KAJAANIN KAUPUNKI KOULUVERKKOSUUNNITELMA Mikko Saari Martti Niemi Päivitetty 14.2.2013 1
TIIVISTELMÄ Kajaanin edellinen kouluverkkosuunnitelma tehtiin v. 2010. Suunnitelman jälkeen Kajaanista lakkautettiin Vuottolahden, Kirkkoahon ja Paltaniemen koulut. Vuolijoen ja Jormuan koulujen jatko jäi harkintaan, ja ne jatkavat edelleen toimintaansa. Edellä mainittujen lakkauttamisten aikana Oulun yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutusyksikön ja sen mukana Kajaanin normaalikoulun, joka on osa Kajaanilaista kouluverkkoa. Normaalikoulu lakkaa 31.7.2013. Kajaanin perusopetuksen oppilasmäärä on alentunut siten, että v. 2002 Kajaanin perusopetuksen oppilasmäärä oli 4180, kun se v. 2012 on 3613. Oppilasennusteen perusteella oppilasmäärä kääntyy nousuun siten, että v. 2018 oppilaita on 3761. V. 2011 aloitettiin Keskuskoulun peruskorjaaminen, jonka 1. vaihe valmistui kesällä 2012. Toinen vaihe valmistuu kesällä 2013. Kajaanin kaupunginhallitus hyväksyi 18.12.2012 Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelun aloittamisen. Koulukeskukseen rakennetaan 1. vaiheessa (2015 alkaen) 1-9 luokkien peruskoulu, kaupunginosakirjasto ja tuotantokeittiö. Toisessa vaiheessa (2017) keskukseen rakennetaan vielä päiväkoti. Koulukeskus korvaa nykyiset heikkokuntoiset Lehtikankaan ja Hauholan koulut, joiden peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä rakennusteknisesti kannattavaa. Tässä kouluverkkoselvityksessä käydään läpi Kajaanin perusopetuksen koulujen nykytila alueittain ja kouluittain. Sen jälkeen kuvataan toimenpiteet, jotka kouluverkkoon ja koulukiinteistöihin pitää oppilasennusteen ja koulujen toiminnan jatkosuunnitelmien mukaan tehdä. Kouluverkkoon liittyvän suunnittelun pohjana on nykyinen kouluverkko, johon - Kajaanin normaalikoulun lakkauttaminen pois lukien - ei muutoksia nykyisten koulujen sijaintiin ole tulossa. Yksittäisten opetusryhmien (maahanmuuttajien opetus, erityisopetus) sijoituspaikkoja harkitaan lukuvuosittain. Kouluverkkosuunnitelmassa kuvataan lisäksi perusopetuksen pedagogisen kehittämisen tavoitteita ja periaatteita. 2
NYKYTILAN KUVAUS Kajaanissa on 12 koulua. Lisäksi erillisissä kiinteistöissä toimivat Kainuun keskussairaalan yhteydessä toimiva sairaalakoulu, ja Keskuskoulun yhteydessä toimivat harjaantumisopetuksen koulut Väinölä ja Kaleva. Oulun yliopiston Kajaanin normaalikoulu toimii 31.7.2013 asti, jonka jälkeen normaalikoulun oppilaat siirtyvät omiin lähikouluihinsa. Seuraavassa kuvataan Kajaanin peruskoulut, niiden oppilasmäärä ja oppilasennuste, käyttöaste sekä koulun toiminnallinen jatko. 1. HAUHOLAN KOULU Hauholan koulu sijaitsee Lehtikankaan kaupunginosassa (os. Sotkamontie 22, Kajaani). Koulussa on 401 yleisopetuksen oppilasta vuosiluokilla 6-9. Koulun erityisluokilla on 23 oppilasta. Opettajia koulussa on 39. Hauholan koulun yhteydessä ovat Lehtikankaan alueen nuorisotilat. Kouluyksikköön kuuluu myös Kainuun keskussairaalan yhteydessä sijaitseva sairaalakoulu. Hauholan koulun oppilasennuste v. 2012-2018 424 419 398 395 404 394 418 Hauholan koulu toimii 1960-luvulla valmistuneessa kiinteistössä, joka on huonokuntoinen. Koulun käyttöaste on hyvä. Hauholan koulun tilalle suunnitellaan Lehtikankaan koulukeskusta, jonka on tarkoitus olla valmis v. 2017. 2. JORMUAN KOULU Jormuan koulu sijaitsee Jormuan kaupunginosassa (os. Saviniementie 38, Kajaani). Koulussa on 59 yleisopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-6, opettajia koulussa on 3. Koulukiinteistössä järjestetään myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaa. Jormuan koulun oppilasennuste 59 51 53 52 50 50 45 Jormuan koulu toimii 1950-luvulla valmistuneessa kiinteistössä, joka on huonokuntoinen. Koulun käyttöaste on hyvä. Koulun toiminnan jatkoa tarkastellaan, kun koulukiinteistön kunto heikkenee ratkaisevasti tai tapahtuu kuntaliitoksia. 3
3. KAJAANIN LYSEO Kajaanin lyseo sijaitsee kaupungin keskustassa (os. Urho Kekkosen katu 1, Kajaani). Koulu on yläkoulu, jossa on 524 oppilasta vuosiluokilla 7-9. Erityisluokilla oppilaita on 17. Opettajia koulussa on 46. Kajaanin kaupungin matematiikkaluokat toimivat lyseossa Kajaanini lyseon oppilasennuste v. 2012-2018 541 527 541 558 604 588 610 Kajaanin lyseon kiinteistö on huonokuntoinen, koulurakennukset ovat vuosilta 1925 ja 1969, eikä perusteellista korjausta ole kummassakaan kiinteistössä tehty. Koulu on täynnä, eli käyttöaste on hyvä. Koulu on yksi Kajaanin neljästä aluekoulusta. 4. KESKUSKOULU Keskuskoulu sijaitsee Kajaanin kaupungin keskustassa (os. Väinämöisenkatu 28 Kajaani). Koulussa on vuosiluokat 3-9. Oppilaita yleisopetuksessa on 362 ja erityisopetuksessa 75. Kouluun kuuluvat erilliset harjaantumisopetuksen yksiköt Kaleva ja Väinölä, jotka sijaitsevat koulun läheisyydessä (os. Pohjolankatu 24 ja Tapionkatu 9). Opettajia koulussa on 46. Koulussa on maahanmuuttajien valmistava opetus. Keskuskoulun oppilasennuste v. 2012-2018 437 590 561 566 569 618 664 1950-luvulla rakennettua Keskuskoulun kiinteistöä peruskorjataan, meneillään on 2. korjausvaihe, joka valmistuu kesällä 2013. Sen jälkeen koulussa toimivat 1-9. luokat sekä erityisopetus. Koulu on aluekoulu, jonka käyttöaste vuodesta 2013 alkaen on hyvä. 5. KULUNTALAHDEN KOULU Kuluntalahden koulu on Kajaanin Kuluntalahden kaupunginosassa (os. Kulunkierto 2, Kajaani). Koulussa on yleisopetuksen luokat 1-6. Lisäksi koulussa toimii esiopetusryhmä sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Oppilaita koulussa on 121, opettajia 7. Kuluntalahden koulun oppilasennuste v. 2012-2018 121 127 126 126 122 128 115 Kuluntalahden koulun kiinteistöistä toinen on rakennettu 1950-luvulla, ja uudempi osa 1990-luvulla. Koulun kunto on keskinkertainen. Jatkuvat vuosikorjaukset ovat tarpeen. Koulun käyttöaste on hyvä. 4
6. KÄTÖNLAHDEN KOULU Kätönlahden koulu toimii Kätönlahden kaupunginosassa (os. Kätönkuja 7, Kajaani). Koulussa on yleisopetuksen luokat 1-6. Lisäksi koulussa on erityisluokkia, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esiopetusta. Oppilaita koulussa on 427, opettajia 28. Kätönlahden koulun oppilasennuste v. 2012-2018 427 451 442 444 419 412 410 Kätönlahden koulu toimii peruskorjatussa kiinteistössä. Kiinteistön välittömässä yhteydessä on varhaiskasvatuksen ylläpitämä päiväkoti. Koulun käyttöaste on erinomainen. 7. LOHTAJAN KOULU Lohtajan koulu sijaitsee Lohtajan kaupunginosassa (os. Satumaantie 1, Kajaani). Koulussa on 1-6. vuosiluokat ja lisäksi erityisluokka. Oppilaita koulussa on 304, opettajia 20. Koulussa järjestetään myös esiopetusta. Lohtajan koulun oppilasennuste v. 2012-2018 304 324 311 305 307 312 305 Lohtajan koulukiinteistö on kunnoltaan tyydyttävä. Koulun välittömässä läheisyydessä on lähiliikunta-alue ja Lohtajan nuorisotilat. Koulun käyttöaste on erinomainen. 8. NAKERTAJAN KOULU Nakertajan koulu sijaitsee Nakertaja- Hetteenmäen kaupunginosassa (os. Jousitie 15, Kajaani). Koulussa toimivat 1-6. luokat, esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Koulussa on 197 oppilasta ja 13 opettajaa Nakertajan koulun oppilasennuste v. 2012-2018 197 204 214 206 213 209 195 Nakertajan koulun kunto on tyydyttävä. Koulun välittömässä läheisyydessä on päiväkoti ja lähiliikunta-alue. Käyttöaste on erinomainen, koulun entinen ruokala ja kirjasto ovat muutettu opetuskäyttöön. 9. OTANMÄEN KOULU Otanmäen koulu sijaitsee Otanmäen kaupunginosassa (os. Uunimiehentie 10B, Otanmäki). Koulussa toimivat 1-9. vuosiluokat, erityisluokka sekä iltapäivätoiminta. Koulussa on 140 oppilasta ja 16 opettajaa. Otanmäen koulun oppilasennuste v. 2012-2018 140 132 129 133 135 135 126 5
Koulukiinteistö on hyväkuntoinen. Koulun välittömässä läheisyydessä ovat urheilukenttä, monitoimitalo, kirjasto ja maauimala. Koulun käyttöaste on välttävä, kouluun sopisi noin 300 oppilasta. 10. PIETARI BRAHEN KOULU (LEHTIKANGAS JA SOIDINSUO) Pietari Brahen koulu toimii kahdessa yksikössä, Lehtikankaan (os. Käpykatu 21) ja Soidinsuon (os. Teerikatu 6) yksikössä. Pietari Brahen koulussa on 514 oppilasta vuosiluokilla 1-5. Opettajia on 34. Koulussa on erityisluokkia, valmistava opetus ja aamu-iltapäivätoimintaa. Pietari Brahen koulun oppilasennuste v. 2012-2018 514 529 544 550 575 591 582 Pietari Brahen koulun Soidinsuon yksikön kunto on välttävä, Lehtikankaan yksikkö on huonokuntoinen. Tuleva koulukeskus korvaa Lehtikankaan yksikön. Molempien koulujen käyttöaste on hyvä. 11. TEPPANAN KOULU Teppanan koulu sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä, Teppanan kapunginosassa (os. Eliaksentie 1B, Kajaani). Koulussa toimivat 1-6. luokat, esiopetus ja harjaantumisopetus. Oppilaita on 175 ja opettajia 11. Teppanan koulun oppilasennuste v. 2012-2018 175 198 221 241 256 253 260 Teppanan koulu on rakennettu 1950-luvulla, liikuntasali 1980-luvulla. Koulurakennus on huonokuntoinen. Käyttöaste on hyvä. 12. VUOLIJOEN KOULU Vuolijoen koulu sijaitsee Vuolijoen taajamassa (os. Ouluntie 2, Vuolijoki). Koulussa ovat 1-6. luokat. Oppilaita koulussa on 57, opettajia neljä. Vuolijoen koulun oppilasennuste v. 2012-2018 57 57 55 44 33 30 31 Vuolijoen koulun 1960-luvulla rakennettu kiinteistö on kunnoltaan tyydyttävä. Koulun käyttöaste on välttävä. KOULUVERKON KEHITTÄMINEN Kehittämisen lähtökohdat Kajaanin kouluverkon kehittämisen lähtökohtana on aluekoulumalli. Aluekoulumallissa Kajaani on jaettu neljään alueeseen, jotka ovat edelleen jaettu alueen sisällä sijaitsevien koulujen oppilaaksiottoalueisiin (Sivltk 5.12.2012 9). 6
Aluekouluissa jokainen yläkoulu (Hauhola, Lyseo, Keskuskoulu ja Otanmäki) muodostaa yhtenäisen perusopetuksen kouluverkon niiden koulujen kanssa, joista kukin yläkoulu ottaa oppilaat 7. luokalle. Yhtenäistä peruskoulua kehitetään silloin yhdessä yläkoulun ja useamman alakoulun kanssa. Kehittämistoimet kohdistuvat mm. opetussuunnitelman, toimintajärjestelmän, opetuksen laadun, arvioinnin ja henkilöstön yhteistoiminnan kehittämiseen. Kehittämistoimissa huomioidaan kouluverkon muutokset; Kajaanin normaalikoulun lakkauttaminen aiheuttaa 205 oppilaan sijoittamistarpeen lähikouluihinsa. Sivistyslautakunta on päättänyt asiasta 5.12.2012 määräten normaalikoulusta tuleville ja muille oppilaille oman lähikoulun. Kouluverkon kehittämisen lähtökohtana on lisäksi monien koulukiinteistöjen huono kunto. Lehtikankaan, Sodinsuon, Hauholan, lyseon, Teppanan, Jormuan koulukiinteistöt ovat hyvin huonokuntoisia ja kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Kaavoituksen vaikutus kouluverkkoon Kajaanin kaavoitustilanteessa kouluverkkoon vaikuttavat eniten Kangasmaaston omakotialue, joka lisää Lohtajan koulun oppilasmäärää. Kätönlahden pientaloalueen laajentuminen lisää Kätönlahden koulun oppilasmäärää. Muilla lähiaikojen kaavoitushankkeilla ei ole merkittävää vaikutusta kouluverkkoon tai koulujen oppilasmääriin. Haja-asutusalueille rakennettavilla kiinteistöt lisäävät koulukuljetusten tarvetta. Perusopetuksen pedagoginen kehittäminen Kouluverkkoa uudistaessa kaupungin talouden erään merkittävänä sopeuttamiskeinona alettiin puhua aluekoulumallin muodostamisesta Kajaaniin. Aluekoulumalli perustuu yhtenäisen perusopetuksen periaatteiden toteuttamiselle. Kouluverkko ja opetuksen kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa. Kajaanissa on viime vuodet edistetty oppilaan hyvän koulupäivän järjestämistä. Toiminnassa on painotettu koulujen, päiväkotien sekä opettajien yhteistyön kehittämistä. Hyvä koulupäivä muodostuu toiminnallisesti mielekkäästä opetuksesta, eheästä ja turvallisesta koulupäivästä sekä toimivasta oppilashuoltotyöstä, jossa huolehditaan, että lapsi saa tarvitsemansa tuen sujuvaan koulunkäyntiin. Hyvä koulupäivä ja opetuksen yhtenäisyys aluekoulutoiminnan kehittämiseksi ovat kouluverkon keskeiset pedagogiset yleispainotukset. Opetuksen yhtenäisyys Yhtenäinen perusopetus on keskeinen opetuksen kehittämisen suunta suomalaisessa perusopetuksessa. Kyse on oppilaalle selkeästä ja turvallisesta siirtymästä luokka-asteelta toiselle ja erityisesti siirtymän sujuvuutta nk. nivelvaiheissa (esiopetuksesta peruskouluun, alaluokalta yläluokalle siirryttäessä). Käytännössä tämä tarkoittaa koulujen toimintakulttuurin yhtenäisyyttä, jolloin oppilas kokee siirtymät joko koulujen välillä tai koulun sisällä 7
selkeiksi ja turvallisiksi sekä mallia, jossa opettajat saavat kouluun tulevasta oppilaasta riittävän tiedon hyvän oppilaantuntemuksen varmistamiseksi. Opetuksen yhtenäisyyden toteutuminen edellyttää koulujen ja päiväkotien aktiivista keskinäistä yhteistyötä toimintakulttuurien yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyötä toteutetaan seuraavalla periaatteella: Keväällä, tulevan lukuvuoden suunnittelun yhteydessä koulut ja päiväkodit suunnittelevat alueellisesti koulujen keskinäisen sekä päiväkotien välisen yhteistoiminnan (vuosikellon veto) Koulut ja päiväkodit tekevät aktiivista alueellista yhteistyötä lapsen sujuvan siirtymisen edistämiseksi. Yhteistoiminnan vetovastuussa ovat alakoulut niiden päiväkotien kanssa, joista esioppilaat siirtyvät oppivelvollisuuden piiriin. Koulujen keskinäistä yhteistoimintaa toteutetaan oppilaan yhtenäisen opinpolun toteuttamiseksi. Yläkoulujen ytimen perustalle muodostetut koulujen pedagogiset kehittämistiimit suunnittelevat vuosittain koulukulttuurien yhtenäisyyttä edistävää koulujen keskinäistä yhteistoimintaa sekä työstävät perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä koulukohtaiset opetussuunnitelman osiot yhdessä. Eheä koulupäivä Opetuksen eheys on opetuksen sisällön ja toiminnan eheyttä. Opetuksen sisällön eheyttämisessä opettajat mahdollistavat oppilaille eri oppiaineiden ja opiskeltavien ilmiöitten käsittelyn oppiainerajat ylittäen. Opetus on oppilasta aktivoivaa, kokemuksellisuutteen ja yhteistyöhön perustuvaa. Oppimisympäristöjen kehittäminen sekä monipuoliset, eriyttämisen ja yksilöllisen oppimisen mahdollistavat työtavat ovat keskeinen osa koulupäivän eheyttämistä. Opetuksen eheys tarkoittaa myös oppilaan koulupäivän eheyttä. Aamu- ja iltapäivätoiminta ovat osa lapsen hyvää koulupäivää. Aamuhoitoa järjestetään pääasiallisesti koulun tiloissa. Iltapäivätoimintaa järjestetään sekä kouluilla että kolmannen sektorin tiloissa. Kouluissa järjestettävän toiminnan lähtökohtana on, että tilat ovat asianmukaisesti koululta järjestettynä. Tilat voivat olla joko luokkatiloja tai muita asianmukaisia ja pysyviä tiloja koululta. Pyrkimyksenä on koulutilojen tehokas käyttö. Läheskään aina ei näin ollen koululta voida osoittaa erillisiä aamu- ja iltapäivätoiminnan tiloja, jolloin oppilaan koulupäivä jatkuu hänen omassa / naapuriluokassaan. Perusopetuksen kiinteistöjen ja niiden käytön kehittäminen Keskuskoulun peruskorjaaminen valmistuu kesällä 2013. Koulussa toimivat 1.8.2013 alkaen 1-9. luokat, erityisopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Koululle on määrätty oppilaaksiottoalue. Keskusta-alueella sijaitseva lyseo on täynnä yläluokkien (7-9.) oppilaita. Koulukiinteistön kunto on heikko, peruskorjaustarve on kiireellinen. Koulu toimii aluekouluna, johon oppilaat tulevat Nakertajan, Jormuan, Kuluntalahden, Kätönlahden ja Lohtajan kouluista. 8
Lehtikankaan alueelle on valmisteltu uuden koulukeskuksen rakentamista vuodesta 2012 alkaen. Koulukeskuksen 1. vaiheessa on suunniteltu rakennettavaksi 1-9. luokkien koulu, joka korvaisi nykyiset Hauholan ja Lehtikankaan koulukiinteistöt. Lisäksi koulun yhteyteen tulisivat kaupunginosakirjasto ja suurkeittiö, joka korvaa olemassa olevia tuotantokeittiöitä, mm. Lehtikankaan alueella toimivan Lounatuulen. Lehtikankaan koulukeskuksen suunnittelutyö aloitetaan v. 2013. Jos Lehtikankaan alueen koulukeskus valmistuu v. 2017, Lehtikankaan alueen koulujen tilanne on vakiintunut. Ainoastaan Soidinsuon koulu tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa. Joen pohjoispuolella Teppanan koulu on heikkokuntoinen. Koulun oppilasmäärä kasvaa koko ajan. Koulun oppilasmäärän vaikuttaa myös Paltaniemen alueelta tulevat oppilaat, joiden lähikoulu on Teppana. Nakertajan koulu olisi Paltaniemeä lähempänä, mutta koulu on niin täynnä, että Paltaniemen lapset eivät sinne sovi. Teppanan koulukiinteistö voi olla koulukäytössä vielä muutamien vuosien ajan. Jatkossa on kuitenkin varauduttava kiinteistön mittavaan peruskorjaamiseen. Samaan aikaan kannattaisi rakentaa Nakertajan kouluun n. 400m 2 lisätila, jolloin Paltaniemen alueen koululaiset voisivat käydä koulua Nakertajassa. Teppanan koulun tilatarvetta voi tällöin vähentää ja alentaa samalla korjauskustannuksia. Tämän toteutuminen olisi mahdollista vuosien 2017-2020 välillä. Jormuan koulu on heikkokuntoinen, ja vaatisi pikaista peruskorjausta. Kiinteistöä voidaan kuitenkin edelleen käyttää koulutyöhön. Oppilaita Jormuassa on jatkossa n. 50. Koulukiinteistössä on myös varhaiskasvatuksen toimintaa. Jormuan koulukiinteistö pidetään käyttökunnossa vuosikorjausten ja huollon avulla. Entisen Vuolijoen alueen oppilaat ovat kahdessa koulukiinteistössä Otanmäessä ja Vuolijoella. Molemmat koulut on peruskorjattu 1990-luvulla, ja ovat kunnoltaan tyydyttäviä. Vuolijoen koulun oppilasmäärä alenee. Vuolijoen alueen oppilaat sopisivat Otanmäen kouluun, jolloin Vuolijoen koulukiinteistöstä voitaisiin luopua. Tämän ratkaisun avulla voitaisiin lisäksi parantaa Otanmäen koulun käyttöastetta, ja taata opettajille riittävä työmäärä yhdessä koulussa. Oppilaskuljetukset lisääntyisivät, etäisyys Vuolijoen ja Otanmäen välillä on n. 10 km. Koulutilojen yhteiskäyttö Kajaanissa on parannettu koulujen käyttöastetta lakkauttamalla useita kouluja, jolloin kiinteistöjen määrä seuraa alenevaa oppilasmäärää. Käyttöastetta on parannettu myös lisäämällä yhteistoimintaa varhaiskasvatuksen kanssa mm. Kätönlahdessa, jossa koulu ja päiväkoti toimivat yhdessä. Monessa koulussa toimii myös 6- vuotiaiden esiopetus. Tällä ratkaisulla on lisätty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä sekä vapautettu tilaa päiväkodeista. Kouluissa toimii aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä koulujen kerhotoimintaa. Iltaisin ja viikonloppujen aikoina kouluissa on vapaa-ajan harrastustoimintaa sekä kansalaisopiston piirejä. Hauholan koulun yhteyteen on perustettu Lehtikankaan alueen nuorisotila. Koulutilojen yhteiskäytön yhtenä tavoitteena on luoda lapselle eheä koulupäivä. Tavoitteena on, että koululainen voi tarvittaessa olla koko päivän koulun tiloissa, 9
jossa hänelle järjestetään opetuksen lisäksi mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja mahdollisuus turvalliseen oleskeluun ja lepoon. Jatkossa koulutilojen käyttöastetta voidaan parantaa esim. siirtämällä nuorisotyön toimintoja kouluihin ja lisäämällä viikonloppukäyttöä harrastustoimintaan. Lehtikankaan alueelle suunniteltuun koulukeskukseen on tarkoitus integroida kaupunginosakirjasto ja toisessa vaiheessa päiväkoti. Koulutilojen yhteiskäyttö lisää tilojen kuormitusta. Yhteiskäytön lisääminen tarkoittaa, että koulukiinteistöt ovat kunnossa. Lisäksi lukitus- ja valvontajärjestelmien on oltava ajan tasalla. Kiinteistökustannukset on jaettava eri käyttäjille niin, että perusopetus ei ole ainoa kiinteistökulujen maksaja mikäli tilat ovat yhteisessä käytössä. Koulutilojen yhteiskäytöllä voidaan alentaa yksikkökohtaisia kustannuksia eri toimijoille. Samalla voidaan tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää erillisiä tiloja. 10