Euroopan, Ruotsin ja Suomen kasvunäkymiä Juhana Vartiainen SEB 13.11.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)
Sisältöä Maailman ja Euroopan taloudessa hauraita elpymisen merkkejä Kasvuskenaarioissa kuitenkin sisäänrakennettuna rakennemuutoksia ja talouspolitiikan onnistuminen ei automaatiikkaa Ruotsissa vahvistuvia elpymissignaaleja Suomessa omat tarjontarajoitteet lähellä, nuivat kasvunäkymät Siksi rakenneuudistuslinjaa tarvitaan Suomessa avainasemassa työllisyysaste ja kilpailukyky Poliittisessa keskustelussa orastavaa realismia? Kestävyys- ja kilpailukykyongelma ovat pitkiä savottoja
Eurooppa ja maailmantalous Tuore suhdannenäkemys: Konjunkturinstitutet, Konjunkturläget 1.9.2013 Sen jälkeen ei suuria muutoksia Hintojen jähmeys tosin johtanut ohjauskoron laskuihin
Högre BNP-tillväxt i USA och euroområdet Procentuell förändring, säsongsrensade kvartalsvärden 2 2 1 1 0 0-1 -1-2 -2-3 -3-4 00 02 04 06 08 10 12 14-4 USA Euroområdet
Företags- och konsumentförtroendet stiger i euroområdet, men fortfarande lägre än normalt Euroområdet. Standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden 4 4 2 2 0 0-2 -2-4 -4-6 06 08 10 12-6 Företagsförtroende Konsumentförtroende
Kraftig finanspolitisk åtstramning har dämpat BNP mildras framöver Finansiellt sparande i offentlig sektor, procent av BNP 5 5 0 0-5 -5-10 -10-15 -15-20 -20-25 -25-30 -30-35 00 02 Euroområdet Irland Grekland 04 06 Portugal Italien Spanien 08 10 12-35 Ankarin fipo-säästövaihe takana
Ljusare utsikter inom industrin i USA och euroområdet, men mer osäkert i Kina Inköpschefsindex tillverkningsindustrin, standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden 70 70 60 60 50 50 40 40 30 07 08 09 10 11 12 13 30 USA Euroområdet Kina Sverige
Starkare utveckling i OECD ger avtryck även i tillväxtekonomierna, men riskerna har ökat BNP, procentuell förändring 15 15 10 10 5 5 0 0-5 06 Världen Brasilien OECD 08 Indien Kina 10 12 14-5 Kiinassa hidas siirtyminen kulutusvetoisempaan kasvuun
BNP-gap i USA och euroområdet Procent av potentiell BNP 4 4 2 2 0 0-2 -2-4 -4-6 00 02 04 06 08 10 12 14 16-6 USA Euroområdet USA:ssa ja Euroopassa elpymistilaa
BNP och BNP-gap i euroområdet Procentuell förändring respektive procent av potentiell BNP, säsongsrensade kvartalsvärden 4 4 2 2 0 0-2 -2-4 -4-6 06 BNP BNP-gap 08 10 12 14-6
Styrräntor Procent, dagsvärden 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 0 00 02 04 06 08 10 12 14 16 0 Euroområdet USA
Sverige: prognosen i sammandrag (juni 2013 inom parentes) Årlig procentuell förändring respektive procent 2012 2013 2014 BNP 0,7 (0,7) 1,1 (1,5) 2,5 (2,5) Arbetslöshet 1 8,0 (8,0) 8,0 (8,3) 7,8 (8,3) KPIF 1,0 (1,0) 1,0 (1,0) 1,2 (1,3) Reporänta 2 1,00 (1,00) 1,00 (1,00) 1,00 (1,00) Offentligt finansiellt sparande 3-0,6 (-0,6) -1,3 (-1,5) -1,5 (-1,2) 1 Procent av arbetskraften 2 Vid årets slut 3 Procent av BNP
Mutta... maailman elpyminen auttaa Suomea vain vähän Meidän omat tarjontarajoitteemme ovat lähellä Työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun Tärkeät teollisuudenalamme ovat kriisissä, rakennemuutos vie aikaa Olemme itse tyrineet kilpailukykymme Näistä syistä pelkkä kokonaiskysynnän vilkastuminen auttaa vain rajallisesti... Suomalaisilla on suuria vaikeuksia ymmärtää tarjontarajoitteita
Kokonaistuotanto 115 Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi Indeksi, 2005 = 100 110 105 100 95 90 85 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 27155
Tuotantokuilu Output gap Lähde: OECD Economic Outlook May 2013 14.8.2013 / MLi
Tarjontarajoitteista: BKT* = työtunnit* tuottavuus* Työvoiman kasvu loppunut (2006-2013 kasvu yhteensä n 1,5%) Vientialojemme kriisi edellyttää aikaaviepää voimavarojen uudelleenkohdentumista Taantuma heikentää sellaisenaan tarjontaa Vaikka OECD:n kuiluarvio olisi liian pieni, työntarjontarajoite on julkiselle taloudelle ongelma Työttömyysasteen valossa kuilu on vain noin 2 prosenttia (8% miinus 6%)
Työikäisen väestön (15-64 -vuotiaat) vuosimuutokset. Lähde: Tilastokeskus 0,8 0,6 0,4 0,2 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2 Luonnollinen väestön muutos (15-64 v.) Nettomaahanmuutto (15-64 v.) Työikäinen väestö (15-64 v.) 17
Julkisen sektorin työvoimaosuudet. Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Ahokas ja Honkatukia 2010). 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Valtionhallinto Paikallishallinto 18
BKT:n kasvu jaettuna työpanoksen ja työn tuottavuuden kontribuutioon Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Honkatukia ja Ahokas 2012) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Työpanos Työn tuottavuus 19
Siksi rakennemuutokset avainasemassa Eläkeikä Perhetuet Opiskeluajat Maahanmuutto Julkisen sektorin tuottavuus Kilpailukyky Rakenteellisen työttömyyden osatekijät Palkkaneuvottelujen pelisäännöt Verotus ja sosiaaliturva
Työn tarjonta on avainasemassa Pitkällä aikavälillä työn tarjonta näkyy työllisyytenä Mutta reformeja on vaikea perustella taantumassa Miksi [kotiäitejä työhön/lisää maahanmuuttajia/eläkeikää ylös] kun jo valmiiksi on työttömiä? (vrt. Työllisyys=Työvoima x NAIRU) Suomalaiset eivät ymmärrä tarjontatekijöitä ja kansantalouden toimintaa Ruotsissa työvoima kasvaa ja työllisyys kasvaa (vaikka työttömyys yhtä korkeaa kuin Suomessa)
Työvoima, Suomi ja Ruotsi, indeksikuvio. 2006:I=100. Tilastokeskus, Konjunkturinstitutet 110 108 Suomi Ruotsi 106 104 102 100 98 96 94
Työttömyysaste, Suomi ja Ruotsi Tilastokeskus, SCB 10 9 Suomi Ruotsi 8 7 6 5 4
Suomi ja Ruotsi, työllisten määrä, indeksikuvio, 2006:I=100. Tilastokeskus, SCB 108 106 Suomi Ruotsi 104 102 100 98 96
Tupo saatiin, mutta pelisäännöt auki Suomi tarvitsee yhteisymmärrystä palkanmuodostuksen pelisäännöistä Avainkysymykset: Vientiteollisuus palkkajohtajaksi, palkkanormi Kompromissi paikallisesta järjestelyvarasta
Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue Saksa Ruotsi 140 Indeksi, 1999 = 100 130 120 110 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852
Kilpailukykyongelma Kilpailukyky on heikentynyt kiistatta vuoden 2007 jälkeen Palauttaminen ja parantaminen edellyttää sekin palkkamalttia eli yhteistä tulopolitiikkaa Vanha keskittäminen on muissa Pohjoismaissa kuollut Sen tilalla on teollisuuden palkkanormi Ironiaa siinä, että pieni euromaa tarvitsisi teollisuuden palkkanormia kaikkein kipeimmin Suomessa tilanne auki
Miksi palkkanormi tarvitaan? Suomen kustannustaso suhteessa euroalueeseen on tärkeä kilpailukyvylle Enää ei ole omaa valuuttakurssia Talousteoria: kotimarkkinasektorien neuvotteluasema on liian hyvä Palkkamaltti edellyttää kurittajaa Professoriryhmän varoitus (1997): eurojäsenyys edellyttää tiukkaa tulopoliittista kuria Nyt varoituksen uhkakuva on käymässä toteen.
Miksi yhteistyö kangertelee? Työnantajat haluttomia tulopoliittiseen yhteistyöhön Pyrkimys toimialojen väliseen eriyttämiseen virhe? Markkinavoimat ajavat samaa korotusvauhtia kaikkialle Sopimusalojen sopimusperiodit hajallaan Sen sijaan yksilöllisempi palkkaus realistista Ay-liikkeen torjuva asenne yksilöpalkkaukseen virhe? Muualla pohjoismaissa yleiskorotukset ovat historiaa Tanska, Norja: minimisopimukset, Ruotsi: potit
Ruotsi: sopimustyypit (Medlingsinstitutet årsrapport 2013) Sopimustyyppi Prosenttiosuudet henkilöistä 1.Täysin paikallinen Yksityinen Valtio Kunnat Kaikki 2. Paikallinen, perälauta korotusvarasta 3. Sama kuin 2, plus yksilötakuu 4. Potti ilman yksilötakuuta 5. Potti yksilötakuulla tai perälaudalla yksilötakuusta 5 44 16 11 11 56 34 21 6 4 15 50 25 6. Yleiskorotus+potti 23 0 14 7. Yleiskorotus 17 0 11
Jos olisin sijoittaja,... Seuraisin poliittisen järjestelmän kykyä taltuttaa kestävyysvaje (kestääkö hallituksen kantti?) Arvioisin hallituksen laskelmien realistisuutta Palvelutuotannon tuottavuuden kasvu? Arvioisin talouden potentiaalin kehitystä ja ennustetta BKT=tunnit x tuottavuus, tuleeko tunteja lisää? Löytyykö tuottavuuskasvun lähteitä? Seuraisin, syntyykö työmarkkinoilla uutta yhteisymmärrystä
Johtopäätöksiä Pohjoismaat ovat voittajia Ruotsin, Norjan fundamentit vahvoja Suomi Pohjolan tarkkailuluokalla Hyvään luottoluokitukseen sisältyy oletus reformityön jatkumisesta Suomi vanhastaan fiskaalisesti konservatiivinen... mikä antaa myöten? Uhkana paniikkisäästöt kun työllisyysreformeista ei sopua Ja siksi nuivan kehityksen kierre
Uhkakuva Uhkana nuiva kierre... heikko työllisyyskasvu korkea työttömyys poliittinen kyvyttömyys tarjontareformeihin heikko julkistalous heikko kokonaiskysyntä... Tarvittaisiin raju reformipaketti ja finanssipoliittinen riskinotto, talouden voi potkaista käyntiin Mutta se on järkevää vain rakennereformien osana, muuten törmätään tarjontarajoitteisiin Mistä puolueesta nousee Suomen rautarouva?