67 PUHEEKSIOTTAMISEN OHJELMA

Samankaltaiset tiedostot
63 ENSIMMÄINEN KEHITTÄJÄASIAKASVALMENNUS

2 RANUAN KUNNAN PÄIHDEPALVELUPOLKUMALLINNUS

LÄNSI-LAPIN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Työryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

1 VIRTUREPUSTA EVÄITÄ ARJESSA AUTTAMISEEN

91 VEKE 1 JA 2, VERTAISRYHMÄ KUVAPUHELIMELLA

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic ,

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

ROVANIEMEN ALUETYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2013

6 PUUHAPÄIVÄ PÄIVÄTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta

45 YLITORNION PÄIVÄKESKUKSEN RYHMÄTOIMINNOT

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa Nina Peronius, projektipäällikkö

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

Asiakastyytyväisyyskysely

Hyvän elämän toimintamalli kunta- ja maakuntaalan

HAKUSESSA-PÄIVÄT 3/

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

9 AAMUTUPA TOIMINNAN JATKAMINEN JA SISÄLTÖJEN KE HITTÄMINEN

Työpaikan päihdeasioiden yhteyshenkilöiden nimet ja tavoitettavuustiedot tulee olla näkyvissä työpaikoilla.

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ -Kastehanke Lapissa ja Kainuussa Hanketoteutumatilanne

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Kastehanke Lapissa ja Kainuussa

Taustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi

Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Yhdessä hyvä OTE- Etelä-Karjala

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTAMALLI SAARIKASSA

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Järjestötapaaminen -toimintamalli

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Toive esimieskoulutuksesta ja helposta tiedon saannista

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Muistio.

Vuosi PKS LAPE Vuosikalenteri 2018

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Alkoholi ja työelämä tänään väliaikatietoja Alkoholi ja työterveys hankkeesta

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Kehittäjäasiakastoiminta

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

EhKäPä- verkoston tapaaminen

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/ KULTTUURITYÖRYHMÄ

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

yhteistyötoimikunta kunnanhallitus HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Transkriptio:

67 PUHEEKSIOTTAMISEN OHJELMA Pilotin nimi: Puheeksiottamisen ohjelma Alue: Rovaniemi Aloituspvm: 3.6.2014 Lopetuspvm: 17.4.2015 Liittyy seuraavaan Hakusessa -hankkeen tavoitteeseen: Päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin lisääminen sekä osallisuuden edistäminen Omaehtoisen hyvinvoinnin lisääminen (X) Työntekijöiden päihdeosaamisen parantaminen sekä päihdepalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen Kehittäjätyöntekijä: Katja Paasivirta 17.9.2014 asti Nina Peronius 17.9.2014 alkaen Kuvaus työntekijän roolista pilotissa: yhteinen suunnittelu, kirjaus, kokemusasiantuntijoiden ohjaus ja tuki yhdessä Helena Rännälin kanssa Muut toimijat Nimi Yhteystieto sosiaali () terveys () muu () Helena Rännäli, kehittäjätyöntekijä Johanna Aho, työhyvinvointipäällikkö HH-hanke/ Poske Rovaniemen kaupunki, henkilöstöyksikkö Minna Häkkinen, työterveyshoitaja Viveka Kauranen, työterveyspsykologi Rovaniemen työterveysliikelaitos Rovaniemen työterveysliikelaitos Nina Korpela, kokemusasiantuntija Mika Muukkonen, kokemusasiantuntija Pilotoinnin lyhyt kuvaus: Rovaniemen kaupungin henkilöstöyksikkö ja Rovaniemen työterveyshoito halusivat kokemusasiantuntijoita mukaan kertomaan oman tarinansa esimiehille ja työntekijöille. Kokemusasiantuntijat osallistuivat esimiesten koulutusiltapäiviin sekä työterveyshuollon sisäisiin koulutuksiin. Työterveyshuollon tueksi on saatu kaksi opiskelijaa tekemään kehittämistehtäväänsä. Rovaniemen esimieskoulutuksia on toteutettu kaksi eri kertaa ja lähiesimiehiltä saatu palaute on ollut positiivista. Työterveyshuollon koulutukset toteutettiin tammikuussa 2015 ja niistä on kerätty palautetta webropolin kyselyn avulla. Mihin alueen laajempiin tavoitteisiin toiminta liittyy

Kehittäjäasiakkaiden rooli ja kuvaus heidän osallisuudestaan: Kehittäjäasiakkaat ovat mukana alusta alkaen toiminnan suunnittelussa. Omaa kokemustaan hyödyntäen he ovat mukana vastaanotolla yhdessä työterveyshuollon toimijoiden kanssa. Pilotoinnin tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda malli, jossa kehittäjäasiakkaat ovat suunnitelmallisesti mukana Rovaniemen henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon päihdeohjelman toteuttamisessa. Kaupungin tavoitteena on edistää päihdeasioiden puheeksiottoa entistä aikaisemmin, tarjota kokemusasiantuntijan vertaistukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä päihteiden ongelmakäytön aiheuttamia haittoja työelämässä. Arviointi Kahta esimieskoulutusta ja työterveyshuollon sisäistä koulutusta arvioidaan joulukuun tapaamisessa. Toteutettavat toiminnot Aikataulusuunnitelma: Toteutuma: Alustava yhteistyön aloitus kokous työterveyshuollossa Kaupungin päihdeohjelman kommentointi tilaisuus Työntekijöille tarjottiin mahdollisuus keskustella kokemusasiantuntijan kanssa kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 18.6.2014 Ei tiedossa onko toteutunut Suunnittelupalaveri Rovakadulla Esimieskoulutukset Arviointi- ja suunnittelupalaveri Rovakadulla Työterveyshoidon koulutukset Opiskelijoiden kanssa tapaaminen Opiskelijoiden kanssa tapaaminen Arviointi- ja suunnittelupalaveri Arviointipalaveri 18.9.2014 30.10. ja 20.11.2014 + 1 muu 12.12.2014, kello 13-15 14. ja 28.1.2015 klo 13-15.30 15.1.2015 kello 17-18 28.1.2015 kello 16-17 20.2.2015 kello 12-14 27.4.2015 kello 13 15 7 osallistujaa hyvin toteutuneet 9 osallistujaa 3 osallistujaa 3 osallistujaa 4 osallistujaa Pilotoinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus: Rovaniemen kokemusasiantuntijavalmennusryhmän kokemuksista on lähtenyt idea kouluttaa työyhteisöjen esimiehiä työyhteisön päihteidenkäytön varhaisemmasta tunnistamisesta. Päihdepalveluketjun kehittämistä pohtivassa seminaarissa 3.4.2014 keskustelimme Minna Häkkisen

kanssa kokemusasiantuntijoiden halukkuudesta toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Rovaniemen kaupungin päihdeohjelmaa ollaan uusimassa. Syksyllä 2014 koulutetaan esimiehiä uudesta ohjelmasta ja siihen yhteyteen voidaan liittää kokemusasiantuntijan rooli. Pilottia suunnitellaan yhdessä alustavasti 3.6.2014. Alustava yhteistyöneuvottelu työterveyshuollossa 3.6.2014, tapaamisessa mukana HH-hankkeen suunnittelija, kaksi kokemusasiantuntijaa, työterveyshoitaja Minna Häkkinen ja kaupungin työhyvinvointipäällikkö Johanna Aho. Tapaamisen aluksi kokemusasiantuntijat kertoivat oman tarinansa ja oman kokemuksensa yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa sekä ajatuksensa miten toimintaa voitaisiin kehittää. Sovittiin, että kokeillaan 25.6 olevassa työntekijän kuulemistilanteessa vertaistuen tarjoamista, eli työhyvinvointipäällikkö antaa kuultavalle kokemusasiantuntijan puhelinvuoron ja tarjoaa mahdollisuutta keskustella vertaisen kanssa. Keskustelussa esille nousi haasteita: työkaverit suojelee, lähiesimiehenä paska jätkä jos ottaa puheeksi, mitä pitäisi työterveystarkastuksessa tehdä? 18.9.2014 pidettävässä tapaamisessa sovitaan käytännön toimista miten kokemusasiantuntijat voisivat olla mukana työterveyshuollon tukena. Paikalla Rovakadulla ovat Nina Korpela, Mika Muukkonen, Viveka Kauranen (työterveyspsykologi), Marika Veijanen (työsuojeluvaltuutettu) ja Johanna Aho (työhyvinvointipäällikkö), Minna Häkkinen (työterveyshoitaja) sekä Nina Peronius. Johanna Aho kertoo, että hänelle pitäisi tulla esimieheltä tiedoksi kaikki päihdeasioista johtuvat työstä poistamiset ja huomautukset (huoli puheeksi ilmoitus). Työterveyshuollon kautta ei tietoa esimiehelle tule. Ainakin kerran Johanna on antanut kokemusasiantuntija yhteystiedon työntekijälle. Nyt alkamassa esimiespassikoulutus, jonka puitteissa Johanna puhuu päihdeohjelmasta. Johanna ottaisi tilaisuuksiin mielellään kokemusasiantuntijan matkaan. Kaksi kertaa on jo sovittu syksylle ja koulutus on esimiehille pakollinen. Miten puuttuminen saataisiin käännettyä välittämiseksi ja tukemiseksi ja tarjottaisiin apua eikä sanktioita. Mika kertoi muiden maiden käytännöistä työpaikkojen hoitoonohjauksesta. Johanna toivoo kokemusasiantuntijalta kuvausta siitä, miten he olisivat toivoneet ongelmiinsa puututtavan. Mikan mukaan työpaikka on viimeinen paikka, jossa päihdeongelma tulee ilmi. Päihdeongelmainen osaa myös kääntää ongelmansa muiden syyksi eikä paljasta alkoholinkäyttömääräänsä. Viveka esittää mallin koulutukseen, jossa ensin tuotaisiin ohjelma tietoon ja sen jälkeen kokemusasiantuntija kertoisi oman tarinansa jonka jälkeen olisi yhteinen keskustelu ja ehkä vielä puheeksiottoharjoittelua. Nina Korpela toi esille sen, että kokemusasiantuntijan roolina voisi olla myös tukena työntekijälle esim. kuulemistilanteissa. Usein avustajana on työsuojeluvaltuutettu. Hänenkin on hyvä tietää kokemusasiantuntijan käytöstä työntekijöiden kanssa. Johanna kertoi, että päihdepuuttumisen mallia on tiukennettu, mikäli työpaikalla ei ole työkunnossa. Jos hoitoonkin ohjautuu, tulee väistämättä aina huomautus tms. sanktio kaikissa tapauksissa. 1) Ensimmäinen kokeiltava asia on siis kokemusasiantuntijan mukanaolo henkilökunnan koulutuksissa. Nina ja Mika ovat kiinnostuneita asiasta. Koulutuspäivät ovat 30.10.2014 sekä 20.11.2014 iltapäivät 13 16. Päihdeasioiden osuus olisi 14.00 16.00. Mikäli kokemukset ovat hyvät, voisi yhteistyötä tältä osin jatkaa. - Johanna laittaa Mikalle ja Ninalle sähköpostilla ohjelman, jossa tieto paikasta

- Tarvittaessa tapaavat uudelleen. - Arvointia keskenään ja kuulijoista voidaan tässä suunnitteluryhmässä arvioida myös. - Jos onnistunut malli, voidaan jatkaa keväällä uusien esimiesryhmien kanssa 2) Toinen kokeiltava asia voisi olla se, miten kokemusasiantuntijan tukea voisi tarjota suoraan työntekijöille, mikäli heille tulee mieleen puhua asiasta tai kertoa jollekin. - miten esimiehellä olisi helpointa antaa em. tieto työntekijälle (pieni esite, joka on helppo antaa työntekijälle, Rovaniemi-lehti, Lanssi-tiedotuskanava ym.) - mietittävä kokemusasiantuntijoiden työn määrä ja tavoitettavuusajat jne. - soitonsiirtosysteemi? Kuka siitä vastaa. - Kokeilujakso mihin asti? - Jatketaan suunnittelua seuraavassa palaverissa 3) Kolmas kehitettävä asia voisi olla työterveyshuollolle koulutusta eli, että kokemusasiantuntijat ja työterveyshoitajat kävisivät läpi päihteistä puhumisen toimintamalleja, jotta asian puheeksiotto olisi tehokkaampaa ja helpompaa kuin nykyisin audit c ja audit kyselyllä. - Johanna haluaisi olla myös paikalla - Vakiona työterveyspuolella koulutuksiin on parittomat keskiviikkoiltapäivät jossa 13/14 15.30 - Tarvitaan omaa pohdintaa siitä, miksi alkoholista puhuminen on oikeasti niin vaikeaa - Miten aikaisemmassa vaiheessa päästäisiin puhumaan alkoholista työntekijän kanssa? - Voidaan harjoitella niitä kohtia, jossa toinen selkeästi väistää. - Annettu A-klinikkasäätiön esite Puheeksiottokurssista. - voisi ajatella kahta eri kertaa, josta toinen on tarinoiden kertomista ja kuulemista ja toinen painottuu puheeksioton harjoituksiin. - Minna sopii Helin kanssa ja ilmoittaa Johannalle joka ottaa yhteyttä Mikaan ja Ninaan ja sopii aikataulusta. 4) Vielä voitaisiin testata sitä, että jos alkoholiasiat nousevat esille esim. työterveyshoitajan tai -psykologin vastaanotolla, mutta asiakas ei vielä ole valmis A-klinikalle tai hoitoon. Voisiko seuraavaan palaveriin kutsua kokemusasiantuntijan mukaan kertomaan omaa tarinaansa ja tukemaan asiakasta. Annetaan tässä vaiheessa tälle porukalle Mikan ja Ninan yhteystiedot, joten heille voi tarvittaessa soittaa ja konsultoida, mikäli tulee tarvetta. Nina Peronius toi esille korvausasiat. Tämän suunnitelman osalta sovitut tapaamiset ovat osa kehittämistyötä ja niistä saa kehittäjäasiakas Posken kautta korvauksen. Jatkossa, jos kokemusasiantuntijan käyttö vakiintuu, tulisi kaupungin miettiä kustannusten korvausta tms. mallia kokemusasiantuntijoille

Seuraava palaveri 12.12.2014 kello 13.00 15.00 Poskessa, 3.10.2014 varmistui, että kaksi valmista päihdesairaanhoitajaa, Tani Savolainen ja Eveliina Kantola (at) edu.lapinamk.fi voisivat tehdä työyhteisökehittämistehtävänsä tästä teemasta. Työterveyshuollosta (Minna Häkkinen) on tullut myönteinen vastaus asiaan sekä ideoita koulutuksen sisällöistä. Myös päivät ovat varmistuneet, eli ne ovat 14. ja 28.1.2015 kello 13 15.30. 12.12.2015 Arviointi ja suunnittelupalaveri Rovakadulla. Paikalla Helena Rännäli, Nina Peronius ja opiskelija Maria Juntunen Poskesta. Tani Savolainen, Minna Häkkinen, Johanna Aho, Ville Urponen, Nina Korpela, Mika Muukkonen. Muistio laitetaan myös Heli Leinolle, Viveka Kauraselle sekä Eveliina Kantolalle. Johanna Aho on toteuttanut esimiespassikoulutusta, jonka työhyvinvointiosuuteen kokeiltiin liitettäväksi kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot. Koulutukset, joihin kokemusasiantuntijan osallistuivat, toteutuivat 30.10 ja 20.11. suunnitellusti. Palautteet esimiehiltä tulevat 15.1.2015, jotka Johanna toimittaa Ninalle ja Mikalle Helenan kautta. Suullista ja suoraa positiivista palautetta on tullut. Johanna on mm. saanut koulutusten jälkeen yhteydenottoja muutamilta esimiehiltä aiheesta. Lisäksi pidettiin marraskuussa eri tilaisuus työhyvinvointivalmentajaporukalle, joiden viiden kerran koulutussarjan viimeisellä kerralla mukana olivat kokemusasiantuntijat. Mukana oli osallistujia päivähoito- ja sotepuolelta ja lähes kaikki olivat työsuojeluasiamiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Johannan mukaan malli on niin toimiva, että haluaisi jatkaa yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa vuoden 2015 puolella eri esimiesryhmille esim. rehtorit, päivähoito, sote jne. Nina Korpela totesi, että eka kerta oli todella raskas. Nina koki tilanteen itselleen tärkeäksi vaikka yleisössä oli tuttujakin. Yleisön reaktio oli myötätuntoinen ja rohkaiseva ja esiintyminen on ollut tärkeä myös oman toipumisen kannalta. Nina jatkaa toimintaa mielellään, esimerkiksi kerran kuussa olisi hyvä tahti. Ninan mukaan se, että paikalla oli mies ja nainen oli hyvä asia. Vaikka tavallaan tarina oli sama, oli se kuitenkin ihan eri ja esille tulevat erilaiset näkökulmat. Kokemusasiantuntijan puheenvuoron tilaisuuksissa aloittanut Mika kertoi, että hyvää oli, että hän oman tarinansa ohella kertoi siitä, miksi pitää puuttua ja Ninan tarina täydentää hyvin ja syventää tulokulmaa. Mika kokee, että samalla kun kertoo tarinaansa toisille, kertoo sen samaan aikaan ääneen myös itselleen. Jos tarina kannustaa jotakuta puuttumaan läheisensä tai työtoverin juomiseen, on asia edennyt. Päihderiippuvainen valehtelee kaikin tavoin ja haasteena on se, miten voidaan puuttua asiaan, jonka asianomainen kieltää. Helena Rännäli on tavannut Ninaa ja Mikaa ennen tilaisuuksia ja Ninaa vielä jälkipuinnin merkeissä hieman työnohjauksellisessakin mielessä. Helena hyödyntää palautetta myös kotihoidon koulutuksen suunnitteluun. Johanna Aho toivoi tietoa kotihoidon koulutusprosessista, jotta ei päällekkäistä koulutusta toteuteta. Ville Korhonen kertoi, että pelkkää hyvää on kuulunut kokemusasiantuntijoiden vierailusta esimieskoulutuksissa ja hyvä lisä esimieskoulutukseen tuoden uusia työkaluja ja rohkaisua vaikeiden asioiden puheeksiottoon heti huolen ilmetessä. Tavoitteena on

saada mystifiointi pois alkoholista puhuttaessa. Tulevaisuuden haasteena on huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäytön puheeksioton suhteen. Helena kertoi saaneensa tietoja, että A-klinikalle on nyttemmin tullut hoitoon ohjattuja aiempaa varhaisemmassa vaiheessa! Minna kertoi suunnitelmista työterveyshuollon koulutuksen suhteen ja aiempaa suunnitelmaa on tarkennettu. Tarkoitus on pitää aiheesta koulutusiltapäivät 14.1. ja 28.1.2015, klo13 15.30. Puheeksiottoa käsiteltäisiin työnantajan ja organisaation näkökulmasta mutta myös työterveyshuollon silmin. Myös hoitoonohjausprosessi tulisi käydä läpi tai vielä tarkentaa edelleen hoitoonohjausmallia erillisellä prosessilla. Minna ja opiskelunsa puitteissa työyhteisönkehittämistehtäväänsä suorittava Tani (toinen opiskelija on Eveliina Kantola) ovat suunnitelleet koulutusiltapäiviä ja tehneet raakileversion ohjelmasta, jota tarkennettiin hieman aikataulujen osalta tilaisuudessa. Ensimmäisellä kerralla kuultaisiin kokemusasiantuntijoiden tarinat ja toisella kertaa kokemusasiantuntijat voisivat olla mukana kommentoimassa käytössä olevia puheeksioton ja puuttumisen menetelmiä. Työterveyshoitajat haluaisivat myös harjoitella puheeksiottotilannetta, jolloin ehkä löytyisi uusia tapoja ottaa puheeksi. Johannan roolina olisi tilaisuudessa kertoa kaupungin muuttunutta päihdeohjelmaa ja erityisesti niitä osioita, jotka ovat muuttuneet ja vaikuttavat työterveyshuoltoon. Muita ideoita: Minna kertoi, että toiveena on, että psykologin tai työterveyshoitajan vastaanotolle voisi pyytää kokemusasiantuntijan asiakkaan tueksi (vertaistuki). Johanna toivoo, että kun keväällä on esimiehet koulutettu, voitaisiin heille tarjota tukea vertaistoimijoiden kautta tai tarjota vertaistoimijaa työntekijän tueksi ihan pikaisella aikataululla. Helena ja Johanna ja mahdollisesti Ville voisivat käydä läpi toteutettua kokemusasiantuntijavalmennusta, jotta toimijat tietävät, minkä asiantuntija kokemusasiantuntija oikeasti on. Helena kertoo, että on sopinut Riitta Liinamaan kanssa, että hän jatkaa kokemusasiantuntijoiden välittämistä myös tulevaisuudessa. Johanna Ahon mukaan kustannukset korvaa jatkossa Rovaniemen kaupunki, jos kokemusasiantuntijoiden käyttö kirjataan työterveyshuollon suunnitelmaan (asiantuntijapalvelujen hankinta) ja työterveyshuolto ostaa kokemusasiantuntijan palvelun A-klinikalta. Haasteena on kuitenkin A-klinikan ja kokemusasiantuntijan välisen rahaliikenteen hoito. Toukokuun loppuun voi hanke korvata toimintakerrasta sen 30 euroa + kulut, mutta syksyyn mennessä tulisi löytyä korvausten maksamisen suhteen selkeä toimintamalli, joka mahdollistaa toiminnan jatkamisen. Onnistuuko se A-klinikan kautta vai tarvitaanko esimerkiksi järjestöä tukemaan rahaliikenteen sujuvuutta? Jos kokemusasiantuntija tulee asiakkaan tueksi työntekijän vastaanotolle, tarvitsee kokemusasiantuntija lisäksi valmennusta tilaisuuteen sekä tilanteen purkua jälkeenpäin (työnohjaus). Nämäkin tarvitsevat selkeän toimintamallin, jotta jatkuvuus turvataan. Vertaisena toimiminen kahdestaan asiakkaan kanssa on taas eri asia ja sen osalta tukimallikin ja tuen tarve on erilainen. Käynnistetään erillinen pilotti kokemusasiantuntijan roolin selvittämiseksi em. tilanteissa. Helena Rännäli laatii suunnitelman yhteistyössä kaupungin, työterveyshuollon ja kokemusasiantuntijoiden kanssa ja esittelee sen seuraavassa kokouksessa.

Seuraavan kerran tavataan 20.2.2015 kello 12-14 Posken tiloissa, Rovakatu 3 lt. 3.Silloin kuullaan palautetta jo toteutettavaksi suunnitelluista toiminnoista ja hyväksytään uusi pilotti. 15.1.2015 kello 17.00 18.00. Palaveri Tani ja Eveliina sekä Nina. Käydään läpi edellisenä päivänä toteutunutta ensimmäistä koulutuskertaa sekä suunniteltiin seuraavaa kertaa, joka on ilmoitettu puolta tuntia lyhyemmäksi kuin ennakolta tiedettiin ja tarvitsee siksi säätämistä. Laitettu pilotti työterveyden kanssa Innokylään ja juklaistu nimellä Kokemusasiantuntija mukana kehittämässä työterveyshuollon puheeksiottoa. Opiskelijat hakeneet tutkimuslupaa ja suunniteltu alustavasti webropol kyselyä työterveyshoitajille, jonka tavoitteena olisi tiedustella heidän tuntemuksiaan kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä. Käyty läpi webropolin mahdollisuuksia kyselyn suhteen. 28.1.2015 kello 16 17. Palaveri Tani, Eveliina sekä Nina. Käytiin läpi aiemmin samana päivää toteutunutta toista koulutuskertaa sekä suunniteltiin toteutettavaa Webropol -kyselyä työterveyshoitajille. Lopullinen päivän rakenne oli kokemusasiantuntijoiden tarinoiden kertominen á 25 minuuttia. Sen jälkeen työterveyshoitajat testasivat puheeksiottofraaseja pareittain, jonka jälkeen oli noin 20 minuuttia kommentointeihin ja palautteisiin. Fraasit saa ensin kokemusasiantuntijoiden kommentoitavaksi ja sen jälkeen ne menevät uudelleen työntekijöille webropolilla kysyttäväksi ja samalla kysytään kommentteja kokemusasiantuntijoiden osuudesta koulutuksessa. Nina tekee alustavan luonnoksen kyselyyn keskustelujen pohjalta ja opiskelijat kommentoivat ja sitten kysely laitetaan eteenpäin. 20.2.2015 kello 12.00 12.40 Etänä Nina Peronius ja Rovaniemellä Tani Savolainen, Eveliina Kantola ja Minna Häkkinen työterveydestä. Kyselyluonnosta on tarkennettu ja kyselylinkki on toimitettu Tanille 10.2.2015. Tällä hetkellä vastauksia 14, joista 2 testausvastauksia. Kyselyä kurkistettu vastaamatta 16 kertaa. Minna kehoittaa vielä kerran työyhteisöä vastaamiseen maanantaina ja aikaa annetaan keskiviikkoon 25.2. kello 15.00 asti. Minnan mukaan toteutettu 2 iltapäiväinen koulutus päihdeteemalla liittyi tipattomaan tammikuuhun ja sisälsi tiedotusta kokemusasiantuntijuudesta sekä riskikäyttäytymisen tunnistusta. Lisäksi ensimmäisellä kerralla olivat A-klinikan ja Johanna Ahon osiot. Toisella kertaa kuultiin kokemusasiantuntijoiden tarinat ja kokeiltiin erilaisia kysymyksiä päihteistä puhumisen aloittamiseksi. Palaute on ollut positiivista. Toiveita on myös esitetty kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä työterveyshuollossa tulevaisuudessa. Nyt asiaa testataan A-klinikalla ja jos se onnistuu, haluaisi työterveyshuolto ottaa vertaistukea myös käyttöön. Minna toivoi palautetta myös kokemusasiantuntijoilta ja Nina kysyy Helenalta, mitä he ajattelivat tilaisuudesta. Sovittiin, että Nina sulkee Webropol-vastauslinkin 25.2.2015 kello 15.00 mennessä ja toimittaa tiedot perusajoista opiskelijoille. Tuloksia kuullaan seuraavassa tapaamisessa 17.4.2015 kello 13.00 15.00. Helena Rännäli pyydetään mukaan kertomaan saatuja kokemuksia A-klinikan pilotista, jossa kokemusasiantuntijoita käytetään vertaistukena.

Arvioinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus: Juurtuminen Levittäminen Muut kommentit, huomiot jne.: