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla NB: @ feed cost of 165/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Woldin /lalla Mean LW (kg) 585 594 585 DLWG (kg/d) 1.82 1.87 1.80 13-15 0 + 7 NFE results Batch (80 Stabiliser steers) - slaughter NFE results Batch (80 Stabiliser steers) Sale LW (kg) 642 650 639 Ne)osyön/tuloksia - Ryhmä (80 Stabiliser härkää) - teurastulokset CCW (kg) 341.8 344.8 341.8 KO (g/kg) 533 531 535 Matala ne(osyön- Keskimääräinen Mean LW (kg) 585 594 585 Fat score (1-15) 8.58 8.97 8.39 Korkea ne(osyön- DLWG (kg/d) 1.82 1.87 1.80 Loppuelopaino, Conf score kg (1-15) 8.00 642 7.77 650 7.89 639 Fat depth (mm) Teuraspaino, MusD (mm) kg 6.8 73 341,8 7.2 72 6.8 344,8 72 341,8 TeurasprosenP, DMI (kg/d) g/kg 12.1 533 13.2 5313.7 535 EMA (cm 2 ) 82 82 81 Rasvaluokka (1-15) 8,58 8,97 8,39 FCR (DMI:LWG) 6.7 7.1 7.7 14 IMF (%) 4.7 5.0 5.3 14 Lihakkuusluokka (1-15) 8,00 7,77 7,89 NFE (kg/d) Selkälihaksen paksuus, -0.79 73-0.04 +0.83 72 72 mm Cost deviation Selkälihaksen pinta- ala, 82 82 13 81 cmfrom 2 average - 15 0 + 7 13 Lihaksen sisäinen rasva, IMF % NB: @ feed cost of 165/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test 4,7 5,0 5,3 7 NFE results Batch (80 Stabiliser steers) - slaughter Sale LW (kg) 642 650 639 7 CCW (kg) 341.8 344.8 341.8 KO (g/kg) 533 531 535 Fat score (1-15) 8.58 8.97 8.39

Key findings for Batch 6 steers:- For same size animals, same DLWG, same fat depth:- 27/11/14 low NFE beef cattle eat 12 % less feed Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia had 13 % better FCR Merki)ävimmät löydökset ryhmän 6 häristä: cost 22 less to feed over a 12 week period ü Samankokoisten, Wold Farm NFE samalla project päiväkasvulla results kasvaneiden ja samassa rasvaisuusasteessa compared to high olleiden NFE eläinten beef cattle Matalan No apparent ne)osyönnin effect eläimillä on MEQ Key findings for Batch 6 steers:- Ø Söivät 12 % vähemmän For same size animals, same DLWG, same fat depth:- Ø Niiden rehumuuntosuhde oli 13 % parempi Ø Rehukustannus low NFE beef oli cattle 22 matalampi 12 viikon ajanjaksolla verra)una korkean eat ne)osyönnin 12 % less feed eläimiin 15 15 had 13 % better FCR Ei vaikutuktusta lihan syön/laatuun cost 22 less to feed over a 12 week period compared to high NFE beef cattle NFE No apparent & effect MEQ on (2 batches of steers ) No evidence of NFE vales having any influence on MEQ 15 15 Ne)osyön/ NFE & MEQ ja lihan (2 batches syön/laatu of steers (kaksi) härkäryhmää) Ne)osyönnillä No evidence ei ole of NFE todiste)u vales olevan having mitään any influence vaikutusta on lihan MEQ syön/laatuun Bulls no worse than steers for SSF Sonnien lihan leikkuuvoimates/n tulokset eivät ole Bulls olleet no heikompia worse kuin than härkien steers 16 16 for SSF 16 16 8 8

2.00 1.50 1.00 0.50 0.00-0.50-1.00-1.50-2.00 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 77 79 81 27/11/14 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Wold Farm NFE project results Mielenkiintoisia tuloksia hankkeesta Some interesting Sonnit findings vs. härät from the project Bulls vs steers Tavoi)eena pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä Lower GHG 17 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia härät v. sonnit Wold Farm NFE project results Steers vs Bulls NFE (kg/d) Net Feed Efficiency (82 Stabiliser Bulls) NB: @ feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Rehukustannus 155/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla Bull Steers Bulls Mean LW (kg) 578 Härät 591 Sonnit Keskimääräinen elopaino, kg 578 591 DLWG (kg/d) 1.47 1.84 Kasvu, kg/pv 1,47 1,84 Rasvan Fat depth paksuus, mm 7.4 7,4 5.2 5,2 Syön-, kg ka/pv 12,81 12,80 DMI (kg/d) 12.81 12.80 Rehumuuntosuhde, kg ka/kasvu 8,8 7,1 Kustannusero FCR (DMI:LWG) pence/kg kasvua 8.8 135 7.1 108 Cost difference Kasvatuksen kustannusero: 20 % edullisempaa kasva)aa sonneja p/kg LWG 135 108 (20 % less for bulls) 18 18 9 9

GHG issues Kasvihuonekaasu kysymykset GHG issues Metaanipäästöt, l/päivä Metaania, l/päivä Matala KA Korkea Matala KA Korkea Sonnit Härät Average CH 4 emissions were 445, 461 & 489 l/day (SIG **) for the mean Keskimääräiset metaanipäästöt olivat matalan ne)osyönnin ryhmällä 445, keskimääräisen ne)osyönnin ryhmällä 461 ja korkean ne)osyönnin ryhmällä 489 l/päivä low, mid & high NFE bulls & steers respectively (/lastollinen merkitsevyys **) 19 19 Average CH 4 emissions were 445, 461 & 489 l/day (SIG **) for the mean low, mid & high NFE bulls & steers respectively 19 19 Acknowledgements Project Partners Kiitokset Acknowledgements Project Partners Hankekumppanit In-kind support from Morrisons & Eblex In-kind support from Morrisons & Eblex Yhteistyössä mukana Morrisons & Eblex Funding was provided by the Rahoituksesta vastasi Teknologia ja Strategia lautakunta Funding Technology was Strategy provided Board by the Technology Strategy Board 20 20 20 20 10 10 10

NFE in Stabiliser cattle Thank you 21 22 22 11 11