Haapaluoman koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen osaksi Toivolanrannan koulua

Transkriptio

1 Haapaluoman koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen osaksi Toivolanrannan koulua Varhjakou , 41 Varhjakou , 20 Seinäjoella perusopetuksen oppilasmäärät ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Tällä hetkellä peruskoulussa olevien ja sitä nuorempien ikäluokkien koot ovat väestörekisteritietojen mukaan seuraavat: Syntymävuosi Ikäluokan koko lk lk lk lk lk lk lk lk lk Kuten taulukosta nähdään, yläkouluikäisten keskimääräinen ikäluokan koko on 663, alakouluikäisten 703 ja alle kouluikäisten 758. Kaikkein nuorimmat ikäluokat ovat selvästi kaikkein suurimmat. Kun melkein kaikki entisten Nurmon ja Seinäjoen alueiden koulut ovat jo nyt täynnä, lähivuosien aikana tarvitaan uusia kouluja, nykyisten koulujen laajentamisia ja myös lisää henkilökuntaa. Nykyisten oppilasmäärien ja väestörekisteritietojen pohjalta oppilasmäärät kehittyvät vuosiluokittain seuraavasti: Lukuvuodet Alakoulu yht Yläkoulu yht Yhteensä Kyse on siis jo kaupungissa asuvista. Jos muuttoliike jatkuu nykytasolla, oppilasmäärän kasvu on vielä huomattavasti voimakkaampaa. Seuraavassa

2 taulukossa on otettu mukaan myös muuttoliikkeen vaikutus. Ikäluokittain kehitys ei todennäköisesti etene näin tasaisesti, mutta kokonaisoppilasmäärien kasvusta taulukko antaa varsin hyvän kuvan. Lukuvuodet Alakoulu yht Yläkoulu yht Yhteensä Oppilasmäärät eivät kasva tasaisesti joka puolella kaupunkia, vaan kasvu painottuu erityisesti uusille asuinalueille. Alakoulujen osalta suurimmat paineet kohdistuvat lähivuosina Tanelinrannan, Pajuluoman, Kärjen ja Törnävän kouluihin. Yläkouluista Nurmon yläasteelle, Seinäjoen Lyseoon ja Seinäjoen yhteiskouluun ei voida sijoittaa juurikaan nykyistä enempää oppilaita. Näiltä osin tilannetta helpottavat kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille sijoitettu Tanelinrannan koulun laajennus ja Törnävällä sijaitsevan ammattikorkeakoulun entisen tekniikan alan yksikön peruskorjaus koulukäyttöön. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa sekä ylä- että alakoulun opetustiloja. Näiden ohella lisää opetustiloja tarvitaan erityisesti Alakylän ja Toukolanpuiston kouluihin. Toukolanpuiston koulun laajennus ja peruskorjaus alkavat suunnitelmien mukaan kesäkuussa. Alakylän koulun tontille toteutetaan tilaelementtiratkaisuna lisärakennus ensi kesänä. Näin saatavat lisätilat ja oppilaiden sijoittelu Alakylän ja juuri peruskorjatun Joupin koulun kesken mahdollistavat Kultavuoren palvelutaloon sijoitetun kahden luokkatilan luovuttamisen syksystä 2014 Kultavuoren päiväkodin käyttöön. Tämän jälkeen päiväkotiin voidaan ottaa mahdollisesti jopa kaksi lisäryhmää, mikä helpottaa osaltaan päivähoidon yhä kasvavaan kysyntään vastaamisessa. Alakoulujen oppilasennuste ja tulevien 1. luokkien oppilasmäärät kouluittain on esitetty liitteissä A ja B. Taulukot perustuvat nykyisiin väestötietoihin, joten muuttoliikkeen vaikutusta ei ole huomioitu. Niiden pohjalta voidaan kuitenkin arvioida ainakin tulevien 5-7 vuoden oppilaskehitystä, kun myös voimakkaimman asuntorakentamisen alueet ovat tuolle aikavälille varsin hyvin tiedossa. Samaan aikaan, kun uusilla asuinalueilla on voimakasta kasvua, on kouluja, joiden oppilasmäärät näyttävät pysyvän ennallaan tai jopa alenevan. Taulukkoja laadittaessa koulujen oppilasalueita ei ole muutettu. Näin ollen lähtökohtana on, että oppilaat tulevat kouluihin samoilta alueilta kuin tällä hetkellä. Oppilasalueiden muuttamiselle pitää olla opetuksellisesti, resurssien käytön ja mahdollisten koulukuljetustenkin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvät perusteet. Koulujen oppilasmääriä taulukoista tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Hyllykallion ja Tanelinrannan koulujen välillä tapahtuu oppilaiden uudelleensijoittelua sekä ensimmäiselle luokalle

3 tultaessa että 4. tai 5. luokan jälkeen. Ensimmäiselle luokalle tultaessa oppilaita joudutaan toisinaan sijoittamaan muillakin alueilla eri kouluihin kuin siihen, mihin vanhemmat ovat lapsen ilmoittaneet. Sekä Seinäjoen ja Peräseinäjoen että Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitosten yhteydessä sivistystoimen selvitysryhmät esittivät, että uuden Seinäjoen kouluverkko suunnitellaan opetuksellisista ja toiminnallisista syistä johtuen siten, että 3-opetusryhmäiset koulut olisivat pienimpiä yksiköitä. Myöhemmin kaupungin talouden selvästi kiristyessä myös pienten koulujen isompia selvästi korkeammat oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousseet entistä enemmän esiin. Korkeammat kustannukset selittyvät erityisesti henkilöstö-, kiinteistö- ja tukipalvelukustannuksilla, kun pienelle oppilasmäärälle pyritään järjestämään mahdollisimman samantasoiset palvelut kuin isommissakin kouluissa. Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto linjasi kouluverkon kehittämistä siten, että 2-opetusryhmäisistä kouluista luovutaan vuodesta 2014 alkaen. Myös valtuuston hyväksymässä talouden tasapainottamisohjelmassa vuosille on yhtenä kohtana 2- opetusryhmäisten koulujen lakkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman avulla pyritään ensisijaisesti kaupungin menojen vähentämiseen niin, että kaupungin vuosikate saataisiin ainakin poistojen tasolle ja tulos positiiviseksi. 3-opetusryhmäiselle koululle ei ole määritelty yksiselitteistä oppilasmäärän alarajaa. Lähtökohtana voidaan kuitenkin pitää, että koulu on pysyvästi 3- opetusryhmäinen, jos joka ikäluokassa on keskimäärin noin 7 oppilasta, jolloin kokonaisoppilasmäärä on yli 40. Tämän kokoista koulua voidaan pitää sekä opetuksellisesti että taloudellisesti tarkoituksenmukaisena, jos koulun tilat ovat terveelliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset ja koulun sijainti on oppilaiden asumiseen nähden sopiva. Tällä hetkellä Seinäjoella tämän oppilasmäärän alle jäävät Haapaluoman, Honkakylän, Kihniän, Kitinojan ja Kouran koulut. Isokylän koulussa oppilaita on nyt 42, mutta oppilasmäärä näyttää lähtevän varsin nopeasti laskuun vuosina Pienen koulun lakkauttaminen merkitsee oppilaiden siirtymistä isompiin kouluihin. Näkökulmasta riippuen tässä nähdään etuja ja haittoja. Kiistattomia etuja ovat isompien koulujen paremmat opetukselliset ja toiminnalliset järjestelyt sekä opetuspalveluiden kokonaiskäyttömenojen aleneminen. Huonona puolena ovat ainakin useimpien koulumatkojen piteneminen, vaikka varsin merkittävä osa Seinäjoen pienimpien koulujen oppilaista asuu sen verran etäällä nykyisistäkin kouluistaan, että heille on järjestetty koulukuljetus. Jos oppilaat ovat jo koulukuljetusten piirissä, kuljetusmatkan pidentyminen ei kuitenkaan lisää kustannuksia samassa suhteessa, mitä matka pitenee. Hyvin toimiva pieni koulu nähdään usein myös isoa turvallisempana ja sosiaalisesti parempana. Näin yhteiskunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten vertailu on varsin vaikeaa. Tällä hetkellä kaupungin palveluissa joudutaan kuitenkin painottamaan vuosittaisten käyttömenojen merkitystä, jollei kyetä konkreettisesti ja aivan yksiselitteisesti osoittamaan, että lyhyellä aikavälillä kalliimpi ratkaisu tuo merkittäviä säästöjä myöhemmin. Vaikka kaupungin taloudella on kouluverkon suunnittelussa tällä hetkellä tavanomaista vielä huomattavasti suurempi merkitys, isommilla kouluyksiköillä on muitakin etuja. Opetuspalveluiden näkökulmasta oppilaiden laadukkaan opetuksen ja mahdollisesti tarvittavan tuen saaminen nähdään koulun kokoa ja kodin läheisyyttä tärkeämpänä. Isompiin kouluihin saadaan yleensä järjestettyä paremmat erikoisopetustilat sekä paremmat opetusvälineet ja oheislaitteet. Erityisopetus- ja muita tukipalveluita on paremmin tarjolla ja esim.

4 opetuksellisesti sopivia ryhmäjakoja tai vapaaehtoisen kielen ryhmiä saadaan helpommin muodostettua. Ensimmäisenä tarkasteluun otetaan kaupungin pienin koulu, Haapaluoman koulu, jonka oppilasmäärä on jäämässä jatkossakin kaikkein pienimmäksi. Haapaluoman koulun oppilaat voidaan parhaiten sijoittaa Toivolanrannan kouluun. Koska koulun lakkauttamisesta huolimatta yhteen Haapaluoman koulun kolmesta rakennuksesta on jäämässä päivähoitoa, tutkitaan myös mahdollisuuksia ns. varhaiskasvatuskeskuksen perustamiseksi koulun tiloihin. Varhaiskasvatuskeskuksessa olisi päivähoidon lisäksi yhdysluokkaopetuksena esiopetusta ja 1. ja 2. luokkien opetusta. Luokka voisi toimia Toivolanrannan koulun luokkana, jolloin oppilaat siirtyisivät vasta 3. luokalle varsinaisesti Toivolanrannan koulurakennukseen. Tällaisella ratkaisulla saataisiin selkeitä synergiaetuja sekä päivähoidon että alkuopetuksen kannalta. Samalla voitaisiin luopua vuosiluokan haasteellisesta yhdysluokasta. Mikäli henkilöstöjärjestelyt, koulukuljetukset ja oppilaiden ruokailu saadaan onnistumaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tämä vaihtoehto on todella selvittämisen arvoinen. Muiden pienten koulujen osalta tarkempia selvityksiä ryhdytään tekemään ensi syksystä alkaen. Tarkasteltavina ovat Haapaluoman ja Toivolanrannan koulujen jälkeen seuraavat kouluparit: Honkakylän ja Alaviitalan koulut Isokylän ja Kirja-Matin koulut Kihniän ja Toivolanrannan koulut Kitinojan ja Halkosaaren koulut Kouran ja Keski-Nurmon koulut Ne koulut, joiden alueilla on odotettavissa lähiaikoina mahdollisesti merkittävää uudisrakentamista ja sen johdosta oppilasmäärien huomattavaa kasvua, otetaan tarkasteluun muiden jälkeen. Tällaisia ovat Honkakylän, Kitinojan ja Kouran koulut. Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu alkaneelle valtuustokaudelle, joten tämän valtuustokauden aikana näidenkin osalta ratkaisut on kuitenkin saatava tehdyiksi. Valmistelija: toimialajohtaja Heikki Vierula Toimialajohtajan ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää - merkitä tiedoksi peruskoulujen oppilaskehityksen ja oppilasennusteet, - käynnistää tarvittavat toimenpiteet Haapaluoman koulun lakkauttamiseksi alkaen ja - että Alakylän kouluun kuuluvista Kultavuoren palvelutalon luokkatiloista luovutaan lukuvuoden päättyessä ja alueen oppilaat ohjataan Alakylän ja Joupin kouluihin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. heikki.vierula@seinajoki.fi _ Varhjakou , 41 Haapaluoman koulualueen asukkaita kutsuttiin sekä Jp-kunnallissanomissa julkaistulla virallisella ilmoituksella että koulun toimesta informaatioja keskustelutilaisuuteen koulun toiminnan tulevista järjestelyistä. Kaupunkia

5 tilaisuudessa edustivat varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Mervi Mäenpää, toimialajohtaja Heikki Vierula, perusopetusjohtaja Jari Jaskari ja erityisopetuksen rehtori Ville Järvi. Paikalla oli nykyisten ja alueella asuvien tulevien koululaisten vanhempien lisäksi jonkin verran muuallakin Peräseinäjoen alueella asuvia. Tilaisuuden alussa todettiin, että Haapaluoman koulussa on tulevina vuosina ennusteiden mukaan oppilaita n. 20. Oppilasmäärän merkittävää kasvua ei ole näkyvissä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Haapaluoman kouluun ei muodostu jatkossakaan kolmea opetusryhmää, koska tämä edellyttäisi keskimäärin vähintään 7 oppilasta ikäluokkaa kohden. Tässä tilanteessa on edessä koulun lakkauttaminen, joka on suunniteltu toteutettavaksi Tällöin koulun oppilaat siirtyvät Toivolanrannan koulun oppilaiksi siten, että luokkien oppilaat siirtyvät fyysisesti Toivolanrannan kouluun ja luokan oppilaat jatkavat yhdessä esioppilaiden kanssa Toivolanrannan koulun opetusryhmänä Haapaluoman koulussa niin kauan, kuin mielekäs opetusryhmä esi- ja alkuopetuksen oppilaista muodostuu. Esi- ja alkuopetuksen ryhmän lisäksi Haapaluoman koulurakennuksessa jatkaa myös ryhmäperhepäiväkoti. Toiminta jatkuu täten ns. varhaiskasvatuskeskuksena, jolloin päivähoito, esiopetus ja alkuopetus voidaan järjestää mahdollisimman lähellä lasten koteja. Ko. mallilla voidaan tehostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön yhteiskäyttöä. Malli mahdollistaa todennäköisesti myös koululaisten iltapäivätoiminnan sitä tarvitseville. 3. luokalle, jolloin opetusjärjestelyt jossain määrin muuttuvat ja oppilaat ovat jo isompia, siirrytään Toivolanrannan kouluun. Esitetyllä järjestelyllä saavutetaan vuositasolla vähintään :n säästöt. Suurimmat säästöt syntyvät opettajakustannusten vähenemisestä n. 60 %:lla, ruokahuolto- ja siivouskulujen pienenemisestä sekä tilakustannusten alenemisesta, kun yksi koulun kolmesta rakennuksesta voidaan ottaa kokonaan pois käytöstä. Lisäksi pienempiä säästöjä syntyy mm. tarvittavan välineistön, laitteiden ja kalusteiden pienemmästä määrästä sekä kiertävän opetushenkilöstön matkakorvauksista.. Kuljetuskustannuksiin saattaa tulla n :n lisäys, jos aivan kaikkia kuljetuksia ei saada hoidettua jo olemassa olevia reittejä hyödyntäen. Tilaisuudessa mukana olleet alueen asukkaat ymmärsivät koulun tilanteen varsin hyvin ja pitivät varhaiskasvatuskeskuksen perustamista oman koulun säilymisen jälkeen parhaana vaihtoehtona. Koulun liikuntasalirakennuksen pitäminen käytössä nähtiin tärkeänä koulun lisäksi myös kansalaisopiston toiminnan kannalta. Jos salin käyttö jatkuu riittävän aktiivisena, ko. rakennus aiotaan pitää jatkossakin käytössä kuitenkin siten, että käyttökustannukset pidetään eri toimin mahdollisimman alhaisina. Tilaisuudessa kävi ilmi, että kouluasioita enemmän alueen asukkaat olivat huolissaan yleensä Peräseinäjoen alueen palveluiden säilymisestä ja kehittymisestä. Toimialajohtaja oli myös Peräseinäjoen asukaslautakunnan kokouksessa selvittämässä Haapaluoman koulun oppilaskehitystä, suunnitelmia koulun lakkauttamiseksi ja alueen oppilaiden koulunkäynnin järjestämiseksi sekä ns. varhaiskasvatuskeskuksen toiminnan käynnistämiseksi. Asukaslautakunta on yksimielisesti hyväksynyt , 8 asiasta seuraavan lausunnon: Seinäjoen kaupunginvaltuusto on vuoden 2012 talousarvion yhteydessä linjannut kouluverkon kehittämistä siten, että 2-opetusryhmäisistä kouluista luovutaan vuodesta 2014 alkaen. Haapaluoman koulu, jonka oppilasmäärä on tulevaisuudessa jäämässä kaikkein pienimmäksi, on tulossa ensimmäisenä

6 tämän päätöksen mukaiseen tarkasteluun. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan päättänyt, että kaupunki käynnistää tarvittavat toimenpiteet Haapaluoman koulun lakkauttamiseksi alkaen. Lautakunnan valmistelussa on tuotu esiin mahdollisuus, että koulun lakkauttamisen jälkeen Haapaluoman koulun voisi toimia uudenlaisena varhaiskasvatuskeskuksena. Tämä ratkaisu mahdollistaisi 1. ja 2. luokkien opetuksen jatkumisen entisissä koulun tiloissa. Haapaluoman koulun entisissä tiloissa olisi edelleen myös esiopetusta ja päivähoitoa. Peräseinäjoen asukaslautakunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että kaupungin sivistystoimi on aktiivisesti ja innovatiivisesti hakenut uusia ratkaisuja Haapaluoman kylän ja sen asukkaiden palveluiden turvaamiseen. Vaikka tehty linjaus merkitseekin koulun lakkauttamista itsenäisenä kouluna, mahdollistaa varhaiskasvatuskeskuksena toimiminen pienimpien lasten päivähoidon, esikoulun ja alkuopetuksen toteuttamisen turvallisesti omalla kylällä. Asukaslautakunta esittää, että Haapaluoman koulun lakkauttamisen yhteydessä tehtäisiin sitova linjaus varhaiskasvatuskeskuksen toiminnan aloittamisesta koulun entisissä tiloissa. Asukaslautakunta kantaa huolta koulukuljetusten järjestämisestä ja toivoo, että kuljetukset järjestetään niin, ettei oppilaiden koulupäivät kohtuuttomasti pitene. Asukaslautakunta tulee mahdollisuuksien mukaan tukemaan (asukaslautakunnan avustukset, kaupungin aluekehitysrahoitus) Haapaluoman koulun tilojen käyttämistä kylän yhteisissä tapahtumissa ja toiminnoissa. Valmistelija toimialajohtaja Heikki Vierula Toimialajohtajan ehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Haapaluoman koulu lakkautetaan ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta alkaen. Lisäksi varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että nykyisen Haapaluoman koulun oppilasalueen esi- ja alkuopetuksen (1. ja 2. luokan) oppilaiden opetus järjestetään toistaiseksi edelleen Haapaluoman koulurakennuksessa. Myös liikuntasali-rakennus pidetään käytössä toistaiseksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. _ Kh , 267 Valmistelija: toimialajohtaja Heikki Vierula Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Haapaluoman koulu lakkautetaan ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta alkaen.

7 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. heikki.vierula(at)seinajoki.fi Valt , 105 Kaupunginhallituksen ehdotus: Valtuusto päättää että Haapaluoman koulu lakkautetaan ja alueen oppilaiden opetus järjestetään Toivolanrannan koulun toimesta alkaen. Päätös: heikki.vierula(at)seinajoki.fi