Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli

Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli Suomen Meijeriyhdistys 2002

Sisällys Esipuhe lukijalle... 2 1. Johdanto... 3 2. Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia...4 2.1. Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta...4 2.2. Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet...4 2.3. Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa...6 3. Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli... 6 Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto....10 Liite 2. Tuotanto-ohjeistoon sisältyvät kirjanpitovelvollisuudet...71 Liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet.72 1

Esipuhe lukijalle Suomen elintarviketalouden laatujohtoryhmä on esittänyt kolmiportaisen laatumallin. Ensimmäisen portaan muodostaman elintarviketuotannon lakisääteisen laadun päälle rakentuu toisena portaana Suomen koko elintarviketalouden noudattama kansallinen laatu. Kansallisen laatuportaan yläpuolelle kukin yritys voi omin laatutavoitteidensa mukaisesti rakentaa yrityksen erityislaadun portaan. Tässä raportissa esitettävät välineet muodostavat maidontuotannolle laaditun kansallisen laatutyön mallin eli edellä mainitun laatuportaikon toisen tason. Malli rakentuu laatutyön välineistä, välineiden hyödyntämisestä ja operatiivisen toiminnan mittaamisesta. Maidontuotannon laatumalli täydentää ja tukee elintarvikealalla toteutettua muuta kansallista laatutyötä, kuten salmonellan valvontaohjelmaa, eläinten terveydenhuoltosuunnitelmien rakentamista ja säännöllisten eläinten terve y- denhuoltokäyntien toteuttamista maatiloilla. Mallissa ei ole tarkasteltu ympäristöohjelmien mukaisia tuotantomenetelmiä, mutta maitotilojen suositellaan noudattavan tuotannossaan mahdollisuuksien mukaan ympäristötuen ehtoja. Suomen Meijeriyhdistys on hyväksynyt tässä esitetyn laatutyön mallin ja yhdistyksen jäsenmeijerit ovat sitoutuneet toteuttamaan sen mukaista laatutyötä siten, että siinä esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa lähes kaikilla maitotiloilla viimeistään vuoden 2006 aikana. Suomen Meijeriyhdistys yllä pitää ja kehittää laatumallia kuluttajalähtöisesti sen tavoitteiden ja välineiden osalta tarpeen mukaan jo sen toimeenpanon aikana. Laatumalli toteutetaan meijerikohtaisesti. Toteutusvaiheessa meijerit voivat sisällyttää siihen myös omia laatuportaikon kolmanteen tasoon kuuluvia osia. Tässä esiteltävän kansallisen laatutason toteuttaminen on suunniteltu varmistettavan usein vielä ulkopuolisella sertifioinnilla. Sertifiointiin sisältyisi itse laatusopimuksen sisällön ohella myös meijerin käyttämien neuvoja-auditoijien pätevyyden arviointia. Helsingissä 12.6.2002 Suomen Meijeriyhdistys Seppo Heiskanen 2

1. Johdanto Meijerialan kansallinen laatukäsikirja on kansallinen alkutuotannon laatutyön väline, jonka laadinta sai alkunsa meijerialan toimijoiden yhteisestä halusta rakentaa alalle entistä yhtenäisempi laatutyön toimintamalli. Taustalla on kansallisen elintarvikealan laatustrategian mukaisten tavoitteiden toteuttaminen ja sen myötä avoimen ja jäljitettävän laatuketjun rakentaminen maitoalalle vuoteen 2006 mennessä. Meijerialan kansallisen laatutyön tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostui mahdollisimman kattavan maidon alkutuotannon työohjeiston laadinta, joka on samalla tilatasolla hyödynnettävä laatutyökalu ja määrittelee myös maitoalan yhteisen laatutyön toimintamallin. Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli -asiakirjan sisällön muodostavat elintarviketalouden kansallisen laatustrategian perusteet, meijerialan toimijoiden yhteisesti sopima alkutuotannon laatutyön toimintamalli ja tilatason tuotanto-ohjeisto. Laatukäsikirjan laadinta on toteutettu hankkeena, jonka vastuullisena toteuttajana on ollut Suomen Meijeriyhdistyksestä johtaja Seppo Heiskanen. Hankkeeseen liittyvän kirjallisen aineiston laadinnasta ja sen valmistelussa mukana olleen meijereiden ohjausryhmän toiminnasta vastasi Valio Oy:n laatuasiantuntija Ari Mäkelä. Ohjausryhmään kuuluivat Ari Mäkelän lisäksi neuvontapäällikkö Ann-Charlott Kjerp/Meijeriosuuskunta Milka, kenttäpäällikkö Bodil Linqvist/Ingman Foods Oy Ab ja tuotantoneuvoja Hannele Pokela/Osuuskunta Maitokolmio. Tämän lisäksi laatukäsikirjan laadinnassa hyödynnettiin meijerialan ulkopuolista osaamista mm. maa- ja metsätalousministeriöstä, Maataloustuottajain Keskusliitto MTK ry:sta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä, Maaseutukeskusten Liitto ry:stä ja Laatuvarmasta ry:stä. Hankkeen toteuttamiseen on saatu taloudellista tukea maa- ja metsätalousministeriön laatujärjestelmien kehittämiseen varatuista määrärahoista. 3

2. Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia 2.1. Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta Maatalouspoliittinen työryhmä pohti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maataloutemme ja elintarviketeollisuutemme selviytymisen edellytyksiä ja päätyi näkemykseen, että laatu on tärkein kilpailuetutekijämme. Työryhmän loppuraportissa vuonna 1997 esitettiin ensimmäisen kerran ajatus aukottomasta ja läpinäkyvästä pellolta pöytään ulottuvasta laatuketjusta. Raportin myötä maa- ja metsätalousministeriö nimitti syksyllä 1997 kansallisen elintarvikkeiden laatujohtoryhmän, jossa oli edustettuna koko elintarvikesektori sidosryhmineen. Laatujohtoryhmässä mukana oleva Suomen elintarviketalouden verkosto on päättänyt, että laatutyö on se tapa, jolla varmistetaan toimialan kilpailukyky sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. La a- tujohtoryhmä julkisti elokuussa 1999 Suomen elintarviketalouden laatustrategian ja tavoitteet. Luvussa 2.2. myöhemmin esitettävät laatustrategian määrittelyt perustuvat tämän asiakirjan sisältöön. Kansallisen laatutyön perustaksi laadittu laatustrategia on lähtökohta ja pelisääntöjen määrittely, jota on jatkuvasti kehitettävä kuluttajalähtöisesti. Asian ydin on se, että toimiala sitoutuu aukottoman ja jäljitettävän laatuketjun rakentamiseen. 2.2. Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet Visio ja toiminta-ajatus Suomen elintarvikeala tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Elintarvikkeet tuotetaan järjestelmällisen laatutyön avulla asiakaslähtöisesti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti kunnioittaen ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Arvot Suomen elintarviketalouden kestävä kilpailukyky perustuu laadun asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tavoitteena on koko tuotantoketjun kattava, ekologisesti ja eettisesti hyväksyttävä toimintatapa. Elintarketalouden laatutyö perustuu Asiakkaan tyytyväisyyteen - kuluttajan tarpeet ja odotukset ohjaavat koko ketjun toimintaa - tuotteiden ja toiminnan laatu vastaavat asiakkaan odotuksia ja tarpeita Kannattavuuteen - kehitetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön ammatillista osaamista - vahvistetaan kansallisen ruuantuotannon merkitystä 4

Tavoite - edistetään elintarvikeketjun osapuolten yhteistyötä - laatutyön avulla parannetaan yritysten kannattavuutta Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan - otetaan huomioon ympäristön asettamat rajoitukset ja edellytykset - kunnioitetaan luontoa - hoidetaan ja säilytetään kulttuurimaisemaa - otetaan tarvittaessa käyttöön uusia ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Toiminnan eettisyyteen - toiminta on avointa, vastuullista, oikeudenmukaista ja rehellistä - kunnioitetaan tuottajan ja kuluttajan vakaumusta - otetaan huomioon eläinten fysiologiset ja lajinmukaiset tarpeet Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan sekä elintarvikeketjun yhteisin toimenpitein kehittää tuotteiden ja toiminnan laatua ja varmistaa laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla ja samalla parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Elintarviketalouden laatutavoitteiden taustalle on hahmoteltu laatuporrasmalli (kuvio 1). Käytännössä perustason luo EU-säädösten ja kansallisten lakisääteisten määräysten noudattaminen. Toisen tason muodostavat kansallisesti sovittujen vapaaehtoisten sopimusten ja laatutavoitteiden noudattaminen. Toisen tason laatutyöhön sisältyvät luonnollisesti myös toimet ja yhteiset sopimukset, joilla kansallisiin tavoitteisiin pyritään. Kolmas taso syntyy silloin, kun tuotteisiin, tuotantoon tai palveluun sisältyy erityistä yrityksen omalla toiminnallaan aikaansaamaa laatua. 3. Yritysten ja tuotteiden erityislaatu 2. Kansalliset laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät toimenpiteet 1. Lakisääteinen laatu Kuvio 1. Elintarviketalouden laatu muodostuu kolmessa portaassa 5

2.3. Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa Kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian mukaisesti alkutuotannon laatutyön tavoitteena on saada järjestelmällisen laatutyön piiriin vuoteen 2006 mennessä kaikki ne maatilat, jotka toimittavat tuotteitaan teollisuuteen, kauppaan tai suoraan markkinoille. 3. Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli Meijerialan kansallinen alkutyön laatutyön toimintamalli rakentuu oheisen kuvion mukaisesti ne l- jästä osiosta - laatusopimuksesta - maitotilan tuotanto-ohjeistuksesta - laatukoulutuksesta ja - tilakohtaisesta auditoinnista Kuvio 2. Meijerialan kansalliset laatutyön välineet 6

1. Laatusopimus Maidon alkutuotannolla on tärkeä merkitys osa maitoraaka-ainetta ostavan meijeriteollisuuden laatujärjestelmässä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että meijeri ja maitotila yhdessä selkeästi sopivat laadun varmentamisen toteutustavan ja hyväksyvät sen kirjallisella laatusopimuksella. Laatusopimuksesta pitää ilmetä raaka-ainetta koskevat laatuvaatimukset ja selkeästi myös toiminnan laatua määritteleviä osia (esim. meijerin velvollisuudet, tuottajan velvollisuudet, sopimuksen valvonta ja ehdoista poikkeamisesta aiheutuvat seuraamukset). Tuottajan ve l- vollisuuksiin tulee sisällyttää tämän tässä laatukäsikirjassa myöhemmin esitettävien työohjeiden noudattaminen. Maidon alkutuotannon osalta meijereiden tavoitteena on, että lähes jokaisen suomalaisen maitotilan toiminta on kytketty laatusopimuksella osaksi meijerin laatujärjestelmää vuoteen 2006 mennessä. Käytännön toimenpiteenä ne meijerit, joilla ei vielä ole laatusopimuksia tuottajien kanssa, ottavat ne omaan laatujärjestelmänsä osaksi mahdollisimman nopeasti. Samoin jo olemassa olevien meijerin ja tuottajien välisten sopimusten sisältöä päivitetään tarpeen mukaan. Meijerit edellyttävät kaikilta uusilta maidontuottajiltaan (sukupolvenvaihdokset ja meijereiden väliset siirtymät) laatusopimuksen hyväksymistä. Laatusopimukset tilastoidaan meijerikohtaisesti. 2. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Meijerialan laatutyön kansallisen toimintamallin liitteenä oleva Maitotilan tuotanto-ohjeisto sisältää maidontuotannon kannalta keskeiset hyvän tuotantotavan mukaiset toiminta- ja työohjeet, joilla pyritään hallitsemaan tuotantoon sisältyviä riskejä. Ohjeet tukevat kansallisen elintarviketuotannon tavoitteiden toteutumista ja lähtökohtana on mahdollisimman hyvälaatuisen raakamaidon tuottaminen jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Eläinten hyvä kohtelu eli tuotannon etiikka ja ympäristönäkökohdat on myös huomioitu tuotanto-ohjeistuksessa. Tuotanto-ohjeistukseen sisältyy tilan tuotantotoiminnassa edellytettäviä kirjausvelvoitteita (liite 2), joiden toteutuminen tarkistetaan laatusopimusarviointien (auditointien) yhteydessä. Meijerit sitoutuvat siihen, että jatkossa heidän tuottajillaan on tilakohtaisesti käytössään säännöllisesti päivitetty tuotanto-ohjeisto, josta löytyvät maidontuotannon yleiset periaatteet ja työohjeet. Näiden ohjeiden noudattaminen sisällytetään myös laatusopimukseen. Tässä julkaisussa liitteenä 1 olevaa tuotanto-ohjeistoa on suositeltavaa hyödyntää meijerien omien tilakohtaisten työohjeistojen päivityksessä, mutta sitä voidaan hyödyntää sellaisenaankin tilatasolle jaettavana dokumenttina. Tuotanto-ohjeiston sisältöä päivitetään tarpeen mukaan joka vuosi. Päivityksestä vastaavat Suomen Meijeriyhdistys ja sen määrittelemät meijerialan toimijat. 3. Laatukoulutus Meijerit sitoutuvat tarjoamaan itse ja/tai yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa maidontuottajilleen laatukoulutusta, joka edistää laatustrategiatyön perusteiden ymmärtämistä, hyvälaatuisen raakamaidon tuottamista ja tuotanto-ohjeiston mukaisten hyvien tuotantotapojen 7

omaksumista. Tämä koulutus voi koostua yksittäisistä laatupäivistä, mutta se on suositeltavaa liittää osaksi laajempaa kansallista laatujärjestelmäkoulutusta. Kansalliseksi maidontuottajien laatukoulutustavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2006 mennessä 90 % maamme tiloista on osallistunut vähintään yksipäiväiseen laatukoulutukseen ja 60 % tiloista on käynyt vähintään viisipäiväisen koulutusjakson. Meijerit määrittelevät tavoitteeseen hyväksyttävän koulutuksen sisällön ja viiden päivän koulutusjaksot voivat koostua yksittäisistä koulutuspäivistä. Meijerit ylläpitävät tilastoa omien tuottajiensa koulutusmääristä. 4. Tilakohtainen laatutyön arviointi Tilakohtaisen laatutyön varmistamiseksi ja laatusopimusten mukaisen toiminnan todentamiseksi meijeritoimijat sitoutuvat omien laatusopimustilojensa osalta säännölliseen arviointikäytäntöön (auditointiin). Laatusopimusarviointi on samalla neuvontakäynti, jonka yhteydessä käydään läpi ja kirjataan tilan toiminta laatusopimuksen määrittelemien velvollisuuksien mukaisesti (liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet). Laatusopimusarvioinneita vastaavat ensisijaisesti meijerien omat toimihenkilöt (tuotantoneuvojat), mutta arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ulkopuolista puolueetonta arviointi. Säännöllisyyden osalta vuosittaiseksi tavoitteeksi asetetaan, että meijerikohtaisesti vähintään 5 %:lla tiloista suoritetaan neuvonta-arviointi ja lisäksi laatujärjestelmän aukottomuuden varmentamisessa hyödynnetään ohjattua tilojen itse suorittamaa säännöllistä arviointikäytäntöä. Suoritetuista arvioinneista pidetään meijerikohtaisesti yllä tilastoa. 8

9

Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Sisällys 1. Maidon laatutyö...12 1.1. Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset...12 1.2. Maitoväärennös/vesilisäys...14 1.3. Maidon jäähdytys ja lämpötila...15 1.4. Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet...16 1.5. Maidon bakteerit...17 1.6. Maidon solut...19 1.7. Eläinlääkejäämät ja muut jäämät...20 1.8. Maidossa haitallisia aineita tai myrkkyjä...22 1.9. Maidon hävittäminen tilalla...23 1.10. Salmonellatilan ohjeet...24 1.11. Listeriaohje...24 1.12. EHEC-ohjeistus...25 2. Maidonkäsittely ja laitteet... 27 2.1. Lypsäminen...27 2.2. Lypsykone...28 2.3. Tilasäiliön toiminnan seuranta...30 2.4. Maidonkäsittelyvälineiden pesut...32 3. Lypsykarjan terveys... 35 3.1. Maidontuotannon eettiset tavoitteet...35 3.2. Utareterveyden hallinta...36 3.2.1. Utareterveyden mittarit... 36 3.2.2. Utaretulehdusten antibioottihoidoista... 40 3.2.3. Utaretulehdusten ennaltaehkäisystä... 40 3.3. Hedelmällisyyden hallinta ja arviointi...41 3.4. Poikivan tai vastapoikineen eläimen hoito...42 3.5. Jalka- ja sorkkasairauksien hallinta...44 3.6. Tarttuvat taudit: tautiriskien hallinta ETT:n ohjeiden mukaan...45 3.7. Virustautien hallinta...47 3.8. Navetan eläinlääkekaapin sisältö...49 4. Rehut ja ruokinta... 51 4.1. Yleistä ruokinnasta...51 4.2. Säilörehun teko-ohje...52 4.3. Säilöntä erityyppisiin säilöihin...54 4.4. Säilörehunäytteenotto ja lähettäminen...54 4.5. Säilörehun laatuanalyysin tulkinta...55 4.6. Väkirehut...56 10

4.7. Seosrehu...57 4.8. Rehusta johtuvien maidon laatuvirheiden ennaltaehkäisy...58 4.9. Rehusta johtuvien maidon makuvirheiden ennaltaehkäisy...59 4.10. Lehmien ruokinnassa kielletyt rehut...60 4.11. Ruokinnan onnistumisen seuranta...60 5. Vasikan ja nuorkarjan hoito ja kasvatus... 63 5.1. Vasikan alkuhoito...63 5.2. Vasikan ruokinta ja hoito...64 5.3. Vasikoiden hapanjuotto...65 6. Ympäristöasiat... 68 6.1. Tuotantoympäristön tavoitteet...68 6.2. Maidontuotannon suojaus radioaktiivisessa laskeumatilanteessa...69 11

1. Maidon laatutyö 1.1. Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset Lainsäädäntö Maitohygienia-asetus (MMMa 31/EEO/2001). Maidontuotantotilojen hygieniavaatimukset (MMMp 6/EEO/1998, uusi säädös annetaan 07/2002). Lainsäädännössä raakamaidolla tarkoitetaan yhdestä tai useammasta eläimen utareesta saatua maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 o C, eikä käsitelty muulla vastaavalla tavalla. Lain mukaan maitoa on kaikissa vaiheissa käsiteltävä niin, ettei maito saa haitallisia ominaisuuksia. Muuttunutta maitoa ei saa luovuttaa tilalta elintarvikkeiden valmistukseen. Eläimissä ei myöskään saa olla sairauksia, jotka muuttavat maidon aistinvaraisia ominaisuuksia eikä utaretulehdusta, johon liittyy maito- tai utaremuutoksia. Maitoa, jossa epäillään olevan haitallisia kemiallisten aineiden jäämiä ei myöskään saa luovuttaa kulutukseen. Lisäksi Maitohygienia-asetuksen liitteessä 2. säädetään MAIDON JA MAITOPOHJAISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUSTA JA LAATUA KOSKEVAT VAATIMUKSET LUKU 1 TUOTANTOTILALTA LUOVUTETTAVA RAAKAMAITO Hygienialain 20 :n mukaan tuotantotilalta ei saa toimittaa elintarvikkeena käytettäväksi maitoa ja maitopohjaisia tuotteita, jotka eivät täytät hygienialain tai sen nojalla annettujen säädösten vaatimuksia. Laitos ei myöskään saa vastaanottaa sellaisia tuotteita. 69. Maidon on oltava peräisin eläimistä, jotka täyttävät maidontuotantotilojen hygieniavaatimuksista annetun säädöksen terveysvaatimukset. Maidon on aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan oltava mainitun säädöksen mukaista. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tässä luvussa säädetyt vaatimukset, kun se luovutetaan tuotantotilalta. 70. Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon, somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon tai koagulaasipositiivisten stafylokokkien suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. MIKROBIOLOGISET JA SOLUPITOISUUTTA KOSKEVAT LAATUVAATIMUKSET A. Lehmän raakamaito ja ternimaito 71. Lehmän raakamaito, joka on tarkoitettu lämpökäsitellyn kulutusmaidon ja lämpökäsiteltyjen maitopohjaisten tuotteiden valmistukseen: 12

Määritys Laatuvaatimus kokonaispesäkeluku +30 o C pmy/ml < 100 000 somaattisten solujen määrä solua/ml < 400 000 Lakisääteiset ja kansalliset raakamaitovaatimukset sekä toimenpiteiden raja-arvot Seuraavia maidon laatu- ja koostumusvaatimuksia sovelletaan suomalaisissa meijereissä kaikkien maitotuotteiden valmistukseen käytettävään raakamaitoon. Raakamaidon ominaisuudet/toimenpiteiden raja-arvot 1. Maidosta ei saa mitään poistaa eikä siihen mitään lisätä (maitoväärennös). 2. Vastaanotettavan maidon lämpötila saa olla korkeintaan +6 o C, eikä maito saa myöskään jäätyä. 3. Maidon on oltava ulkonäöltään, hajultaan ja maultaan moitteetonta. 4. Bakteerien kokonaismäärä alle 100 000 kpl/ml (kahden kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään kaksi näytettä/kk) 5. Somaattisten solujen määrä alle 400 000 solua/ml (kolmen kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään yksi näyte/kk). 6. Maidossa ei saa olla lääkejäämiä, muita mikrobien kasvunestoaineita eikä muiden kemiallisten aineiden jäämiä. 7. Maidon voihappobakteeri-itiöpitoisuus alle 3100 kpl/l 8. Tarttuvien tautien (mm. salmonella) hallinnasta ja maidon luovuttamisesta ko. tiloilta annetaan erityisohjeet 9. Säteilyvaaratilanteessa annetaan erilliset ohjeet maidon suojaamiseksi 10. Maito tuotetaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla Ternimaito Ternimaitoa ei saa lähettää meijeriin, koska sitä ei voida koostumuksensa vuoksi jalostaa normaaleissa meijeriprosesseissa. Maitotilan tulee noudattaa 8 lypsykerran eli neljän vuorokauden varoaikaa poikimisesta lukien. Maidon saostumattomuus on todettava esim. keittokokeella. Mahdollisen umpeenpanolääkityksen varoaikaa tulee noudattaa. Umpeenpanolääkityksen jälkeen maito on testattava T101 testillä negatiiviseksi ennen meijerimaidon joukkoon lypsämistä. Umpeenpanotuubeja ei suositella käytettäväksi alle 6 viikkoa arvioidusta poikimapäivämäärästä jäämäriskien vuoksi. Ennen poikimista lypsetty maito Joissakin tapauksissa hiehon tai lehmän lypsy aloitetaan ennen poikimista. Tällöin noudatetaan myös 8 lypsykerran eli 4 päivän rajaa. Maidon tulee olla normaalin näköistä sekä hajuista ja sen solupitoisuus tulee tarkistaa solutestillä. Lisäksi maitomäärän pitää olla vähintään 6 kg/pv/eläin. Umpeen menevän lehmän maito Haju- ja makuvirheet ovat yleisiä pienessä maidossa olevilla lehmillä. Parilla maitolitralla pilataan koko tilan maito tai jopa maitokuorma. Umpeen menevän lehmän maito ei sovellu enää jalostetavaksi. Kun lehmän tuotos laskee alle 6 kg/pv, niin maito ei enää sovellu lypsettäväksi meijerimaidon joukkoon. 13

1.2. Maitoväärennös/vesilisäys Maidon jäätymispisteen alenema osoittaa, onko maidossa lisättyä vettä tai onko sen koostumus muuten normaalista poikkeava. Jäätymispiste on normaalisti 0,520 o C, mutta vaihtelee jonkin verran esim. rodusta, lypsykaudesta ja ruokinnasta riippuen. Jokaisen tuotantotilan maito tutkitaan vähintään kerran vuodessa (MMMa 31/EEO/2001). Vesilisäyksen toimenpiderajana on -0,512 o C = 530 o H. Jos tutkimustulokset antavat aihetta epäillä, että tuotantotilan raakamaitoon on joutunut vettä, on meijerin ilmoitettava tästä välittömästi valvontaviranomaiselle. Tämän tulee ottaa edustava näyte tuotantotilalta maitoerästä, joka muodostuu karjan aamu- tai iltalypsyllä saadusta maidosta. Lypsy on aloitettava vähintään 11 tunnin ja enintään 13 tunnin kuluttua edellisestä lypsystä. Viranomaisen on valvottava lypsyä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuista pitää olla tilakohtaiset toimintaohjeet ja valmistajan käyttöohjeet esimerkiksi tilan laatukäsikirjan liitteenä. Ohjeet on käytävä huolellisesti läpi myös tilapäisten työntekijöiden kanssa. 2. Pesuvesi ei saa missään olosuhteissa päästä tilasäiliöön maidon joukkoon 3. Lypsylaitteisto ja tilasäiliö kuivataan/valutetaan huuhtelun jälkeen 4. Lehmien ruokinta on tasapainoista Toimintatapa poikkeustilanteissa Jos maidon joukkoon on joutunut vain hieman puhdasta vettä, asiasta sovitaan aina tapauskohtaisesti meijerin tuotantone u- vonnan kanssa ja sen jälkeen maito otetaan mahdollisesti vastaan ja siitä otetaan näyte pesu- tai desinfiointiainevettä, maitoa ei oteta vastaan Havaitusta veden maidon joukkoon joutumisesta tai epäilystä on välittömästi ilmoitettava meijeriin. Tilasäiliöön on kiinnitettävä kuljettajaa varten näkyvälle paikalle viesti maidon joukkoon jout u- neesta vedestä. Viestissä on kerrottava, onko kyseessä puhdas vesi vai pesu-/desinfektioainevesi ja kuinka paljon ko. vettä on maidon sekaan joutunut. Korjaavat toimenpiteet Syyt vahingon syntymiseen on selvitettävä, jotta estetään uuden vahingon syntyminen. Toistuvan vesilisäyksen syynä on yleensä lypsykoneeseen tai tilasäiliöön jäänyt vesi. Lypsykoneen maitoputkiston kaltevuus ja tyhjentyminen pesussa on tarkastettava. Vettä voi jäädä myös muihin koneen osiin kuten maidonkokoojaan ja lypsy-yksiköihin. Vesilisäystapauksissa on myös tarkastettava ja tarvittaessa täydennettävä tilan maidonkäsittelylaitteiden pesuohjeet. Jos maitoväärennöksen syy ei ole laitteistossa, otetaan myös lehmäkohtaiset maitonäytteet maidon normaalin koostumuksen, ureapitoisuuden ja jäätymispisteen selvittämiseksi. Jos syy on ruokinnallinen, on tilan korjattava lehmien ruokintaa tilanteen normalisoimiseksi. 14

1.3. Maidon jäähdytys ja lämpötila Maidon lämpötila ei saa vastaanottohetkellä olla yli +6 o C. Yksittäisissä tapauksissa saa ottaa mukaan maitoa, jonka lämpötila on korkeintaan +10 o C. Kuljetussäiliössä olevan maidon lämpötila ei saa tämän takia ylittää +6 o C. Maidon säilytyslämpötila tilalla on alle +4 o C, missä lämpötilassa maito säilyy parhaiten. Maito ei saa missään vaiheessa jäätyä, sillä jäätyminen aiheuttaa pahoja makuvirheitä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet maidon jäähdytyksen varmistamiseksi Tilasäiliön toiminnan hälytysrajat ovat +4 o C ja 0 o C. Virheettömän toiminnan varmistavat: Jäähdytysteho: tilasäiliön jäähdytysteho on riittävä, jos lypsyn päätyttyä maidon jäähtyminen yhdellä asteella kestää korkeintaan kaksikymmentä minuuttia. Tämä koskee myös täyttä säiliötä ja jäähdytystehon on oltava kuvatun kaltainen myös kesäolosuhteissa. Sekoittimen toiminta: ei vaahtoa eikä kermaa maidon pinnalla. Maitohuoneen ilmanvaihdon riittävyys: maitohuoneen lämpötila yli 5 o C ja alle 25 o C. Lauhduttimen puhtaus - jos on likainen, voidaan puhdistaa itsekin varoen vahingoittamatta lauhdutinta (puhdistuksen ajaksi säiliö pitää irrottaa sähköverkosta). Jääpankkisäiliön jäiden määrä ja kiertovesipumpun toiminta: 5-6 cm:n jää putkien ympärillä. Toimintatapa poikkeustilanteissa 1. Lämmin maito/ heikko jäähdytysteho: maitoauton kuljettajalle on jätettävä viesti näkyvälle paikalle tilasäiliöön, jos Tilasäiliömaidon lämpötila on yli +6 o C Maito on välillä lämmennyt yli sallitun (+6 o C) sekä aika, jonka maito on ollut lämmenneenä Maito on ollut jäähdyttämättä yli kolme tuntia Maito jätetään tilalle aina, kun lämpötila ylittää +10 o C. Jos maito on ollut lämmenneenä yli 6 o C :n tai jäähdyttämättä yli kolme tuntia, maito ei ole elintarvikkeeksi kelpaavaa ja se jätetään tilalle. Uudelleen jäähdytettyä maitoa ei saa lähettää meijeriin. Kuljettajan pitää arvostella aina lisäksi maidon haju ja ulkonäkö. Maidon voi ottaa vastaan vain, jos sen haju, (maku) ja ulkonäkö ovat normaalit. 2. Jäätynyt maito: jäätyneestä maidosta on ilmoitettava heti meijerille Korjaavat toimenpiteet Tarkastetaan tilasäiliön toiminta ja tarvittaessa otetaan yhteys tilasäiliöhuoltoon. 15

1.4. Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet Maidon hajun ja maun tulee olla raikas ja virheetön, eikä siinä saa olla sivumakuja tai epäpuhtautta. Terveestä lehmästä saadaan virheetöntä maitoa. Maidon haju ja maku voivat muuttua monesta eri syystä alkaen rehuista päätyen kuluttajan maidonsäilytystiloihin. Maito on erittäin herkkä elintarvike imemään itseensä vieraita hajuja ja makuja eikä se siedä muokkaamista. Maidon haju ja maku voivat muuttua mm. seuraavista syistä Lehmien ruoansulatus- ja hormonihäiriöt tai taudit Rehut Lypsy ja maidon jäähdytys Maidon kuljetus ja käsittely meijerissä Kaupan ja kuluttajan säilytystilat Raakamaidon jalostuskelpoisuuden kannalta haju ja maku ovat oleellisia. Selvien virheiden esiintymistiheys ei ole suuri, mutta ne siirtyvät lähes sellaisenaan useimpiin tuotteisiin. Voimakkaat, maidolle vieraat hajut ja maut saattavat maistua vielä valmiissa tuotteessakin, joten sellaisen maidon käyttö raaka-aineena on riski lopputuotteen laadulle. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet haju- ja makuvirheiden välttämiseksi 1. Ruokinnalliset keinot Ruoki lehmät mahdollisimman tasapainoisesti ja vältä voimakasta laihtumista. Vältä yliruokintaa tunnutuskaudella. Huolehdi lehmien riittävästä karkearehujen saannista (ainakin 40 % kuiva-aineen syönnistä). Jaa väkirehut useassa erässä. Vältä liiallisen kasvirasvan antoa väkirehussa. Älä käytä kalajauhoa. Varmista, että lehmien juomaveden laatu on hyvä (kupari!). Huolehdi lehmien riittävästä E-vitamiinin saannista. Muista siirtoruokinta laidunkauden alussa ja lopussa. Säilö nurmirehut huolellisesti. Pidä virhekäyneen säilörehun syötössä tauko (noin 4 tuntia) ennen lypsyä. Huolehdi rikkakasvitorjunnasta nurmilla. 2. Toiminnalliset keinot Haista ja maista maitoa säännöllisesti. Jos maku on paha, ei maito kelpaa myöskään jalostukseen. Pidä lypsykone kunnossa ja puhtaana. Lypsä puhtaasti: puhdas lehmä ja parsi, lehmäkohtaiset liinat, riittävän kuuma vesi. Lypsä hellävaraisesti: ilmanpäästöt ja lisälaitteet muokkaavat maitoa. Tarkasta, että tilasäiliö on puhdas ja toimii oikein: lämpötila, jäähdytysaika, sekoittajan pyörimisnopeus. 16

Huolehdi maitohuoneen riittävästä ilmanvaihdosta. Varmista, että käyttövesi on moitteetonta ja sitä on riittävästi sekä pesuihin että juottoon. Älä lypsä umpeenmenevien lehmien viimeisiä maidon rippeitä (tuotos < 6 kg/pv) hyvän maidon joukkoon. Varsinkaan, jos itse jo huomaat makuvirheen. Toimintatapa poikkeustilanteissa Ilmoita välittömästi havaitsemastasi maidon virheestä meijerisi tuotantoneuvonnalle. Jos maitoauton kuljettaja havaitsee vastaanottotarkastuksessa, että maidon ulkonäkö ja/tai haju on poikkeava otetaan maidosta näyte ja maito otetaan mukaan, jos havaittu poikkeama on vähäinen maito jätetään tilalle, jos poikkeama on selvä Korjaavat toimenpiteet Selvitetään, mistä makuvirhe johtuu yhdessä meijerin neuvonnan kanssa ja korjataan havaitut virheet. 1.5. Maidon bakteerit Lainsäädäntö (MMMa 31/EEO/2001) Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon tai somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. Vastalypsetyn maidon mikrobit ja alkuperä Terveen lehmän utareessa muodostuvassa maidossa ei ole bakteereita. Niitä tulee maitoon ensimmäisen kerran vedinkanavassa. Maidon bakteereista suurin osa on peräisin eri pinnoilta (lypsylaitteisto, tilasäiliö, lehmän utare, vetimet). Myös lypsäjän henkilökohtaisella hygienialla on merkityksensä. Navettailman sekoittumisella maitoon on myös vaikutusta maidon bakteerimäärään. Ilmalitran keskimääräinen bakteeripitoisuus on 6-50 kpl/ml, josta huomattava määrä on itiönmuodostajia. Tilanne on merkitykseltään vielä suurempi, jos syötettävä säilörehu sisältää runsaasti voihappobakteeriitiöitä. Maitoon joutuneista itiöistä noin 10-20 % on peräisin navettailmasta, loput tulevat utareen ja erityisesti vetimien pinnoilta. Myös Bacillus-suvun bakteerit, jotka myös ovat maabakteereita, ovat itiöllisiä ja niitä saattaa joutua maitoon erityisesti kesäaikaan Säilytyksen aikainen bakteerien lisääntyminen maidossa Maidossa bakteerien lisääntyminen riippuu lämpötilasta, ajasta ja esiintyvistä bakteerilajeista. Jokaisella bakteerilajilla on tyypillinen kasvukäyränsä. Meijeriin saapuvan raakamaidon bakteeripitoi- 17

suuteen vaikuttavat ensisijaisesti tilan tuotantohygienia, maidon lämpötila tilasäiliössä ja säilytysajan pituus. Lypsyä seuraavan 2 vrk:n aikana maidon bakteerimäärät eivät yleensä juuri muutu, mikäli säilytyslämpötila on alle +4 o C. Tilasäiliön toiminta vaikuttaa siten olennaisesti bakteerien kasvuun. Tilasäiliössä maidon bakteeristo kehittyy siten, että psykrotrofit eli kylmässä viihtyvät bakteerit alk a- vat kasvaa va ltalajiksi. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Tavoitteena raakamaidon bakteerien määrä alle 50 000 kpl/ml 1. Hygieeninen lypsytapa A. Puhdista parret huolellisesti ennen lypsyä. Myös lannasta ja kuivikkeista voi siirtyä bakteereita ja bakteeri-itiöitä maitoon B. Pese kätesi ennen kuin ryhdyt varsinaiseen lypsytyöhön C. Puhdista vetimet hyvin lehmäkohtaisella, kostealla (ei litimärällä) puuvillapyyhkeellä. Älä unohda vetimenpäitä. Älä kastele koko utaretta, sillä utareen yläosista voi valuvan veden mukana tulla bakteereita tai itiöitä - jopa suoraan nännikumin kauluksesta - maidon joukkoon Juoksevan veden käyttö (= letkulla) lypsyosastoissa ei ole suositeltavaa Utareiden karvojen ajo syksyllä helpottaa utareiden puhtaana pysymistä ja pesun tarve on näin pienempi Kuivaa vetimet. Jos vetimet jäävät pyyhkimisen jäljiltä märiksi, ne on erikseen kuivattava. D. Ota alkusuihkeet tarkistusmukiin, noin 4 suihketta / vedin, jotta bakteeripitoisin maito saadaan pois vetimestä E. Kiinnitä lypsin huolellisesti - varo ilmapäästöjä Huolimaton lypsäjä voi lypsintä kiinnittäessään jopa imeä bakteereita tai itiöitä lypsimeen F. Seuraa lypsyn loppumista - lypsin ei saa höriä ilmaa loppulypsyssä Myös hörimisen yhteydessä saatetaan imeä bakteereita tai itiöitä G. Irrota lypsin - ei kermaryyppyjä Paitsi, että nk. kermaryypyt aiheuttavat paineiskuja, ne myös imevät mahdollisesti ilmassa olevia bakteereita ja itiöitä 2. Lypsykoneen ja muiden maidonkäsittelyvälineiden pesut ja desinfiointi kunnossa vesi moitteetonta riittävästi kuumaa vettä pesuihin ja desinfiointiin oikeat pesu- ja desinfiointiaineet käyttöveteen nähden pesuaineiden oikea annostelu pesutuloksen tarkastus ja maitokiven poisto 3. Lypsyn jälkeen maito jäähtyy nopeasti +4 o C:een ja säilyy kylmänä, muttei jäädy eikä vatkaannu eli tilasäiliön toiminta on kunnossa 4. Lehmät ruokitaan hyvälaatuisilla rehuilla 18

5. Navettaolosuhteet kunnossa (ilmastointi, kuivikkeet, parret jne.) Itiölliset bakteerit Hyvälaatuisessa maidossa on vain vähän itiöllisiä bakteereita. Itiöllisille bakteereille on ominaista, että ne pystyvät muodostamaan ns. lepomuotoja, itiöitä, jotka kestävät hyvinkin ankaria olosuhteita (kuumuus, kylmyys, kemikaalit). Maidon laadulle haitallisia itiöllisiä bakteereita ovat Clostridium (= klostridit = voihappobakteerit = VHB) ja Bacillus -sukujen lajit. Voihappobakteerit aiheuttavat ongelmia erityisesti juuston laadulle virhekäymisinä. Bacillukset aiheuttavat maidon juoksettumista ja kitkerää makua sekä suurina määrinä ruokamyrkytyksiä. Voihappobakteerien pääasiallisia esiintymispaikkoja ovat maa sekä ihmisen ja eläinten suolisto. Maassa esiintyvistä klostridilajeista osa pystyy lisääntymään ja muodostamaan itiöitä säilörehussa. Niiden määrä riippuu kasvityypeistä, mutta ennen muuta säilörehun valmistus- ja varastointioloista. Erityisen suuri riski on silloin, kun maata sekoittuu säilörehun joukkoon teon aikana. Ratkaisevan tärkeää on tarpeeksi nopea ph:n aleneminen. Säilörehun mukana lehmän ruoansulatuselimistöön joutuvat itiöt eivät tuhoudu, vaan kulkeutuvat edelleen vastustuskykyisinä säilymismuotoina lantaan ja voivat suotuisissa oloissa muuttua takaisin bakteerisoluiksi. Lannassa ja raakamaidossa esiintyvien klostridi-itiöiden määrän välillä vallitsee merkitsevä yhteys. Bacilluksia esiintyy runsaasti maassa, vedessä, rehuissa, oljissa, lannassa ja pölyssä, mistä ne voivat siirtyä edelleen raakamaitoon. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet itiöiden torjunnassa Itiöiden torjunnassa tärkeintä on hyvä, laadukas säilörehu. Rehun laatuongelmia esiintyy aina silloin tällöin, joten huonompilaatuisenkin rehun kanssa on pystyttävä toimimaan maidon laatua vaarantamatta. Tällöin on tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota lypsyhygieniaan, sillä jopa 90 % maidon VHBI:istä tulee utareen ja vedinten pinnoilta. Toimintatapa poikkeustilanteissa Mikäli kuormakohtaiset tulokset antavat aihetta tilakohtaisiin analyyseihin, joissa maidossa todetaan kohonnut VHBI-pitoisuus, tilalle otetaan yhteyttä ja annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi. 1.6. Maidon solut Lehmän maidossa on aina soluja. Nämä solut ovat valkosoluja, jotka suojelevat lehmää ja utaretta ulkoisia ärsykkeitä, esim. bakteereita vastaan. Ei ole olemassa yhtä ainoaa terveen ja sairaan lehmän solurajaa, mutta maidon koostumuksessa alkaa tapahtua muutoksia, kun soluluku ylittää 100 000 kpl/ml. Solulukua voidaan pitää karjan utareterveyden mittarina. Mikäli soluluku on korkea, lehmät eivät ole täysin terveitä ja tuottajalle muodostuu tulonmenetyksiä. Utaretulehduksesta kärsivät lehmät lypsävät vähemmän kuin terveet, tulee hoitokustannuksia ja työmäärä lisääntyy. Lisäksi on huomioitava, että utaretulehduksen takia poistettavat lehmät tulevat kalliiksi. 19