Opinto-opas

Ohjaus OPPILASKUNTA Linjavastaavat OPISKELIJAT OPINTOTOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas 2016-2017 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Opinnäyte HENKILÖKUNTA Tiimit Asuntolat ORGANISAATIO Ryhmänohjaajat VALINNAISET Poissaolot Vapaa-aika OPINTOJEN OHJAUS salasanat Rästiparkki 1

Tervetuloa opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen, SAKK:een Tästä oppaasta saat tietoja monista opiskeluun ja oppilaitoksemme toimintaan liittyvistä asioista. Lisätietoja saat ryhmänohjaajalta, opettajilta sekä muulta koulun henkilökunnalta. Olemme jokainen vastuussa työyhteisömme toimivuudesta ja viihtyisyydestä. Oppimisen tulos on opettajan ja opiskelijan yhteistyötä. Hyvä yhteishenki ja hyvä järjestys edellyttävät molemminpuolista luottamusta. Omalla persoonallisella panoksellasi vaikutat Hyvää lukuvuotta 2016 2017! oppimiseen ryhmässä ja koko oppilaitoksen ilmapiiriin. Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia lisätä ammatillisia taitoja, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Koulutus vahvistaa pärjäämistä yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa. Koulutuksessa painotetaan saamelaiskulttuuria, monikulttuurisuutta, alueellista resurssien käyttöä sekä paikallisen osaamisen kehittämistä Luomme yhdessä onnistuneen lukuvuoden! 2

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ Oppilaitoksella on neljä toimipaikkaa; Inarissa, Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiöllä. Inarin ja Toivoniemen toimipaikkojen yhteydessä ovat myös asuntolat. Inarissa asuntola Jeera sijaitsee Inarijärven rannalla noin kolmen kilometrin päässä oppilaitoksesta. TOIMIPAIKAT Inarin toimipaikka Menesjärventie 4, PL 50 99870 INARI puh. 040 723 7309, 040 723 7319 faksi (016) 671 426 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos 99870 INARI puh. 040 723 7309, 040 723 7319 faksi (016) 671 426 Asuntola Jeera Sarviniementie 180 99870 INARI Toivoniemen toimipaikka Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290 99910 KAAMANEN puh. 040 723 7309, 040 723 7319 OPINTOTOIMISTO Opintotoimistossa Sinua auttavat: Toimistosihteeri Ritva Jomppanen Toimistovirkailija Irma Turunen Toimistosihteeri Mari-Anne Kenttämaa Opintotoimistossa saat apua opiskeluun liittyviin käytännön asioihin, kuten: - opiskeluun liittyvä neuvonta - opiskelutodistukset - matkalippujen (MH/VR) ostoon tarvittavat todistukset - opintotukihakemukset - Wilman salasanat Hoida asiat hyvissä ajoin, esim. pyydä todistukset paria päivää aikaisemmin ja mieluiten sähköpostilla: opintotoimisto(at)sogsakk.fi. Opintotoimiston henkilöstö työskentelee Inarin toimipaikassa. Opintotoimiston puhelinnumero on 040 707 3793. Henkilökunnan puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: www.sogsakk.fi/yhteystiedot. Ivalon toimipaikka Kirkkokuja 14 99800 IVALO puh. 040 723 7309 Enontekiön toimipaikka Ruijantie 5 99400 ENONTEKIÖ puh. 040 572 8398 puh./faksi (016) 521 033 3

OPPILAITOKSEN HENKILÖKUNTA Holmberg Liisa Mäenpää Maritta Näkkäläjärvi Janne rehtori apulaisrehtori kehitysjohtaja, aikuiskoulutus LEHTORIT Feodoroff Kaisa suomen kieli Haantie Minna-Carita matkailualan ammattiaineet Jaakonaho Pasi jalometallityö, saamenkäsityö, kovat materiaalit Joentakanen Ismo luontoala, kala- ja eräopaskoulutus Jumisko Jyrki ravitsemus ja ruokatuotanto Juntunen Vesa luonto- ja ympäristöalan ammattiaineet Kiviniemi Leena kasvatusaineet Laiti Jouni S. saamenkäsityö, kovat materiaalit Länsman Outi pohjoissaamen kieli ja kulttuuri Nevalainen Paavo luontaistalous, tekniset aineet Niemelä Tea opinto-ohjaaja, erityisopetus ajalla 1.8.2016-31.5.2017 Pautamo Ellen pohjoissaamen kieli, virtuaaliopetus Puttonen Petri tietotekniikan ammattiaineet Rantanen Terhi erityisopettaja virkavapaalla 31.5.2017 saakka Turunen Anniina saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Valkeapää Samuel jalometallityö, virkavapaalla 29.8.2016-1.6.2017 Vanhatalo-Lustig Arja ravitsemus ja ruokatuotanto MÄÄRÄAIKAISET TUNTIOPETTAJAT Blomster Göran jalometalli- ja kivityön ammattiaineet Feodoroff Erkki media-alan ammattiaineet Hapuoja Jukkapekka saamelaismusiikki Järvenpää Raisa liiketalouden ammattiaineet Jääskö Outi porotalouden ammattiaineet Kaisanlahti Anne terveydenhuollon ammattiaineet Kitti Heidi pohjoissaamen kieli ja kulttuuri Laiti Marja-Liisa saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Ljetoff Tauno koltansaamen kieli ja kulttuuri Länsman Hilma saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Magga Leena porotalouden ammattiaineet Näkkäläjärvi Tiisu-Maria sosiaali- ja terveysalan ammattiaineet Palokangas Kimmo eräkokkikoulutus 1.9. - 18.11.2016 4

Rasmus Linnea Rasmus Ville Saijets Arto Seipiharju Jaana Taskinen Ruth saamenkäsityö, pehmeät materiaalit korukivi- ja jalometalliala, saamenkäsityö, kovat materiaalit saamenkäsityö, kovat materiaalit matkailun ja yritystoiminnan ammattiaineet ravitsemus ja ruokatuotanto 31.3.17 asti MUU HENKILÖKUNTA Aikioniemi Simo it-tukihenkilö, Inari Aromäki Mika suunnittelija, Inari Falevitch Marina suunnittelija, Inari Harjuniemi Matti asuntolanhoitaja Huhtamella Esa keittäjä, Ivalo Isoaho Anu siivooja, Toivoniemi Isotalo Ulla julkaisu- ja markkinointisuunnittelija, Inari Jomppanen Ritva toimistosihteeri, Inari Jomppanen Sirkka-Liisa kanslistin sijainen 31.3.2017 saakka, Inari Järvenpää Marja-Leena laitossiivooja, Ivalo Jääskö Virpi ma. projektisihteeri, Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella -hanke, Inari Kenttämaa Mari-Anne toimistosihteeri, Inari Kopakkala Annikki siivooja, Inari Kumpuniemi Jari ma. työmestari, Toivoniemi Laakso Johanna ma. etäopetuksen tukihenkilö, Inari Lappalainen Pirjo talouspäällikkö, Inari, virkavapaalla 31.3.2017 saakka Moilanen Irmeli projektipäällikkö ja ma suunnittelija 1.8.16-28.2.2018, Inari Näkkäläjärvi-Länsman Anna projektipäällikkö, saamelaismusiikin aikuiskoulutushanke, Utsjoki Peltonen Kari atk-suunnittelija Ranta Outi kanslisti, Inari, talouspäällikön sijainen 31.3.2017 saakka Rantatalo Teija ma. toimistosihteeri, Inari, 30.12.2016 saakka Rautanen Tarja keittäjä, Inari Sulkamo Kalle atk-tukihenkilö, Inari Syväjärvi Eila suunnittelija, Enontekiö Tervaniemi Anne emäntä Toivoniemi Tervaniemi Leena siivooja, Inari Turunen Irma toimistovirkailija, Inari Uusitalo Sirpa keittäjä, Inari ja Toivoniemi Valle Leila emäntä, Inari Valle-Perätalo Virpi asuntolaohjaaja Wetterstran Jarmo asuntolavalvoja 5

OPETUKSEN ORGANISAATIO Kehittämisryhmien (tiimien) vetäjät Inari Kitti Heidi Ivalo Kiviniemi Leena Saame Länsman Outi Toivoniemi Juntunen Vesa Sajos Feodoroff Erkki Linjavastaavat Matkailuala Haantie Minna-Carita Hotelli- ja ravintola-ala Jumisko Jyrki Sosiaali- ja terveysala Kiviniemi Leena Liiketalouden ala Järvenpää Raisa Porotalousala Jääskö Outi Luontoala Juntunen Vesa Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, kovat materiaalit Laiti Jouni S. Käsi- ja taideteollisuusala, korukivi ja jalometalli Jaakonaho Pasi Media Feodoroff Erkki Pohjoissaamen kieli Länsman Outi Ryhmänohjaajat Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (HRPT) HRPT 1619 Vanhatalo-Lustig Arja HRPT 1518 Vanhatalo-Lustig Arja HRPT 1417 Jumisko Jyrki Liiketalouden perustutkinto (LTPT) LTPT 1518 Järvenpää Raisa Matkailualan perustutkinto (MAPT) MAPT 1618 Haantie Minna-Carita MAPT 1517 Haantie Minna-Carita 6

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (SOTE) SOTE 1619 Kiviniemi Leena SOTE 1518 Näkkäläjärvi Tiisu-Maria SOTE 1417 Kaisanlahti Anne Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit (TEVA) TEVA 1619 Rasmus Linnea TEVA 1518 Turunen Anniina TEVA 1417 Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, kovat materiaalit (ESSU) DUOGA 1619 Jaakonaho Pasi DUOGA 1518 Laiti Jouni Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, korukivi- ja jalometalliala (KIME) KIME 1417 Blomster Göran KIME 1518 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (LUOVA), luonto (LUONTO), poro (PORO) LUONTO 1619 Juntunen Vesa LUONTO 1518 Juntunen Vesa LUONTO 1417 Juntunen Vesa PORO 1619 Jääskö Outi PORO 1518 Magga Leena PORO 1417 Magga Leena Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja (POSAKU) POSAKU 1617 Länsman Outi Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja (KOSAKU) KOSAKU 1618 Ljetoff Tauno Medialinja (MEDIA) MEDIA 1617, 1517 Feodoroff Erkki Saamelaismusiikkikoulutus (SAMU) SAMU 1617 Näkkäläjärvi-Länsman Anna 7

OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjaajana toimii Tea Niemelä, puh. 040 723 7201 Opinto-ohjaaja on pääsääntöisesti tavattavissa eri toimipaikoissa: - Ivalon toimipaikka perjantai - Inarin toimipaikka tiistai - Toivoniemen toimipaikka tarpeen mukaan Opiskelijan lähin ohjausta ja neuvontaa antava henkilö on ryhmänohjaaja. Opiskelun aloittaminen uudessa oppilaitoksessa saattaa herättää mielessäsi monenlaisia kysymyksiä. Opiskelutapojen omaksuminen, henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatiminen ja monet valintavaihtoehdot saattavat hämmentää. Et ole kuitenkaan yksin. Ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja opettajat auttavat Sinua. Ota kaikissa mieltäsi askarruttavissa asioissa rohkeasti yhteyttä. TYÖSKENTELYAIKATAULU Inari - aamiainen (ei maanantaina) 7.30-7.50 - aamupäivän oppitunnit 8.00-11.30/11.45 - ruokailu porrastettuna 11.30 alkaen, katso porrastus ruokalan vierestä ilmoitustaululta - iltapäivän tunnit 12.15-16.00 - päivällinen (ei perjantaina) 16.00-16.30 Ivalo - aamiainen (ei maanantaina) 7.30-7.50 - aamupäivän tunnit 8.00-11.30 - ruokailu porrastettuna 11.30-12.00 välisenä aikana - iltapäivän tunnit 12.15-16.00 - päivällinen (ei perjantaina) 16.00 Ivalon ruokapalvelukeskuksessa (TK:n ruokala) Toivoniemi - aamiainen (ei maanantaina) 7.30-7.50 - aamupäivän oppitunnit 8.00-11.45 - ruokailu porrastettuna 11.45-12.30 välisenä aikana - iltapäivän tunnit 12.30-16.00 - päivällinen (ei perjantaina) 16.00 Viikossa on keskimäärin 32 lähiopetustuntia ja 8 tuntia ohjattua itsenäistä opiskelua. 8

LUKUVUODEN TAPAHTUMIA Ajankohtaiset tapahtumat löytyvät koulun web-sivuilta: www.sogsakk.fi. Tietoa löytyy myös vuosikellosta sivulta 29. KOULUTUS 2016-2017 Ammatillinen peruskoulutus ja ryhmät Käsi- ja taideteollisuusalan (KT) perustutkinto, artesaani 180 osp, Inari tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala TEVA1619 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit ESSU1619 saamenkäsityöala, kovat materiaalit TEVA1518 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit DUOGA1518 saamenkäsityöala, kovat materiaalit KIME1518 korukivi- ja jalometalliala TEVA1417 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit ESSU1417 saamenkäsityöala, kovat materiaalit KIME1417 korukivi- ja jalometalliala Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitaja, luonto-ohjaaja 180 osp, Toivoniemi LUONTO1619 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1619 porotalouden osaamisala, poronhoitaja LUONTO1518 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1518 porotalouden osaamisala, poronhoitaja LUONTO1417 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1417 porotalouden osaamisala, poronhoitaja Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki 180 osp, Ivalo HRPT1619 ruokapalvelun osaamisala HRPT1518 ruokapalvelun osaamisala HRPT1417 ruokapalvelun osaamisala Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja, 180 osp, Inari MAPT1618 matkailupalvelujen osaamisala MAPT1517 matkailupalvelujen osaamisala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, 180 osp, Ivalo SOTE1619 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön- / lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala SOTE1518 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön osaamisala SOTE1417 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön osaamisala 9

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, 180 osp, Ivalo LTPT1518 asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Saamen kielen ja kulttuurin opetus, lukuvuosikoulutukset ja ryhmät Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, virtuaalikoulutuksena, vuosina 2016-18 (KOSAKU1618) Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, Inari (POSAKU 1617) Medialinja 40+40 ov, Inari MEDIA1617 MEDIA1517 Saamelaismusiikkikoulutus, 40 ov, Utsjoki SAMU1617 Kurssitoiminta SAKK järjestää eripituisia saamelaiskulttuurin ja ammatillisen lisäkoulutuksen kursseja. Katso kurssitarjonta koulun kotisivuilta, www.sogsakk.fi. Opiskelijan pitää opintojen alkaessa esittää aiemmat alkuperäiset päättötodistuksensa sekä henkilöllisyystodistus. 10

AMMATILLINEN LISÄ- JA TÄYDENNYS- KOULUTUS Porotalouden ammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto ja saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Eräkokkikoulutus 10 ov Ammatillisia täydennyskoulutuksia järjestetään elinkeinojen tarpeisiin. YHTEISOPETUSAJAN SAAMEN KIELTEN OPINNOT Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella inarin- ja koltansaamea 5 osp/3½ ov tai pohjoissaamea 3½ osp/2½ ov yhteisopetusajalla maanantaiaamuisin. Opinnot toteutetaan seuraavasti: - Pohjoissaamen opinnot aloitetaan n. 1½ osp:n jälkeisistä tavoitteista ja ovat laajuudeltaan 3½ osp. Pohjoissaamen opinnot aloitetaan toisen periodin aikana. - Inarin ja koltan saamen opinnot lähtevät alkeista ja opinnot aloitetaan ensimmäisen periodin aikana. - koulutukset toteutetaan lähiopetuksena etävälineillä, mutta jos osallistujia vain yhdestä toimipaikasta voidaan opetuksen järjestämisestä sopia toisinkin - Mahdollisuus laajentaa kielen osaamista (minimiä 1½ osp laajemmaksi) Saamen kielten valinnaisten opintojen tavoitteena on laajentaa kielten osaamista ja kannustaa saamen kielten opintojen jatkamiseen esimerkiksi SAKK:n virtuaalikoulussa. YRITTÄJYYSOPINNOT Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua NY-yrittäjyys -opintoihin. Opinnot ovat valinnaisia yrittäjyysopintoja laajuudeltaan seitsemän (7) osaamispistettä. Opinnot toteutetaan yhden lukuvuoden aikana. Opinnot sisältävät oman NY-yrityksen perustamisen yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. NY-yrityksen puitteissa omaa yritystoimintaa voi harjoitella turvallisesti ilman yrittäjän statusta. NY-yrityksessä saa myydä omia tuotteita tai palveluita ja yrityksen saama voitto on opiskelijoiden henkilökohtaista tuloa yhdelle kuukaudelle lukuvuoden lopussa. Yrittäjyyden opettaja toimii opiskelijoiden NY-yritysten tukena. NY-yrittäjyys on Nuori yrittäjyys ry:n toteuttama opinto-ohjelma, jota toteutetaan oppilaitoksissa ympäri Suomea. TYKY-PASSI OPINNOT Ammattiosaajan työkykypassi opinnot noudattavat valtakunnallisia tavoitteita. Työkykypassi koostuu viidestä työkyvyn ja -hyvinvoinnin osa-alueesta. Osa-alueet ovat: ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Työkykypassin tavoitteena on lisätä tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelun aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena on ymmärtää, että työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. 11

Työkykypassi on laajuudeltaan 9 osp/6 ov ja se suoritetaan opintojen aikana. Työkykypassista saa merkinnän todistukseen ja siten opiskelija voi työnhakijana osoittaa työnantajalle, että on kiinnostunut huolehtimaan itsestään. Kysy lisätietoja saamen kielten opinnoista sekä NY-yrittäjyyden ja tykypassin suorittamisesta ryhmänohjaajaltasi. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät oppilaitoksen verkosta Hirvas\hotel\Koulutus\Opetussuunnitelmat AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO (180 osp) Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 12

Äidinkielen opintojen toteutus Opiskelija, joka on opiskellut perusopetuksessa äidinkielenä sekä suomea että saamea, voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä vähintään 5 osp ja/tai äidinkielenä suomea vähintään 5 osp. Jos opiskelija valitsee äidinkieleksi saamen, hän voi opiskella halutessaan suomen kieltä myös suomi toisena kielenä 1-3 (5) osp, jolloin hän saa saame äidinkielen arvosanan ja suomi toisena kielenä arvosanan. Äidinkielen opetuksen toteutuksessa noudatetaan lakia (L 630/1998, muutos 787/2014) ja valtioneuvoston asetusta (A801/2014), joiden perusteella koulutuksen järjestäjä voi päättää niiden opiskelijoiden osalta, joiden äidinkieli on muu kuin saamen- tai suomen kieli, äidinkielen tai vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta, niin, että viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osaamispistemäärä (11 osp) toteutuu. Opintojen tarkempi toteutus sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja saamen kielen opettajan kanssa opintojen alussa ja kirjataan HOPS:aan. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa olevia arviointiperusteita. OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Lähiopiskelu Lähiopiskelu tarkoittaa luokka- ja ryhmämuotoista opettajan ohjaamaa lukujärjestyksen mukaista opiskelua. Lähiopiskeluun sisältyy mm. työnopetusta, luentoja, vierailuja ja projekteja. Itseopiskelu Itsenäinen opiskelu on opiskelijan työskentelyä muulla kuin lukujärjestykseen merkityllä ajalla. Se edellyttää opiskelijoilta mm. vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta, oppimis- ja opiskeluhalukkuutta, suunnitelmallisuutta, luovuutta ja joustavuutta. Opiskeluun sisältyy lähiopiskelun lisäksi tavoitteellista opiskelijatyötä itseopiskeluna. Etäopiskelu Etäopiskelu on ohjattua tai ohjeistettua opetusta, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksolla. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan lähiopetuksen, etäopiskelun ja -ohjauksen, työssäoppimisen ja itsenäisen opiskelun yhdistämiseen perustuvia opiskelun toteuttamismuotoja. Monimuotoiset opetuksen toteuttamistavat tukevat opiskelijan itseohjautuvuutta. Verkkoavusteinen oppiminen Verkkoavusteinen oppiminen jakautuu ohjattuun verkkoavusteiseen oppimiseen, itseopiskeluun verkossa sekä monimuoto-opiskeluun, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta. Oppimisessa painottuu digitaalisen materiaalin tuottaminen ja verkon välityksellä tapahtuva vuorovaikutus. Verkkoavusteiseen oppimiseen voi sisäl- 13

tyä varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä. Tukiopetus Jos ahkerasta yrittämisestä huolimatta tunnet putoavasi kärryiltä jossakin oppiaineessa, kerro asiasta ajoissa aineen opettajalle tai opolle ja neuvottele tukiopetuksen järjestämisestä. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saavuttaa osan tavoitteista todellisessa työympäristössä työelämän säännöillä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksot suunnitellaan ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi. Ammattiosaamisen näytöt Näytöt suoritetaan useimmiten työssäoppimisen yhteydessä. Opiskelu ulkomailla Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Asiasta löytyy lisätietoa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt -oppaasta. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea apurahoja myös kansainväliseen vaihtojaksoon. Kv-asioista tiedottaa Mika Aromäki, puh. 040 726 0249. Lukiseula HOPS:n tekemistä varten kaikki opiskelijat osallistuvat lukiseulaan. Lukiseulan tekee erityisopettaja heti opintojen alussa. Matematiikkatestin testin tekee opintojen alussa matematiikan opettaja tai erityisopettaja. Erityisen tuen tarve Erityisen tuen tarpeessa olevien opetuksen järjestämisen toteutus löytyy erityisopetuksen suunnitelmasta. Kysy lisää ryhmänohjaajalta tai opolta, joka toimii lv 2016-17 myös erityisopettajana. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Osaamista hankitaan oppilaitoksen lisäksi työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Kun opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, se voidaan hyväksyä perustutkintoon sisältyviin opintoihin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen edellyttää, että aikaisemmin suoritetut opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen on keskeisiltä tavoitteiltaan, sisällöiltään ja ammattitaitovaatimuksiltaan opetussuunnitelman mukaista. Tunnistaminen Osaamisen tunnistaminen arvioidaan heti opintojen alkaessa ryhmäohjaajan johdolla. Tunnistaminen tehdään opiskelijan, opettajan/opettajien kanssa HOPS-keskustelussa. Opintojen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. 14

Opintojen tunnistamisessa luonto- ja ympäristöalalla kiinnitetään huomiota erityisesti saamelaiselinkeinojen parissa hankittuun osaamiseen. Tunnistamisessa käytetään mm. opiskelu- ja työtodistuksia, harrastetodistuksia, opiskelijan itsearviointia, osaan.fi-verkkosivujen osaamistaitovaatimuksia sekä henkilökohtaisia arviointikeskusteluja. Opiskelijan on itse huolehdittava tunnistamisista. Tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella poistetaan opintojen päällekkäisyyttä ja voidaan lyhentää koulutusaikaa. Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä, jos tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi. Osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi näytöllä. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen viitemerkinnällä. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi osoitetaan osaaminen näytöllä niistä ammatillisista tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa. (Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa käytetään näyttöjä.) Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös mm. esseitä, haastatteluja, kirjallisia ja suullisia kokeita, itsearviointia, portfolioita, päiväkirjoja, työkokeita, työprosessien kuvauksia, analyyseja, työnantajan lausuntoja ja työtodistuksia. Jos opiskelija on suorittanut toisen ammatillisen perustutkinnon tai lukioopintoja, tunnistetaan ne opinnot, jotka tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat yhteisiä tutkinnon osia, vapaasti valittavia tutkinnon osia ja ammatillisiin opintoihin sisältyviä muita valinnaisia tutkinnon osia. Osaamisen tunnustamista koskevat päätökset tehdään kirjallisesti, ja opiskelija voi hakea päätökseen muutosta oikaisumenettelyllä kuten muuhunkin arviointiin. Ryhmänohjaaja käy läpi tunnustetut opinnot opinto-ohjaajan kanssa, joka vie ne opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjaamisen jälkeen annetaan opiskelijalle tieto opintojen tunnustamisesta. Opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyvät HOPS:n laadintaan. ARVIOINTI Opiskelijan arviointi on aina kriteeriperusteista. Opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus saada oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. 15

Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opettajat ja työpaikkaohjaajat käyttävät erilaisia opiskelijaa motivoivia ja kannustavia arviointimenetelmiä. Opiskelijan itsearviointi on osa arviointia. Oppimista arvioidaan koko opiskeluajan. Opintojakson arviointi on sekä kirjallista että suullista palautetta opiskelijalle oppimisen etenemisestä. Opiskelijan saama palaute tukee ja ohjaa opiskelijaa hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuuksia. Jatkuvan arvioinnin avulla nähdään myös opiskelijan mahdollinen tuen tarve. Opiskelija tarvitsee tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä on vielä opiskeltava. Arvosanojen sijaan tulisi suosia suullisen palautteen antamista opintojen aikana. Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään myös portfolioita, toiminnallisia työsuorituksia, kirjallisia tehtäviä, tenttejä jne. Oppimisprosessin arvioinnissa tarvittavaa tietoa hankitaan jatkuvan näytön avulla. Jatkuvan näytön tehtävänä on opiskelijan suorituksia seuraamalla saada arviointitietoa koulun ja tulevien työnantajien opiskelijalle asettamien osaamis- ja asennetavoitteiden saavuttamisesta. Tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa oikeisiin suorituksiin. Jatkuvan näytön kohteena ovat esimerkiksi - opiskelijan aktiivisuus lähiopetuksessa, tehtävien suorittamisessa sekä muissa oppimistilanteissa - opiskelijan osoittama vastuullisuus ja tehokkuus annettujen tehtävien suorittamisessa - suhtautuminen opiskelijatovereihin, opiskeluun ja työyhteisöön - työturvallisuuden huomioonottaminen ohjeiden mukaisesti - elinikäisen oppimisen avaintaidot (katso tarkemmin alakohtaisesta opetussuunnitelmasta) Osaamisen arviointi Opiskelijalle todistukseen tulevat arvosanat perustuvat osaamisen arviointiin. Osaamisen arvioinnissa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien arviointi suoritetaan sekä ammattiosaamisen näytöillä että muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelijan osaaminen koostuu työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta ja niiden soveltamisesta käytännön tehtäviin. Osaamisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. SAKK:n opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään tutkinnon osien arviointikriteerit. Tarkempia ohjeita löytyy SAKK:n opetussuunnitelman yhteisestä osasta. 16

Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tutkinnon osa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa arvosanaa. Valmistuvien opiskelijoiden kaikki suoritukset ja arvioinnit on oltava valmiina 19.5. mennessä. Arvosana-asteikko on kaikissa perustutkinnoissa kolmiportainen (kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1). Arvosanat muunnetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto, miten hänen osaamisensa on arvioitu. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tehdä tarvittaessa oikaisupyyntö osaamisensa arvioinnista. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnön jälkeen tehtyyn päätökseen, hän voi hakea kirjallisesti oikaisua SAKK:n toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen. Todistus Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti (vähintään arvosana tyydyttävä) kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, annetaan hänelle tutkintotodistus. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää sekä päättö- että näyttötodistuksen. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä opintokortti suoritetuista opinnoista myös opiskelun aikana. Wilma Opiskelijan opintosuoritukset kirjataan opiskelijahallinto-ohjelmaan. Opiskelija voi seurata Wilmassa mm. opintosuorituksiaan, HOPSiaan, poissaolojaan ja lukujärjestyksiä. LUKUVUOSIKOULUTUKSET Lukuvuosikoulutuksina SAKK:ssa toteutetaan saamen kielten ja kulttuurin linjojen lisäksi medialinjan opetus. Linjojen opetussuunnitelmat hyväksyy johtokunta. Arvosanat muutetaan seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1-3 1-5 5-10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 hyvä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 tyydyttävä 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 17

Arviointi Opiskelija-arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin perustutkintokoulutuksessa. Opinnot arvioidaan asteikolla 1-3 (poikkeuksena saamen kielen ja kulttuurin linjoilla arviointi voidaan suorittaa asteikolla 1-5) tai suoritettu (= S) -merkinnällä. Todistus Todistukseen merkitään opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja opiskelijan suorittamien opintojen arvioinnit. Todistuksen allekirjoittavat rehtori ja ryhmänohjaaja. Opiskelija saa opinnoistaan tarvittaessa opintosuoritusotteen. AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT Jokaiselle näyttötutkintoa suorittavalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelman, johon sisältyy a) hakeutuminen, b) tutkinnon suorittaminen ja c) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Suunnitelma on kirjallinen ja tutkinnon vastuuopettaja tallentaa sen ja sitä täydennetään tarpeen mukaan tutkinnon suorittamisen edetessä. Matkailualan perustutkinnon opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, joissa painottuu työssäoppiminen. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintotilaisuudet arvioidaan hyväksytty / hylätty -asteikolla. Arviointi Arviointi perustuu tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintotilaisuudet arvioidaan hyväksytty / hylätty -asteikolla. Tutkintotilaisuuden arvioijat tekevät arviointipäätöksen. Ns. kolmikantainen arvioijaryhmä koostuu koulutuksen ja työelämän edustajista. Todistus Opiskelijalle annetaan kaksi todistusta, varsinainen tutkintotodistus ja valmistavan koulutuksen osallistumistodistus. Varsinaisen tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. POISSAOLOT JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN Oppilaitoksen järjestyssääntöjen mukaan opiskelija osallistuu opetukseen säännöllisesti. Opiskelijan opintojen tulee olla päätoimisia eli vähintään 45 osp tai 30 ov lukuvuodessa, jotta opiskelijalla säilyy opinto-oikeus ja opintososiaaliset etuudet. Lähtökohta on, että opiskelu on opiskelijan työtä, eikä myöhästymisiä tai muita poissaoloja ole. SAKK:ssa on yhtenäiset käytännöt: Opiskelijalla itsellään on vastuu opintojen etenemisestä ja osaamisen kartuttamisesta. 18

1. Sairauspoissaolot Opiskelija ilmoittaa sairastumisestaan sille opettajalle, jonka opetuksesta joutuu olemaan poissa. Ilmoittaminen tehdään tekstiviestillä tai soittamalla. Opettaja merkitsee poissaolot WILMAAN ja ilmoittaa poissaolosta ryhmänohjaajalle sähköpostilla tai tekstiviestillä. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja WILMASSA. Yhden päivän poissaolo omalla ilmoituksella/huoltajan ilmoituksella (alaikäiset), 2-5 päivän poissaolo terveydenhoitajan todistuksella ja yli 5 päivän poissaoloon vaaditaan lääkärintodistus. 2. Sovitut poissaolot Opiskelija voi erityisestä syystä hakea lupaa poissaoloon etukäteen. Lupaa poissaoloon haetaan kirjallisella lomakkeella. Opiskelija selvittää etukäteen opintojen etenemisen ja sopii poissaolon korvaamisesta. Hän tarvitsee opettajan/opettajien hyväksynnän poissaololle. Ryhmänohjaaja kirjaa poikkeavan tavan opiskella HOPS:aan. Luvat poissaoloon myönnetään seuraavasti: - yksittäiset tunnit asianomainen opettaja - enintään 5 päivän poissaolo ryhmänohjaaja - yli 5 päivän ja enint. 30 päivän poissaolo apulaisrehtori - yli 30 päivän poissaolo rehtori 3. Luvattomat poissaolot Yhden päivän poissaolon jälkeen ryhmänohjaaja tavoittelee opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa tekstiviestillä ja puhelimella. Ryhmänohjaaja pitää opiskelijalle puhuttelun. Jos poissaolo jatkuu, opiskelijan saapuessa kouluun ryhmänohjaaja ja opo pitävät opiskelijalle puhuttelun, jossa sovitaan tapauskohtaiset jatkotoimet. Jos poissaolo on toistuvaa, ryhmänohjaaja ja rehtori/apulaisrehtori puhuttelevat opiskelijaa. Jos opiskelijaa ei tavoiteta kahteen viikkoon, lähetetään hänelle apulaisrehtorin kirje. Jos opiskelija ei selvitä poissaoloja eikä ole sopinut opintojen etenemisestä kirjeessä annettuun päivämäärään mennessä, rehtori tekee päätöksen, jolla opiskelija katsotaan eronneeksi. Oppilaitoksen järjestyssääntörikkomuksista voidaan antaa opiskelijalle kirjallinen varoitus ja erottaa hänet määräajaksi oppilaitoksesta. Kurinpitorangaistukset merkitään opiskelijahallinto-ohjelmaan. 4. Poissaolot työssäoppimisessa/ harjoittelussa Työssäoppimisen aikana ilmoitetaan poissaolosta työpaikkaohjaajalle työpaikan käytäntöjen mukaisesti. Poissaolosta ilmoitetaan myös työssäoppimista/ harjoittelua ohjaavalle opettajalle. Opiskelija voi hakea opintojen keskeyttämistä painavasta syystä. Keskeytystä anotaan rehtorilta kirjallisesti. 19

TERVEYDENTILAVAATIMUKSET JA SOVELTUMATTOMUUS OPISKELUUN (SORA-säädökset) SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista Soveltumattomuuden Ratkaisuja (Laki (951/2011) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) muuttamisesta). Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva. Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, oppilaitos voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. SAKK:ssa peruutusoikeus koskee ammatillisista perustutkinnoista sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Alakohtaisissa opetussuunnitelmissa on kirjattuna kunkin alan yleiset terveydentilavaatimukset. Kaikkia aloja koskee säädös huumausainetestauksien järjestämisestä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (951/2011 34 a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. OPISKELUHUOLTO Huollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Lisäksi tavoitteena on edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Koulutuskeskuksessa on hyvinvointisuunnitelma turvallisen ja terveellisen opiskeluympäristön ylläpitämiseksi. Opiskeluhuoltoryhmä Moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on käsitellä opiskeluhuoltoon liittyvät yhteiset linjaukset mm. opiskeluhyvinvoinnin- ja opiskelijaterveydenhuollonsuunnitelma sekä käsitellä kouluterveys- ja opiskelijatyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Moniammatilliseen ryhmään kuuluvat psykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, opiskelijaterveydenhoitaja(t), sosiaalitoimen edustaja, päihdetyöntekijä, nuorisotoimen edustaja (etsivä nuorisotyö), koulupoliisi, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä asuntolaohjaaja. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksittäisen opiskelijan ongelmien ratkaisemiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän kokoaa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon päämääränä on löytää keinoja, joilla tukea opiskelijaa suoriutumaan opinnoista. 20

Päihdeohjelma Oppilaitoksella on opiskelijoiden päihdeohjelma, joka löytyy jokaisen toimipaikan ilmoitustaululta. Katso lisää SAKK:en hyvinvointisuunnitelmasta. Erityisruokavaliot Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden on toimitettava keittiölle lääkärintodistus, josta selviää terveydentilan vaatima erityisruokavalio. Kasvisruokavaliota ei pidetä erityisruokavaliona ja kasvisruokaa valmistetaan tarvittaessa ateriavaihtoehdoksi. Kasvisruokailijat sitoutuvat valintaansa. Terveydenhuolto Terveydenhoitajat suorittavat aloittaville opiskelijoille terveystarkastukset ja toisen lukuvuoden opiskelijoilla on lääkärintarkastus. Opiskelijaterveydenhoitajat Ivalossa Sirpa Aittokoski, puh. 040 520 9246, Inarissa ja Toivoniemessä terveydenhoitaja Heidi Koskelo, puh. 040 844 5482 Vastaanottoajat löytyvät Ilmoitustauluilta. Ivalon terveyskeskus klo 8-16.00 puh. 040 188 7111, päivystävä sairaanhoitaja, 24 h, puh. 040 770 9187 Hammashuolto Ajanvaraus: Ivalon hammashoitola ma-pe 8.00-11.15 ja 12.00-15.00, suositeltu soittoaika 8.00-10.00 Kiireellisissä särky- ja tapaturmatilanteissa arkisin ajan saa samalle päivälle puh. 040 830 8936 Inarin kirkonkylän hammashoitola Saarikoskentie 4B 2.kerros, Inari, puh. 040 146 1081 Inarin hammashoitola on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kuraattoripalvelut Koulukuraattori Jaana Leskisen sijaisena toimii Arja Leinonen (11.8.2016-9.6.2017), puh. 040 672 1077. Kuraattori tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa. Vakuutukset Valtion oppilaitoksena koululla ei ole vakuutuksia, mutta työhön rinnastettavassa käytännön opetuksessa sattuneesta tapaturmasta voi hakea korvausta Valtiokonttorilta. Edellytyksenä on työturvallisuusnormien, määräysten ja muiden annettujen pukeutumis- ym. ohjeiden noudattaminen. Korvausta voi saada vain henkilövahingosta. Valtiokonttorin korvaukset eivät kata esim. koulumatkalla, opintomatkalla, teoriatunneilla tai tauoilla sattuneita tapaturmia. Iltatyöskentelyä varten jokainen hankkii itselleen vapaa-ajan vakuutuksen. Ryhmänohjaaja selvittää iltatyöskentelyn pelisäännöt. OPISKELIJOIDEN VAIKUTTAMISKANAVAT Paras tae onnistuneisiin opiskelusuorituksiin on aktiivinen osallistuminen opiskeluun ja muuhun toimintaan. Lisäksi opiskelijat voivat vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti opiskelijakuntatoimintaan, tiimien työskentelyyn ja antamalla palautetta mm. jaksopalautteilla. Opiskelijajäsen toimii johtokunnas- 21

sa, toimielimessä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä. Opiskelijajäsen valitaan vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoiden edustajia pyydetään mukaan myös erilaisiin kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteet ja laadun kehittäminen Opiskelijoilta kerätään palautetta monin eri tavoin lukuvuoden aikana. Lähtökohtana palautteille on, että aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan palautteiden antamiseen ja siten osallistumaan opetustoiminnan kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen. Opiskelija voi antaa palautetta ohjaamisesta ja opetuksesta, työssäoppimisesta, näytöistä, tehtävistä, kokeista ym. Palautetta ja kehittämisideoita voi antaa mistä tahansa opetukseen tai SAKK:n toimintaan liittyvästä. Säännöllisesti toistuvat opiskelijakyselyt: - Jaksopalautteet (ropot keräävät jakson loputtua, käsitellään tiimeissä) - Lukukausipalaute (Webropol-kysely syys- ja kevätlukukauden lopussa) - Opiskelijoiden hyvinvointikysely (Webropol-kysely kerran lukuvuodessa) - t asa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely (Webropol-kysely joka toinen vuosi, seuraavan kerran kevätlukukaudella 2018) - Kouluterveyskysely (joka toinen vuosi, seuraavan kerran syyslukukaudella 2017) KIRJASTO Oppilaitoksen eri toimipaikoissa on koulutusaloittain suppea käsikirjasto, jota kehitetään palvelemaan opiskelijoiden itsenäisiä tiedonhankkimistarpeita. Käsikirjastosta lainataan kirjoja vain poikkeustapauksissa. Inarin kunnan kirjastot palvelevat opiskelijoita: - Ivalon pääkirjasto, puh. 040 745 1988, Piiskuntie - Saamelaiskirjasto, Sajos, puh. 040 592 9915 - kirjastoauto palvelee tiistaisin Toivoniemessä klo 16.20-16.45 ja Jeerassa klo 17.20-17.40, puh. 0400 327 475 MITÄ VAPAA-AIKANA? Ahkeran opiskelun vastapainoksi tarvitset harrastuksia. Liittyessäsi SAKK:n opiskelijakuntaan saat tiettyjä etuja (mm. Siida-kortti) ja samalla pääset vaikuttavamaan oppilaitoksen toimintaan. Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka aktiivisesti opiskelijakunta toimii. Oppilaitos auttaa mahdollisuuksien mukaan eri harrastusmahdollisuuksien järjestämisessä ja kuljetuksissa. Kansalaisopiston opinto-ohjelma ilmestyy syyskuun alussa. Asuntolaohjaaja on keskeinen vapaaajan toimintojen järjestelijä. Asuntolaohjaajan puh. 0400 290 758. Asuntolan päivystyksestä huolehtivat asuntolaohjaaja ja muu asuntolan henkilöstö. Asuntolan tavoitettavissa olevan henkilön puh. 040 707 3792. 22

OPPILAITOKSEN JA ASUNTOLAN SÄÄNNÖT Järjestyssäännöt Yhteisössämme noudatetaan johtokunnan hyväksymiä sääntöjä: johtosääntö, oppilaitoksen ja asuntolan järjestyssäännöt, joita jokaisen on noudatettava. Ryhmänohjaajat ja asuntola-henkilöstö perehdyttävät sääntöihin. Rikkeiden sattuessa menetellään siten kuin oppilaitoksen säännöissä, opetustoimen asetuksessa tai laissa määrätään. Tupakointi Koulussa noudatetaan tupakkalakia. Oppilaitos on savuton. Alaikäisten tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito on em. lain mukaan rikos, johon oppilaitoksen henkilöstö on velvollinen puuttumaan. Oppilaitoksen ja asuntoloiden alueella tupakointi on kielletty, eikä oppilaitos järjestä tupakkapaikkoja oppilaitoksen alueiden läheisyyteen. Opiskelijoita ja henkilökuntaa kannustetaan savuttomuuteen! ATK-laitteiden käyttöoikeus Oppilaitoksen atk-laitteiden käyttöoikeuden saa osallistumalla opetukseen tai osoittamalla muuten tietonsa ja allekirjoittamalla tietojärjestelmien käyttösäännöt -sopimuksen. Mobiililaitteiden osalta tehdään erillinen sopimus. Atklaitteita ei saa käyttää ilman ko. käyttöoikeutta ja käytön määrittävää sopimusta. KODIN JA SAKK:N VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää hänen opiskeluaan. Yhteistyön käynnistämiseksi järjestetään kotiväen ilta syyslukukauden kuluessa. Siinä vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen, opetukseen ja opetuksesta vastaaviin henkilöihin. JATKO-OPINNOT Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Jatko-opinnoissa neuvovat ryhmänohjaajat ja opo. KAHDEN TUTKINNON JA LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelijalla on mahdollisuus ammatillisen perustutkinnon lisäksi suorittaa ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä. Opinnot järjestetään vuorojaksoin lukiossa (lukio-opinnot) ja SAKK:ssa (ammatilliset opinnot). Tavoitteena on, että opiskelija saa opintonsa suoritettua neljässä vuodessa. Käytännössä opiskelija suorittaa osan työssäoppimisesta kesäopintoina. 23

OPPILAITOKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Muista, että koulun tarkoituksena on avata sinulle tie ammattiin ja tulevaisuuteen. 2. Noudata oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella hyväksyttyjä käytöstapoja. Esiinny asiallisesti pukeutuneena ja käytä oppilaitoksen hyväksymää ty asua. 3. Seuraa opetusta säännöllisesti. Valmistaudu opetukseen saapumalla opiskelupaikalle ajoissa, asianmukaisesti pukeutuneena ja siistinä, käytä oppilaitoksen hyväksymää työasua. Ota tarvittavat työvälineet mukaasi. 4. Aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset on korvattava ja korvauksesta on sovittava kunkin oppiaineen opettajan kanssa. 5. Noudata opettajien ohjeita ja oppilaitoksen järjestyssääntöjä sekä yleisiä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. 6. Käyttäydy hyvin myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvan opetuksen aikana. Opetusaika näissä opetuksissa on ao. opettajan määrättävissä työaikalain hengen mukaisesti. Työssäoppimisen aikana on opiskelija velvollinen noudattamaan työssäoppimispaikan ja koulun antamia ohjeita. 7. Opiskele tunnollisesti sekä säilytä oppilaitoksessa työskentelevien ty rauha. Oppilaitoksella on oikeus poistaa häiriötä aiheuttava opiskelija oppitunnilta ja enintään kolmen työpäivän ajaksi oppilaitoksesta. Muista, että oppimistehtävät ovat tärkeä osa opiskeluasi. Pyri toimillasi edistämään ja ylläpitämään turvallista opiskeluympäristöä. 8. Käytä ja hoida huolellisesti ja asianmukaisesti oppilaitoksen omaisuutta. Työkoneen tai laitteen rikkoutumisesta on viipymättä ilmoitettava opettajalle. Tahallisesti tai huolimattomuudella aiheutetut vahingot on korvattava. 9. Voit luvan saatuasi käyttää oppilaitoksen ATK-laitteita opintopihin liittyvien tehtävien tekemiseen. Laitteiden käyttöön antaa luvan ao. alueen vastuuhenkilö. Katso vastuualueet ja vastuuhenkilöt. 10. Noudata yleisiä liikennesääntöjä sekä oppilaitoksen alueella että sen ulk puolella. Ajoneuvot on sijoitettava niille määrätyille paikoille. 24

11. Aseiden ja niiden osien hallussapito ja säilytys oppilaitoksen tiloissa ja alueella on kielletty. Poikkeuksena metsästyksen opetus, jolloin noudatetaan erillisiä oppilaitoksen laatimia metsästyksen opetuksen sääntöjä. 12. Oppilaitoksessa ja sen alueella tupakointi on kielletty. 13. Oppilaitoksessa ja sen alueella ei ole lupa käyttää päihteitä. Päihteiden ja kaikenlaisten huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kiellettyä. 14. Oppilaitos määrää tarvittaessa opiskelijan huumausainetesteihin jos on välttämätöntä selvittää opiskelijan toimintakyky työtehtävissä suoriutumisessa. Tämä koskee sekä opintoihin kuuluvia että työssäoppimisen työtehtäviä. 15. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava rikosrekisteriote nähtäväksi. 16. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava selvitys terveydentilastaan. 17. Älä käytä oppilaitoksen puhelimia ilman lupaa. Noudata matkapuhelimen käytössä hyviä tapoja, joihin kuuluu mm. ettei sitä käytetä oppituntien aikana. 18. Suorita oppilaitokselle tulevat maksut määräaikoihin mennessä. Jos eroat kesken kurssin, sinulle ei ole oikeutta saada takaisin oppilaitokselle suoritettuja maksuja. Avainpantista määrätään asuntolasäännöissä. 19. Jos opintosi jää jostain syystä kesken, sinulla on oikeus saada todistus suoritetuista opinnoista. 20. Jokaisella opiskelijalla on velvollisuus vuorollaan toimia erilaisissa päivystysja järjestelytehtävissä niistä annettujen ohjeiden mukaan. 21. Muista, että järjestyssäännöt on laadittu sinun parhaaksesi. Niiden noudattaminen lisää opiskeluviihtyvyyttä. Sääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen oppilaitoksesta määräajaksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimielimen päätöksellä. 22. Voit käyttää koulun tiloja iltaisin siitä erikseen annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Opetuksen aikana mobiililaitteiden käyttö muuhun, kuin opettajien osoittamiin oppimistarkoituksiin on kielletty. 25

OPISKELIJA-ASUNTOLAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteena on turvata kaikille asuntolassa asuville opiskelijoille turvallinen ja viihtyisä asumisympäristö sekä antaa opiskelurauha. 1. Opiskelija-asuntolan järjestyssääntöjä sovelletaan asuntolassa asuviin ja asuntolassa vieraileviin henkilöihin. Asuntolassa asuva henkilö on vastuussa siitä, että hänen vieraansa noudattavat asuntolan järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjä sovelletaan myös oppilaitoksen muualla järjestämässä majoituksessa. 2. Opiskelija-asuntolassa saavat asua vain ne henkilöt, joille on myönnetty asumisoikeus. Alaikäisille opiskelijoille myönnetään asumisoikeus vanhempien kirjallisella luvalla. Opiskelijavalintatiedon yhteydessä alaikäisen vanhemmille lähetetään asuntolan järjestyssäännöt tiedoksi sekä lupalomake täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. 3. Asuntolan avaimesta peritään kulloinkin voimassa oleva pantti. Pantti maksetaan takaisin huoneen luovutuksen yhteydessä. Panttia ei kuitenkaan makseta, jos avain on kadonnut tai opiskelija on aiheuttanut vahinkoa huoneessa, yhteistiloissa tai kalustolle. 4. Opiskelija- asuntolassa asuminen lomien aikana ja viikonloppuisin on sallittu erityisluvalla. Luvan myöntää rehtori asuntolanohjaajan lausunnon perusteella. Niille opiskelijoille, joilla on erityisen pitkä kotimatka, viikonlopp asumisen voi myöntää asuntolaohjaaja. 5. Vieraiden oleskelu asuntolan tiloissa on sallittu klo 22.00 saakka. Vierailijoista ei saa olla haittaa toisten asumiselle. 6. Asuntolahenkilöstöllä on oikeus mennä huoneisiin yleisavaimella tilanteen niin vaatiessa. Heillä ei ole lupaa tarkistaa opiskelijan henkilökohtaisia kaappeja ja laatikostoja. Jos tarkistukseen on tarvetta, sen suorittaa viranomainen, jolla on kotietsintälupa. Kotietsinnässä voi olla mukana myös oppilaitoksen henkilöstöä. 7. Levon ja opiskelurauhan turvaamiseksi yleinen hiljaisuus alkaa klo 23.00. 8. Jokainen asuntolassa asuva huolehtii oman huoneensa ja yhteisten tilojen siisteydestä. 26

9. Opiskelija-asuntolan omaisuutta on käsiteltävä huolella. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta on ilmoitettava viipymättä asuntolahenkilöstölle tai muulle henkilökunnalle. Tahallaan aiheuttamasta vahingosta opiskelija on korvausvelvollinen. 10. Opiskelija-asuntolassa on päihteiden hallussapito, niiden nauttiminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen kielletty. Lisäksi erilaisten allergisoivien hajusteiden, mm. hajukynttilät, öljyt ym. käyttö on kielletty. Asuntolassa ja asuntola-alueella on tupakointi kielletty. Asuntolassa oleskelu oppituntien aikana on sallittu vain erityissyistä, kuten esim. sairastapauksissa. 11. Kaikenlaisten aseiden ja niiden osien säilytys ja hallussapito asuntolan tiloissa ja alueella on kielletty. 12. Lemmikkieläinten pito asuntolatiloissa on kielletty. 13. Asuntolahenkilöstö ja asuntolassa asuvat opiskelijat voivat halutessaan perustaa asuntolaneuvoston/-tiimin ja laatia sille ohjeet, jotka hyväksyy joht ryhmä. 14. Ovien avaamisesta virka-ajan ulkopuolella peritään kulloinkin voimassa oleva korvaus. 15. Asuntolan järjestyssääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen asuntolasta. 27

Saamelaisalueen koulutuskeskus Inari, Ivalo ja Toivoniemi lukuvuoden 2016-2017 koulupäivät ja jaksot 28 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Lukuvuoden 2016-2017 koulupäivät Kouluvko ma ti ke to pe vkoma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe päivät Elokuu 32 11 12 33 15 16 17 18 19 34 22 23 24 25 26 35 29 30 31 15 Syyskuu 35 1 2 36 5 6 7 8 9 37 12 13 14 15 16 38 19 20 21 22 23 39 26 27 28 29 30 22 Lokakuu 40 3 4 5 6 7 41 10 11 12 13 14 42 17 18 19 20 21 43 24 25 26 27 28 44 31 16 Marraskuu 44 1 2 3 4 45 7 8 9 10 11 46 14 15 16 17 18 47 21 22 23 24 25 48 28 29 30 22 Joulukuu 48 1 2 49 5 6 7 8 9 50 12 13 14 15 16 51 19 20 21 22 23 52 26 27 28 29 30 13 88 Yhteensä syyslukukaudella Tammikuu 1 2 3 4 5 6 2 9 10 11 12 13 3 16 17 18 19 20 4 23 24 25 26 27 5 30 31 21 Helmikuu 5 1 2 3 6 6 7 8 9 10 7 13 14 15 16 17 8 20 21 22 23 24 9 27 28 20 Maaliskuu 9 1 2 3 10 6 7 8 9 10 11 13 14 15 16 17 12 20 21 22 23 24 13 27 28 29 30 31 18 Huhtikuu 14 3 4 5 6 7 15 10 11 12 13 14 16 17 18 19 20 21 17 24 25 26 27 28 18 Toukokuu 18 1 2 3 4 5 19 8 9 10 11 12 20 15 16 17 18 19 21 22 23 24 25 26 22 29 30 31 21 Kesäkuu 23 98 186 Yhteensä kevätlukukaudella Lukuvuosi alkaa torstaina 11. elokuuta 2016 1. periodi 40 pv Yhteensä lukuvuonna Syysloma on 17-21. lokakuuta 2016 2. periodi 37 pv Joululoma alkaa 21.12.2016 3. periodi 37 pv Kevätlukukausi alkaa 2. tammikuuta 2017 4. periodi 37 pv Hiihtoloma 6.-10. maaliskuuta 2017 5. periodi 35 pv Lukuvuosi päättyy keskiviikkona 31. toukokuuta 2017 loma