Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 12.8.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA
Päivämäärä 12.8.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Antti Lepola Eeva Rantanen Muistio Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 1 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET 2 4. JOENSUUN RAUTATIELIIKENNEPAIKKA 3 5. JOENSUUN RATAPIHAN YLEISSUUNNITELMA 2013 4 6. RATAPIHAN TURVALLISUUSSELVITYS 2013 5 7. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN 6 8. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET 8 8.1 Suomessa 8 8.2 Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa 9 9. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT 9 10. RISKIENHALLINTAKEINOT 11 11. YHTEENVETO 11 12. LÄHTEITÄ 12
1 1. JOHDANTO Joensuun asemanseudun meneillään olevaan yleissuunnitelman laadintaan kuuluu suunnitelman vaikutusten rinnakkainen arviointi. Vaikutuksia arvioidaan mm. kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen, ratapihan aiheuttamiin häiriöihin, liikenteeseen, pysäköintiin, joukkoliikenteen järjestämiseen sekä matkustajien toimintaympäristöön. Tässä muistiossa tarkastellaan Joensuun ratapihan ns. VAK-kuljetuksista (vaarallisten aineiden kuljetukset) aiheutuvia riskejä suunnitellulle maankäytölle. Tarkastelunäkökulma on ympäristöön kohdistuvan suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Muistio on asiantuntija-arvio ja se pyrkii hahmottamaan riskin luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta. Samalla arvioidaan Joensuun asemanseudun suunnittelualueen toimintojen haavoittuvuutta sekä pohditaan mahdollisesti tarvittavia suosituksia kaavoitukseen. 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla kuvassa 1 (ote ajantasa-asemakaavasta). Kuva 1. Joensuun asemanseudun suunnittelualue. Joensuun asemanseudun yleissuunnitelman maankäyttöratkaisuna kehitettiin ja tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja (5.4.2016, Medium, Tivoli ja Arki+ ). Kesäkuussa 2016 on valmistunut yleissuunnitelmaluonnos valittujen ratkaisujen pohjalta. Suunnittelusta lisää luvussa 7. Muistion laadinnassa oli käytettävissä Liikenneviraston aineistoa Joensuun ratapihasta, mm. Joensuun VAK-ratapihan riskinarviointi (2014) Joensuun ratapihan turvallisuusselvitys (2013) ja sen liitteenä oleva sisäinen pelastussuunnitelma Joensuun ratapihan yleissuunnitelma (2013)
2 Lisäksi hyödynnettiin muuta aineistoa kuten: VAK-ratapihat ja kaavoitus Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriön raportti (2012) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitos, Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 2019 Menetelmällisesti edettiin seuraavasti: Selvitettiin mitä vaarallisia kemikaaleja ja kuinka paljon Joensuun kautta kuljetetaan, ja mitä arvioita on liikenteen tulevaisuuden kehityksestä Käytiin läpi laaditut turvallisuusselvitykset ja riskianalyysit suuronnettomuusriskit ja riskienhallintakeinot Tunnistettiin suunnittelualueen haavoittuvat toiminnot yleissuunnitelman luonnoksesta Arvioitiin suunnitellun maankäytön haavoittuvuutta Pohdittiin mahdollisesti tarvittavia kaavoituksen keinoja ja suosituksia riskien hallitsemiseksi tavoitteena kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja. 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET Seuraavassa on lyhyesti esitetty keskeisiä maankäytön suunnitteluun ja vaarallisten kemikaalien rautatiekuljetukseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta (MRL 24 ). Tavoitteissa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu on erityistavoitteet: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa mm. seuraavat suunnittelun tavoitteet ja asemakaavan sisältövaatimukset: Alueiden käytön suunnittelussa tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 5 ) Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (MRL 54 ) Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa ja aluksessa vesialueilla säädetään ns. VAK-laissa (718/1994). Laissa säädetään mm. viranomaisista ja niiden tehtävistä, yleisistä velvollisuuksista ja vaatimuksista, kuljetuksen suorittajan velvollisuuksista, henkilöstön pätevyydestä, asiakirjoista, selvityksistä ja ilmoituksista, turvatoimista ja -velvoitteista, pakkausten ja säiliöiden turvallisuudesta, tarkastuslaitoksista sekä valvonnasta. VAK-lain 12 käsittelee VAK-kuljetuksia ja tilapäistä säilytystä mm. ratapihoilla: Ratapihan [ ] suunnittelussa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen aiheuttamat vaarat ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Rautatieyrityksellä on oltava ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys Liikenteen turvallisuusviraston nimeämälle ratapihalle, jonka kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Turvallisuusselvityksessä on selostettava toteutettavat toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla varmistetaan vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus ja tilapäinen säilytys, sekä sisäinen pelastussuunnitelma.
3 Sisäisen pelastussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma onnettomuuksissa toteutettavista toimenpiteistä. Suomessa on 12 paikkakunnalle nimetty ratapihat, joiden kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita; Joensuu on yksi näistä. Kyseisistä ratapihoista noin puolet sijaitsee kaupunkien keskustoissa ja ihmisiä ratapihojen läheisyydessä asuu merkittäviä määriä johtuen rataverkon, maankäytön ja teollisuuden kehittymisen historiallisista syistä. Joensuun ratapihalle laaditusta turvallisuusselvityksestä lisää luvussa 6. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan VAK-lain muutos (956/2013), jolla Liikenteen turvallisuusvirastolle annettiin norminantovaltuudet antaa teknisiä tie- ja rautatiekuljetusmääräyksiä. Vanhaan lakiin liittyvät liikenne- ja viestintäministeriön asetukset VAK-kuljetuksista tiellä ja rautatiellä kumottiin samalla, ja Liikenteen turvallisuusvirasto antoi uudet määräykset. Sisällöllisesti ne vastaavat pitkälti kumottuja asetuksia. VAK-määräyksissä säädetään mm. vaarallisten aineiden luokituksesta, kuljetusketjun osapuolten velvollisuuksista, pakkauksista, kuljetuksista ja ratapihojen turvallisuusselvityksistä. Turvallisuusselvitys on saatettava ajan tasalle, jos ratapihan toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuksien vaaraa lisäävä muutos tai ratapihan välittömään läheisyyteen liittyvien alueiden kaavoituksessa tapahtuu turvallisuuden kannalta merkittävä muutos. VAK-lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnissä, uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 2017. 4. JOENSUUN RAUTATIELIIKENNEPAIKKA Joensuun rautatieliikennepaikka jakautuu kolmeen osaan: Joensuu Sulkulahti (622+650, tavaraliikenne) Joensuu Peltola (623+540, tavaraliikenne) Joensuu asema (624+313, henkilöliikenne) Kuva 2. Joensuun rataympäristö (lähde: Joensuun ratapihan yleissuunnitelma 2013). Nykytilanteessa Joensuun liikennepaikka muodostaa noin 4 km pitkän kapean alueen, joka on voimakkaasti maankäytön rajaama. Koko ratapihan alueella on asemakaava, ja kaikki raidejärjestelyt ovat LR-aluetta.
4 Joensuusta etelään johtaa sähköistetty päärata Karjalan rata, josta Sulkuniemessä erkanee Ilomantsiin johtava rata. Tavararatapiha on kahdessa osassa: Peltola ja Sulkulahti. Peltolan ratapihan yhteydessä oleva puunkuormausalue raiteistoineen on tarkoitus lopettaa. Sulkulahdessa on pääraiteen lisäksi 6 sivuraidetta, Peltolassa 8 sivuraidetta. Henkilöliikennettä Joensuusta on Helsingin, Pieksämäen ja Nurmen suuntaan. Helsinki Joensuu välillä kulkee 13 junaa/vrk, Nurmes Joensuu välillä 4 junaa/vrk ja Pieksämäki Joensuu välillä 8 junaa/vrk. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä (1/2009) Helsinki Joensuu -välin tavoitejunatarjonta on 16 18 junaa/vrk. Henkilöratapiha koostuu kolmesta laituriraiteesta. Laiturit ovat ns. matalia. Kulku välilaiturille on laituripolkujen kautta. Tavaraliikennettä Karjalan radalla ja Ilomantsin suunnalla on yhteensä noin 30 tavarajunaa/vrk. Järjestelyratapiha on Joensuuhun neljältä suunnalta tulevien ratojen vuoksi vilkkaassa käytössä oleva tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Sulkulahden ja Peltolan välillä olevan sovitetun raideristeyksen kautta kulkee noin 80 % junista ja sen kautta tehdään suurin osa vaihtotöistä. Tavararatapihan liikenne on liittynyt raakapuukuljetuksiin, Venäjältä tulevaan liikenteeseen, lähtevään sahatavaraan sekä Uimaharjun ja Vuonoksen tehtaiden raaka-aine- ja tuotekuljetuksiin. Joensuu on perinteisesti ollut raakapuuliikenteen alueellinen keskus ja kokoomapaikka. Peltolan ratapihan puunkuormauspaikka on tarkoitus lopettaa. Sen tilalle on esitetty Hammaslahden puunkuormauspaikan laajennusta tai Ylämyllyn säilyttämistä kuormauspaikkana. Joensuun satamaan johtaa runsaan kilometrin mittainen sähköistämätön pistoraide. Rata erkanee Peltolan ratapihalta. Sataman vuosikertomuksen 2013 mukaan satamaan tuotiin rautateitse 193 000 tonnia (noin 3 700 junavaunullista) tavaraa, josta valtaosa on selluloosaa Uimaharjusta. Peltolan ratapihan järjestelyveturi kuljettaa vaunuja satamaan tilanteen mukaan 1 2 kertaa vuorokaudessa. 5. JOENSUUN RATAPIHAN YLEISSUUNNITELMA 2013 Joensuun ratapihojen kehittämiseksi valmistui yleissuunnitelma vuonna 2013. Yleissuunnitelmassa henkilöratapihan osalta tavoitteena on palvelutason parantaminen sekä laiturien ja kulkuyhteyksien saattaminen turvalliseksi ja nykymääräysten mukaisiksi. Tavararatapihan osalta tavoitteena on joustavampi ja tehokkaampi liikennöinti sekä kustannussäästöt yksinkertaistamalla, tehostamalla ja automatisoimalla ratapihaa. Joensuun ratapihan rooli ja toiminta rautatieliikennejärjestelmässä on muuttunut ajan saatossa eivätkä raiteistomalli ja tekninen varustelu vastaa nykyisiä liikenteellisiä tarpeita. Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet eroavat myös nykyisistä toimintatavoista. Toimiva, tehokas ja tarkoituksenmukainen tavaraliikenteen ratapiha on merkittävä osa kilpailukykyistä liikennejärjestelmää. Tavararatapihan osalta suunnitelmaan sisältyvät: Sulkulahden ja Peltolan raiteiden päällysrakenteiden uusiminen Puunkuormausraiteiden purkaminen Peltolassa Sulkulahden ratapihan jatkaminen etelään päin noin 250 metriä ja Peltolan ylikulkusillan (Kuhasalontie) uusiminen Uusi kohtausraide Sulkulahden eteläpuolelle (liikenteenhoitoraide) Pääraide siirretään ratapihan länsireunaan, VAK-raide siirretään Peltolan itäreunaan Joensuu Sulkulahti ja Joensuu Peltola erotetaan toisistaan vaihdekujalla Ratapihavalaistuksen uusiminen/parantaminen Huoltoteiden rakentaminen Melusuojaus Sulkulahden eteläpäähän ratapihan jatkettavalle osuudelle. Suunnittelualueen turvalaitteet on tarkoitus uusia kokonaan (uusi tietokoneasetinlaite, mikä parantaa turvallisuutta inhimillisen virheen mahdollisuuden pienentyessä). Satamaan johtava pistoraide säilyy ennallaan, mutta se ei sisälly sähköistettäviin raiteisiin.
5 Kuva 3. Suunnittelualueella tehtävät toimet ja ympäristökohteet (lähde: Joensuun ratapihan yleissuunnittelu, ympäristövaikutusselvitys YVS, 2013). Joensuun ratapihan yleissuunnitelman toteutuksen alustava kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. Toteutuksesta ei ole päätöksiä. 6. RATAPIHAN TURVALLISUUSSELVITYS 2013 Liikenteen turvallisuusviraston nimeämillä ratapihoilla tulee olla laadittuna ja ajan tasalla turvallisuusselvitys. Liikennevirasto kokoaa ja täydentää turvallisuusselvityksen ratapihalle ja huolehtii siitä, että turvallisuusselvityksessä kuvatut toiminnot muodostavat turvallisuuden kannalta toimivan kokonaisuuden. Ratapihan turvallisuusselvityksen hyväksyy Liikenteen turvallisuusvirasto. Turvallisuusselvityksessä on selostettava toteutettavat toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla varmistetaan vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus ja tilapäinen säilytys. Selvitykseen liitetään sisäinen pelastussuunnitelma. Sen tulee sisältää suunnitelma onnettomuuksissa toteutettavista toimenpiteistä. Turvallisuusselvityksen tulee olla pelastusviranomaisten, ELY-keskuksen sekä valvontaviranomaisten saatavissa. Turvallisuusselvitys perustuu riskien tarkasteluun oman toiminnan näkökulmasta. Siltä ei edellytetä paikkakohtaista skenaariopohdintaa, vaan etäisyyksien arviointi perustuu Tokeva/OVAohjeeseen. Selvitys osoittaa millä tavoin vaarat ratapihalla on tunnistettu ja mihin riskienhallintatoimenpiteisiin on ryhdytty.
6 Joensuun ratapihalle laadittu turvallisuusselvitys (2013) koostuu osioista: 1. Johdanto 2. Ratapihan yhteystiedot 3. Ratapiha ja sen toiminnan kuvaus 4. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä 5. Vaaratilanteet, mahdolliset onnettomuudet ja niihin varautuminen 6. Yhteenveto vaarallisten aineiden kuljetuksen turvallisuudesta ratapiha-alueella Liite, Joensuun järjestelyratapihojen pelastussuunnitelma Liikenneviraston mukaan Joensuun ratapihan turvallisuusselvitys tullaan päivittämään vuoden 2016 loppuun mennessä. Tässä muistiossa on hyödynnetty vuonna 2013 laadittua turvallisuusselvitystä. 7. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN Asemakaavaluonnoksen laatimista on ohjannut laaja suunnitteluryhmä. Vaihtoehtovaiheessa laadittiin useita erilaisia selvityksiä ja vaihtoehdoista kerättiin palautetta mm. kaupungin verkkosivujen kautta. Kesäkuussa 2016 on valmistunut yleissuunnitelmaluonnos valittujen ratkaisujen pohjalta. Suunnittelualueen eteläisimpään kärkeen on kaavailtu opiskelija-asuntoja (VI kerrosta), Asemapuiston pohjoispuolelle asumista (mahdollisesti palveluasumista melumuuriksi itäreunalle) ja asemakortteleiden pohjoispäähän toimistorakentamista. Itäranta kadun varrelle on suunnitteilla liiketilaa I kerrokseen. Itärantakadun länsipuolella hotelli Kimmelin yhteyteen ollaan suunnittelemassa merkittäviä majoitus- ja viihdepalvelujen laajennuksia. Huomioita kehittyvästä maankäytöstä: ns. herkät kohteet eivät lisäänny (nykyiseen maankäyttöön nähden) Kimmelin alueella lisääntyvät kohteet, joissa kokoontuu runsaasti ihmisiä muiden kuin Kimmelin alueen liikeyritysten määrä ja asiakasmäärät ovat vähäisiä asukasmäärän lisäys alueelle on n. 500
7 Kuva 4. Havainnekuva asemanseudun yleissuunnitelmaluonnoksen maankäytöstä (Ramboll kesäkuu 2016).
8 8. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET 8.1 Suomessa Suomessa rautateillä liikkuu VAK-kuljetuksia yhteensä runsaat 5 miljoonaa tonnia vuodessa (noin 100 000 säiliövaunua vuodessa). Määrästä noin puolet on palavia nesteitä, kuten polttoaineita ja alkoholia. Seuraavaksi suurimmat kemikaaliluokat ovat kaasut (<20 %), syövyttävät aineet (<20 %) ja luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet kuuluvat aineet (13 %). Suuri osa rautateiden VAK-liikenteestä on Suomen ja Venäjän välistä. Kotimaan kuljetukset muodostavat VAK-liikenteestä noin neljänneksen. Suurimmat liikennevirrat VAK-kuljetuksissa rautateillä liikkuvat Vainikkalan raja-asemalta Kouvolan kautta Kilpilahteen ja Kotkan Haminan satamiin. Kokonaistavarakuljetuksista rautateillä VAK-kuljetukset ovat 10 15 %. VAK-kuljetusten kehittymisestä tulevaisuudessa ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennustetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja. Kuva 3. Vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK) rautatiellä vuonna 2014. Yhteensä 5,135 milj. tonnia. (Liikennevirasto 2015)
9 Tyypillistä rautateiden VAK-kuljetuksille on toimituskohtaisuus: kuljetettavien kemikaalien laadut ja määrät vaihtelevat, samoin kuljetusten päämäärä ja se mistä kuljetukset tulevat. VAK-rautatiekuljetusten riskit voidaan jakaa radan pitäjän kannettavaksi kuuluviin, rataan ja sen laitteisiin liittyviin riskeihin, operatiiviseen toimintaan liittyviin riskeihin ja inhimillisiin virheisiin sekä yllättäviin riskeihin. VAK-rautatiekuljetuksissa tapahtuu onnettomuuksia harvoin; riskitaso on selvästi maantiellä tapahtuvia VAK-kuljetuksia pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. 8.2 Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa Pohjois-Karjalassa rautateitse vaarallisia aineita kuljetetaan erityisesti välillä Joensuu Outokumpu sekä Joensuu Värtsilä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvomaa laajamittaista kemikaalien teollista käsittelyä tehdään Joensuussa (Enocell, Teboil varikko, Joensuun ratapiha), Ilomantsissa (Hiienvaaran räjähdevarasto), Nurmeksessa (Höljäkkä Oy, Sotinpuron räjähdevarasto), Kiteellä (Momentive) ja Tohmajärvellä (Niiralan ratapiha). Merkittävimmät määrät palavia nesteitä kuljetetaan rautateitse Niiralan raja-aseman kautta Joensuuhun. Kuljetustilastojen perusteella Joensuu ei ole VAK-kuljetusten lähtö- tai määräpaikka, mutta sen kautta kulkee yli 500 000 tonnia VAK-kuljetuksia. Ratapihalle saapuvia vaarallisia aineita on tällä hetkellä vain dieselpolttoneste (noin 3 400 tonnia vuodessa 2011) veturivarikolle. Joensuun ratapihoilla käsiteltävistä vaarallisista aineista suurin osa, 99 %, on siten läpikulkevaa liikennettä. Junavaunuina Joensuun läpikulkeva VAK-liikenne on n. 13 900 vaunua vuodessa ja saapuva (polttoöljy) n. 70 junavaunua vuodessa. Niiralan kuljetuksista osa jatkaa Siilinjärven suuntaan (VAK2 kaasut; ammoniakki ja propaani, sekä VAK4.1 kuten rikki), lisäksi Niiralan etelään suuntautuvat kuljetukset kulkevat Joensuun kautta (VAK3 kuten dieselöljy, bensiini ja metanoli). Lisäksi Uimaharjun kuljetukset (noin 10 000 tonnia VAK5.1 kuten natriumkloraatti ja vetyperoksidin vesiliuos) kulkevat Joensuun kautta, samoin Onttolaan suuntautuvat kuljetukset (vajaat 100 000 tonnia VAK2 kaasut ja VAK3 palavat nesteet). Joensuun ratapihan kautta kulkee keskimäärin 26 tavarajunaa vuorokaudessa, näistä junista noin 8:ssa kuljetetaan vaarallisia kemikaaleja. Kemikaaleista runsas puolet on kaasumaisia ja noin kolmannes palavia nesteitä. Lukumääräisesti tavarajunia kulkee Joensuussa vuorokaudessa siis saman verran kuin henkilöjunia. Kaikki VAK-kaluston vaihtotyöt tehdään Peltolassa VAK-ratapihalla, tasamaalla. Vaihtotyöt tehdään saattamalla ja ilmajarruilla. Keskimääräinen seisonta-aika VAK-vaunuille on alle 6 tuntia. 9. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT Rautatieonnettomuus on mahdollinen ratapihoilla sekä muilla alueen raiteistoilla. Onnettomuus voi johtua vaihtotöistä sekä saapuvasta tai lähtevästä matkustaja- tai tavaraliikenteestä. Onnettomuuksia voivat olla esim. raiteilta suistumiset ja törmäykset. Ratapihalla ei ole tasoristeyksiä. Nestemäisten aineiden (öljy- ja kemikaalituotteet) vuodot voivat olla esim. vaunun alapurkausventtiilin kautta tai täyttöaukon kautta esim. lämpölaajenemisesta johtuvia. Kaasuvaunujen vuodot voivat johtua esim. säilön käyttölaitteiden (purkausventtiilit) vioista tai pettämisestä. Pitkällä ratapihalla (kuten Joensuussa) yksittäisen onnettomuuden vaikutusalue ei peitä koko ratapihaa. Jos onnettomuus esimerkiksi tapahtuu ratapihan toisessa päässä, sillä ei välttämättä ole mitään vaikutuksia ratapihan toisessa päässä. Todennäköisyys, että onnettomuus tapahtuu sillä ratapihan alueella, josta tulee vaikutuksia suunnittelualueelle, on luonnollisesti pienempi kuin todennäköisyys, että onnettomuus tapahtuu jossain päin ratapihaa. Esim. pienimmät onnettomuuden vaikutusalueet (lammikkopaloissa) ovat halkaisijaltaan vain kymmeniä metrejä. Kaasuonnettomuuksissa päästö kulkeutuu vain tuulen alapuolelle; kaasupilven sivulla pitoisuudet eivät ko-
10 hoa. Tyypillisesti kaasuvuodon pilvimuoto peittää noin kuudesosan kahdeksasosan ympyrän sektorista eli on kohtalaisen kapea. Joensuun ratapihasta on tehty turvallisuusriskitarkastelu, jossa vaarat on tunnistettu ja niihin varautumisen taso on arvioitu. Onnettomuustilanteet ratapihoilla ovat tyypillisesti lieviä suistumisia tai törmäyksiä. Mahdolliset vuodot näissä tapauksissa jäävät yleensä pieniksi. Suurimmat riskit kohdistuvat kaasujen ja mm. ammoniakin kuljetukseen. Joensuun VAK-ratapihan riskienarvioinnissa (2014) on käyty systemaattisesti läpi toimintaan liittyvien onnettomuusmahdollisuuksien seurausten vakavuutta ja todennäköisyyttä. Tarkastellut vaarat, ongelmat tai häiriöt jakaantuivat arvioinnissa seuraavasti: riskin suuruus I merkityksetön (ei tarvita toimenpiteitä), 3 tilannetta riskin suuruus II vähäinen (seurataan), 6 tilannetta riskin suuruus III kohtalainen (ryhdyttävä toimiin) 2 tilannetta Yhtään luokan IV riskiä (merkittävä / sietämätön; edellyttää välittömiä toimenpiteitä) ei todettu. Vakavuudeltaan suurimmaksi onnettomuustapaukseksi arvioitiin VAK-junan ja toisen junan törmäys. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on hyvin harvinainen, mutta seurausvaikutus voi olla erittäin suuri. Toimenpiteinä esitettiin turvalaitteiden uusimista uudella tekniikalla sekä kohdennettu lisäkoulutus; seuranta tehdään turvallisuusselvityksen seuraavan päivityksen yhteydessä (v. 2016 loppuun mennessä). Todennäköisyydeltään satunnaiseksi arvioitiin vuoto venttiilissä tai vaunun vaipassa sekä radan kunnossapitotyöhön liittyvät virheet / ohjeiden vastainen toiminta. Vakavuudeltaan tällaiset tapahtumat arvioidaan lieviksi. Onnettomuuden vaikutusalueita voidaan arvioida laskennallisesti. Esimerkiksi Tampereen ratapihan suuronnettomuusriskien arvioinnissa (2013) palavan nesteen lammikkopalon vaikutusalueeksi arvioitiin 20 30 metriä. Pienen ammoniakkivuodon vaikutusalueeksi arvioitiin vajaasta 200 metristä runsaaseen puoleen kilometriin. Suuri ammoniakkivuoto, jonka todennäköisyys on erittäin pieni, voi laskennallisesti aiheuttaa vaikutuksia kilometrin kahden etäisyydelle. Tätä Joensuun selvitystä varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja. Joensuun ratapihan turvallisuusselvityksessä esitetään, että onnettomuuksien vaikutusalueen rajoittunee ratapiha-alueelle. Kemikaalit ja savukaasut voivat aiheuttaa vaaraa ympäristölle sekä lähialueen asukkaille ja rakennuksille. Vaarallisimpia aineita ovat kaasumaiset ammoniakki ja propaani, joiden eristysalue on vuototapauksessa noin 1 000 metriä ja haitallinen vaikutusalue jopa 2 000 metriä tuulen alapuolella. Nestemäiset aineet, esim. hapot ja öljytuotteet aiheuttavat vuotaessaan maaperän ja vesistön pilaantumisuhkaa, joka rajoittuu ratapiha-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Mainittakoon lisäksi, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tekemässä öljyvahinkojen riskinarviossa (2012) suurin todennäköisyys vakavaan öljyvahinkoon liittyy palavien nesteiden kuljetuksiin maantiellä (erityisesti VT 6 Kesälahti Kontiolahti ja VT 9 Joensuu Outokumpu). VAK-rautatiekuljetusten onnettomuusriski on pienempi, mutta yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Joensuun ratapihan järjestelyratapihojen pelastussuunnitelmassa on rajattu ratapihan yleispiirteiseksi vaara-alueeksi onnettomuustapauksessa 300 metriä ja eristysalueeksi 1 000 metriä ratapihasta. Suunnittelualueen keskelle on Peltolan järjestelyratapihan keskiosasta matkaa noin 1 000 metriä. Sulkulahden järjestelyratapihan eteläpäästä on matkaa suunnittelualueelle runsaat 2 000 metriä. Lähimmillään suunnittelualuetta, sen eteläpäätä, Peltolan järjestelyratapiha sijaitsee runsaan 300 metrin etäisyydellä; henkilöliikenneasemalle on matkaa noin 500 metriä, hotellille ja suunnittelualueen pohjoisreunaan noin 600 700 metriä. Asemanseudun yleissuunnitelman luonnos (kesäkuu 2016) ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä, kuten esim. sairaalaa, koulua, vanhainkotia tai päiväkotia. Uutta kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen etelä- ja keskiosaan. Henkilöliikenneasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään.
11 Joensuussa asuu radan ja ratapihojen ympäristössä jo nykyisellään huomattava määrä ihmisiä, kuten tilanne on useimpien Suomen ratapihojen osalta. Suunnitelmaluonnoksen mukaisen maankäytön toteutuessa suunnittelualueen käyttö tiivistyy ja alueelle on kaavailtu sijoitettavan noin 500 uutta asukasta. Suunnittelualue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Peltolan ratapihan keskiosasta, eikä siten ole ratapihalla tapahtuvan pienen vuodon tai palon vaikutusalueella. Suuren, harvinaisen kaasumaisen vuodon vaikutukset voivat ulottua suunnittelualueelle, samoin kuin Joensuun keskustaan. 10. RISKIENHALLINTAKEINOT Kaikilla VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkittävien muutosten suunnittelussa. Rataan ja sen laitteisiin liittyvien riskien osalta oleellista on oikea-aikainen ja -tasoinen ylläpito. Kuljetuskalustossa ei saa olla puutteita. VAK-kuljetuksia koskevia teknisiä määräyksiä antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, säiliöiden ja kuljetuspakkausten vaatimustenmukaisuutta valvoo Tukes. Liikenneinfrastruktuurin vastuutaho on Liikennevirasto. Palo- ja pelastusviranomaisilla tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia oikein onnettomuustapauksissa ja huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Riittävä valmius onnettomuustapausten varalta on oleellinen osa riskienhallintaa. Joensuun järjestelyratapihojen turvallisuusselvityksen (2013) yhteenvedossa todetaan, että varautuminen onnettomuuksiin ratapihoilla on hyvällä tasolla, mutta vaatii edelleen tehostamista erityisesti koulutuksen ja harjoitusten osalta. VR:n turvallisuusjohtamisjärjestelmässä vastuut määrätään liiketoimintayksiköittäin. Ratapihan vastuut on selkeästi määritelty. Turvallisuuden hallinnan tasossa ei ole havaittavissa vaaraa aiheuttavia poikkeamia tai puutteita. VAK-ratapihojen siirtäminen kokonaan toiseen paikkaan nostetaan usein esille, mm. valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (..kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista ). Ympäröivän maankäytön takia toimintojen siirtomahdollisuudet lähialueella ovat usein hyvin rajalliset. Ratapihan siirto kokonaan uuteen paikkaan tarkoittaisi erittäin merkittäviä kustannuksia ja vaatisi kansallisen tason poliittisen päätöksen siirron tarpeesta sekä erillisen budjetin osoittamista tälle. 11. YHTEENVETO Yhteenvetona tehdystä VAK-arviosta on todettavissa: 1. Joensuu on rautateiden VAK-liikenteen osalta 99 %:sesti kauttakulkupaikka. VAKkuljetusten päätepaikka se on vain veturivarikon dieselpolttonesteille, joiden osuus kuljetusmäärästä noin 1 %. 2. VAK-kuljetusten kehittymisestä ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennustetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja. 3. Joensuun ratapihojen kehittämiseksi on laadittu yleissuunnitelma 2013, jonka mukainen toteutus parantaisi palvelutasoa ja turvallisuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. 4. Joensuun ratapihalle on tehty turvallisuusselvitys ja riskinarviointi (2013 2014). Ne tullaan päivittämään vuoden 2016 aikana. 5. Joensuun liikennepaikan kautta kulkevista VAK-kuljetuksista runsas puolet on kaasumaisia kemikaaleja ja noin kolmannes palavia nesteitä.
12 6. Joensuun ratapihan riskianalyysissä (2013) tunnistettiin ja arvioitiin 11 potentiaalista vaaraa, ongelmaa tai häiriötä, joista merkityksettömiksi arvioitiin 3, vähäisiksi 6 ja kohtalaisiksi 2. Yhtään merkittävää riskiä ei todettu. 7. Vakavuudeltaan suurimmaksi onnettomuudeksi arvioitiin VAK-junan ja toisen junan törmäys, jonka todennäköisyys on hyvin harvinainen, mutta seurausvaikutus voi olla erittäin suuri. Vaarallisimpia kuljetettavia kemikaaleja ovat kaasumaiset aineet kuten ammoniakki. 8. Järjestelyratapihalla syttyvän palavan nesteen lammikkopalon tai pienen kaasuvuodon vaikutusalue ei todennäköisesti ulotu suunnittelualueelle. Suuren ammoniakkivuodon vaikutus voi ulottua kilometrin kahden etäisyydelle tuulen alapuolelle. Tyypillisesti kaasuvuodon pilvimuoto on kohtalaisen kapea; kaasupilven sivulla pitoisuudet eivät kohoa. 9. Asemanseudun yleissuunnitelman luonnos ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen keski- ja eteläosaan. Rautatieasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään. Joensuun VAK-liikenteessä ei ole tiedossa muutoksia (lisääntymistä). 12. LÄHTEITÄ Gilbert, Y., Vaahtera, A. Ryynänen, E. & Raivio, T. 2012. Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi. Gilbert, Y. & Aho, J. 2012. VAK-ratapihat ja kaavoitus. Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriön raportteja 5/2012. Gilbert, Y. & Kumpulainen, A. 2010. VAK-ratapihojen turvallisuuden arviointi ja valvonta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 7/2010. Joensuun ratapihan yleissuunnitelma. 2013. Liikennevirasto. Liikennevirasto. 2014. Joensuun VAK-ratapihan riskinarviointi. Liikennevirasto. 2015. Vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen rataverkolla vuonna 2014. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos. 2015. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 2019.