LIIKKUJATYYPPI LIIKUNTAAN MOTIVOITUMISEN LÄHTÖKOHTANA

Samankaltaiset tiedostot
Liikkujatyypit liikuntaan motivoitumisen lähtökohtana. ONKS PAKKO, JOS EI HUVITA? Jaana Kari, LitT, lehtori

Jaana Kari

LIIKKUJATYYPIT LIIKKEELLE?

Juoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujatyypit

Juoksusankarit huomioivat erilaiset liikkujat

Aikuinen liikkujana. Verkkoluento 3/4 LitT Kati Kauravaara Suomen Liikuntafysio / Fyteko Oy

Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Imatran Kylpylä

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

NUORTEN ITSENSÄ MÄÄRITTELEMÄT LIIKKUJATYYPIT JA VÄLITUNTIAKTIIVISUUS. Marjo Salmenautio

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Unelma hyvästä urheilusta

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

Lasten urheilun tärkeät asiat

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

LIITU tutkimuksen kyselytulosten päänostoja

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Ideoita liikuntaneuvontaan

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Hyvinvointi ja liikkuminen

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa

Teksti: JAANA KARI. Liikunnallinen elämäntapa syntyy kokemuksellisesti oppien

Juoksusankarit Demoharjoitus II

TOIMINNALLINEN VANHEMPAINILTA

Teknologia liikunnallistamisen tukena

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Ohjelmasisällössä huomioidaan kohderyhmä esim. yrittäjät, työttömät, eri ammattiryhmät.

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

#visitkauppi. Työryhmä Risto Vainio, Pasi Kaarne, Laura Lehtinen 2019

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

Elintavat. TE4 abikurssi

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

VARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Miten liikuntainvestoinnin taloudelliset hyödyt voidaan kasvattaa viisinkertaiseksi

Askelmerkkejä laadukkaaseen aikuisliikuntaan urheiluseuroissa

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnille

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Aikuisliikunnan laatutekijät. Verkkoluento 2/4 LitT Kati Kauravaara Suomen Liikuntafysio / Fyteko Oy

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

TAIDEPAINOTTEINEN KERHO MUSIIKKIOPISTOLLA

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Transkriptio:

LIIKKUJATYYPPI LIIKUNTAAN MOTIVOITUMISEN LÄHTÖKOHTANA JAANA KARI LitT

Vain pöllöt liikkuvat? Ihmiset eivät tarvitse liikkumista perustarpeidensa tyydyttämiseen. Mitkä asiat motivoivat nykyihmisen liikkeelle? 15.4.2016 2

Liikuttaako terveys? Liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä on korostettu jo 1960- luvulta asti. Miksi ihmiset eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi, vaikka liikunnan hyödyt ovat kiistattomat? 15.4.2016 3

Löytyykö vastaus motivaatioteorioista? Liikuntamotivaatio on ollut keskeinen liikuntapsykologisen tutkimuksen kohde 2000-luvun alusta lähtien. Asiaa on tutkinut Suomessa mm. Jarmo Liukkonen (1998) kumppaneineen. Keskeisiä käsitteitä ovat mm. sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä minäsuuntautunut ja tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto. 15.4.2016 4

Selittääkö asiaa liikuntasuhde? Pasi Koski (2004) on luonut ja tuonut tutkimukselliseen ja liikunnan edistämiskeskusteluun liikuntasuhdekäsitteen. Käsite auttaa hahmottamaan liikunnan kulttuurisena ilmiönä, johon jokaisella yksilöllä on jonkinlainen suhde. Liikuntasuhde sisältää omakohtaisen liikkumisen lisäksi liikunnan tuottamisen, seuraamisen ja liikuntaan liittyvän kulutuksen osa-alueet. 15.4.2016 5

Suhde liikuntaan vaikuttaa opettajaksi kehittymiseen Lawson teoretisoi jo vuonna 1983, että tulevan liikunnanopettajan opettajuuteen vaikuttaa hänen omat liikuntakokemuksensa. Väitöstutkimukseni alkoi kysymyksestä, millaisia ovat luokanopettajaopiskelijoiden liikuntaan liittyvät kokemukset koulutuksen alussa. Aineistonani käytin 57 opiskelijan kirjoittamia 10-sivuisia liikuntaelämäkertoja. Ohjeenannossa hyödynsin Kosken (2004; 2013) liikuntasuhde -käsitettä. 15.4.2016 6

Liikuntaelämäkerroista löytyi liikkujatyyppejä Vahvimmin opiskelijat kuvasivat liikuntaelämäkerroissaan suhdettaan liikuntaan omakohtaisten liikuntakokemusten kautta, tämän vuoksi nimesin löytämäni tyypit liikkujatyypeiksi. Aineistolähtöisen analyysin perusteella löysin lopulta 7 teoreettisesti ja tekstien tasolla erillistä tyyppiä. Käytännössä ja elävässä elämässä tyypit eivät ole toisiaan täysin poissulkevia. 15.4.2016 7

Lähtisitkö mukaan, jos 15.4.2016 8

saisit kulkea rauhassa jonon hännillä omaan tahtiisi maisemia katsellen tai ystävän kanssa jutellen? saisit etukäteen tietää reitin pituuden ja tietäisit, että retkestä tulee rasittava? olisit suunnitellut jo pitkään, että osallistut tapahtumaan? sinua kannustettaisiin ja rohkaistaisiin mukaan? saisit laittaa sykemittarin ja seurata matkan kertymistä? saisit kulkea jonon edessä vauhtia määräten tai reittiä muille ohjaten? 15.4.2016 9

Kilpailijat kertovat menestymisestään Kuntotesteissä yritin jopa kerran huijata lisäämällä sekunteja leukariipuntatulokseen, että minä olisin kerrankin se, joka saa numeroista parhaimman. Kertomuksen juonena on kehittyminen ja menestyminen. Kertomuksessa mainitaan paljon tuloksia ja sijoituksia. Kilpailijatyyppi haluaa liikkuessaan tuntea itsensä hyväksi liikkujaksi ja motivoituu todennäköisesti silloin, kun voittaminen tai johtaminen on mahdollista. 15.4.2016 10

Uurastajat kertovat ahkeruudestaan Olen suorituskeskeinen liikkuja. Haluan, että liikunta on rasittavaa ja voin hyvillä mielin todeta tehneeni töitä itseni eteen. Toisaalta olen myös paljon itseltäni vaativa, `itseni piiskaaja`. Mottonani liikunnassa voisi olla vaikkapa `periksi en anna, vaikka henki menisi`. Uurastaja kertoo harjoittelustaan ja kehittymisestään. Hän korostaa harjoittelun ja menestyksen välistä yhteyttä, suunnittelee liikkumisensa, mittaa matkan ja palkitsee itsensä kovan työn jälkeen. Uurastaja tuntee herkästi syyllisyyttä liikkumattomuudestaan. 15.4.2016 11

Elämysliikkujat kuvailevat kokemaansa Mieleni voi hyvin, kun saan toteuttaa itseäni tanssin ja musiikin avulla. Kuntoni ja liikkuvuuteni pysyvät yllä aivan kuin itsekseen. Voimistelu merkitsee minulle luovuutta ja vapautta, keveyttä ja herkkyyttä. Elämysliikkujaa voi motivoida liikkumaan sosiaalinen yhdessäolo tai liikunnan tuottamat psyykkiset ja fyysiset tuntemukset. Elämysliikkuja pitää siitä, että liikunta tulee jonkin muun toiminnan ohessa tai liikunta tuottaa elämyksiä: uuden oppimista, jännitystä, luonnon kokemista, itseilmaisua tai liikkeestä nauttimista. Mukavuudenhalu voi johtaa toisinaan hyvin vähäiseen liikkumiseen tai liikunnan epäsäännöllisyyteen. Elämysliikkuja voi myös omistautua lajilleen aivan täysin (esim. lumilautailu, skeittaus). 15.4.2016 12

Liikunnan kolhimat selittävät vähäistä liikkumistaan Liikunnan kolhima on kokenut koululiikunnassa, liikkuessaan ystäviensä tai sisarustensa kanssa tai urheiluseuratoiminnassa olevansa muita liikkujia heikompi joko taidollisesti tai fyysiseltä kunnoltaan. Liikunnallisen itsetunnon uudelleen rakennustyö on pitänyt tehdä pikku hiljaa ja se on tapahtunut jonkun luotettavan ihmisen kannustaessa tai ohjatessa liikkumaan. Tyyppi on voinut oppia pätemään muilla elämänaloilla ja esiintyy tekstsissään jopa agressiivisesti liikuntavouhostusta vastaan. 15.4.2016 13

Tuottaja liikuttaa muita Liikunnan tuottaja innostuu ja nauttii muiden liikuttamisesta, kannustamisesta ja johtamisesta. Tuottajaksi kasvaminen on voinut alkaa jo lapsuudessa ja vahvistua edelleen nuoruudessa ja aikuisuudessa. Tuottajuuden taustalla voi olla Kilpailijatyyppi > tuottaja saa johtaa ja näyttää mallia muille. 15.4.2016 14

Terveyden korostaja valjastaa liikunnan hyvän elämän tuottajaksi Liikunnasta on tullut tärkeä keino ylläpitää ja edistää terveyttä. Tyyppi on kiinnostunut liikunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä ja seuraa aihepiiriä mediasta. Tyyppi pyrkii liikkumaan liikuntasuositusten mukaisesti, mutta ei välttämättä yhtä paljon/tehokkaasti kuin Uurastaja- tai Kilpailijatyypit. Terveysliikkuja osallistuu jumppiin tai muihin ohjattuihin liikuntatilanteisiin, joissa liikkumiseen motivoituminen on helpompaa kuin omatoimisessa liikkumisessa. Terveysliikkujaksi kehittyminen on voinut tapahtua iän myötä muiden tyyppien perustalta. 15.4.2016 15

Liikunnan suurkuluttaja Suurkuluttaja on kiinnittynyt liikuntaan lähes kaikin mahdollisin tavoin ja kokee olevansa liikunnallisesti lahjakas. Suurkuluttaja eroaa muista paljon liikkuvista tyypeistä siinä, että hän liikkuu aina elämäntilanteesta tai paikasta riippumatta. Suurkuluttaja innostuu kaikenlaisesta liikunnasta. 15.4.2016 16

Miten kasvatat liikunnalliseen elämäntapaan? 15.4.2016 17

Miten vahva, yksilöä liikuttava suhde liikuntaan syntyy? Liikunnallisen elämysmaailman monipuolisuudesta: uurastamalla liikunnan parissa kokemalla liikunnallista pätevyyttä kokemalla liikunnan parissa yhteisöllisyyttä nauttimalla liikunnan kehoon tuomista tuntemuksista oppimalla ymmärtämään liikunnan ja terveyden yhteyden huomaamalla liikunnan tarjoamat mahdollisuudet kokea luontoa, ilmaista itseään, löytää yhteys omaan kehoon sekä nauttia musiikin ja liikkeen yhdistämisestä penkkiurheilemalla tuottamalla liikuntaa muille 15.4.2016 18

Kiitos osallistumisesta ja aurinkoista kevättä! 15.4.2016 19

Kirjallisuus Kari, J. 2016. Hyvä opettaja. Luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48692 Koski, P. 2004. Liikuntasuhde liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana maailmana. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät - kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 189 208. Koski, P. 2013. Liikuntasuhde ja liikuntakasvatus. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannnus, 96 124. Lawson, H. 1983a. Toward a model of teacher socialization in physical education: the subjective warrant, recruitment, and teacher education (part 1). Journal of Teaching in Physical Education 2 (3), 3 16. Lawson, H. 1983b. Toward a model of teacher socialization in physical education: Entry into schools, teashers role orientations, and longevity in teaching (part 2). Journal of Teaching in Physical Education 3 (1), 3 16. Liukkonen, J. 1998. Enjoyment in youth sports: A goal perspectives approach. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 114. 15.4.2016 20