EU:n ilmasto ja energia paketti 2030 Pertti Salminen ET:n EU-edunvalvontapäivä Kalastajatorppa, 14.2.2014
Ilmasto- ja energiapaketti 2030 Komissio julkisti 22.1.2014 Tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 2020-2030 Tiedonanto energian hinnoista ja kustannuksista sekä energian merkityksestä Euroopan kilpailukyvylle Ohje julkisesta puuttumisesta sähkömarkkinoihin (5.11.2013) Tiedonanto liuskekaasun etsinnästä ja hyödyntämisestä Päätösehdotus päästöoikeuksien markkinavakausvarannon sisällyttämisestä päästökauppadirektiiviin 2
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka 2030 sisältää viisi keskeisestä osatavoitetta Sitova kasvihuonekaasujen päästötavoite -40 % vuodelle 2030 vuoden 1990 tasosta; se jaetaan - päästökauppasektorille EU-tason CO2-tavoitteeksi -43 % 2005 tasosta - päästökaupan ulkopuolelle -30 % 2005 tasosta, joka edelleen jaetaan kansallisiksi sitoviksi tavoitteiksi (kaikki 6 kaasua) Sitova 27 % RES-osuuden tavoite EU-tasolla - komission mukaan RES-sähkön osuus kasvaisi 21 %:stä 45 %:iin Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen tavoite - ei prosenttitavoitetta, mutta komission laskelmissa energiasäästötaso olisi 25 % vuonna 2030 Päästöoikeuksien markkinavakausvarannon käyttöönotto Energia- ja ilmastopolitiikan hallintoprosessin uudistus - perustuu jäsenmaiden suunnitelmiin energiajärjestelmistään 3
Tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista 2030, ehdotetut tavoitteet Kasvihuonekaasut Uusiutuva energia 2020-20 % (vuodesta 1990) sitova 20 % osuus loppukäytöstä jaettuna jäsenmaille Päästökauppa -21 % (v. 2005), vähennys 37 Mt vuodessa 2020 saakka Muut sektorit -10 % (v. 2005), jaettu jäsenmaille Energiatehokkuus viitteellinen -20 % perusurasta eli primäärienergiankäytön vähentämi-nen tasolle 17 247 TWh vuodessa 2030-40 % (vuodesta 1990) sitova 27 % osuus loppukäytöstä EU-tasolla Päästökauppa -43 % (v. 2005), -2,2 %/a eli vähennys 47 Mt/a 2021 alkaen Muut sektorit -30 % (v. 2005), jaetaan jäsenmaille Ei tavoitetta, toimet arvioidaan energiatehokkuusdirektiivin uudelleenarvioinnin yhteydessä 4
Tiedonanto energianhinnoista ja kustannuksista Communication on energy prices and costs in Europe - Full report on energy prices and costs - Energy Economic development in Europe ET:ssä ei ole vielä kunnolla ehditty perehtyä papereihin (noin 400 sivua), mutta yhteenveto on valmisteilla - vuotaneiden luonnosten jälkeen Eurelectric on ollut varsin kriittinen raporttiin Raportin johtopäätelmissä on kuitenkin paljon hyvää - energia hinnan ja kustannusten merkitys koko EU:lle - vientiteollisuuden ja kilpailukyvyn näkökulma - energiaköyhyys uusissa jäsenmaissa (ja jopa Saksassa), jne. 5
Japani Saksa UK USA 6
7
Ei-sitova ohje julkisesta puuttumisesta sähkömarkkinoihin (5.11.2013) Ohjeen lähtökohta on tarve muuttaa uusiutuvien tukijärjetelmiä Euroopassa ja muutosten suuntaaminen oikein Ohje sisältää neljä eri kategoriaa: - kapasiteetin turvaaminen kapasiteettimekanismit - RES-tukimekanismit - RES-yhteistyömekanismit - kysyntäjoustot Ohje on pääsääntöisesti linjassa ET:n näkemysten kanssa: - tukia on voitava karsia ja selkeät pelinsäännöt on oltava - yhtenäiset ÈU-tukimallit ovat tavoiteltavia - arvioitu 60 GW:n kysyntäjousto-potentiaali vaikuttaa suurelta Samanaikaisesti komissio valmistelee ohjetta ympäristö- ja energiaperusteisista valtiontuista sekä T&K&I-valtiontuista 8
Tiedonanto liuskekaasun etsinnästä ja hyödyntämisestä Tiedonanto sisältää arviot: - liuskekaasupotentiaalista, sen hintavaikutuksista ja ilmastoeduista - ympäristöriskeistä ja terveysvaikutuksista sekä niiden ehkäisemisestä Erillinen suositus liuskekaasun etsinnässä ja hyödyntämisessä sovellettavista vähimmäisperiaatteista EU:n liuskekaasun teknisesti hyödynnettävän potentiaalin arvioidaan olevan 16000 mrd. m3 (EU:n kaasun kulutus 2012 oli n. 460 mrd. m3) - arvioihin sisältyy merkittävää taloudellinen epävarmuus - Puola, Saksa, Tanska, Ruotsi, UK ja Romania ovat aktiivisesti etsimässä Suuriin kaasun hinnan pudotuksiin ei uskota, ja liuskekaasu lisää niin kaasun kuin hiilenkin hintavakautta Komissio tukee omavaraisuus, kilpailukyky ja myös ilmastosyistä liuskekaasun hyödyntämistä, kunhan tuotanto on kestävää 9
Euroopan liuskekaasuesiintymiä 10
Arvioita maakaasun hinnasta, USD/MMBtu 11
Natural gas balance in the EU in the Golden Rules scenario (IEA, 2012) 12
Päästökauppadirektiivin muuttaminen ja vakausvarannon sisällyttäminen siihen Lineaarinen kerroin kasvaa 2,2 prosenttiin eli 47 Mt/a (nyt 1,74%) Jos markkinoilla on yli 833 milj. päästöoikeutta, niistä siirretään 12 % vakausvarantoon (nyt markkinoilla noin 2000 miljoonan ylitarjonta) Jos markkinoilla on alle 400 milj. päästöoikeutta, palautetaan vakausvarannosta 100 milj. oikeutta markkinoille Pehmennetty siirtyminen kaudelle 2021-2030 - backloading-oikeuksia osittain palautetaan vasta 2020 jälkeen 13
EU:n päästötavoitteiden jakautuminen päästökaupan ja muiden sektoreiden kesken 14
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt Suomessa 2012 Energia pl. liikenne Liikenne Teollisuusprosessit Maatalous Jätteiden käsittely 18 % 5 % 6 % 30 % 41 % Lähde: TEM 15
ET:n ensireaktioita pakettiin 1/3 Tavoitteet Verrattuna nykyiseen 20-20-20 pakettiin olennaisesti järkevämpi ja kustannustehokkaampi; se tukee hyvin ET:n esittämiä tavoitteita: - kilpailukyky ja energiaturvallisuus nostettu keskeisiksi tavoitteiksi - tunnistettu päällekkäisten tavoitteiden ongelmat - päästötavoite on priorisoitu ja RES-tavoite on linjassa sen kanssa - biomassan kestävyys voi nousta ongelmaksi pidemmällä aikavälillä - khk-päästötavoite kunnianhimoinen ja linjassa 2050 tavoitteen kanssa - energiatehokkuus ilman prosenttitavoitetta ja siirtyminen kustannustehokkaiden toimien tavoitteluun on oikein Sitova RES-tavoite ei ole tarpeellinen, mutta EU-tason tavoitteena hyväksyttävissä etenkin kun sen ehdotettu taso on realistinen Energiatehokkuutta tarkasteltaessa kaukolämpö ja CHP unohdetaan tyystin; ylipäänsä lämmitys-sanaa ei mainita koko tiedonannossa CCS:ssä on nyt ehkä realismia, kun puhutaan kaupallistamisesta 2030 16
ET:n ensireaktioita pakettiin 2/3 Päästökauppa Päästökaupan toimivuutta ja vaikuttavuutta lisäisi olennaisesti sen laajentaminen; komissio ei edes mainitse mahdollisuutta päästökaupan laajentamisesta lämmitykseen tai tieliikenteeseen Päästöoikeuksien markkinavakausvaranto Ehdotettu vakausvarantojärjestelmä lisää päästömarkkinoiden toimivuutta, ennustettavuutta ja luotettavuutta Järjestelmä näyttää fiksulta; se varmistaa tarjonnan rauhalliset muutokset sekä on läpinäkyvä ja ymmärrettävä Tarjonnan ylä- ja alarajat edellyttävät vielä lisäanalyyseja Tarjonnan 12 %:n vuosittainen leikkaus tuntuu varsin vaatimattomalta, mutta se varmistaa, että muutokset eivät ole liian nopeita Jos tarjonta on huomattavan suuri, ainakin 2021 kauden alussa voisi harkita jonkinlaista mahdollisuutta suurempaan tarjonnan siirtoon vakausvarantoon 17
ET:n ensireaktioita pakettiin 3/3 Innovaatiotoiminta ja tuet Innovaatiotoimintaa korostetaan aivan oikein, mutta sen rahoitusta tarkastellaan vain EU:n budjetin näkökulmasta; jäsenmaatasolla ei esitetä RES-tuotantotukien kohdistamista t&k- demonstraatiotoimintaan Kaikkien kypsien energia-alojen tuet (myös RES) poistettaisiin asteittain vuosina 2020-2030, mikä on hyvin linjassa ET:n tavoitteen kanssa Hiilivuotoalat Hiilivuotosektorin ongelmat tunnistetaan ja hiilivuotoalojen lista päivitetään; listan alat saavat ilmaiset päästöoikeudet Ongelma paljon sähköä käyttävien yritysten kohdalla on, että komissio ei esitä mitään epäsuorien kustannusten korvaamisesta Uudistettu hallintoprosessi Uudenlainen jäsenmaiden suunnitelmiin ja raportointiin perustuva hallintoprosessi edellyttää vielä analysointia, mutta vaikuttaa paremmalta kuin nykyinen ylhäältä alaspäin toimiva prosessi 18
Sähkön hintaan sisältyvien ETS-kustannusten kompensointi hiilivuotoaloille Kompensaatio on jo käytössä Saksassa, UK:ssa ja Norjassa, Hollanti on notifioimassa ja se on valmisteilla Espanjassa ja Belgiassa - Perusta: Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä 2012 jälkeen -tiedonanto (OJ 5.6.2012) Nyt eri maiden eri käytännöt aiheuttavat kilpailuvinoutumaa EU:n sisällä, ja jatkossa yhä enemmän Suomen olisi myös otettava käyttöön vastaava kompensaatiomenettely - EK:n mukaan kompensaatio olisi 70-80 milj. euroa 2014 Kompensaatiojärjestelmän tulisi 2021 alkavalla huutokauppakaudella EU-tasoinen tai pakollinen jäsenmaissa - Eri kompensaatiomahdollisuuksia on ryhdyttävä tutkimaan 19
Arvio päätöksenteon aikataulusta 22.1.2014 5.2.2014 3.-4.3.2014 20.3.2014 4/2014 13.6.2014 2014 loppu 2014-2016 2015-2017 2016-2019 Komission ehdotus tavoitteista ja poliittisista puitteista Parlamentti päätti oma-aloitteisesta mietinnöstä 5.2. ja se tukee kolmea sitovaa tavoitetta Ympäristö- ja energianeuvostot käsittelevät pakettia Eurooppa-neuvoston käsittely ja mahdollisesti poliittinen päätös tavoitteista (siirtynee kesäkuulle) Parlamentti yrittää käsitellä päätöksen vakausmekanismista vielä ennen vaaleja Energianeuvosto antanee päätelmät paketista Parlamentin ja neuvoston sopimus päästötavoitteesta Lakiehdotuksia, non-ets taakanjakoesitys Normaali lainsäädäntömenettely Kansallinen implementointi 20